tiistai 27. joulukuuta 2016

Hei,hei,hei Heinola


Tulin synnyinkaupunkiini reilu kymmenen vuotta sitten paluumuuttajana, oletin asuvani täällä loppuelämäni. Muutto on nyt kuitenkin edessä. Muutan lähemmäksi lapsiani ja lapsenlapsiani. Heinolan ilmapiiri ja hyödyntämättömät mahdollisuudet ahdistaa. Tulin kotikaupunkiini ”reppu” täynnä kehittämisideoita maailmalta. Valitettavasti suurin osa niistä ei päättäjille kelvannut. Kotikaupunkini kuihtuu.  Ne ideat jotka ovat toteutuneet, piti viedä itse jääräpäisesti eteenpäin, luottamusmiesten tuki oli olematonta. Kiitos sadoille talkoolaisille jotka olitte mukana toteuttamassa yhteisiä tapahtumia ja hankkeita.

Toivon kuitenkin että kehitätte ja pidätte hyvää huolta ”lapsistani”: Heinolan KaupunkiSydän ry, Lähiruokatori-ravintola Heila, Suomen Joulupuukaupunki (yli 200 valaistua puuta), kansainväliset jääveistokisat, lasten lumi-jääpuisto, liukurilaskun MM-kisat, hiekanveistokisat, puuveistokisat, Pöllö ja Poppeli promenadit, Taivaskattoinen Kauppakeskus, Korttelitori, Avoimet kylät, Siltojen Martat ry, Sepäntähti ry.

Käyttämättömät ja hyödyntämättömät kehittämisideani vien ”repussani” uudelle kotipaikkakunnalle. Toivon että siellä kehittämisilmapiiri on suotuisampi.

Muistakaa että Heinolan suuntaa voidaan vielä muuttaa seuraavissa kunnallisvaaleissa. Nykyisiltä päättäjiltä puuttuu näkemys tulevaisuuteen ja rohkeus tehdä rakenteellisia päätöksi ä. Se tuli viimeksi esiin ehdotetussa hallintouudistuksessa, mitään ei haluta muuttaa. Tarvitaan uutta verta.

Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta ja yhdessä olette enemmän!

Kiitos yhteistyökumppaneilleni, tukijoilleni, naapureilleni, ystävilleni
Luomupekka Rusila


jk. Käytän ensi vuonnakin Heinolan hyviä terveyskeskuksen ja parturin palveluja

lauantai 24. joulukuuta 2016

Kehittämisideoita Heinolalle


1.Heinolan rajoille ”Tervetuloa terveysliikuntakaupunkiin” Tervetuloa Suomen Joulupuukaupunkiin” ja   moottoritien penkalle hirvipatsaiden eteen ”HEINOLA” sana kukkaistutuksin

2.Liikkuva koulu-konseptin toteuttaminen kaikissa kouluissa. Uusista kouluista ”Puukouluja” rakentaminen paikkakuntalaisten voimin, malliksi muulle Suomelle. Hyödynnetään asukasmarkkinoinnissa

3.Valtuustoon 30 jäsentä, lautakuntiin valtuuston jäseniä ja varajäseniä ja puheenjohtaja hallituksen jäsen, yksi väliporras henkilöorganisaatiosta pois, teknisen toimen asiakaspalvelua parannettava (Vesikon malli), vesilaitos yhtiöitettävä, tarjouspyyntöosaamista vahvistetaan, valtuustosalista tuolit pois, kokoukset seisaaltaan (terveysliikuntakaupunki)

4.Henkilöliikennettä Lahti-Heinola radalle, yritys vuokraa lättähatun joka liikennöi kolme kertaa päivässä, Itä-Hämeen matkailuyhdistys järjestää elämysmatkoja muulta Heinolaan (linja-autolla ja museojunalla)

5.Apajalahden luolaan hyödynnetään, tehdään elämysmatkalaisten paratiisi, Lapin portti, Jääpuisto, vierasvenesatama jne.

6.Kylinen hyödyntäminen, kehittäminen, Vierumäelle heti omakotitontteja, lautakunnat hyödyntävät kyläyhdistyksiä, Vanhasta kirjastosta kylätalo-yhdistystalo. Kehittäminen vastuutettava ylemmälle virkamiehelle

7.Korttelitori ideaa syvennettävä (torikauppiaat-kivijalkakauppiaat-tapahtumat), keskustan erikoiskaupoille yhtenäiset pidemmät aukioloajat, keskustan pysäköinninvalvontaa hoitavat torivalvojat, torille talveksi jääpuisto ja lumiliukumäki lapsille, torin ympäristön puista siistittävä ja valot asennettava uudestaan, merkittävä, opastettava,  joulupuukaupungin emokuusi  Rantapuistossa, uuteen toripalvelurakennukseen myös kaupungin infopiste (talvella sitä hoitaa torivalvojat ja kesällä opiskelijat

8.Jääfestivaaleissa hyödynnettävä koko kaupunkia, toimijoita. Virralle vuosittain toistuva Saarten soutu (vastaava kuin Sulkavalla, lähempänä pääkaupunkiseutua)


9.Valtuutetut asettavat Heinolan edun aina ensimmäiseksi ja sitten oma etu ja puolueen etu. Syvennetään aitoa yhteistyötä. Suhtaudutaan rakentavasti kaikkiin kehittämisideoihin, muutostarpeisiin.

10.Kun nämä toteutetaan ja hyödynnetään, asukasluku kääntyy kasvuun

maanantai 28. marraskuuta 2016

Jäljet pelottavat


Heinolassa on viimeisten vuosien aikana lähes kaikissa kouluissa homeongelmia, uimahallin remontissa suunnitteluongelmia, samoin Hopeasillan rakentamisessa. Vastuussa oleva johtaja toteaa lehtihaastattelussa että kaikissa rakennusprojekteissa on ongelmia, myös yksityisten. Heinolan ja yksityisten rakennuttajien ero on että yksityisellä aina joku ottaa vastuun tai joutuu ottamaan vastuun ja pahimmassa tapauksessa työsuhde katkeaa. Kaupungilla näköjään veronmaksajien rahoja voi tärvätä, joutumatta vastuuseen. Heinolan osalta monet asiantuntijat ovat todenneet syyn olevan osaamattomuudessa. Esimerkiksi Myllyojan koulun ongelmat aiheutti kiinteistön hoidon osaamattomuus. Kun ongelmia tulee, kaupunki palkkaa ulkopuolisen konsultin selvittämään asiaa. Kysyn mitä ne kaupungin virkamiehet sitten tekevät? Tämän jälkeen vastuullinen johtaja toteaa että elinkaarimalli ei sovi tuleviin investointeihin, ne pitää tehdä ”vanhalla” tavalla, eli teknisen toimen johdolla, jonka tuloksia koko ajan korjataan ja maksetaan lisähintaa. Kilpailutusvaiheessa valinta on tehty lähes yksistään edullisuusperiaatteella, kun ei ole osattu laatia tarjouspyyntöä muulla tavalla.

Heinolalla on seuraavien vuosien aikaan edessään lähes 40 miljoonan investoinnit. Minua hirvittää jos ne tehdään nykyisen teknisen toimen johdon vastuulla, jäljet pelottavat. Virheistä ei ole opittu. Kukaan ei kanna vastuuta. Päättäjät uskovat selityksiä, satuja. Monesti päättäjät ovat itse rakennustoimintaa vetämässä. Tämä on ilmeinen syy siihen että ketään ei ole laitettu vastuuseen. Valtuuston pitää tässä asiassa ottaa tiukempi ote suunnitteluun ja seurantaan.


Tulevat investoinnit oikein hoidettuna säästäisivät veronmaksajien rahoja, saataisiin urakoita ja kaivattua työtä lähialueen yrityksille, toisi verotuloja kaupungille, auttaisi lähialueen yrityksiä kasvuun, lisäisi yritysten välistä yhteistyötä, josta voisi poikia valtakunnallisia projekteja, esimerkiksi puurakentamisen osalta. Miksi Heinolan päättäjät eivät tätä tätä mahdollisuutta käyttäisi?

perjantai 4. marraskuuta 2016

Heinolasta vetovoimainen MM-kisakylä 27-28.2.2017


Timo Taulo vetää Lahden Regionin, ympäristökuntien ja Maakuntaliiton hanketta, jossa synnytetään sapluuna Lahden isojen tapahtumien hyödyntämiseen ympäristökunnissa. Ensimmäinen hyödynnettävä tapahtuma on Lahden MM kisat 22.2.-5.3. 2017. Kisoihin odotetaan yli 200000 kisavierasta, joista osa majoittuu myös Vierumäelle, Heinolan hotelleihin ja kotimajoituksiin. Kisojen urheilijoilla on vapaapäivä maanantaina 27.2. ja seuraava päivä on laskiaistiistai, joten tapahtumat kannattaa keskittää näihin kahteen päivään. Suunnitteilla on MM-museojunan ja MM-bussivuorojen  ajot Lahdesta Heinolaan 27.2. Samalle ajalle on tulossa Heinolan Jääfestarit ja Citymarketin Lasten Jääpuisto ja lasten liukurilaskun MM-kisat sekä MM-kisamarkkinat torille. Kylpylän rannassa voisi olla jääsauna, palju ja tressikelluntaa avovedessä ,avantouintia. Tämän lisäksi Pekanleipä voisi valmistaa MM-kisaleivoksen ja ruokaravintolat voisivat sopia listalleen MM- suomalaisen kisalounaan, tori ja keskustan kaupat voisivat olla kaikki auki klo 20 saakka. Raviradalla voisi olla Peltonen Ski hiihtokoulu ja heinolalaisten suksien testipaikka. Kirkonkylässä Elämyspuoti ja Kypäpirtti voisivat yhdessä järjestää Käsityömessut ja Vierumäellä Aavehallissa MM-kisatanssit ja rautatieasemalla voisi esitellä Suomen rautatiehistoriaa, nokipannukahvin ja nuotiomakkaran kera. Vuohkallion outlet- myymälät (Marimekko, Opa- Muurikka, Nanso, Pentik, Heila-Pihamaa) voisivat yhdessä esitellä suomalaista tuotantoa, matkamuistoja, kotiinviemisiä. Nämä ideat pitäisi kongretisoida ja aikatauluttaa joulukuun aikana, jotta niitä voidaan esitellä tulevilla matkamessuilla ja MM-kisaorganisaation markkinoinnissa. Vierumäen Uheiluopisto hoitaa tietysti oman tonttinsa ja alueensa.



tiistai 1. marraskuuta 2016

Liikuntalukio myös "liikkumattomille"


Päättäjät perustelevat tavallista lukiota sillä että sinne voivat tulla myös tavalliset opiskelijat ja kynnys on matala. Eikö oppilaitos ole juuri sitä varten että siellä opiskellaan ja kannustetaan mm. liikuntaan ja ravinto-oppiin ja kerrotaan niiden vaikutukset tulevaan, terveeseen elämään. Monet tutkimukset kertovat kuinka meidän nuoret liikkuvan liian vähän, syövät epäterveellisesti, ovat ylipainoisia ja alokkaana tuskin jaksavat juosta cooper- tekstissä tuhatta metriä. Edesmennyt kokki Kolmonen sanoi että hän ei uskalla ajatellakaan minkälaisessa kunnossa tämän päivän kymmenvuotias , ylipainoinen poika on meidän ikäisenä eli yli seitsemänkymppisenä. Tällainenko on meidän nuorten tulevaisuus? Minullakin on omakohtaista kokemusta liikunnan merkityksestä työtehtävistä selviytymisessä. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto mahdollistaa paremmin selviytymisen kasvavista työelämän haasteista.

Terveysliikuntakaupungissa pitää olla liikuntapainotteiset päiväkoti ja peruskoulu. Miksi ei voisi olla myös lukio? Tämä olisi yksi vetovoimatekijä kun halutaan väkilukua kasvattaa. Heinolassa on senioreiden liikuntamahdollisuudet hyvät ja monipuoliset. Miksi usein nämä samat seniorit vastustavat nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittämistä, raviradan hiihtostadionia, tekonurmea, liikuntalukiota, pyöräteitä? Tänään liikuntaan panostaminen on kuin panisi rahaa pankkiin tulevaisuutta varten.


Liikuntalukion paras sijoituspaikka on Suomen Urheiluopisto. Vierumäellä on hyvä maine, monesti se tunnetaan paremmin kuin Heinola. Yhteistyö Heinolan koulujen kesken ei vaadi että ne kaikki olisivat vierekkäin. Tärkeää ei ole seinät, vaan se mitä seinien sisällä tapahtuu.

maanantai 31. lokakuuta 2016

Lasse Kangasjärvi on Heinolan Puuveistomestari 2016


Heinolan III Moottorisahauksen Puunveistokisat pidettiin 14-15.10. Heinolan Citymarketin pihalla. Kisailemassa oli kymmenen Suomen johtavaa puunveistäjää eri puolilta Suomea. Perjantaina 14.10 oli kahden tunnin pikakisa jonka aiheena oli ”Lemmikki”. Työt myytiin kaikki kauppaneuvos Jethron johdolla huutokaupassa lauantaina.. Lauantaina veistoaikaa oli kuusi tuntia ja aineena ”Lasten satuhahmo”. Taidetyöt ovat olleet yleisön nähtävänä ja ostettavana Citymarketin aulassa 29.10. saakka. Reilusti yli 3000 äänestäjää valitsivat parhaaksi työksi ja veistäjäksi Lasse Kangasjärven Vilppulasta, hänen ”Roope Ankka” keräsi äänistä 38%. Toiseksi ylsi Ulla Häglund Alavetelistä työllään” Nalle Puh”, äänipotista lohkesi 17%. Kolmanneksi kiri viime vuoden voittaja, Timo Nevalainen, Pyhäsalmelta veistoksellaan ”Merenneito” jolla äänistä lohkesi 16%. Neljäs oli Jämsästä Tauno Kangasluoman ”Velho” 8% ääniosuudella. Äänestäneiden mielestä viides oli Heinolan oma poika Rake Leino, työllään ”Jumbo Norsu” ja äänisaalis oli 7,5%. Neljä parasta veistäjää palkitaan. Äänestäneiden kesken arvotun puuveistoksen voitti Venla Väli-Torala Heinolasta  ja vuoden kahvit voittivat Milla Marttila Heinolasta ja Heimo Rönkkö Heinävedeltä. Puuaihiot lahjoitti Versowood Heinolasta.
Heinola on anonut vuoden 2018 Moottorisahauksen Puunveistokisoja. Päätös tulee vuoden loppuun mennessä.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Heinolan uusi lukio?


Keskustelu Heinolan lukion tulevaisuudesta ja sijainnista osoittaa näköalattomuutta tulevaisuuteen. Vastuulliset virkamiehet ja päättäjät luulevat että 5-10 vuoden kuluttua tavallinen Heinolan lukio, Heinolan keskustassa, uudessa rakennuksessa menestyy. Jo tänään Heinolan ympäristöstä tulleiden oppilaiden määrä vähenee ja yhä useampi heinolalainen nuori käy lukiota Heinolan ulkopuolella. Varsinkin seuraavina vuosina ”Parakkilukion” vetovoima on heikko.

Lukion pitää tulevaisuudessa erikoistua, jos aikoo menestyä. Terveysliikuntakaupungissa menestyisi varmasti liikuntalukio. Luonnollinen paikka sille olisi Suomen Urheiluopiston Kampus, sieltä löytyisi kuulemma nyt tilatkin liikuntalukiolle eli ei tarvitse kaupungin rakentaa. Uskon myös että Urheiluopiston tarjoamat tilat eivät homehdu, kuten kaupungin rakentamat ja hallitsemat koulutilat. Liikuntalukiolle tilat olisivat löytyneet Vierumäeltä heti, ilman parakkeja ja omaa rakentamista. Kaupungilla tuntuu oleva ihan riittävästi lähes pakollisia rakentamiskohteita lähivuosiksi. Miksi tätä uuden liikuntalukion vaihtoehtoa ei haluta edes selvittää?


Vierumäen Kampuksella on jo satoja liikunta-alan opiskelijoita, siellä on myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yksikkö joka mahdollistaa monia yhteistyömahdollisuuksia. Kulku Heinolan keskustasta on järjestettävissä, Vierumäeltä löytyy myös opiskelija-asuntoja ja kankaalle on helppo rakentaa niitä lisää.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Tuleviin muutoksiin varautuminen


Osa Heinolan johtavista poliitikoista antaa ymmärtää, että jatketaan ison Sote- muutoksen jälkeen entisin voimin. Ei pienennetä valtuustoa, ei kevennetä organisaatiota, ei vähennetä johtajia ja päälliköitä, ei yhdistellä tulosalueita, ei muuteta ja uudisteta entisiä toimintatapoja . Eletään velaksi. Väki vähenee ja uusia johtajia vaan palkataan. Pitääkö olla erikseen kehitysjohtaja ja strateginen johtaja? Nykymeno tietää veronkorotuksia. Olen jo aikaisemmin ehdottanut hallintorakenteen virtaviivaistamista, joka parantaisi päätöksentekonopeutta, päätösten laatua ja palveluasennetta. Jokaiselle uudelle tulosalueelle oma asiantuntijalautakunta. Sivistys- hyvinvointilautakunta, tekninen- ympäristö lautakunta ja yrittäjistä koostuva elinkeinolautakunta. Lautakuntien puheenjohtajat ovat myös hallituksen jäseniä. Lautakuntiin valitaan vain valtuuston jäseniä ja varajäseniä. Hallituksessa henkilöstöä edustaa pääluottamusmies, ei muita henkilöstön edustajia. Valtuustoon riittää 30 jäsentä. Byrokratian purkaminen ja normitalkoot pitää ulottaa myös kuntatasolle. Demokratiaa ei vahvista puolueiden jäsenten lukumäärä kaikessa päätöksenteossa. Asiantuntijalautakunnat voivat hyödyntää kylillä, kaupunginosissa toimivia kyläyhdistyksiä. Tämä sitouttaa kyläläisiä tehtyihin päätöksiin nykyistä paremmin.

Elinkeinojohtaja kirjoittaa 22.8. aivan oikein että vaikka emme tiedä koulutustarpeita 2030, meidän on kuitenkin tehtävä siihen liittyviä isoja päätöksiä tänään ja huomenna. Päätöksentekoa auttaa muualta saadut kokemukset, tulokset, uudet ideat. Vaihtoehtoja ovat elinkaarimalli (suosii valtakunnallisia yrityksiä), Heinolan omien yrittäjien rakentamismalli (suosii paikallisia yrityksiä), puukoulumalli (vahvistaa Heinolan puutalo brändiä ) tai toimiminen vuokratiloissa, esim. terveysliikuntakaupungin liikunta lukiolle valmiit tilat löytyvät Suomen Urheiluopistolta. Kaupungin omaa kiinteistömassaa ei saa enää kasvattaa, sitä pitää jatkossa vähentää.  On löydettävä uusia vaihtoehtoja, nykyinen toimintapata ei toimi ja tulee liian kalliiksi. Toivottavasti uusi lakimies osaa tehdä sellaisia tarjouspyyntöjä, jotka mahdollistavat hankinnat lähialueelta.  Myös maantiesillan uusimisessa on hyödynnettävä paikallista puuosaamista, sillasta on tehtävä uusi maamerkki, joulupuukaupungin valoportti. Heinolasta pitää tehdä vetovoimainen asuinpaikka varhaiskasvatus- ja opetus- ja koulutuspalveluja sekä kulttuuri-ja liikuntapalveluja kehittämällä. Elinkeinopalveluja pitää kehittää yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Tapahtumien järjestämisessä tarvitaan kaupungin johdolta enemmän yhteistyötä järjestöjen ja ko. toimijoiden kesken. Kasvatetaan sosiaalista pääomaa. Voimavarat pitää keskittää kaupungin elinvoiman vahvistamiseen. Elinkeinotoimella näyttää olevan asia jo pöydällä.

Muutama vuosi sitten ehdotin, että kaupungin vesilaitos yhtiöitetään. Esitys ei edennyt, se kaatui lähinnä tulosalueen johdon asenteeseen. Nyt kun on selvitetty ja vertailtu eri kunnissa veden hintaa, on selvinnyt, että Raahessa on edullisinta vettä. Siellä vesilaitos on yhtiöitetty. Nelihenkiselle perheelle vesi on vuodessa noin tuhat euroa edullisempi kuin kalliimmassa kunnassa. Heinolassa vesilaitoksen tuottoa on käytetty tulosalueen muiden ylisuurten kustannusten paikkaukseen. Ehdotukseni on, että vesilaitos yhtiöitetään ja kaavoitus- ja maankäyttöyksikkö siirretään suoraan hallituksen vastuulle ja hyödynnetään nykyistä paremmin paikkakunnan yritysten tarjoamia palveluja. Laajempi yhteistyö paikkakunnan yrittäjien kanssa mahdollistaa kaupungin organisaation keventämisen. Tämä estää verotuksen kiristymisen.

Kun nyt maakuntatasoa ja sotea rakennetaan, pitää valmisteluun ottaa mukaan myös yrittäjien edustajia, jotta toteutettava ratkaisu hyödyntää myös paikallisia yrittäjiä, ei yksistään veroparatiisiyrittäjiä.

Toivon näistä eri vaihtoehdoista avointa keskustelua ennen kunnallisvaaleja. Minusta päätöksiä pitää tehdä jo ennen vaaleja, jotta Heinola selviää tulevista muutoksista voittajana. Tämä edellyttää myös kaupunginjohtajalta aktiivisempaa otetta, tulevaisuuden visiota, se ei saa olla yksin puoluepamppujen varassa. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Pieni kaupunki,  ISO MAHDOLLISUUS.



keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Vaalikuume nousee


Jäin Heinolan kaupungin luottamustoimista pois viime vuonna, perusteena ikä yli 70v, sairaudet (syöpä ja 1-tyypin diabetes). Nyt kuitenkin pari puoluetta on jo kysynyt ehdokkaaksi seuraaviin kuntavaaleihin. Kertovat että minulla on niin hyviä kehittämisideoita että minun pitäisi olla valtuustossa. Minä totesin että Teillä oli kuusi vuotta aikaa tukea minun ehdotuksiani, mutta merkittävää tukea ei tullut. Miten on mahdollista että puolue nyt olisi minua tukemassa kun näyttää siltä että samat naamat ovat edelleen puolueen johdossa ja SDP-Kokoomus akseli näyttää olevan elossa.

Jos lähtisin mukaan, se olisi vain Heinolan parhaaksi, ei oman edun eikä vaikutusvallan takia. Esimerkiksi SDP-Kokoomus akseli pitäisi purkaa, valtuustoon 30 valtuutettua, lautakunnan jäseniksi valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja ja lautakuntien puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä. Hallitukseen ei valita henkilökunnan edustajia, henkilöstöä edustaa hallituksessa pääluottamusmies. Kaupungin virkamiesorganisaatiota madalletaan kahdella portaalla eli johtajia ja päälliköitä vähennetään, vastuualueita ja lautakuntia yhdistetään. Uutena lautakuntana yrittäjistä muodostettava elinkeinolautakunta. Kaupungin lakimies laatii sellaisia tarjouspyyntöjä jotka mahdollistavat paikallisten yrittäjien käytön. Kaupungin kiinteistömassaa ei enää kasvateta, suositaan vuokratiloja, esimerkiksi terveysliikuntakaupungin liikuntalukiolle löytyvät hyvät tilat Suomen Urheiluopistolta. Näitä esityksiä kyselijät sanoivat myös kannattavansa. Millä perusteella minun nyt pitäisi uskoa heitä? Näin ennen vaaleja heitä kiinnostaa vain minun avullani saatavat yli 200 ääntä. Vaalien jälkeen lupaukset unohtuvat, kuten niin monta kertaa aikaisemmin. Päättäjäpaikkojen jaossa ei vaikutakaan äänimäärät vaan puolueen hyväksi tehty työ ,oma etu ja kaverin etu. Jostakin syystä Heinolan etu unohtuu. Uskon että minulle ei voida antaa niin sitovaa lupausta edellä mainittujen kehittämistoimenpiteiden toteutumiseen joka saisi minut pyörtämään aikaisemmat päätökseni. Heinolan kannalta valitettavaa. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta

torstai 6. lokakuuta 2016

Avoimet MM-Kisakylät Heinolassa 27-28.2.2017

                                                                                                                                                        Päijät-Hämeen kehittämishanke:
Isojen tapahtumien hyödyntäminen koko maakunnassa, pilotti MM-kisakylät 2017. Mukana Lahden ympäristökunnat, Region ,Maakuntaliitto, projektipäällikkö Timo Taulo

Avoimet MM-kisakylät Heinolassa 27-28.2.2017,ideoita

Vuohkallio/koordinoi Heila
-Tehtaanmyymälä- idealla : Heila -Pihamaa, Marimekko, Nanso, Pentik, Opa-Muurikka

Heinola kk/koordinoi Kylätalo
-Teemalla Käsityöt: Kylätalo, Heinola-talo/Elämyspuoti, Turvesauna

Vierumäki/koordinoi Kyläyhdistys
-Teemalla rautatiehistoria: Asema/Topparoikka, tarjolla tsajua ja korvikekahvia ja korppuja
-Teemalla MM-kylätori, Teboilin pihalla: nuotiomakkaraa, nokipannukahvia, lettuja, lähiruokaa,  käsitöitä
-Suomen Urheiluopistolla tapahtumia, aktiviteettejä, hiihtokursseja/Opiskelijat

Heinolan keskustassa/koordinoi, ohjausryhmän jäsen Rusila
-Museojuna Lahdesta Heinolaan, asemalta kuljetus torille ja takaisin/Topparoikka ja MM-taksit
-LSL kisabussit Lahdesta Vierumäen kautta Heinolaan ja takasin (Waltti päivälippu )/Taulo
-Kansainväliset jääveistokisat/ Jääfestarit, konsertit,jääveistoskurssi,  Rantapuistossa/Kulttuuritoimisto
-Lasten Jääpuisto ja Liukurilaskun MM-kisat, Kivitöitä, Citymarketin pihalla/ kauppias- Pelkkakivi
-Jääfestari- MM- kisamarkkinat torilla/Heinolan Kaupunkisydän ry
-Lintutarha,Uimahalli, Kirkkolampi-napakelkka-luistelua-jään kairausta/Vuori
-Ruokaravintolat, MM-kisakylän ruokalistalla paikalliset herkut/Yrittäjät
-Kylpylän ranta :avantouinti, tressikellunta ,sauna  ja palju pyörien päällä, kioski auki/Kulttuuritoimisto
-Heinolan Museot: ajankohtainen, kiinnostavat näyttely/Museon johto
-Majoituspaikat:  Kumpeli, Tukkijätkä, Cronin´s, Leirintä, Mökkiyrittäjät, perhemajoittajat/Yrittäjät
-Kaupat  ja tori auki ma 27.2.2017 kaikki klo 20 saakka/Yrittäjät, Kaupunkisydän ry
-Kahvilat MM-tunnelmissa, Pekanleivän MM-tuoteita: Tori, Vesitorni, Siltasaari, Villiorvokki, Pomeranssi
-Elokuvateatterissa pyörii ”Teit meistä kauniin”  klo 12,15,18

-Raviradalla Peltone Ski- hiihtokoulu ja suksiesittely, koiravaljakkoajelua/Peltonen Ski- Heinolan Latu

maanantai 3. lokakuuta 2016

Vanhusten hoitajamitoitukset?


Ammattiyhdistysliikkeet vaativat vanhusten hoitajamitoitusten nostamista ei laskemista. Oletan että hoitoalan ammattilaiset tietävät että tämän päivän ja huomisen vanhukset elävät pidempään kuin ennen ja ovat hyvin erikuntoisia. Tähän tosiasiaan ei oikein sovi keskiarvojen mukaan lasketut mitoitukset ja minuuttiaikataulut. Minun mielestäni vanhusten hoitolaitokset, palvelutalot pitäisi luokitella vaikka kolmeen palveluluokkaan asukkaiden kunnon mukaan esim. kokonaan autettavat, osittain autettavat ja omatoimiset. Hoitolaitosten pitää erikoistua. Hoitajamitoitukset määritellään hoitotarpeen mukaan, esim. henkilökuntamitoitukset voisivat olla 0,6 ja 0,5, ja 0,4. Henkilökunnan ”nuppiluku” ei aina takaa hyvää hoitoketjua, tarvitaan hyvää töiden organisointia, työnjohtoa ja motivointitaitoa.

Asukasviihtyisyyteen vaikuttaa myös palvelutalojen toimintatavat. Nukutetaanko siellä vanhuksia pillereiden avulla vuoteessa vai järjestetäänkö heille toimintakyvyn mukaisia aktiviteettejä. Aktiviteettien toteuttamisessa voisi nykyistä enemmän hyödyntää eri yhdistyksiä, järjestöjä, omaisia. Esimerkiksi Ruotsissa on kokeiltu ottaa virkeimpiä vanhuksia mukaan ruuanlaittoon josta on saatu hyviä kokemuksia, mm. vanhusten ruokahalu on parantunut. Ruoka on lähiruokaa ja se on valmistettu paikan päällä. Vanhusten hoitoketjussa on myös sellaisia töitä joita voi mielestäni tehdä myös henkilöt, joita ei ole koulutettu varsinaiseen hoitotyöhön, mutta heidät perehdytetään haluttuun, avustavaan tehtävään. Uskon että tähänkin työhön löytyy sopivia henkilöitä työttömistä ja maahanmuuttajista. Yhteistyöllä parempaa palvelua vanhuksille.'




keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Aloite P-valvonnasta Heinolan keskustassa


Ongelma, epäkohta:
Heinolan keskustassa on liikennemerkein rajoitettuja 1-2 tunnin parkkipaikkoja. Ei ole maksullisia pysäköintiautomaatteja eikä ”Parkkipirkkoja”. Liikennemerkkejä ei noudateta kun kukaan ei valvo.
Viikonloppuisin ja tapahtumapäivinä pysäköintipaikoista keskustassa on pulaa joka vaikeuttaa yrittäjien liiketoimintaa ja tämän seurauksena yhä useampi erikoisliike on lopettanut toimintansa.

Ratkaisuehdotukseni:
Heinolan kaupunki ulkoistaa ydinkeskustassa valvonnan Heinolan Kaupunkisydän ry:lle (=yleishyödyllinen yhdistys joka työllistää myös pitkäaikaistyöttömiä) joka vastaa nykyisin torin hoidosta ja valvonnasta. Koulutetut torivalvojat hoitaisivat pysäköinninvalvonnan käytännössä ja Kaupunki suorittaisi tarvittavien valvontamaksujen laskutuksen ja mahdollisten valitusten käsittelyn kaupungin lakimiehen toimesta. Tämä kevyempi vaihtoehto olisi kaupungille ja veronmaksajille edullisempi vaihtoehto kuin se että perustetaan kaupungille oma pysäköinninvalvontayksikkö päälliköineen ja valvojineen. Tämä tehostaisi merkittävästi keskustan parkkipaikkojen käyttöä. Tämä olisi yrittäjäystävällinen ratkaisu. Heinolassa olisi edelleen maksuton pysäköinti kun noudattaa liikennemerkkejä.

Kaupungin lakimies Hannu Sorvalin mielestä pysäköinninvalvonta voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla, mikäli päättäjät niin haluavat.

Kuka valtuutetuista ottaa kopin ja vie esitystä eteenpäin?



torstai 22. syyskuuta 2016

Heinolan III Moottorisahauksen Puuveistokisat 14-15.10.2016


Heinolan kisoihin osallistuu aina kymmenen Suomen johtavaa puuveistäjää. Tänä vuonna SM- kisojen voittaja Ilomatsin pikakisassa Timo Nevalainen. Hän voitti myös viime vuonna Heinolan kisat. Ekaa kertaa Heinolan kisoihin osallistuu Tauno Kangasluoma Jämsästä, Kimmo Tarvainen Mäntyharjulta, Ulla Haglund Alavetelistä ja Marika Wallden Tampereelta. Marika on aikaisemmin osallistunut Heinolan hiekanveistokisoihin. Tänä vuonnakin mukana on myös Heinolan oma veistäjä, Rake Leino. Muut osanottajat ovat: Lasse Kangasjärvi, Markku Tuominen, Tarmo Kovanen, Taisto Pehkonen. Tulijoita on ollut enemmän kuin mitä pystytään ottamaan kisaan mukaan. Puuaihiot halkaisijaltaan noin 50-60cm ja pituudeltaan noin 70cm ja 170cm lahjoittaa ja tuo paikalle Versowood Vierumäeltä. Veistosten aiheet ovat perjantaina ”Lemmikki” ja lauantaina ”Lasten satuhahmo”. Sahat soivat perjantaina klo 15-17 ja lauantaina klo 8.30-15. Palkinnot kilpailijoille jaetaan yleisöäänestyksen perusteella. Taideteokset ovat Citymarketin aulassa arvosteltavissa ja ostettavissa 29.10.saakka.

Tänä vuonna SM kisat olivat Ilomatsissa ja ensi vuonna Punkaharjulla. Kisat myöntää Puuveistäjät ry. Heinola on anonut SM kisoja 2018. Päätös tulee 1.11.2016 mennessä. Toivottavasti myönteinen. Heinolassa kisailleet veistäjät sanovat että kisat ovat olleet parhaiten järjestetty, missä ovat olleet mukana.

Citymarket haluaa kehittää yhteistyötä Heinolan yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Citymarket tarjoaa Heinolan yrittäjille ilmaisen esittely-myyntipaikan tapahtuma-alueella . Telttapaikasta peritään pieni korvaus. Lipan alle tulee ilmaiset Kirppispaikat. Yhdessä olemme enemmän.

Citymarketin alueelle avautuu samaan aikaan, polttoainejakelumittarien viereen itsepalveluna toimiva autonpesuhalli. Edullinen ja nopea.

Ohjelmalavalle astuu lauantaina klo 11,13,14 Satu Pekkala ja Jouko Keskinen, klo 12 ja klo 15”Pirre” eli Eija Vilpas ja klo 15.15”kauppaneuvos” Rethro joka pitää lyhyen oppimäärän mukaisen luennon ”Miten markkinoin Heinolaa?” ja myy huutokaupalla, ilman pohjahintaa, edellisenä päivänä sahattuja taideteoksia ja Pelkkakiven tuotteita

CM-kauppias, Risto Veijanen  tarjoaa yleisölle perjantaina grillimakkaraa ja lauantaina lihakeittoa ja Pekanleipää. Kahvilaa kisa-alueella pitää LC Heinola, Tähdet ja letut paistaa "Rautvuoren Vartijat"
Keskustan turistipysäkiltä ilmainen kuljetus lauantaina 15.10. klo 10-17, lähtö turistipysäkiltä joka täysi tunti ja paluu Citymarketin pysäkiltä aina puolelta

Kisajärjestäjät: Citymarket, Rismator Oy, Pelkkakivi Oy, Versowood, LC Sillat ja LC Tähdet, Suomen Luomupekka Oy, Vanha Apteekki, OP Päijät-Häme, Hotelli-Ravintola Tukkijätkä, Heinolan Yrittäjät ry.


maanantai 19. syyskuuta 2016

Heinolan keskustan valaistussuunnitelma 2016


Suunnitelman on kaupungin tilauksesta tehnyt Valoa Desing Oy Tampereelta. Yleissuunnitelma on tarpeellinen ja hyödyllinen, sitä voidaan toteuttaa asteittain. Seuraavassa poimintoja suunnitelman hyvistä ideoista, ehdotuksista:

-Rautatiesillan ja maantiesillan valaistusideat
-Puistoihin elämyksellistä valaistusta, satupuisto, Uuno Kailaan runopuisto, kävelyreittien opastuksellinen valaistus
-Tiettyjen rakennusten yhtenäisten seinien valaistus valotaiteella ja arvokkaiden vanhojen rakennusten ja patsaiden valaistus
-Led- valotekniikan hyödyntäminen
-Toistuviin tapahtumiin liittyvä valomainonta (esim. Jääfestivaalit, korttelitorimarkkinat jne)

Seuraavassa kohteita joita suunnitelmassa ei ole huomioitu:
-Heinola on julistautunut 14.11.2011 Suomen Joulupuukaupungiksi, nyt valaistuja puita yli 200
-Heinolan sisääntuloliittymien valaistus houkuttelevaksi (Heinolan E ja P liittymät) esim. Heinolan E liittymän kuusimetsän puiden valaistus joulupuukaupungin tyyliin
-Heinolan keskustan opastetut kävelyreitit, Pöllö- ja Poppeli- promenadit
-Heinolan keskusta on ”Taivaskattoinen Kauppakeskus” 200m säteellä yli 200 liikettä, yritystä, palvelupaikkaa
-Maantiesillan uusimisen yhteydestä sillasta tulisi tehdä ”Joulupuukaupungin portti” hyödyntäen Heinolan puurakentamisen osaamista ja valaistusratkaisuja


Miksi näitä kohteita ei ole huomioitu, onko poisjättäminen vahinko vai tarkoitus? Suunnittelijan vastaus oli että tässä huomioitu vain kiinteä valaistus, hänen mielestään jouluvalot ovat kausivalaistusta. Miksi sitäkään ei mainittu suunnitelmassa? Heinolassa on liian usein unohdettu aikaisemmat ideat ja niiden eteen tehty työ. Liian monta kehittämissuunnitelmaa ja tutkimusta pölyttyy kaupungin virkamiesten hyllyillä. Heinolan torin kehittämissuunnitelmia on tehty aina 3-5 vuoden välein ulkopuolisten yritysten toimesta, kaupungin piikkiin, niitä on virkamiesten hyllyllä ainakin kolme eri suunnitelmaa. Kehittäminen ei ole sitä että kaikki aikaisemmin tehty unohdetaan. Kehittämisessä hyödynnetään aikaisemmin tehty työ ja sitä täydennetään uusilla ideoilla eli suunnitelmat  päivitetään. Näyttää siltä että suunnitelmien tekijät ovat parhaita valaisimia valmistavien firmojen myynninedistäjiä.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Taksinkäytön lisääminen


Eikö Suomen liikennepoliittiset tavoitteet tulisi olla: 1.Joukkoliikenteen käytön lisääminen, 2.Taksien käytön lisääminen, 3.Oman auton käytön vähentäminen? Jos näin on, eikö nämä samat tavoitteet sovi nykyisille taksinkuljettajille ja tuleville Uber- kuljettajille? Mielestäni sopii. Miksi sitten riidellään ja tehdään vastakkainasetteluja. Eikö olisi syytä mennä samaan neuvottelupöytään viranomaisten kanssa ja miettiä yhdessä miten yhteisiin tavoitteisiin päästään.

Esimerkki kaupasta. Parikymmentä vuotta sitten eräässä osuuskaupassa suojeltiin omaa leipoa niin että ei sallittu kaupan valikoimiin muiden leipomoiden tuotteita. Kun järki voitti ja valikoimia laajennettiin muiden leipomoiden kärkituotteilla, leipäosaston myynti kasvoi ja siinä samalla omankin leipomon tuotteiden myynti kasvoi. Uskon että sama kehitys on mahdollista myös taksinkäytössä. Uberin avulla saadaan uusia taksinkäyttäjiä ja sitä kautta myös perinteisten taksien käyttö kasvaa. Veronmaksajien liikkuminen helpottuu, vaihtoehtoja tulee lisää, oman auton käyttö vähenee Ruuhka-Suomessa ja työllisyys paranee. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Kannattaa ottaa myötäote muutokseen, eikä vastustaa sitä.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Miten diabeteksen aiheuttamista kustannuksista säästetään?


Diabeetikkojen määrä Suomessa on kovassa kasvussa, Se on yleisintä Euroopassa,valitettavasti. Miten tätä ongelmaa pitäisi hoitaa? Tuntuu että hallituksella on vain yksi keino, korvausten pienentäminen. Olen itse diabeetikko, tiedän mistä puhun. Ennalta ehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän jolloin myöhempien lisäsairauksien tuomat kustannukset yhteiskunnalle pienenevät. Diabeetikko pitää motivoida hoitamaan itseään. Itse sain tähän herätyksen ja motivaation Tampereen Diabeteskeskuksen viikon kurssilla. Suosittelen. Opin näkemään mikä merkitys hoidossa on painonhallinnalla, liikunnalla ja ruokavaliolla. Monet kunnat ja kaupungit säästävät diabeetikkojen jalkahoidosta, se on virhe. Säännöllinen 3-4 kertaa vuodessa toteutettu jalkahoito estää myöhemmät lisäsairaudet, jakojen amputoinnit ja tämä taas pienentää myöhemmän iän hoitokustannuksia. Se tarjoaa myös inhimillisemmän loppuelämän diabeetikoille
.
Diabeetikko on itsensä paras hoitaja. Häntä pitää tukea ja hyödyntää tietotekniikan antamia mahdollisuuksia. Itsekin olen jo pari vuotta seurannut lääkitystä, sokeriarvoja, ruokailua ja liikuntaa Lääkäripalvelu Neliapila Oy:n ja Quattro Folia Oy:n kehittämällä, puhelimessa toimivassa järjestelmässä. Voin itse seurata toteutettavia muutoksia hoidossa. Samat tiedot ovat myös diabeteslääkärin ja –hoitajan tiedossa päivittäin. Voimme neuvoa toisiamme ilman että pitää käydä vastaanotolla kolmen kuukauden välein. Uusin apuväline (kuvassa) on Abbotin tuottama FreeStule Libre Fash-laite joka mahdollistaa glukoosin seurannan ilman perinteistä pistämistä. Laite on jo laajassa käytössä Saksassa ja Ruotsissa. Kuulemma tulossa Suomeenkin. Tämä on nykyaikaa ja varmasti motivoi myös nuoria. Valitettavasti kuntien ja kaupunkien terveysviranomaiset eivät ole tähän mahdollisuuteen vielä tarttuneet. Toivottavasti tämäkin korjaantuu Sote -projektissa.

Suomen terveydenhuolloissa eletään liian paljon kädestä suuhun. Hoidetaan seurauksia kun pitäisi puutua myös syihin. Se lisää kustannuksia nyt, mutta säästää merkittävästi kustannuksia tulevaisuudessa. Se varmistaa diabeetikkojen työkyvyn pidempään ja varmistaa omatoimisen, inhimillisen vanhuuden. Jonot hoitolaitoksissa vähenevät.

tiistai 30. elokuuta 2016

Mitä esitetty pysäköintikiekosta luopuminen vaikuttaa?


Heinolassa on saanut tähänkin asti pysäköidä liikennemerkeistä välittämättä, ilman rangaistuksia. Väitetään että se on Heinolan kilpailuetu. Tulokset kertovat muuta. Asukasmäärä vähenee, keskustassa tyhjät liikehuoneistot lisääntyvät, päivittäiset asiakasmäärät keskustassa vähenevät, valtion virastot ovat muuttaneet pois eli tämä ”kilpailuetu” ei toimi. Jos tämä toimisi, se olisi käytössä monissa kaupungeissa. Heinolalla on paljon järeämpiäkin ylivoimatekijöitä hyödyntämättä.

Nyt sanotaan että kiekottomuus luo mielikuvaa helposta arjesta. Mitä on helpompi arki? Eikö se ole asiakasystävälliset aukioloajat kaupoissa ja virastoissa, eikö se ole monipuolisia kivijalkakauppoja, jotta ei tarvitse lähteä naapurikaupunkiin, eikö se ole toimivia, pysäköintipaikkoja joissa samassa ruudussa autot vaihtuvat kahden tunnin välein, eikö se ole turvallisia kävely - ja pyöräteitä keskustassa, eikö se ole kaupunkilaisten olohuone,tori kauppiaineen ja kahviloineen?

Väitän että enemmän Heinolan keskustan yrityksiä auttaa pysäköintikiekon käytön valvonta, jolloin yhdessä parkkiruudussa ehtii vuorokaudessa pysäköidä monta autoilevaa asiakasta, ei tarvita pysäköintiautomaatteja eikä torinalusparkkia.Nyt tunnin toriparkkiruudussa osa tori-ja kirppiskauppiaiden autoista seisoo koko päivän eli vievät toriasiakkaan paikan. Tämän parkkikiekon käytön valvonnan ydinkeskustassa voisi kustannustehokkaasti hoitaa esimerkiksi torivalvojat.


Kannattaa muistaa mistä ne veroeurot saadaan joilla tätä hyvinvointikaupunkia voidaan ylläpitää itsenäisenä. Ne tulevat pääosin yrityksiltä ja yritysten työntekijöiltä. Toinen vaihtoehto on verojen nostaminen ja se ei tee arjesta helpompaa.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Lahden vanhan linja-autoaseman käyttöidea


”LähiCenter  tai  FinishCenter tai  Lahden Mummola tai Lähimummola tai PuotiCenter  tai ElämysCenter”

-Lähiruokamyymälä ja lähiruokaravintola vierekkäin (malli Heila)
-Kotileipomo
-Kotijuustola
-Olutpanimo, pienpanimo, hämäläinen sahti, pieni pubi
-Terveyskioski  (kaikki lisäaineettomia kotimaisia tuotteita)
-Joka viikon la-su tuottajien tori (tuottajat itse myyvät tuotteitaan)
-Tiloja käsityöläisille-kädentaitajille


Lähiruoan ja luomun kysyntä tulee nousemaan ja kädentaidot tulevat uudestaan kunniaan. Tällä keskittymällä olisi iso merkitys pienyrittäjille,tuottajille ja matkailijoille. Se myös osaltaan murentaisi suurten kauppaketjujen ylivaltaa. Siitä tulisi jatkossa yksi Lahden vetonaula. Erilainen.

torstai 4. elokuuta 2016

Sunnuntai- aukiolon kokemuksia



Kerrotaan että valtakunnallisesti isot voittivat ja pienet kaupat hävisivät. Pienet kaupat menettivät aukioloaikaedun ja jos mitään uutta ei tehty myynti pieneni. Uskon että parin vuoden harjoittelun jälkeen jokainen kauppa löytää omat vahvuutensa ja menetykset tasaantuvat. Pienen kaupan menestymisen edellytykset jatkossa ovat: läheisyys, ostamisen helppous, valikoimat, palvelu, erilaistaminen, asiakasystävälliset aukioloajat.

Heinolan kesäteatterilla käy joka kesä lähes 30000 vierasta, pääosa muualta Suomesta. Heinolan yrittäjien pitää tätä potentiaalia hyödyntää nykyistä paremmin. Jossakin on vikaa jos kesäteatterivieraat tulevat linja-autolla ja heti esityksen jälkeen monet nousevat linja-autoon ja poikkeavat kotimatkalla jossakin ruokapaikassa syömässä. Miksi ei Heinolassa, ennen tai jälkeen esityksen? Osa vieraista tulee omalla autolla parikin tuntia ennen esitystä Heinolan keskustaan ja ihmettelevät kun lähes kaikki kaupat ja kahvilat ovat kiinni. Olutta on kyllä hyvin saatavilla.

Heinolan keskustassa sunnuntai- aukioloaikaa kokeilivat esimerkiksi Kenkä- Jenni ja Seppälä. He olivat kokeiluun tyytyväisiä ja jatkavat ensi kesänä. Ainomaria on jo monta vuotta palvelut kesäteatteriasiakkaita myös sunnuntaisin, samoin kukkakaupat. Torilla on sunnuntaisin ollut peräkonttikirppis, grillikioski, jäätelökioski, R-kioski. Myös keskustan ainoa ruokakauppa, S - Market palvelee myös sunnuntaisin. Kesäteatteriasiakkaat ovat vielä kaivanneet torin ympäristössä aitoa kahvilaa. Nämä palautteet pitää hyödyntää ensi kesänä.

Tammikuussa ensi vuonna pitäisi esim. elinkeinotoimen tai kulttuuritoimen koota yhteen keskustan yrittäjät ja toimijat jotka haluavat palvella kesäteatteriasiakkaita kuluvaa vuotta paremmin. Pitää sopia yhteisistä aukioloajoista kesä-heinäkuun sunnuntai-päiville ja niille viikonpäiville jolloin esityksiä on iltaisin. Pitää sopia yhteisestä markkinoinnista, kesäteatterin markkinoinnin yhteydessä, nettimarkkinoinnista, myymälämarkkinoinnista jossa auki olevat liikkeet markkinoivat muita sunnuntaisin auki olevia liikkeitä. Myös erilaisia ruokapaikkoja pitäisi markkinoida yhdessä.

 Yhteistyöllä keskustan vetovoima kasvaa. Pieni kaupunki, ISOT MAHDOLLISUUDET !



perjantai 29. heinäkuuta 2016

Onko lehdessä ilmoituksia liikaa?


Olen kuullut keskusteluja että Itä-Häme lehden tilaus lopetetaan Citymarketin runsaiden mainosten takia. Asiahan ei ole näin yksikertainen. Muutkin mainostavat. Ennen lopettamista kannattaa vielä miettiä seuraavat faktat:

1.Mitä enemmän paikallislehdessä on ilmoituksia, sitä vireämmän kuvan se antaa paikkakunnasta. Menestyvät yritykset, kaupat tuovat vero euroja kotikaupunkimme kassaan.

2.Lehden ilmoittajat maksavat välillisesti toimittajien palkat. Mitä enemmän toimittajia sitä enemmän paikallisjuttuja, haastatteluja, uutisia. Pelkät tilausmaksut eivät nykyään elätä paikallislehtiä.

3.Jos lehdessä ei olisi kauppojen ilmoituksia, me emme tietäisi tapahtumista, tarjouksista, meidän pitäisi käydä ne katsomassa jokaisessa kaupassa. Nyt me voimme valinnat ja ostopäätöksen tehdä omassa keinutuolissa kotona.

4.Jos Heinolan Citymarket lopettaa ilmoittamisen ja Lahden Citymarketit jatkavat ilmoittelua, ostot ja veroeurot alkavat valua yhä enemmän Lahteen.

Yhdessä olemme enemmän

Lähilehtien puolesta Luomupekka Rusila

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Heinolan yrittäjäystävällisyys


Leila laivalle luvattu keväällä kaupungin toimesta paljon tilauksia yksityiskäyttöön. Kolme tilausta tullut 18.7. mennessä. Tilauksia luvannut virkamies ei kai sitten tehnyt asian hyväksi mitään tai riittävästi?

Laivayrittäjä oli varannut ja maksanut paikan satamalaiturista päivittäistä reittiliikennettä varten kaupungilta. Kaupunki ei ole tähän päivään 18.7. mennessä hoitanut opasteita satamalaituriin ja siitä syystä Heinolan Ökyveneiden kuljettajien ja Leila laivayrittäjien välille on syntynyt turhaa sanaharkkaa ja huonoa mainosta Leila-laivalle. Laiturissa opastetaan paikka Tehi- laivalle, mutta ei Leila-laivalle. Tästä syystä ökyveneilijät parkkeeraavat veneensä Leilan paikalle, tulleessaan kaljalle satamaravintoloihin ja sanovat että siinä ei ole merkattu paikkaa Leila-laivalle. Tällä tavalla muutamat heinolalaiset savustavat uuden yrittäjät pois Heinolasta. Kaupungin lupaamien opasteiden tulon viivästyminen on vaikeuttanut uuden yrittäjän työtä. Tämäkö on Heinolan uutta yrittäjäystävällisyyttä? Yrittäjä sanoi laittavansa laivansa myyntiin.

Toinen tuore esimerkki oli keväällä, torille tulleen uuden grilliyrittäjän kohtelu terveysviranomaisen toimesta. Uusi yrittäjä ei kokenut tuloaan tervetulleeksi.

Nämä pienetkin perheyritykset ovat tärkeitä Heinolan kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa. Ne pitäisi huomioida kaupungin tiedottamisessa ja markkinoinnissa nykyistä paremmin.


lauantai 16. heinäkuuta 2016

Kotimaisen kalan saatavuuden parantaminen


Suomi on tuhansien kalaisien järvien maa. Järvissä kasvaa mahtava, monipuolinen kalasaalis. Kalastajat puuttuvat. Tarjonta kaupoille ja ravintoloille on olematonta. Puuttuu toimiva ketju järveltä pöytään. Tänään kalastettu, huomenna kaupassa, ravintolassa. Kotimainen järvikala on puhdas luonnontuote.

Yhä useampi ammattikalastaja lopettaa. Viranomaiset laativat jatkuvasti uusia sääntöjä, jotka vaikeuttavat kalastajien toimeentuloa ja kotimaisen kalan hyödyntämistä. Viranomaiset sanovat että EU vaatii. Miksi sitten esimerkiksi Italiassa kalan käsittelyvaatimukset ovat erilaiset kuin Suomessa? Italia toteuttaa suunnilleen EU:n perusohjeita mutta Suomessa virkamiehet ovat lisänneet omia vaatimuksiaan ja byrokratiaansa EU:n perusohjeiden päälle. Luulisi että ilmasto-olosuhteidenkin ansiosta Suomessa säännöt voisivat olla löysempiä. Europarlamentitko Sirpa Pietikäinen on monesti todennut että Suomen viranomaiset keksivät liikaa omia säännöksiään EU:n ohjeiden päälle, jotka vaikeuttavat pienyrittäjien toimintaa.

Suomalaiset syövät yhä pääosin ulkolaista kalaa. Tilastojen mukaan Suomessa kulutetusta kalasta vain noin kolmasosa on kotimaista. Kotimaisesta suurin osa on kasvatettua kirjolohta. Järvikalan osuus myynnistä on vain noin 2%.

Ravitsemussuositukset ja terveysviranomaiset puhuvat jatkuvasti kalan erinomaisuudesta ruokavaliossa, ja kalan lisäämisestä ruokalautasella. Kalaa pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa. Me syömme vuodessa noin 4 kg kotimaista kalaa ja noin 11kg tuontikalaa. Elintarviketeollisuusliitto valittaa kotimaisen kalan saatavuuden puutteesta, mutta ei toimi tilanteen korjaamiseksi. Saatavuuden lisääminen, alentaa myös hintapiikkejä.

Esimerkiksi Kiuruvedellä koulujen ja kunnan laitosten ruokalistalla on viikottain kotimaista lähikalaa. Kunnan päättäjät ovat näin päättäneet , homma toimii. Miksi tämä ei toimisi jokaisessa kunnassa?

Muutama vuosi sitten olisin käynnistänyt kotimaisen lähikalan hyödyntämisen Heinolassa, se kaatui terveysviranomaisen ylisuuriin vaatimuksiin. Ehdotin vuoden koeaikaa jossa yhdessä viranomaisen kanssa kehitettäisiin konseptia, sekään ei kelvannut. Viranomaistenkin pitäisi tukea uusia innovaatioita myötäotteella.

Keskustelin tänä kesänä Tahkovuorella, EL Monte ravintolanpitäjän kanssa lähiruuasta, kausituotteista, lähikalasta, tuoteketjun läpinäkyvyydestä jne. Hän hyödyntää lähiruokaa ja lähikalaa. Suosituimpia järvikaloja ovat kuha, siika, ahven, muikku. Olimme molemmat samaa mieltä että tästä olisi mahdollista saada Suomen terveysmatkailulle yksi lenkki, kilpailuvaltti. Kotimaiselle järvikalalle pitää saada toimiva ketju järvestä ruokapöytään. Pitää perustaa valtakunnallinen hanke esimerkiksi nykyisen yrityksen ympärille tai kokonaan uuden yrityksen ympärille johon hankkeen aikana rakennetaan toimiva ketju kalastajalta, elintarviketeollisuuteen, kauppaan, ravintolaan, kuntien ruokahuoltoon, kuluttajan ruokapöytään. Viranomaisten pitää ymmärtää että Suomelle riittää EU:n perusohjeet, säädökset, kuten ne riittävät Italiallekin. Järvikalan monipuolinen hyödyntäminen ravinnoksi on hyvästä niin ympäristön, terveyden kuin paikallistaloudenkin kannalta.

Kotimaisen järvikalan puolesta, Luomupekka Rusila, Heinolasta


tiistai 5. heinäkuuta 2016

Parkkipaikat Heinolan keskustassa


Monen mielestä Heinolan valtti on ilmainen pysäköinti. Miksiköhän kuitenkin asiakasmäärät keskustassa vähenevät ja osa yrittäjistä lopettaa? ”Valtti” ei toimi. Joku sanoo että pysäköintipaikat keskustassa riittävät. Kyllä ne riittävät nykyisille asiakkaille, mutta jotta liike-elämä menestyy tarvitaan puolet enemmän asiakkaita ja silloin on jo viikonloppuisin pulaa parkkipaikoista. Jos parkkeeraus keskustassa on vaikeaa, mökkiläiset kurvaavat mieluiten peltomarkettien pihaan.

Nopein ratkaisu, parannuskeino olisi nykyisten pysäköintiaikojen valvonta. Edullisimmin valvonnan voisivat hoitaa kaupungin toimeksiannon perusteella, torivalvojat ydinkeskustassa. Se olisi edullisin tapa kaupungille, sakkorahat kaupungille, työllistetään pitkäaikaistyöttömiä ja parkkipaikkojen kierto paranee. Olen tätä pari kertaa jo esittänyt, mutta kaupungin byrokraatit ovat sen tyrmänneet, ei ole löytynyt tahtoa eikä luovuutta.

Esimerkki:Kun ei ole valvontaa 30 parkkiruudussa, tunnin p-paikoilla pidetään autoa 8 tuntia, kun valvonta toimii samoilla paikoilla, samana aikana voi parkkeerata 240 autoa tunniksi.

Kun toria jossakin vaiheessa uudistetaan, mielestäni torin nykyinen P-paikka tulee säilyttää. Heinolan tori on sopivan kokoinen, se ei tarvitse lisätilaa. Kuukausimarkkinoilla P-paikka on markkinoiden käytössä.

Pidemmän ajan ratkaisussa S- Marketin P-hallia laajennetaan ja tulevan, uuden ison K- Marketin alle tehdään vastaavanlainen P-halli jotka yhdistetään toisiinsa torin kulmalta. Myös K-Marketin kattoparkin parantaminen asiakasystävällisemmäksi helpottaisi keskustan parkkiongelmaa

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

EU:n pakko uudistua


EU:n eropäätöksen johdosta Englannin pääministeri eroaa. Englannin jalkapallojoukkueen päävalmentaja erosi. Uusi johto astuu kehiin.

Miksi EU:n johtajista kukaan ei ole ilmoittanut eroavansa. Englannin ero on myös epäonnistuminen EU:lle, se on vahva viesti kansalaisilta. Suurin osa EU:n jäsenvaltioista ja kansalaisista vaatii ja edellyttää EU:n uudistumista, kehittämistä kansalaisystävällisemmäksi. Olisi aika keskittyä perussopimuksen edellyttämien asioiden kuntoon laittamiseen, ennen kuin keksitään ja laaditaan uusia sopimuksia.

Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta eli muutosta pitää tapahtua myös EU:n johdossa, jotta muutos olisi uskottava. Tämä nykytilahan on nykyjohdon aikaansaama. Nykyjohto ei pysty riittävän isoihin muutoksiin, koska se ei ole entisiäkään päätöksiään saanut toteutettua. EU:n nykyjohto ja päättäjät eivät ole kuulleet kansalaisiaan riittävän herkällä korvalla

Mikäli uskottavaa muutosta ei saada aikaan, eroäänestyksiä on tulossa lisää, valitettavasti. Niistä on turha yksin syyttää jäsenmaiden politiikkoja, EU:n pitää katsoa myös itse peiliin ja toimia. Pitää saada aikaan vakavuutta, ennustettavuutta , pitää purkaa byrokratiaa ja säätelyä, pitää keskittyä ydinasioihin, pitää kuunnella kansalaisia.


maanantai 27. kesäkuuta 2016

Lokaali -tapahtuma Heinolassa 9-11.9.2016


Suomen Kylätoiminta ry järjestää kerran vuodessa Lokaali-tapahtuman ja Avoimet Kylät –tapahtuman. Lokaali= paikallinen. Lokaali on valtakunnallinen paikallistoimijoiden juhla. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään jo 32. kerran Heinolassa 9-11.9.2016. Juhlaseminaarissa palkitaan valtakunnallinen Vuoden Kylä, Vuoden Maaseutukasvo, Vuoden Maaseututoimija ja Kylätoiminnan Tiennäyttäjät. Lauantaina vieraille ja paikallisille on järjestetty erilaisia retkiä Päijät-Hämeen kylille linja-autoilla ja Leila-laivalla.  Heinolan torilla on lauantaina Lokaali- Kylätori. Pääjuhla on sunnuntaina WPK- talolla.

Suomessa on jo noin 15 vuoden ajan, Valtakunnan Kylähullujen Killan valitsema raati  valinnut joka toinen vuosi valtakunnan Kylähullun. Iitin Vuolenkoskelta valittiin valtakunnan 10. kylähulluksi 2009, maaseutuyrittäjä Seppo Lehtinen. Seppo on ollut Vuolenkosken kylän ”kehitysmoottori ”. Seppo toteaa että tätä työtä ei tehdä rahasta vaan rakkaudesta. ”Vuolenkoski on Iitin Ahvenanmaa, täältä löytyy melkein kaikki mitä elämiseen tarvitaan”, Seppo kertoo.  Iitti ja Vuolenkoski ovat päättäneet liittyä Päijät-Hämeeseen. Vuolenkoski on hyvä esimerkki, vaikka Heinolalle, mitä hyvä yhteistyö merkitsee, asukasluku kasvaa, palvelut säilyvät, uutta rakennetaan.

Sepon johdolla Suomen kylähullut saapuvat vanhoilla traktoreilla Heinolan torille la 10.9.2016 klo 8. Jokaisen traktorin kyydissä on yksi Heinolan ”silmäätekevistä” kyydittävänä ja yhdessä peräkärryssä on iso kattilallinen uutispuuroa jota he jakavat aamuvirkuille ja sen jälkeen esittelevät ohjelmalavalla taitojaan ja tarinoitaan.

Lokaali- Kylätorilla  Heinolan kylät esittelevät toimintaansa ja elämää kylillä. Myynnissä on kädentaitajien tekemiä tuotteita, lähiruokaherkkuja ja kirpputorien helmiä. Ohjelmalavalla esiintyy myös kylien musikantteja ja sanaseppoja. Heinolan museolla on Anja Juurikkalan –näyttely ja Kahvila torilla on Vanhaa Heinolaa esittelevä taidenäyttely. Apulannan elokuva ”teit meistä kauniin” Elokuvateatteri Elo pe 9.9. klo 20

Lisäteitoja ja ilmoittautumiset  www.phkylat.fi/lokaali.php

Kylien kehittämisen puolesta, Luomupekka Rusila

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö


Tällä hetkellä yhteydenpito Heinolassa on sattumanvaraista, yleensä yhteyttä otetaan puolin ja toisin, kun jokin asia meni pieleen ja on muita ongelmia. Miksi ei perusteta Elinkeinotoimen tulosalueelle yrittäjistä koottavaa ”asiantuntijalautakuntaa”, kuten muillakin tulosalueilla? Tämä varmistaisi säännöllisen yhteydenpidon ja sitoisi molemmat osapuolet sovittuihin kehittämistoimenpiteisiin. Uskon että yhteistyö paranisi merkittävästi ja uusia työpaikkoja syntyisi. Yrittäjäjärjestö valitsisi edustajansa lautakuntaan, esimerkiksi viisi jäsentä ja heille varajäsenet. Kaupunginhallitus nimeäisi yhden edustajansa lautakuntaan, josta syntyisi suora linkki kaupunginhallitukseen. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerinä toimisi elinkeinopäällikkö ja esittelijänä elinkeinojohtaja.

Varoittava esimerkki yhteistyön puutteesta on viimeaikainen kouluverkkoselvitys ja homekoulujen korvaavat toimitilat. Isoja parakkikouluvuokria maksetaan Heinolan ulkopuolisille yrittäjille, kun olisi mahdollista vuokrata tiloja oman kaupungin yrittäjiltä.Myös Tommola-talon lisätilat ovat hyödyntämättä. Asenne on väärä. Pitää tutustua paikkakunnan tarjontaa perusteellisemmin, eikä ampua tarjousta alas huhupuheiden ja olettamusten perusteella. Jos esimerkiksi Teollisuustalon tarjoamat, koulukäytössä jo olleet tilat eivät kelpaa sellaisenaan, pitäisi aidosti neuvotella muutostoimenpiteistä, joiden jälkeen tilat sopisivat kaupungin vaatimaan koulukäyttöön. Tämä vaihtoehto jättäisi vuokrarahat kotikaupunkiin ja sitä kautta verotkin maksettaisiin Heinolaan.

Pelkään että tulevien uusien koulujen rakentajatkin tulevat muualta, jopa ulkomailta. Heinolan puurakentamisosaamista ei osata käyttää hyväksi. Kouluista pitäisi tehdä mallikonsepteja muualle Suomeen. Se loisi taas työpaikkoja Heinolan seudulle. Miksi pelkään? siksi koska Heinolassa ei ole teknisessä toimessa tarjousosaamista. Heidän valintaperusteensa on vain halvin hinta. Ei osata rakentaa tarjouspyyntöjä niin että voidaan valita paikkakuntalainen suunnittelija, yrittäjä, rakentaja. Jos nämäkin asiat käsiteltäisiin asiantuntijalautakunnassa, tulokset paranisivat.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Tervetuloa Heinolan kesään!


Heinolan torilla la 2.7. 2016 järjestetään alueen kesämökkiläisille kesäasukastapahtuma. Tarjotaan kesävieraillemme tilaisuus tutustua toisiinsa ja kantaväestöön. Tori on kesällä heinolalaisten ”olohuone”. Tarjolla on mielenkiintoista ohjelmaa.

  Kesävieraiden tuomilla euroilla on iso merkitys Heinolan liike-elämälle. Heinolan Kaupunkisydän ry on tehnyt yhdessä yrittäjien ja Heinolan elinkeinotoimen kanssa tarjouksia tapahtumapäivälle ja koko heinäkuulle. Halutaan kertoa kesälomalaisille Heinolan keskustan monipuolisista palveluista ”Taivaskattoisesta Kauppakeskuksesta”. Moni ei vielä tiedä että Heinolan keskustassa on 200 yritystä, kauppaa, palvelua 200m:n etäisyydellä torilta. Esimerkkejä näistä palveluista on asiakaskirjeissä joita jaetaan juhannuksesta alkaen torilla ja mukana olevissa yrityksissä. Heinolan keskustan kahvilat ovat rakentaneet yhteisen kesäpolun kuuteen eri kahvilaan joista jokaisesta saa leiman passiin ja neljällä leimalla saa Heinolan-kassin kiitokseksi. Kannattaa poiketa kahvilla Heinäsaaressa, Vesitornilla, Satamassa, Siltasaaressa ja Harjulla.

Heinolan nähtävyyksiin ja puistoihin voi tutustua omatoimisten kiertokävelyreittien avulla, kesäpromenadit Pöllö ja Poppeli. Reitit löytyvät www.heinolankaupunkisydan.fi/kesapromenadit

Vexi Salmi ja Markku Johansson ovat aikanaan tehneet kappaleen ”Heinolan Kesä”, laulu Pekka Hartonen, jos haluat sen avulla nostattaa Heinolan kesäfiilistä, soita 050-5002009 ja tilaa.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Mitä merkitsee määrärahojen vähentäminen?


Kehittämisen vastustajat ja oppositio huutavat suureen ääneen että kun määrärahoja budjetissa leikataan, palvelut heikkenevät tai loppuvat kokonaan. Huoli pitää paikkansa silloin kun toimitaan kuten ennenkin, tuotetaan palvelut entisellä tavalla. Silloin määrärahojen vähentäminen heikentää palveluja.

Kehittäminen tarkoittaa sitä että vähemmillä euroilla tuotetaan vastaavat palvelut eli toimitaan eri tavalla kuin ennen. Tuotetaan palvelut uudella tavalla, hyödynnetään yrittäjäyhteistyötä, tietotekniikkaa, kolmatta sektoria. Kevennetään organisaatiota , vähennetään byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä, parannetaan johtamista.  Kaikkea sitä mitä tarvittiin 30 vuotta sitten, ei tänään ja huomenna tarvita samanlaisena. Pitää uudistua. Pitää ennakoida tulevaisuutta ja hyödyntää ennusteita. Ei katsella peruutuspeiliin.

Kun katsotaan miten esimerkiksi kauppa ja ravintolat toimivat kolmekymmentä vuotta sitten ja miten ne toimivat tänään. Muutos on ollut suuri. Se on ollut pakko tehdä jos on aikonut menestyä,  muutosvastarinnasta huolimatta.  On pitänyt seurata aikaansa ja kehitystä. Valtio- ja kuntatalous ei ole samassa ajassa muuttunut ja sopeutunut riittävästi. On ollut liian helppo nostaa veroja ja palvelumaksuja, ei ole ollut riittävästi painetta kehittyä. Päättäjät ovat olleet lepsuja.  Nyt on raja tulossa vastaan, veronmaksajat eivät tulevaisuudessa pysty ylläpitämään nykyisen suuruista valtio- ja kuntataloutta.

Ensimmäinen kehittämistoimi voisi kuntataloudessa olla organisaation ja päätöksenteon kehittäminen. Esimerkiksi lautakuntia vain yksi per tulosalue, myös yrittäjistä koostuva elinkeinolautakunta. Lautakuntien jäseniksi valitaan valtuutettuja ja varavaltuutettuja  ja lautakunnan puheenjohtaja on hallituksen jäsen. Lautakunnat velvoitetaan kyliä koskevissa asioissa pyytämään lausunto kyläyhdistykseltä. Hallitukseen ei valita henkilökuntaan kuuluvia eikä heidän lähisukulaisiaan, henkilöstön edustuksen hoitaa pääluottamusmies. Tiedonkulku ja päätöksentekokyky paranee. Kehittämistä on myös se että kaupungin ja kunnan ei tarvitse itse rakentaa ja omistaa kaikkia kiinteistöjä, eikä tuottaa kaikkia palveluja itse. Kehittämistä on myös se että kunnan-kaupungin markkinointia hoidetaan yhdessä alueen yrittäjien kanssa, yhteiset tavoitteet, yhteinen sanoma-teema jne. Kehittämistä on myös se että tehdään yhteistyötä naapurien kanssa. Kaikilla näillä kehittämisesimerkeillä säästetään euroja ja toiminta kehittyy eikä tarvitse palveluja karsia. Myös Heinolan sairaalaa voisi kehittää eikä ajaa alas. Osoittaa huonoa pelisilmää kun  leikkaustoiminta ajetaan alas ennen tulevia Sote- neuvotteluja.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Matkailualan yhteistyö


Itä-Häme lehden 10.6. pääkirjoituksessa syyllistettiin matkailualan yrittäjiä yhteistyön puutteesta ja passiivisuudesta hakepalavereita kohtaan. Kannattaa muistaa mitä menneinä vuosina on tapahtunut. On ollut monia hankkeita joilla on ollut hyvät tavoitteet ja yrittäjät ovat tulleet mukaan. Kun hankerahat eli meidän veronmaksajien rahat loppuivat, lopputulos oli nolla eli mitään konkreettista, pysyvää ei jäänyt elämään, hyödyntämään yrittäjiä. Jos yrittäjä tämän kokee kolme kertaa, ei ihme että hän ei enää innostu perinteisistä hankkeista.

Tarvitaan uudenlaisia hankkeita, konsepteja on uudistettava, nyt ne ovat liian byrokraattisia. Hallinto vie leijonan osan käytössä olevista euroista. Ei yrittäjiä tarvitse kutsua kokoon kuulemaan pitkiä luentoja projektin tavoitteista ja taustatiedoista jne. ne voidaan lähettää s-postilla. Tarvitaan enemmän yrittäjien välistä keskustelua, ideointia, työpajoja joista syntyy konkreettisia matkailupaketteja, uusia palvelukonsepteja. Annetaan vastuuta enemmän mukana oleville yrittäjille, joka hanke ei tarvitse omaa projektipäällikköä. Päijänne- Leaderkin hankepäällikkö voisi hoitaa koordinoinnin ja ohjauksen. Osan hankerahoista voisi kohdistaa suoraan mukana oleville yrittäjille, kun työ, tavoite on valmiina, toiminnassa. Nämä muutokset varmasti lisäisivät yrittäjien kiinnostusta ja sitoutumista uuden kehittämiseen.


keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Heinola-brändin jalkauttaminen

Heinolalle rakennettiin yhdessä hyvä brändi. pieni kaupunki, ISO MAHDOLLISUUS.  Brändi ei ole vain markkinointi-ilmeen uudistamista, se on uusi toimintatapa, uusi käyttäytymismalli, uusi palvelukonsepti. Brändiä pitää rakentaa koko kaupunki, yrittäjät, kaupunkilaiset. Kaupunki on rakentanut itselleen työkalupakin jonka avulla brändiä toteutetaan. Minusta siitä puuttui jalkauttaminen koko kaupungin henkilökunnalle, mitä se merkitsee tulosalueen johtajalle, arkkitehdille, työnjohtajalle, koulun rehtorille, kiinteistöpäällikölle jne. Miten uusi asukas ja yrittäjä kotoutetaan Heinolaan? Miten SoTessa turvataan Heinolan palvelut ja työpaikat? Miten palvellaan yrittäjiä vielä paremmin, esimerkiksi jatketaan elinkeinotoimen palveluaikaa klo 18 saakka joka maananatai jne. Heinolan kaupungin rajoilla olevan Heinola-kyltin alle teksti, pieni kaupunki, ISO MAHDOLLISUUS tai ISO ELÄMÄ.Tervetuloa.

Työkalupakki on koottava myös yrittäjille, kaupunkilaisille.  Kaikki mahdollisuudet on hyödynnettävä jalkauttamisessa.

Yrittäjien työkalupakissa voisi olla esim.
-Brändi näkyy  pakkauksissa, yrityksen kuljetuskalustossa,  esitteissä, ilmoituksissa, yrityksen nettisivuilla jne. Tästä voisi olla esimerkkejä toteutuksesta.
-Palautteet annetaan suoraan ko. virkamiehille tai päättäjille, ei lehden yleisönosastolle, eli ei pissata omaan pesään
-suurten yritysten kanssa neuvotellaan nenätysten brändin hyödyntämistavat (esim. Suomen Urheiluopisto, Versowood, Weckman, Stora Enso)
-suositellaan  tänne muuttamista harkitseville yrittäjille Heinolaa
-markkinoidaan yhteisilmoituksella vapaita halli-, toimisto-, liiketiloja
-tehdään yhteistyötä yrittäjien kesken, ei olla kateellisia sillä yhdessä olemme enemmän
-kesällä kaikille yrittäjille, asiakaspalvelijoille yhtenäinen brändi - T-paita ja /tai lippis

Jokaisen heinolalaisen työkalupakissa voisi olla:
-Lehdessä julkaistaan vain omalla nimellä annetut palautteet, ei julkaista naapurin mollaamista tms.
-Ei mustamaalata Heinolaa eikä omaa asuinaluetta lehdessä, se pelottaa tänne muuttamista harkitsevia
-Jos on kehitettävää ja palautetta kerrotaan siitä suoraan virkamiehille, päättäjille ja kun on aihetta kehua   kerrotaan siitä muille ystäville, sukulaisille, vierailijoille, Heinolaan muuttoa aikoville jne.
-Autetaan naapuriin muuttanutta uutta heinolalaista kotiutumisessa
-viedään Heinolasta tuliaisiksi Heinola-tuotteita, Heinolassa valmistettuja tuotteita ja hyvää mieltä

Näillä toimenpiteillä brändi muuttuu ”lihaksi” ja mielikuvat muuttuvat halutunlaisiksi. Tehdään se.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Palaako Heinolan SoTe-soppa pohjaan?


Monet esimerkit Suomessa osoittavat että kun pienempi liitetään suurempaan niin muutaman vuoden kuluttua sivummalta, reunoilta palveluja karsitaan, oli sopimukseen kirjoitettu mitä tahansa. Varsinkin kun sen suuremman kassa on lähes tyhjä. Miksi Lahti haluaa tätä väliaikaista SoTea, ennen maakuntamallin tuloa? Se olisi tietenkin Lahdelle edullinen vaihtoehto, Lahti pääsisi etulyöntiasemaan.
.
Kun palvelujen tuottamisvastuu annetaan Lahdelle, Heinolan terveyspalvelujen alasajo alkaa, ensiksi  leikkaustoiminnasta. Työpaikkoja siirtyy Lahteen, henkilökunta muuttaa Lahteen ja verotulot mennevät Lahteen. Vapautuvat toimitilat jäävät Heinolan kaupungille, kasvattamaan jo ennestään suurta tyhjillään olevaa kiinteistömassaa. Uuden brändin yhtenä tavoitteena kerrottiin olevan työpaikkojen kasvattaminen jopa tuhannella. Nyt olisi tärkeää että pystyttäisiin säilyttämään nykyisetkin työpaikat. Johtavat virkamiehet ja osa päättäjistä vetävät ”köyttä” aivan eri suuntaan. Ihailen pienen naapurikunnan, Sysmän luovuutta ja erilaisten vaihtoehtojen etsimistä, jossa palvelutaso ja työpaikat voidaan säilyttää. Pieni pärjää vain erilaistamalla ja erikoistumalla. Tässä olisi mahdollisuus toteuttaa Heinolan brändiä, pieni kaupunki, ISO MAHDOLLISUUS. Brändin toteutuminen ihmisten silmissä ja mielessä vaatii ”lihaa” ympärilleen. Muussa tapauksessa se jää vain korulauseeksi.

Jos päättäjät haluavat edellä kuvatun kehityksen kuitenkin toteutuvan, sitten on heti puututtava ja alettava hallinnon alasajo. Väki vähenee, työpaikat vähenevät, liiketilat tyhjenevät, verotulot pienenevät. Jäljelle jäävä väki ja yritykset eivät pysty elättämään nykyistä, ylisuurta kaupungin hallintoa, organisaatiota.


Toivon tietysti että järki voittaa ja huonoimmat ennusteet eivät toteudu. Nyt se on päättäjistä kiinni.

torstai 19. toukokuuta 2016

Heinolan hiomaton "timantti"


Apajalahden luola, Citymarketin naapurissa, Hevossaaren tien kainalossa

Historia: Tavoitteena väkiviinan valmistus puusokerista polttoaineeksi, kun bensiinin saanti vaikeutui sodan takia. Luola louhittiin 1940-44 ja sinne oli tarkoitus sijoittaa 600000 litran väkiviinasäiliöt. Puukemia ehti rakentaa valmiiksi asuntoja työntekijöille, tien, radan, ratapihan. Sodan loputtua todettiin että tehdasta ei kannata rakentaa, kun taas bensiiniä virtasi maahan. Alue siirtyi kaupungin omistukseen 1990-luvulla.

Luolan koko: Kolme noin 4m leveää käytävää, 100m, jokaisen käytävän päässä on lieriö jonka halkaisija on noin 16m ja korkeus noin 19m. Yhden lieriön tilavuus noin.3300 m3

Luolan hyödyntäminen: Menneinä vuosina luolastoon on suunniteltu maauimalaa, hiihtoputkea, Data-keskusta, konserttisalia, teatteri-ravintolaa, jääpuistoa, kylpylää, ympärivuotista matkailukeskusta jne. Osa hankkeista on kaatunut kaupungin virkamiesten päättämättömyyteen. Viimeiset hankkeet kaatoi luolasta löydetty lepakko. Nyt tämä este on poistunut. Luolan hyödyntämiseen tarvitaan noin 3-4 miljoonan euron rahoitus. Luolaston eteen voisi rakentaa vierasvenesataman ja luolaston yläpuolelle, rinteeseen loma-asuntoja ja alikulkukäytävän Citymarkettiin. Tämä hanke vauhdittaisi myös Tähtiniemen kaavan toteutumista.

Mielestäni  EU:lta on saatu rahoitusta huononpiikin hankkeisiin. Jyrki Katainenkin hehkuttaa että EU:sta saa rahaa hyviin hankkeisiin ja ideoihin samaa toitottaa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori. Nyt pitää näitä lupauksia testata, hyödyntää. Heinolan päättäjien, virkamiesten ja yrittäjien pitää nyt ryhtyä töihin, hiomaan tätä timanttia tuottavaksi hankkeeksi






maanantai 16. toukokuuta 2016

Heinolan Kyläänkutsu, Avoimet Kylät 11.6.

Kutsu                  kyläläisille, kesälomalaisille, mökkiläisille, kaupunkilaisille, matkailijoille
 Avoimet Kylät tapahtumiin lauantaina 11.6.2016                       Tulkaa tapahtumiin omalla tai naapurin kyydillä tai linja-autolla turistipysäkiltä
Linja-autoihin ilmoittautumiset 6.6. mennessä puh. 050-5002009 tai  luomupekka1@gmail.com

Heinola, turistipysäkiltä, lähtö klo 9, auto A:n reitti
Heinola kk, kylätalo, ovet auki  klo 9-13
Marjoniemi, Seuratalo Rompetori klo 10-12
Pääsinniemi,Jousantie 4, tapahtuma  klo 10-14
-Martin Mylly, Martin oja –Taimenjoeksi , Seppo Rantanen opastaa
-Kylätalo : marttakahvila, käsitöitä, kirppis, luontopolku, arpajaiset,
  Viivin ja Vanessan musiikkiesityksiä
Tuusjärven kartano, Viikinäistentie 35, tapahtuma klo 12-16,
-kartanon  esittely, grillimakkaraa, loimulohta, ruisleipää, leivonnaisia, kahvia
Lusin koulu, Lusinraitti 2,tapahtuma klo 10-15,
-maatalouskoneita, lampaita, vasikoita, hevonen, poni
-jumppaa, kilpailuja, lasten puuhamaa, koirien etsintänäytös
-kirppis sinisessä talossa
-grillimakkaraa, leivonnaisia, kahvia, mehua
Heinola, linja-auto turistipysäkillä, noin 15.30
                                                                                                                                                                               

                                                                                                                                                                                                                                                                                             
Heinolan, turistipysäkiltä, lähtö 9.00, auto B:n reitti
Heinolan talon Elämyspuoti ovet auki  klo 9-13    
Lusin koulu, Lusinraitti 2 ,tapahtuma klo 10-15
-maatalouskoneita, lampaita, vasikoita, hevonen, poni, koirien etsintänäytös
-jumpaa, kilpailuja, lasten puuhamaa, kirppis sinisessä talossa
-grillimakkaraa, leivonnaisia, kahvia, mehua
Paaso, Karppisen puusepänverstas,Paistjärventie 261,  tapahtuma klo 11-13
-verstaan avoimet ovet, Lyyti –jakkaramyynti
-Marttojen munkkikahvila, grillimakkaraa
-Vanha Zetori  vm1954, Rompetori
Rihu, Kivijärventie 58
Taivaskalliolla upeissa maisemissa, tapahtuma klo 12-15:
-Tutustutaan ja kuullaan  biodynaamisesta viljelystä  ja nähdään tuohityönäytös ,villalankatuotteita
-Maistellaan paikallista röpörieskaa, koivunmahlaa ,yrttisuolaa, yrttiteetä, lampaanlihasäilykkeitä ,voi ostaa myös tuliaisiksi kotiin
Muurisen Lammastila, Lampola, tapahtuma klo 12-15
-Tutustutaan 1-2 kk ikäisiin karitsoihin
Heinola, linja-auto  turistipysäkillä , noin klo 15.10


Heinolan turistipysäkiltä, lähtö klo 9.30, auto C:n reitti
Jyränkö, Rantatupa, Paasikivenpuisto,  , tapahtuma klo 9.45-13, kahvia, grillimakkaraa, kirppis, musiikkia Jouko Keskinen & Severi &Hannu Knuuttila
Apajalahden luolan esittely klo 11-13, nuotiomakkaraa, Citymarketin yllätyslahja
Vierumäen asema, Topparoikan Rautatiepäivät, tapahtuma klo 10-15,
-Höyryveturi Ukko-Pekka, resiina, Marttojen kahvila, peräkonttikirppis jne.
Tutustuminen päiväkoti Laulujoutseneen, ,  klo 13.30-14.30
Heinola, linja-auto  turistipysäkillä, noin klo 15.10

                                                                                                                                                                                        




maanantai 2. toukokuuta 2016

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty


Vappupuheiden jälkeen voidaan todeta että vastakkainasettelu ja pelottelu on voimistunut. Se ei ole Suomen etu. Tällä hetkellä oppositiopuolueet tekevät varjobudjettinsa vasta hallituksen budjetin jälkeen jolloin he voivat etsiä hallituksen budjetista heikkoja kohtia ja esittävät niihin sellaisia muutoksia jotka hivelevät äänestäjiä ja näillä sitten ”ammutaan” hallitusta joka käänteessä. Minun parannusehdotukseni on seuraava:

1.       Jokainen puolue esittelee oman budjettiehdotuksensa seuraavalle neljälle vuodelle, ennen eduskuntavaaleja ja ministeriöiden virkamiehet esittävät Suomen nykytilan ja tulevaisuuden visiot jos mitään ei muuteta, uudisteta.

2.       Vaalien jälkeen hallituksen muodostajat kokoavat Suomelle budjetin neljäksi vuodeksi jossa on hyödynnetty eri puolueiden budjetteja ja hyviä esityksiä. Näin syntyy Suomelle paras mahdollinen budjetti.


3.       Kahden vuoden kuluttua budjettia tarkistetaan jos on tarvetta. Kaikki puolueet esittävät hallitukselle oman esityksensä ja näistä ehdotuksista hallitus tekee tarvittavat tarkistukset Suomen budjettiin. Näin Suomen budjetti vahvistuu ja siihen voivat kaikki puolueet ainakin osittain sitoutua.

Näin toimien poliitikkojen keskustelukulttuuri muuttuu, vastakkainasettelu,  pelottelu vähenee, Ei-puolue pienenee. Turha poliittisten irtopisteiden keruu vähenee. Kannetaan yhdessä huolta Suomen tulevaisuudesta. Suomalaiset kiinnostuvat politiikasta kun nyt voimissaan oleva räksyttävä ja toisia halveksiva keskustelukulttuuri muuttuu. Yhdessä olemme enemmän

tiistai 26. huhtikuuta 2016

"Mallikoulu" Asikkalan Aurinkovuorella


Asikkalan Vääksyssä ei ole rakennettu vain seiniä , Aurinkovuoren koululle, siellä on rakennettu tulevaisuuteen, toimiva oppimis- ja kasvuympäristö lapsille. Suunnitteluun ovat osallistuneet myös henkilökunta ja oppilaat.

Johtotähtenä suunnittelussa ja rakentamisessa on ollut: avoin ilmapiiri, lapset ja aikuiset yhteistyössä, kasvattaa oppimisesta ja liikkumisesta innostuneita lapsia, nuoria, koulu on positiivinen, turvallinen, yksilöllisyyttä tukeva, panostetaan henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointiin ja toiminnallisuuteen, mukana liikkuva-koulu hankkeessa, koulu toimii oppimisympäristönä iltaisin kuntalaisille.
Koulun rakentamisessa huolehdittiin erityisesti rakenteiden kuivattamisesta ja hyvästä valvonnasta.

Näistä tavoitteista varmasti monet ovat samaa mieltä, mutta Asikkalassa Aurinkovuoren koululla tavoitteet on toteutettu. Minulla oli kunnia tutustua kouluun rehtori Petri Haapalan opastuksella 26.4.2016 ”Uuden taidon oppimisen päivänä”. Vaikuttava kokemus. Tuli heti ajatus, miksi emme Heinolaankin rakentaisi tällaista koulua? Ihastuin paja-ratkaisuihin, kielipaja, luonnontiedon paja, taidepaja, musiikkipaja, mediapaja, jumppa-areena ja kirjasto. Myös ulkotilojen monipuolisuus viehätti, tekonurmikenttä, lentopallokenttä, laavu, nuotiopaikka jne.


Aurinkovuoren koulussa on lähes  300 oppilasta, 3-6 luokat ja perusopetusryhmistä  2-9 luokat. Koulu valmistui 2014 ja maksoi lähes 10 miljoonaa euroa.Rakennuksessa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Se oli panostus tulevaisuuteen. Tulokset näkyvät. Heinolaan ehdotan uuden kouluhankkeen toteuttamista elinkaarimallilla ja paikallisten puurakentajien ammattitaidolla. Pitää myös miettiä kannattaako Heinolan keskustaan rakentaa kahta uutta koulua eri paikkaan. Jos ne rakennettaisiin vierekkäin, voitaisiin saada synergiaetuja (mm. opettajat, ruokahuolto, liikuntatilat, erikoisluokat/pajat, hallinto jne.)

Aurinkovuoren uusi koulu kiinnostaa, vierailijoita on jo käynyt kymmenestä eri maasta. Onko tässä uusi vientituote? Konsepti pitää tuotteistaa myyntikuntoon.