sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

 



Lähiruokatori Heila jokaiseen maakuntaan

Vuoden lähiruokateko 2024 oli Lähiruokatori Heila Heinolasta. Heila on toiminut menestyksellisesti jo yli 15 vuotta, joten konsepti on testattu ja toimii. Jo vuosia maataloustuottajat ovat protestoineet kauppaketjuja vastaan heidänkin hintojensa halpuuttamisesta. Kauppaketjut ovat kuulemma syynä maataloustuottajien tulosten jatkuvaan laskuun. Tulonmuodostus tuotantoketjussa tuottaja-teollisuus-kauppa-kuluttaja ei ole tasapuolinen. Tätä ongelmaa ovat lähes kaikkien puolueiden maatalousministerit luvanneet ratkaista, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan.

Voisiko, varsinkin pienten maataloustuottajien eli lähiruokatuottajien tilannetta helpottaa perustamalla jokaiseen maakuntaan Heila, joka välittäisi kuluttajille 200-300 lähiseudun pientuottajien tuotteita? ”Äiti-Heila” antaisi nimen käyttöoikeuden, valvoisi konseptin toteutumista ja kehittämistä sekä hoitaisi sovittua yhteismarkkinointia ja tiedottamista. Maakunnan Heilan yrittäjät valittaisiin samoilla perusteilla kuin ”Äiti-Heilassakin”. Usko luomu-ja lähiruokaan, kokemusta menestyvästä yritystoiminnasta sekä jotakin omaa tuotantoa esimerkiksi, leipomo, liha, vihannes-marja, olut jne. Uusi Heila pitää perustaa maakunnassa olemassa olevien asiakasvirtojen varrelle, kuten 24h liikennemyymälät, Prisma, Citymarket, Lidl jne. Joku rakentaja voisi suunnitella Heilalle sopivan liikekiinteistökonseptin ”Äiti-Heilan” mallin mukaan. Heila menestyy paremmin omassa kiinteistössään kuin osana isompaa liikerakennusta. Rakennuksen ulkoisen olemuksen pitää tukea luomu-lähiruokamielikuvaa. Tätä hanketta on saatava tukemaan maan hallitus, MTK, Luomuliitto, Kuluttajaliitto, Maakuntien Leader ry:t. Hankkeeseen pitää saada EU:n tukea ja rahaa.

Olen Heinolan Heilan synnyttäjä, olen tämän projektin käytettävissä, jos pyydetään.


 


torstai 21. maaliskuuta 2024

 



Vuoden Lähiruokateko- Heinolan Lähiruokatori Heila

Onnittelut Heilan nykyisille ja entisille yrittäjille ja henkilökunnalle. Tavoitteena Heilaa 2008 perustettaessa oli, että siitä ei tule mikään ”päiväperhonen” vaan pysyvä, kehittyvä myyntipaikka ja ruokapaikka suomalaisille luomu-ja lähiruokayrittäjien tuotteille. Perustaminen ei ollut helppoa. Osa rahoittajista sanoi, että sitä oli jo viisi vuotta sitten Itä-Hämeessä kokeiltu, ei menestynyt. Nykyisen tontin haltija kaavaili tontille jotakin autoiluun ja huoltoon liittyvää. Sain vakuutettua osan rahoittajista ja tontin omistajan luomu-ja lähiruokaan perustuvan kaupan perustamisen järkevyydestä. Perustamista auttoi juuri avatun ABC liikennemyymälän asiakasvirtojen kasvu ja moottoritiellä liikkuvien automäärien kasvu arkisin ja erityisesti viikonloppuisin. Seuraavassa vaiheessa käynnistyi sopivien yrittäjien haku. Tavoitteena löytää yrittäjät, jotka uskovat luomu-ja lähiruokaan ja joilla on jo menestystä yrittäjänä ja joilla oli jotakin omaa tuotantoa, kuten viljapossu, viini, olut. Yrittäjät löytyivät myymäläpuolelle ja ravintolapuolelle. Yrittäjät perustivat yritykset Heilan ympärille ja liikerakennuksen suunnittelu alkoi. Maanomistaja rakensi Heilan rakennuksen ja vuokrasi sen yrittäjille. Perustamisvaiheessa Hesalaisille Savon mökille matkaaville Heilassa oli Hesan jälkeen ensimmäinen oikea lihatiski. Tänään niitä on matkalla jo useita. Heila oli edelläkävijä. Tänään myös lähes kaikki ruokakaupat ovat lisänneet valikoimiinsa luomu-ja lähiruokatuotteita. Heila oli edelläkävijä. Heilan on pitänyt löytää uusia vetovoimatekijöitä. Lähes kolmensadan lähi- tuottajan valikoimat elävät ja kehittyvät. Myös nettimyynti on tullut mukaan. Koko Heilan kiinteistön toiminnot ovat nyt saman yrittäjän käsissä, se helpottaa toimintaa ja tuottaa kustannussäästöjä. Lähiruokaravintolan tarjonta ja palvelu on yksi vetovoimatekijä. Ulkomyynnissä testataan uusien tavarantoimittajien tuotteiden kiinnostavuus. Uusien Heilojen avaaminen on mahdollista vain jo olemassa olevien asiakasvirtojen varrelle. Olen aikanaan niitä ehdottanut muutamien muiden ABC liikennemyymälöiden viereen, mutta esitykset eivät ole saaneet tulta. Maakunnassa voisi olla aina yksi menestyvä Heila. Konsepti on testattu ja hyväksi havaittu. Heila on Heinolallekin merkittävä vetovoimatekijä. Hei Heila Heinolasta jokaiselle...


keskiviikko 20. maaliskuuta 2024

 



Maailman paras, miksi ei maailman halutuin?

Suomi on maailman onnellisin maa, Suomessa on maailman puhtain ilma ja vesi. Suomi on jääkiekon maailmanmestari. Tamperelaiset markkinoinnin ammattilaiset kertoivat että 170 matkanjärjestäjää eri puolilta maailmaa eivät tiedä missä Tampere sijaitsee, mutta lähes kaikki tietävät, että Suomi on maailman onnellisin maa, jo monta vuotta. Miten tätä on hyödynnetty Suomen markkinoinnissa? Tampere on tehnyt jo paketteja onnellisuusteeman ympärille, saunaan, metsäretkiin, vesistöön, jääliikuntaan jne. Tämän lisäksi Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa muita maita. Meillä on puhdasta luontoa, lunta ja tuntureita, järvikaloja ja terveellisiä metsämarjoja. Miksi emme osaa hyödyntää näitä tämän päivän vahvuuksia? Joulupukkiteema ei puhuttele kaikkia haluttuja kohderyhmiä. Eikö maailmankansalaisia, perheitä juuri nämä asiat kiinnosta; onnellisuus, puhdas ilma, vesi, luonto, turvallisuus ja lasten tulevaisuus. Onko näitä teemoja hyödynnetty, kun hankitaan työntekijöitä perheineen ulkomailta? Hallituksen kannattaisi teettää näistä teemoista uusi Suomen markkinointivideo, jota yrityksetkin työtekijähankinnoissaan hyödyntäisi.



tiistai 19. maaliskuuta 2024

 



Lahden vetovoima hiipunut

Viimeisen T-Median tekemän tutkimuksen mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu on edelleen Tampere, toiseksi vetovoimaisin Jyväskylä ja Kuopio ja kolmanneksi Oulu. Lahti oli tässä listauksessa kahdeksas ja menettänyt hieman vetovoimaansa. Tutkimuksessa vetovoimaan vaikuttivat talouden elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne. Miksi Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi ja yliopistokaupunkileima eivät ole vaikuttaneet myönteisesti? Eikö markkinoinnissa hyödynnetty näitä uusia vahvuuksia vetovoimaan? Myönteistä taulukossa on, että Lahden takaa löytyvät Helsinki ja Vantaa, tämän pitäisi parantaa Lahden vetovoimaa pääkaupunkiseudulle. Oletan että Lahdella on parannettavaa kustannusrakenteessa ja yhteisöllisyydessä. Politiikassa ei puhalleta yhteen ”Lahden hiileen” ei tajuta, että yhdessä olemme enemmän.



sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

 



Yhteistyötaidot käyttöön

Hyvät yhteistyötaidot estävät isojen ongelmien ja vastakkaisasetelmien syntymistä. Ongelmaa tai kehittämisehdotusta pitää johtajan osata katsoa omasta ja myös asiakkaan ja työntekijän vinkkelistä. Täytyy löytää etuja kaikkien kolmen osapuolen osalta. Asiakkaan, työntekijöiden ja yrityksen omistajan edut pitää tuoda neuvottelussa selvästi ja uskottavasti esille. Olemme samassa veneessä. Omassa johtamisessani esitin eli testasin uutta ideaani ensin yhden työryhmän jäsenen kanssa, jäsenen valitsin olettamuksen mukaan, että hän suhtautuu siihen positiivisesti. Päätöskokouksessa hän auttoi ideani läpimenoa ja uskottavuutta. Johtajan, yrityksen edustajan pitää osata asennoitua asiakkaan ja henkilökunnan ”housuihin”. Minä esimerkiksi juttelin paljon asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa, se auttoi ymmärtämään heitä.

Nyt näyttää siltä, että valtakunnantasolla näitä periaatteita ei ole ymmärretty, varsinkin kun oppositio vääristää tavoitteita ja vaikutuksia. Hallitus ei ole pystynyt kertomaan toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia yritysten henkilökunnalle, liitoille ja Suomen kansalaisille. Välttämättömien toimenpiteiden myönteiset, kansantajuisesti esitetyt vaikutukset ovat jääneet opposition huutojen alle. Hallitus kertoo, että se odotti liittojen koviakin toimenpiteitä. Hallituksella olisi ollut aikaa valmistautua näihin liittojen koviin toimenpiteisiin. Nyt näyttää siltä, että hallitus katselee tapahtumia ”housut nilkoissa ”ja ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Valitettavasti.



maanantai 4. maaliskuuta 2024

 



Kuunteleeko Lahti asukkaitaan?

Huonosti kuuntelee. siis kaupunki, yrittäjät, yhdistykset. Kuuden vuoden aikana esittämistäni kymmenistä kehittämisideoista toteutui vain kaksi. Ankkurin S-Marketin liikenneympyrän opasteita nostettiin, jotta talvella autoilija näkee jalankulkijan suojatieltä liikennemerkkien takaa. Toinen idea oli Sataman kunto-näköalaportaat, jotka toteutuivat vuosien valitusten jälkeen. Kunto-näköalaportaiden opastusideani on vielä toteuttamatta, portaathan ovat myös hyvä reitti Lanun patsaspuistoon.

Toteutumatta jääneitä kehittämisideoita:

Lanun puiston yhteyteen Puuveistospuisto teemalla ”metsän eläimet”, jääveistotapahtuman toteuttaminen torilla tai satamassa, Karirannan kesäteatterin fiksaus ja käynnistäminen, Vesijärven jään hyödyntäminen helmi-maaliskuussa ”Vesijärven talvi” teemalla, sataman torille kesällä vihannes -ja mansikkakauppiaita, kauppahallista oikea kauppahalli ei ruokailuhalli ja parempi yhteistyö torin ja torin ympäristön kivijalkakauppiaiden kanssa, torin ympäristön ja toriparkin parkkimaksujen puolittaminen pe-la, torille live-kamera nettiin torin omille sivuille josta asukkaat voivat seurata torin elämää, tapahtumia ja tulla paikan päälle, Keskustan kehän ulkopuolella yrittäjät voisivat tulla torille esittelemään kausitavaroitaan esim. veneet, polkupyörät, mopot, auto, sukset jne. teemalla ”Kausimarkkinat” joka kuukauden eka lauantai, Päijät-sote poistaisi yhden organisaatiotason ja toteuttaisi omalääkärimallia ja säilyttäisi sote-lähipalvelut yli 8000 asukkaan taajamissa, Niemen leirintäalueen lopettaminen oli virhe, leirintäaluetta olisi pitänyt kehittää, esimerkiksi Heinolan leirintäalue palvelee myös talvella, nyt Niemessä on vain pari isoa tapahtumaa vuodessa, leirintäalue olisi paremmin sopinut ympäristöpääkaupungin imagoon, Lahti-Heinolan radalle henkilöliikenne yrittäjän toimesta VR:ltä vuokratulla ”Lättähatulla”, Salpausselän kesäkisat: mäki, rullahiihto, viestit, maastojuoksut, nykyisin hyppyrimäkiä hyödynnetään liian vähän, yhdessä olemme enemmän.

Olisin toivonut, että edes vastataan, ”kiitos ideasta, selvitellään” tai kysytään ”kerro tarkemmin mitä tarkoitat?”