keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Luomun ja lähiruoan esitaistelija





Maanviljelijän vanhin poika Nastolasta, synt. 1944 Urheiluopistolla Vierumäellä

1.S-Ryhmän ympäristöohjelman synnyttäjä, aloittaja (S-Ryhmässä 1968-2002)

   -Luomuliiton eka tunnustus luomukaupasta, Sokos elintarvike, Helsinki
   -Ekat kierrätyspisteet/EKO-pisteet pääkaupunkiseudun S-markettien pihalle
   -Ekat luomu -osastot pääkaupunkiseudun S-Marketteihin (yli 100 luomutuotetta)
   -Luomuosaston hoitajien vuosittaiset valmennuspäivät (Luomu-laulu/kasetti)
   -Luomu-videon teko myyjille ”Miksi luomu maksaa enemmän ja miksi siitä
    kannattaa maksaa enemmän?” luomutiloilta ja kaupasta
   -Kauppakeskus Jumbon Prismaan perustettiin Luomu-Lähiruokatori
   -Luomuliiton hallituksen jäsen ja Luomulehden toimituskunnan jäsen

2.Suomen Luomupekka Oy, 2002 - 2020            (yhden miehen yritys)

   -Toteutettiin Karjalan Messut Joensuussa, jossa iso luomu-lähiruokaosasto
   -Olin eduskunnan lähiruokatyöryhmän jäsen ja EU:n luomuryhmän etäjäsen
   -Valmennettiin yli 200 lähiruoan ja luomun pientuottajaa teemalla ”Miten saa
     saan tuotteeni kaupan hyllylle”
   -Valmennettiin Jumbon Citymarketin henkilökunta kolmena vuonna Suomen
     Parhaaksi luomukaupaksi
    -Synnytettiin Lähiruokatori- ja ravintola Heila Heinolaan
    -Lukuisia luentoja ja lehtikirjoituksia luomu -ja lähiruokateemasta
    -Kirja ”Luomupekan jäljet Suomessa 1944-2014”




maanantai 7. syyskuuta 2020

Trendit vievät maaseudulle





Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että yli kolmannes pääkaupunkiseudulla nyt asuvista suunnittelee jossakin vaiheessa muuttavansa väljemmille vesille, maaseudulle. Lisäksi luonnossa, metsässä liikkumisen on todettu vähentävän stressiä ja lisäävän terveyttä. Erityisen tärkeää se on lapsille. Tilastoista voimme todeta, että luomun ja lähiruuan kysyntä kasvaa. Niitä tuotetaan maaseudulla. Pienpanimoita ja lähileipomoita syntyy jatkuvasti maaseututaajamiin. Korona opetti myös pari asiaa, jotka suosivat edellä kerrottua trendiä. Etätyömahdollisuuksien käyttö mahdollistaa maaseudulla asuminen ja nettikaupan-tilausten hyödyntäminen ei vaadi kauppoja eikä ”tavarataivasta” asunnon läheisyyteen. Korona vauhditti myös mökkikauppaa. Maaseudulle, pikkukaupunkeihin ja eläviin kyliin muuttoa helpottaa runsas asuntojen tarjonta ja tosi edulliset hinnat. Kun Lauttasaaresta myy kaksion, sillä rahalla saa esimerkiksi Heinolasta hyvän omakotitalon tai uudenkarheasta kerrostalosta, keskustasta ison asunnon, vesistönäkymällä. Lisäksi maaseudulla asuminen on turvallisempaa kuin ruuhka-Suomessa ja yhteydet isompiin kaupunkeihin pelaa. On sanottu myös että ilma on puhtaanpaa ja talvella kadut auki.

Tämä edellyttää maaseutupaikkakunnilta aktiivisuutta. Maaseudulle muuttoa tulee helpottaa. Esimerkiksi Heinolassa kehitetään MuuttoKummi -toimintaa muuttajien avuksi. Pitää varmistaa, että tietoliikenneyhteydet pelaavat, asumisvaihtoehtoja tarjotaan kokonaisvaltaisesti pääkaupunkiseudun asukkaille, kerrotaan terveistä kyläkouluista ja alueen palveluverkostosta. Helpotetaan ja nopeutetaan rakennuslupien ja muutoslupien käsittelyä. Helpotetaan vapaa-ajan asunnon muuttamista pysyväksi asunnoksi. Tuetaan alueiden, kylien yhteisöllisyyttä. Näistä toimista ja markkinoinnista hyvä esimerkki on Sysmä ja sen nettinäkyvyys.

Tämä juttu myös Helsingin Sanomissa 8.9.2020

perjantai 4. syyskuuta 2020

Lahden pormestarimalli jäähylle





Korona nostaa merkittävästi kaupungin kustannuksia. Kaupungin talous oli kuralla jo ennen koronaakin. Tällaisessa tilanteessa yleensä karsitaan kustannuksia ja kevennetään organisaatiota. Pelicans on tästä hyvä, tuore esimerkki. Osa Lahden päättäjistä ajaa silmät ummessa pormestarimallia eli luodaan kustannuksia lisää ja kasvatetaan organisaatiota. Rakennetaan joillekin politiikan uskollisimmille palkkiovirkoja ”hillotolppia”. Ja kun johonkin lisätään rahaa jostakin pitää säästää, leikata. Nämä samat päättäjät esittävät isoja leikkauksia kouluihin, päiväkoteihin ja heikompi osaisten palveluihin. Kaiken huippu oli kaupungin asukkaille laatima talouskysely. Periaatteessa ihan kannatettava idea. Siellä oli myös pormestarimalliin liittyvä kysymys, joka oli mielestäni paikallaan. Kun kysymys tuli pormestarimallin kannattajien tietoon, se poistettiin mahtikäskyllä. Haluaisin, muiden tavoin tietää kuka kysymyksen poistamiskäskyn antoi? Tämä on demokratian irvikuva. Pormestarimalli pitää laittaa jäähylle ja ryhtyä ratkaisemaan taloudellisia ongelmia yhteistyössä puolueiden, henkilöstön ja yrittäjien kanssa. Hyvä on kerätä myös veronmaksajilta kehittämisideoita ja säästämisen kohteita. Pormestarimalli sekoittaisi liiaksi myös tulevia kunnallisvaaleja ja hautaisi alleen todelliset kehittämistarpeet vaalikeskusteluissa.

lauantai 29. elokuuta 2020

Miksi kirkko ei muutu nykypäivään?




Asun Lahdessa, olen valinnut terveyskeskukseksi Heinolan, koska tiedän että siellä palvelu pelaa paremmin kuin Lahdessa. Se on sitä soten hyvää valinnanvapautta.

Olen kotoisin Nastolasta joka liittyi Lahteen. Minut on kasteessa kastettu Nastolan seurakuntaan. Olen lapsena käynyt 20 km hevosen kyydissä perheeni kanssa Nastolan joulukirkossa, olen ollut lukusissa seurakunnan tentissä rikkikouluun, minulla on hautapaikka Nastolan kirkkomaalla sukuhaudassa, vaarini vieressä.

Lahden kaupungissa on monta seurakuntaa. Halusin liittyä kotikuntani Nastolan seurakuntaan, vaikka asun Keski-Lahden seurakunnan alueella. Minulle vastattiin, että se ei ole mahdollista nykyisen kirkkolain mukaan. Mielestäni kirkkolakia pitää päivittää nykypäivään. Ymmärrän jos asuisin Heinolassa, sieltä liittyminen Nastolaan ei olisi mahdollista. Mutta asun Lahdessa jonka alueella toimiin Nastolan seurakunta. Mielestäni minulla oli hyvät perustelut. Seurakunnan valinnanvapaus samassa kaupungissa pitäisi olla mahdollista. Se aktivoisi seurakuntia kehittämään toimintaansa. Huonot seurakunnat sulautuisivat parempaan tai kuihtuisivat pois. Uskon että tämä osaltaan vaikuttaisi myönteisesti seurakuntien jäsen määriin.
En sitten liittynyt mihinkään Lahden seurakuntaan. Odottelen liittymisen valinnanv apautta.

tiistai 25. elokuuta 2020

Heinolan Prisman paikkavaihtoehdot





Moottoritietä ajavat matkailijat ja mökkiläiset eivät pysähdy Heinolan kohdalla kahdessa paikassa, Citymarketissa ja ABC:llä. Pysähtyvät vain toisella, kumpi on  vetovoimaisempi?

1.Jos Prisma rakennetaan Citymarketin naapuriin se vahvistaa aluetta ja saa yhä
   useamman ihmisen poikkeamaan Prismassa ja Citymarketissa. Tälle paikalle
   rakentamislupa Prismalle on vaikea saada (lepakot, perhoset, valittajat) ja raken-
   taminen tulee kalliiksi (kalliot, liittymä)

2.Jos Prisma rakennetaan ABC:n n naapuriin, alueen vetovoima vahvistuu, lupa tulee 
   nopeasti ja rakentaminen edullisemmaksi. Näkyy hyvin moottoritielle. Alue olisi    
   vetovoimaisempi ABC+ erikoisliikkeet(Nanso, Marimekko, Muurikka,MustiMirri
      
   Pentik, Hesburger) Apteekki, Heila, Tokmanni, Jysk, Sale, Prisma, kannattaisi raken-
   taa vielä auton itsepalvelupesula. Alueen sisäinen liikenne järjestettävä uudelleen,
   sisään ja ulos eri liittymistä.

3.Prisma rakennetaan puolivalmiisiin tyhjiin tiloihin Jyskin viereen. Kannattaisi
    selvittää laajentamismahdollisuudet tai ostaa itselleen myös Jyskin tilat. Jyskille
    olisi uudet, edullisemmat tyhjät tilat kadun toisella puolella. Tähän Prisman perus-
    taminen olisi edullisinta, mutta sijainti alueella ei olisi paras mahdollinen.

Paikallisen väestön saavutettavuus ratkaiseen Häämeenmaalla Prisman sijoituspaikan ja se on vaihtoehto 1.

Perusteluja vielä 2 vaihtoehdolle
-asiakkaat haluavat helppoa ostamista, ja yhden pysähdyksen taktiikkaa
-Prisman tulon jälkeen Vuokallion Kauppakeskus olisi Heinolan monipuolisin
-tarvittaan Kauppakeskuksen yhteismarkkinoitia, kuten alueen alkutaipaleella, olin 
  sitä toteuttamassa, alue tuli tutuksi ja yrittäjät saivat hyvän alun
-moottoritieltä poikkeavia olisi enemmän kuin 1.vaihtoedossa, samoin lähialueiden ja
 Heinolan alueen asiakkaita, selvästi vetovoimaisempi vaihtoehto
-lisäksi Hämeenmaa voisi joustavasti hyödyntää henkilökuntaansa alueella ja
 kiinteät kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin vaihtoehdossa yksi.



keskiviikko 19. elokuuta 2020

Nykymalli vai pormestarimalli Lahteen?





Olen edelleen nykymallin kehittämisen puolesta. Nykymallissa voidaan lisätä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia, siitähän on jo hyviä kokemuksia. Pitää saada kaupunginosayhdistykset ja kyläyhdistykset mukaan, vaikuttamaan suunnitteluun. Esimerkiksi lautakuntien on pyydettävä yhdistyksiltä lausunto heidän aluettaan koskevista suunnitelmista ennen päätöksentekoa jne. Nykymalli ei nosta kustannuksia. Pormestarimalli vahvistaa puolueiden vaikutusmahdollisuuksia liikaa ja nostaa kustannuksia ja lisää byrokratiaa. Esimerkiksi, Tampereella pormestarimalli ei ole helpottanut kaupungin tulosahdinkoa.

Jos kuitenkin demokraattisin päätöksin päätetään mennä pormestarimalliin, se edellyttää muutamia tarkistuksia. Työnjaon on oltava tarkka ja selkeä pormestarin ja apulaispormestarien välillä. Pitää olla valtuuksia mutta myös vastuuta. Tuloksellisuuttaa pitää voida arvioita sovittujen mittareiden perusteella. Pormestariksi halukkailla pitää olla korkeakoulututkinto ja riittävä kielitaito. Lahden kokoista kaupunkia ei johdeta mutu- tuntumalla. Puolueiden pormestariehdokkaat pitää olla vaaleissa tiedossa. Tällä vältetään lehmänkauppojen teko vaalien jälkeen. Mielestäni joku puolue voisi ottaa nykyisen kaupunginjohtajankin ehdokkaakseen, jos hän siihen suostuisi. Silloin äänestäjä tietäisi mitä tilaa, saa. Toivon että mallin heikkouksista ja vahvuuksista keskustelu jatkuu.


tiistai 18. elokuuta 2020

Missä haluamme asua tulevaisuudessa?




Viime aikoina on esitelty monenlaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että yli kolmannes suurkaupunkien asukkaista suunnittelee tulevaisuudessa muuttoa maaseudulle tai pienempiin maaseutukaupunkeihin. Jo nyt on havaittu asuntokaupan ja kesämökkikaupan vilkastumista maaseututaajamissa. Nämä tutkimukset ovat vahvistaneet kaupungin ja maaseudun vastakkaisasettelua. Luovuus katoaa kun aletaan riitelemään.

Nyt tulevaisuuksien kuvittelija Kimmo Rönkä teilaa vastakkaisasettelun. Hänen mukaansa maaseutu on tulossa kaupunkeihin ja sille pitää antaa tilaa. Rönkä on tehnyt kehittämistyötä lähes kaksikymmentä vuotta asumisen ja elämisen parissa.
Hänen mukaansa tulevaisuuden kaupunki on korttelin kokoinen ja sillä on ystävälliset kasvot. Korttelimaisen asumisen kylämäisyydellä hän tarkoittaa luontevia tiloja kohtaamisille, paikallisia palveluja, luottamusta ja ystävällisyyttä, pienimuotoista omavaraisuutta, paikallisesti tuotettua ruokaa, yhteiskäyttö kulkuvälineitä (auto, sähköpyörä jne.). Röngän mielestä asuntojen kerrostalosaunat ovat turhia, tulevaisuudessa talon katolle rakennetaan hieno saunaosasto yhteiskäyttöön. Rönkä ammentaa asumiseen oppeja matkailusta, toimistoista, korkeakouluista, matkailun elämyksistä, hyvistä toimistoista ja muotoilusta, jossa tuotteet tehdään huomioiden käyttäjän ja kuluttajan tarpeet. Opetellaan hyväksymään ja kehumaan toisiamme. Markkinointiteeman voisi olla esimerkiksi ”Unelmien Heinola”.

Sisäilmaongelmat, homeongelmat ja nopea rakentaminen ovat viimevuosien ongelma. Hän visioi että 2020-luku on puurakentamisen vuosikymmen. Puukerrostaloja, hirsikouluja, puuelementtitaloja jo rakennetaan. Tehdään terveellisempiä, pitkäaikaisempia ja kestävämpiä taloja. Kunta ja kaupunki voisivat suunnittelussa edellyttää ja vaatia puurakentamista tontteja luovuttaessaan. Esimerkiksi Heinolan ympäristöstä on tulossa puurakentamisen edelläkävijä, -keskus, mutta Heinolan kaupunki rakentaa kouluja kuten ennenkin, betonista. Ei suosi oman talousalueen rakentajia. Ei halua olla edelläkävijä.

Lähde: ESS 18.8. Susanna Vilposen kirjoittama artikkeli