Kyläkoulujen lopettamisen vaikutukset?

Olen itse käynyt viisi vuotta kyläkoulua maaseudulla. Koulu rakennettiin kylän isäntien talkoilla 50-luvun alussa. Koulussa oli minun aikanani keskimäärin 12-16 oppilasta. Koululla oli oma keittäjä, oma perunamaa, omat marjapensaat. Koululla järjestettiin paljon kylän yhteisiä tapahtumia: kevätjuhlat, joulujuhlat, Äitienpäiväjuhlat, valojuhlat (kylään tuli sähkö) hiihtokilpailuja, Marttojen järjestämiä kursseja jne. Yhteisöllisyys oli voimissaan. Elimme hyvissä väleissä luonnon kanssa. Kylissä kasvoi yritteliäitä, terveistä nuoria yhteiskuntaa. Sain hyvät eväät tulevalle elämälleni. Koulu lopetettiin 70-luvulla, sen jälkeen loppui kylän kauppa, sitten posti ja linja-autojen aikataulut harvenivat, kylän väkiluku väheni ja vanheni.

Kyläkouluista on lopetettu noin 90% ja tahti vain kiihtyy. Tästä on seurannut nuorten maaltapako kaupunkeihin ja huonovointisuus. Yleiskuntokin on heikentynyt koska omatoiminen liikkuminen on vähentynyt, liikutaan mopoilla, autoilla, takseilla jne. Oppimistuloksetkin ovat viime aikoina heikentyneet ja syrjäytyminen lisääntynyt. Kyläkoulujen raju väheneminen on varmasti vaikuttanut myös syntyvyyden laskuun.

Kyläkoulujen lopettamispäätökset tehdään taloudellisin perustein. Myös valtio on kiihdyttänyt konsulttien avulla kyläkoulujen lopettamista saadakseen työvoimaa kasvukeskuksiin. Missään ei huomioida oppilaiden hyvinvointia, pitkien koulumatkojen vaikutuksia, lähiopetuksen ja tuen merkitystä, vanhempien toivomuksia, pienen opiskeluyhteisön merkitystä. Ei anneta arvoa maaseudun, kylän elinvoiman säilymiselle. Ei ymmärretä että pienikin voi olla kaunista ja hyvää.

Tänään, koronan jälkeen on havaittavissa pieniä heräämisen merkkejä. On taas opittu liikkumaan luonnossa ja arvostamaan sen merkitystä, varsinkin lasten kehitykselle.

Kyläkoulusta on tullut ja tulossa monelle paikkakunnalle vetovoimatekijä. Perheet haluavat muuttaa kyläkoulujen lähelle ja vanhemmat hyödyntää etätyömahdollisuuksia. Tiedän perheitä, jotka haluavat asua maalla ja isä tekee päivittäin lähes sadan kilometrin työmatkoja lasten ja perheen hyvinvoinnin takia.

Toivon että edelläkävijäpäättäjät eivät sulje loppuja kyläkouluja, vaan kehittävät niitä kunnan vetovoimatekijäksi. Ratkaisuvaihtoehtoja löytyy. Yksi opettaja voi toimia kunnan useammassa kyläkoulussa, osa tunneista voidaan toteuttaa etäopetuksena, kouluruokailun voi toteuttaa kylän pitokokki, kyläkoulu voi toimia iltaisin ja viikonloppuisin kylätalona, yhdistysten toimitilana, oppilaiden ruokailun jälkeen ruokaa voisi tarjota kylän senioreille, talonmieskin löytyy kylältä. Nyt varmasti joku sanoo että tämä on niitä Luomupekan vouhotuksia. Näyttöjä löytyy, läheltäkin. Muutamia vuosi sitten Vuolenkosken kyläkoulu oli hiljenemässä, opettajia oltiin vähentämässä. Siten kylän väki heräsi toimimaan. Nyt koulussa on kolme opettajaa, oma liikuntahalli, oma paloasema jne.  Kyllä se on mahdollista, varsinkin kun oma kunta on sitä omatoimisuutta tukemassa. Yhteistyössä on voimaa.

Terveydenhoitokustannusten hillitseminen?

Diabetestä sairastavien määrä on kymmenen vuoden aikana kasvanut +70% ja

kustannukset + 50%. Vuonna 2011 tuottavuuskustannukset ja sairaalahoidon

kustannukset olivat yhteensä 3384 miljoonaa euroa. Tänään lähes 4000 milj.€.

Syöpäsairauksia todettiin v.2013  32000 uutta tapausta ja ennakoidaan että v.

2030 todetaan 43000 uutta tapausta. Syövän kustannukset olivat 2014  927 mil-

joonaa euroa ja ne olivat kasvaneet kymmenessä vuodessa vain 3%. Eli syöpä-

hoidon kustannukset ovat paremmin hallinnassa kuin diabeteksen kustannukset.

Diabeteksen hoito on enemmän potilaan omalla vastuulla.

1.Miten hoidot edullisemmiksi, mistä säästetään?

   -ehdotettuja sote-keskuksia vähennetään, karsitaan, keskitetään

   -pieniä sote-keskuksia korvamaan kehitetään ”Sote-myymäläautolla”

   -etä- vastaanottoja kehitetään, lisätään ja kaikki varaukset netistä

   -kaikille ykköstyypin diabeetikoille sensorit, vähentää lääkäri-hoitajakäyntejä ja

     parantaa hoitotasapainoa (kokemusta on)

   -kalliit, isot leikkaukset hoidot keskitetään 3-4 isoon sairaalaan Suomessa

2.Miten voimme ennakolta ehkäistä kalliit sairaudet?

   -kehitetään jokaiseen sairauteen yksilölliset ennaltaehkäisevät toimet, ruoka-

     valioon, painon hallintaan, liikuntaan, tressin hallintaan jne. Näiden toteuttamista

     valvotaan, seurataan.

    -tekoälystä tulossa jo ”lääkärihoitajan apulainen” ja syövän, diabeteksen haistaja

    -sairaudet voidaan jo karsia perimästä ja tunnistaa geenivirheet ja hoitaa ne

    -on jo kehitetty laboratorio-olosuhteissa geenimuunneltu omena, jota syömällä

     välttää mm. syövän

Valtion velan kasvattamisen riskit?

On harhaan johtamista kertoa äänestäjille että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan takaisin. Valtio maksaa joka vuosi lainoja takaisin ottamalla uutta lainaa. Tämä on tällä hetkellä hyväksyttävää kun lainojen korot ovat nollilla. Kun korot kuitenkin jossakin vaiheessa nousevat, esimerkiksi yhdellä prosentilla, se tietää valtiolle korkomenoja reilusti yli miljardi euroa. Kun korko nousee kaksi prosenttia korkomenot ovat jo lähes kolme miljardia euroa. Lisäksi seurauksena voi olla luottoluokituksen heikentyminen, joka merkitsee taas uuden lainan korkeampia korkoja. Miten tästä kierteestä selvitään, ilman veronkorotuksia?

Sote-uudistuksesta on laskettu saatavan kymmenen vuoden jaksolla 1,5 miljardin säästöt. Se ei riitä tarvitaan enemmän. Liian pieniä Sote-maakuntia pitää vielä yhdistää. Kuntien valtionosuuksia tulee karsia, niitä ei saisi maksaa alle 10000 asukkaan kunnille. Kuntien lukumäärä tulee puolittaa. Jatkossa pitää kunnilta vielä siirtää joitakin toimintoja maakunnalle

Ei ole oikein että osa työttömistä ei ota työtä vastaan, kun hän saa työttömyyskorvauksia ja sosiaalietuja enemmän ja on vapaampi tekemään silloin tällöin pimeitä töitä. Järjestelmää pitää muuttaa niin että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa työttömälle. Tämä on senkin takia tärkeää kun työssäkäyvien osuus väestöstä vähenee. Kaikki kynnelle kykenevät saatava töihin. Elintasopakolaisten sosiaalietuja on kavennettava jotta kiinnostus työelämään mukaan kasvaa.

EU:n liittovaltiokehitystä on vastustettava ja eurosta eroamisen vaihtoehdot selvitettävä. EU:n direktiivit toteutetaan ja niihin ei Suomen virkamiehet saa lisätä omia lisävaatimuksia. Muuten EU:n kansalaiset ja yrittäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan Suomessa, kuten nyt tapahtuu.

Haittaveroja voidaan korottaa, jotta ihmisiä ja yrityksiä voidaan ohjata tekemään tulevaisuuden kannalta oikeita ratkaisuja (esim. turve, sokeri, alkoholi, öljy, bensa, energia) Yritysten investointihalukkuutta ei saa heikentää verotuksella. Suositaan kotimaisuuttaa (esim. hankinnat, ruoka, energia, matkailu). Valtion hallintoa tulee keventää ja päällekkäisyyksiä purkaa, tehtäviä yhdistää, digitalisaatiota hyödyntää. Hävittäjähankintoja siirrettävä parilla vuodella.