Liikennesääntöjen kertausta

Olen törmännyt suojatiellä tilanteisiin, jossa pyöräilijä tiuskii jalankulkijalle ja päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että kumpikaan ei tunne liikennesääntöjä suojateilla. Suojateitä on kahdenlaisia, sellaisia joissa kaikkien kulkijoiden on ylitettävä suoajatie kävellen, siis pyöräilijöidenkin (kuva tästä jutun alla). Toisenlaisella suojatiellä on oma kaista pyöräilijöille ja jalankulkijoille (kuva yllä). Suojatieviivojen, valkoisten viivojen välissä on puolen tai metrin välikkö ilman viivoitusta, se on tarkoitettu pyöräilijöille ja he voivat sen yli ajaa, ei välttämättä tarvitse taluttaa pyörää. Kun molemmat suojatien ylittäjät pysyvät omalla kaistallaan, ongelmia ei ole. Tätä eivät monet liikkujat tiedosta tai eivät välitä ja se aiheuttaa vaaratilanteita.

Kävely- ja pyöräteille, viimeisen parin vuoden aikana, on tullut liikennevälineitä   rutkasti lisää. Ne ovat kaikki sähköisiä, akulla liikkuvia. Niiden kulkemisesta ei synny juuri mitään ääntä ja niiden nopeudet ovat kasvaneet. Kun eri nopeuksilla liikkuvia kulkijoita on enemmän menossa eri suuntaan, eri puolilla väylää, syntyy vaaratilanteita. Näitä tilanteita varten jokaisessa laitteessa on jonkinlainen soittokello. Valitettavasti suomalaiset eivät osaa tai eivät rohkene käyttää. Keski-Euroopassa sen käyttö on jo opittu. Minusta tämä kellonkäyttö on paljon hyödyllisempää, tarpeellisempaa kuin pyörän takavalo. Varoittakaa soittokellolla edellä kulkijaa ja tehkää turvallinen ohitus. Toinen parannuskeino leveimmillä väylillä on erottaa maalauksella ja liikennemerkeillä kävelijöille oma väylä.

 

Seurakunta ei uudistu nykyaikaan

Nastolan kunta liittyi Lahden kaupunkiin. Nastolan seurakunta kuuluu nyt Lahteen ja on yksi Lahden seurakunnista. Olen kotoisin Nastolan Järvisten kylästä. Kuuluin nuoruuteni Nastolan seurakuntaan. Nastolan kirkkomaahan on haudattu isäni, äitini, veljeni ja lähes kaikki lähisukulaiseni. Lapsena Nastolan joulukirkkoon tultiin hevosella kahdenkymmenen kilometrin matka. Nuorena osallistuttiin moniin seurakunnan tilaisuuksiin lukusiin, rippijuhliin, hääjuhliin, siunaustilaisuuksiin, joulukirkkoon jne. Nastolassa ja Nastolan seurakunnassa on juureni, historiani, muistoni. Siellä on myös hautapaikkani.  Vaikka asun Lahden toisella laidalla, halusin liittyä Nastolan seurakuntaan, kotiseurakuntaani, hengelliseen kotiini. Yllätyksekseni sitä ei hyväksytty, vaikka valitin asiasta alueen piispallekin. Olen pettynyt. Miksi kirkko ja seurakunta ei kunnioita jäsentensä historiaa ja juuria? Ollaan vain kiinnostuneita kirkollisverosta. Perustellaan kieltoa voimassa olevalla lailla, laki on ihmisten tekemä ja ihmiset voivat muuttaa lakia. Oletin että ainakin piispa voi antaa poikkeusluvan, kun on hyvät perustelut eli poikkeus vahvistaa säännön. Valitettavasti näin ei käynyt ja erosin kirkosta. Kirkon säännöt ja lait pitää päivittää nykypäivään. En enää ihmettele kirkosta eronneiden suurta määrää. Kirkon ja seurakunnan pitää kuulla ihmistä, kirkon jäsentä enemmän. Yhdessä olemme enemmän.

 

Ikä ihmisten ulkoiluttaminen?

Viimeisten tutkimuksen mukaan kotihoidossa olevista ikäihmisistä joka neljäs ei päässyt ulos koko vuotena ja laitoksissa olevista vanhuksista joka viides ei päässyt ulos koko vuotena. Syynä on kuulemma se, että hoitajat eivät ehdi ulkoiluttamaan. Pitää miettiä ja ideoita uusia tapoja, keinoja.

Suomessa kotieläimillekin on oikein laissa määritelty ulos pääsy, se otetaan huomioon jo rakennuksia suunnitellessa. Miksi ei vanhusten hoidossa? Olen nähnyt uusimpia yksityisten palvelukoteja, joissa talon ympäristö on aidattu ja pihalla huomioitu vanhusten liikkumistarpeet. Pirteämmät voivat ulkoilla itsekseen, eivätkä karkaa kylille yksinään. Miksi ei kaikissa hoitolaitoksissa voisi tehdä vuoden ulkoiluttamissuunnitelma ennakkoon? Varataan joka kuukaudelle ulkoiluttamispäivä ja neuvotellaan niille päiville ulkoiluttamisapua, mikäli omaiset eivät pääse. Apua voisi neuvotella alueen leijonilta, rotareilta, eläkeläisyhdistyksiltä, urheiluseuroilta, terveysalan opiskelijoilta. Ulkopuolisille ulkoiluttajille laaditaan ohjelehtinen: luottamuksellisuus, pukeutuminen, liikkumisvälineet, reitti, aika, juomat. Mukana olisi ulkoilupäivinä aina yksi hoitaja, henkilökuntaan kuuluva. Kun ulkoilupäivät on ohjelmoitu aina vuodeksi eteenpäin, töissä olevien omaisten ja lupautuneiden yhteistyökumppaneiden on helpompi varata päivä tälle tapahtumalle. Tavoitteena tulisi olla, että jokainen vanhus pääsisi ulos vähintään kerran kuukaudessa, mieluimmin tietysti kerran viikossa. Ulkoilumuotoja ovat pihatapahtumat, kävelyretket lähiympäristössä. Tämä käytäntö on sovellutettavissa myös kotihoitoon, jokaiselle kotihoitoasiakkaalle tehdä oma ulkoilusuunnitelma aina kuukausia eteenpäin. Yhteistyö on voimaa, yhdessä enemmän.

 

 

ABC-liikennemyymälän merkitys alueelle?

ABC on Suomen suurin ja menestyvin liikennemyymäläketju. Aikaisemmin oli huoltoasemia, nyt ne ovat liikennemyymälöitä. ABC on perustettu 1998, nyt yli 100 liikennemyymälää ja yli 320 automaattiasemaa. Sen menestyminen perustuu hyvään liikepaikkaan, tontilla on vain yksi omistaja ja monenlaisia autoilijan ja lähiseudun tarvitsemia palveluja; ruokakauppa, ravintola, polttoainejakelu, erikoisliikkeitä, usein Alko, apteekki ja CarWash. Tätä konseptia muutamat kateelliset eivät sulata ja he virittävät epäsopua osuuskaupan ja yrittäjien välille. Väittävät että hyvä liikepaikka on saatu kepulikonstein, jos näin olisi siitä olisi varmaan valitettu ja kauppa purettu tai määrätty isot sakot. Näin ei ole tapahtunut. Kaikki on tapahtumat voimassa olevien lakien ja säädösten mukaan. Yhdessä olemme enemmän ja vahvempia, yrittäjät ja osuuskaupan ABC Liikennemyymälä. Olen saanut olla mukana synnyttämässä ABC ketjua.

Jos katsotaan mitä hyötyä esimerkiksi Heinolalle on ollut, yli kymmenen vuotta sitten rakennetusta ABC liikennemyymälästä; ABC:n luomaa ja synnyttämää liikennevirtaa hyödyntää kiinteistössä seitsemän yksityistä yritystä, pihapiirissä viisi yritystä. Liikekeskus työllistää yli 100 henkeä, ammattilaista. Tämä konsepti saa aikaan sen, että viereisen moottoritien tuhansista kulkijoista moni poikkeaa Vuohkallion liikekeskukseen ABC:lle, Heilaan, Tokmanille. Tämä yhä kasvava asiakasvirta ohitustieltä tuo Heinolalle veroeuroja lisää joka päivä. Nämä ovat myös merkittäviä lähipalveluja lähiseudun paikallisille asukkaille ja ovat merkittävä houkutun uusille asukkaille. Siis yhdessä olemme enemmän.

 

Lahden Myllysaaren kehittäminen

Nykyisin Myllysaaren kiinteistöineen omistaa Lahden Purjehdusseura ry, jonka omistukseen saari siirtyi 1910. 1900-luvun alussa saaressa oli Ali-Köllin tilan mylly, josta saari on myöhemmin saanut nimensä. Paviljonki saareen valmistui 1910 ja sen suunnitteli arkkitehti Uno Alanco. Saaren laitureita on uusittu. Ravintola kommodorissa on ollut monta toimijaa, pyörittäjää. Viimeisimmät yrittäjät Anssi Jokinen ja Juha Lehtinen aloittavat 1.5.2021. Myllysaari on luonnonkaunis paikka, sieltä löytyy yli 100 jalopuuta, jotka on 1930 luvulla istutettu. Moni on ihmetellyt miksi siitä ei ole tullut suositumpi ja miksi yrittäjät eivät ole siellä menestyneet? Toivon että uudet yrittäjät ovat pitkäjänteisiä, kärsivällisiä ja innovatiivisia. Toivon heille menestystä näiden kehittämisideoitteni saattelemana.

Yrittäjien tavoitteena tehdä saaresta jalkarantalaisten ja muidenkin ”olohuone” ja paras ravintola Kommodori. Pihapelejä lapsille ja aikuisille, nykyaikainen ulkohuussi, luontopolku, grillikatos, mato-ongintapaikka (vapoja, matoja), vuokrattava vene, pari kanoottia, vesiskootteri, pari läskipyörää, 2 saunaa, ruokalistalla vain läheltä luomu- ja lähiruokaa, joiden tuottajista kerrotaan tarinoita ruokalistoilla. Tehdään yhteistyötä ympäristön eri yhdistysten kanssa (Pursiseura, Jalkaranta Seura, Partio, Martat, Seniorit, Kalastajat jne.) Järjestetään yhteistyössä tapahtumia, koulujen päätös, vappu, juhannus, syyssato, Venetsialaiset, Myllysaaren mestaruuskisoja (saaren ympärisoutu, lasten onkikisat, tikanheitto, mölkky), tehdään erilaisia elämyspaketteja joita markkinoidaan Visit Lahden sivuilla, josta esimerkiksi Lahden hotellien vieraat ne helposti löytävät.

Lahden satamasta: Reittialuksen reitille lisätään, neuvotellaan Myllysaaren satama, sovitaan yhteistyöstä sataman venetaksin ja  saunalautan kanssa.

 

Lisää vaihtoehtoja senioriasumiseen

Tällä hetkellä ikääntyvälle eläkeläiselle on tarjolla tietysti kotona asumista tilattavien palvelujen avulla. Senioritalot, kerrostalot on suunniteltu ikäihmisille, jossa asutaan omassa tai vuokra-asunnossa ja tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolelta. Palvelutalossa tarvittavat palvelut ovat ympärillä ja apu lähellä. Hoivakodissa taas tarjotaan hoitoa ja hoivaa läpi vuorokauden, ulko-ovet ovat lukittuna koska asukkaina on muistisairaitakin.

Mielestäni tarvetta olisi seniorikodeille, jossa kannustettaisiin omatoimisuuteen ja oltaisiin lähellä luontoa. Talossa asuisi 10-15 eläkeläistä ja sitä pyörittäisi perheyritys. Talon asukkaat osallistuisivat talon töihin voimiensa ja halunsa mukaan, ruuanlaittoon, kattamiseen, siivoukseen, eläinten hoitoon (kanat, lampaat, kissat, koirat), puutarhanhoitoon (kasvimaa, marjapensaat, kukkapenkki jne.). Asukkaat tekisivät retkiä lähiluontoon, nähtävyyksiin, teatteriin, tapahtumiin. Väitän että tämä aktiivinen, yhteisöllinen, kodinomainen asuminen luonnon keskellä kiinnostaa monia eläkeläisiä. Tämä toiminta toisi piristystä monelle kylälle ja loisi kysyntää luomu-ja lähiruoalle.

Sopivia paikkoja tällaiselle toiminnalle olisivat esimerkiksi maaseudulta lopetettavat koulut, seurakuntakodit tai maatilat. Valitettavasti moni kunta ei ole tätä mahdollisuutta tiedostanut ja koulu on myyty edullisesti johonkin muuhun käyttöön tai annettu kyläyhdistykselle kylätaloksi. Myös seurakunnat ovat myyneet tähän käyttöön sopiva kiinteistöjään muuhun käyttöön. Päijät-Hämeessä yksi yrittäjäperhe etsii sopivaa kohdetta tällaiselle toiminnalle.

   Toinen uusi vaihtoehto voisi olla ”Mummokylä” joka muodostuisi 6-10 puurakenteisestä 25m2 ja 50m2 punaisista ja keltaisista mökeistä. Mökit olisivat                                                                                                                                                              vuokramökkejä. Kylän keskellä olisivat marjapensaat, omenapuut, kasvimaat, grillikota, puutarhakeinu. Kylällä olisi yhteinen ”talonmies”/isäntä, joka hoitaisi kiinteistöt ja ulkoalueet asukkaiden kanssa ja tarvittavan avun mökkien asukkaille. Talonmies/isäntä järjestäisi asukkaille myös yhteisiä retkiä lähiluontoon, teatteriin, kaupunkiin. Tähän tulevaisuuden projektiin pitää saada kunta ja Eu-rahastot mukaan. Tässä yhden pisteen vihje Asuntomessujen järjestäjille.