Pormestarimallin vaarat

En kannata Lahteen pormestarimallia. Jos se kuitenkin demokraattisesti halutaan, pitää huomioida seuraavat karikot:
Valtaa ei saa liikaa keskittää pormestarille, kuten Helsingissä. Pitää vahvistaa kansliapäällikön ja tulosaluejohtajien asemaa. He toimivat virkavastuulla. Minusta apulaispormestareita ei ainakaan aluksi tarvita, ne voidaan nimetä myöhemmin jos halutaan. Vaikuttaa siltä että apulaispormestarin paikka olisi ”hillotolppa” eri puolueiden kellokkaille, vaalissa toiseksi jääneille pormestariehdokkaille. Esimerkiksi Helsingissä apulaispormestarien asema on epäselvä.
Joka tapauksessa pormestarimalli kasvattaa kustannuksia, se tulee veronmaksajille kalliimmaksi. Mallin hyödyt ovat vaikeasti mitattavissa. Väitetään että demokratia paranee ja kaupunki kehittyy vauhdilla. Tulokset muualta osoittavat että tuloksenteko on vaikeampaa eli että kulut ja tuotot olisivat tasapainossa ja veroprosentti kilpailukykyinen. Pormestarille tulee asettaa myös koulutuksellisia tavoitteita eli oltava korkeakoulututkinto. Pormestariehdokkaat on julkaistava ennen vaaleja, jotta estetään vaalien jälkeiset "lehmänkaupat"

Lahden eka vaihtoehto veronkorotus?

Julkisuudessa kiertää otsikko ”Lahti korottaa veroja” Se on kasvattanut haluja muuttaa pois Lahdesta ja se on hiljentänyt muuttohaluja Lahteen. Lahden imago heikkenee. Virkamiehet syyttävät otsikoinnista toimittajaa. Toimittajahan tekee otsikon hänen mielestään lukijoitaan kiinnostavasta asiasta. Kaupungin olisi pitänyt informoida lehdistöä otsikolla ” Näillä toimenpiteillä Lahti estää veronkorotukset”. Toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi tytäryhtiöiden yhdistämiset, organisaation keventäminen, päällekkäisyyksien karsiminen,eläkkeelle lähtevien esimiesten paikkoja ei täytetä, työt organisoidaan uudelleen, hyödynnetään yksityisten yritysten palveluja- kaupungin ei tarvitse kaikkia tehdä itse, koko henkilöstö pitää yhden viikon palkattoman loman, Lahdesta tehdään Päijät-Hämeen yrittäjäystävällisin kunta, pormestarimallia ei toteuteta, kouluja rakennetaan elinkaarimallilla, Lahteen muuttavien muuttoa helpotetaan muuttokummipalvelulla, kerrotaan kaupunkilaisille ja muuttoa Lahteen suunnitteleville mitä he saavat Lahden veroprosentilla, kerrotaan että yhteistyötä naapurikuntien kanssa parannetaan ihan lattiatasolla jne. Kaupunki ei maksa kulujaan prosenteilla vaan euroilla. Kilpailukykyisemmällä veroprosentilla saadaan euroja enemmän kaupungin kassaan. Lahden veroprosentti pitää olla Päijät-Hämeen toiseksi alhaisin, Sysmällä on tietysti alhaisin ja sieltä kannattaisi Lahden päättäjienkin ottaa oppia ja mallia. Pienikin voi olla tehokas.

Näin menetellen nykyiset ja tulevat asukkaat ymmästäisivät tarvittavat sopeuttamistoimet. Lahden imago paranisi. Veroja osataan korottaa kansakoulupohjallakin, mutta muihin sopeuttamiskeinoihin tarvitaan osaamista, uusi ideoita, kokonaisnäkemystä. On hyvä asia että kaupunkilaisia yritetään ottaa enemmän mukaan suunnitteluun ja budjetointiin.Yhdessä olemme enemmän.

Miksi kylien yhdistykset hiipuvat?

Sirkka-Liisa Laurila totesi lehdessä 11.6. että Jyrängön kyläyhdistyksen toiminta hiipuu toimijoiden puutteesta. Samanlaisia kommenteja on kuulunut muiltakin kyliltä.

Toisaalta on taas hyviä esimerkkejä toimivista, elävistä kylistä, kuten esimerkiksi Vuolenkoski, Lusi, Vierumäki,Kirkonkylä,Pääsinniemi jne. Näistäkin vain Vuolenkoski on jatkanyt kehittymistään, muiden kylien vauhti on hiljentynyt. Vuosien saatossa on ollut monia kehittämishankkeita jotka hetkellisesti ovat piristäneet toimintaa, mutta hyvin vähän pysyvää on jäänyt. Miksi näin? Yksi syy on tietenkin väen väheneminen ja ikääntyminen. Yksi syy on myös aktiivisten, idearikkaiden vetäjien puute ja yhteistyöhengen puute. Väitän että yksi syy on esimerkiksi Heinolassa kaupungin asenne ja oikean tuen puute. Kylien välistä yhteistyötä Heinolassa on pitänyt yllä pääasiassa Heinola Seura ry. Mitä kaupunki olisi voinut tehtä? Monissa kunnissa on nimetty kyläasiamies ja monisssa kunnissa toimii virallinen kylien yhteistyöelin. Itse olen aikanaan ehdottanut että kun lautakunnat suunnittelevat toimenpiteitä jonkin kylän alueella, lautakunnalla olisi velvollisuuus pyytää lausunto kyläyhdistykseltä ennen päätöksentekoa. Heinolassa on nyt kaupunginosa yhdistyksiä ja kyläyhdistyksiä, mielestäni kaikki voisivat olla kyläyhdistyksiä. Tärkeintä olisi että kyläyhdistyksillä olisi virallinen asema kaupungin hallinto-organisaatiossa. Pitää voida oikeasti vaikuttaa kylän kehittämiseen esimerkiksi kaava-koulu-tieverkkoasioissa. Mielestäni keinotekoinen aluejohtokunta systeemi ei toimi. Kannattaisi luottaa jo olemassaoleviin organisaatioihin jotka ovat syntyneet paikallisten asukkaiden aloitteista. Koronan jälkeen on korostunut maallemuutotrendin vahvistuminen. Tätä kannattaisi Heinolankin hyödyntää. Samoin kuin valtakunnalista kyläorganisaatiota, uusimpina ideoina Älykylät. Pieni on kaunista.

Lanun puiston kehittäminen

Kun kunto-näköalaportaat toteutuvat satamasta Lanun puistoon, on aika kehittää myös Lanun puiston keskellä olevaa, tyhjää aukiota. Tehdään yhteistyösopimus. Ehdotukseni Euroopan ympäristöpääkaupungille 2021:

Minä lupaan järjestää aukiolla Suomen parhaiden moottorisahaveistäjien kisan-näytöksen jossa syntyy kymmenen hienoa puuveistosta haluamistanne aiheista, esimerkiksi metsän eläimet ja linnut tai lasten satuhahmot. Veistäjät lahjoittavat teoksensa syntyvään puuveistospuistoon. Sopivat hyvin Lanun taideteosten naapuriksi ja sataman historiaan.

Toivon että kaupunki sijoittaaa veistokset ja istuttaa muutaman puuveistospuistoon sopivan puun, kunnostaa aukiolle hyvät betanque-ja mölkkykentät ja muutaman penkin. Rakentaa puusta muutaman kuntolaitteen kuntoportaiden päähän ja Pelkkakiveltä nuotiopaikka.