Sauvakävelyn hyödyt

Olen harrastanut sauvakävelyä jo lähes 20 vuotta, aikaisemmin päivälenkit olivat keskimäärin 10 km, mutta 2023  sydänoperaation jälkeen päivittäiset lenkit ovat noin 5-6 km, lenkillä vauhti on sellaista että paita kostuu. Nyt olen 80v. Minulla on alle kuusikymppisenä tullut ykköstyypin diabetes ja leikattu paksunsuolen syöpä. Eli olen ollut jo yli 20 vuotta jatkoajalla ja se on lääkärienkin mielestä minun hyvän peruskunnon ansiota. Olen nimittäin syntynyt Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä ja sieltä saadut geenit ovat kannustaneet minua hoitamaan kuntoani säännöllisesti. Olen ollut mukana kymmenillä ”Suomi Juoksee” tapahtumissa. Ennen 50v juhliani juoksin cooperin testissä 3050m. Liike on lääke. Sauvakävely on noin 20-25% tehokkaampaa kuin pelkkä kävely. Se tietysti edellyttää, että sauvoja käytetään oikein, eikä vain vedetä perässä. Olen liikuntaneuvos Tuomo Jantusen opetuslapsi. Olen nyt pari vuotta testannut uusia ”Sisu Grip” sauvoja, kesäkuun lopulla sain uudet Sisu Grip sauvat (kuvassa). Minulla on ollut alaselän kanssa ongelmia. Näiden uusien sauvojen avulla olen pystynyt kävelemään pysähtymättä 5-6 km. Oikein käytettynä nämä uudet sauvat avittavat ja tukevat hyvin menoa ylämäessä. Uudet Sisu sauvat ovat helppokäyttöisemmät kuin vanhan malliset, hiihtosauvoja muistuttavat kävelysauvat. Sauvat parantavat myös kävelyn turvallisuutta ja vähentävät kaatumisriskiä.  Sisu sauvoilla kävely onnistuu yhtä hyvin asfaltilla, soratiellä kuin metsäpoluillakin. Sisu sauvat voit tilata Sisugrip.fi

ps. Kun menen Sisu sauvojen kanssa Metroon, ystävällisemmät nuoret tarjoavat istumapaikkaa.

 

Suomen ruokaketjun, ”pellolta pöytään” muutokset ja tulokset

Tuottajien yksikkökoko on kasvanut ja määrä vähentynyt, mutta tuotantomäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Tuotanto on koneellistunut ja työntekijämäärä vähentynyt. Tuotteen yksikköhinta on laskenut. Tuottajat ovat yrittäneet vähentää välikäsiä ja myydä tuotteitaan suoraan tilalta, RuokaRinkin kautta ja muutaman lähitorin (esim. Heila, Lahden Kauppahalli) kautta.

Elintarviketeollisuudessakin yksikkökoko on kasvanut ja määrä vähentynyt. Koneellistuminen on vähentänyt työntekijämääriä. Tuotteiden keräilymatkat maaseudulta ovat pidentyneet ja keräilyautojen koko on kasvanut. Osa teollisuudesta on maanviljelijöiden osuuskuntien omistuksessa, kuitenkin omistajien vaikutusvalta on olematonta. Osa leipomoista on perustanut autotavarataloihin myymäläleipomoita.

Kaupan rakenne on muuttunut rajusti. Tukkuliikkeet ovat poistuneet ja osa kaupan yrityksistä (E-Liike/EKA ja Tuko) lopettanut kannattamattomana. Tilalle on tullut LIDL. Vähittäiskauppaan on syntynyt valikoimistaan eri tasoisia ketjuja, lähikaupat, supermarketit, autotavaratalot ja halpahallit. Lähikauppojen määrä on merkittävästi vähentynyt ja tätä yritetään korvata täysin itsepalvelulla toimivilla kaupoilla ja netin kautta tilattavilla kotitoimituksilla. Sääolosuhteista johtuen kauppaverkoston rakentaminen meillä on kalliimpaa kuin muualla Euroopassa.

Ruokaketjun jokainen lenkki on kehittänyt toimintaansa kustannustehokkaaksi, mutta ketjun yhteistyötä ei ole kehitetty, jokainen vain huutaa poteroistaan ja syyttää toisiaan ja valittaa että Suomessa ruoka on kallista ja kauppa on siihen syyllinen. Ruokaketun toimijoiden tulonjakoa on kehitettävä tasapuolisemmaksi, ketjun tuotteiseen käytettyyn panokseen, työtunteihin nähden. Uusia lakeja säätämällä tilanne ei parane. Pitää huomioida, kuinka palkat ovat kehittyneet samassa ajassa. esimerkiksi linja-autonkuljettaja maksoi palkastaan ruuasta ennen paljon enemmän kuin nyt. Ruoan hinnassa verojen osuus on suurempi kuin muualla Euroopassa eli ruoan ostajat tukevat myös hyvinvointivaltion terveydenhuoltoa ruoan veroa maksamalla. Ruoan kotihävikkiä ( 20-25%) pienentämällä ruoka tulee halvemmaksi. Kotimainen ruoka on puhdasta, terveellistä ja sitä ostamalla tuetaan kotiseudun kuntataloutta, elinvoimaa.

 

Omat valinnat vaikuttavat selviytymiseen

Olen nyt 80v. Sairastuin yli 20 vuotta sitten ykköstyypin diabetekseen. Ilmoitus diabeteksesta järkytti ja masensi. Mitä enemmän sain ja hankin tietoa sairaudesta, se helpotti tuskaa. Samoin vertaistuki auttoi. Ensiksi halusin Tampereelle diabeteskeskukseen viikon kurssille. Siellä opin ja ymmärsin että itse olen itseni paras diabeteshoitaja. Otin vastuun omasta hoidostani. Tiivistin yhteistyötä Heinolan diabeteshoitajan kanssa, olin aina valmis kokeiluihin ja uusiin asioihin. Laadimme yhdessä hoitosuunnitelman, jota vuosittain tarkistimme. Sain ensimmäisenä Heinolassa käyttööni uuden Libre sensorijärjestelmän. Libren ansiosta hoitotasapainoni parani ja pysyy edelleen tasaisena. Nyt on jo käytössä Libre 3+. Sairauteen kuuluvia lisäsairauksia ei ole vielä ilmennyt, paitsi vähän hiljaisempaa ”vällyn alla”

Pari vuotta diabetesdiagnoosin jälkeen minulta leikattiin syöpä ”pakoputkesta” ja se oli jo levinnyt lähialueelle. Tämä uutinen järkytti vielä enemmän kuin edellinen. Maaseudulla kun ajateltiin, että kuoleeko se tänä vai ensi vuonna. Minut leikattiin Meilahdessa Helsingissä, sain varmasti maan parasta hoitoa. Lähtiessä leikannut lääkäri kertoi, että viiden vuoden päästä, joilla on tällainen syöpä leikattu 50% on haudassa. Löimme vetoa, että minä olen siinä puolikkaassa, joka ei ole haudassa. Lääkäri sanoi, että sitten se on kiinni sinun korvienvälistäsi. Sanoin että selvä tapaus. Aloin vahvistamaan omaa tahoa selviytyä. Halusin nähdä, kun ensimmäinen lapsenlapsi menee kouluun, pääsee ripille, valmistuu ammattiin jne. Kaikki on toteutunut lapsenlapsi on 25v ja seuraavaksi odotetaan häitä ja lapsenlapsenlasta. Stressi on myrkkyä näille sairauksille, siksi jäin pois töistä, eläkkeelle, politiikasta ja kotistressiä helpotettiin. Ruokavaliota muutettiin terveellisemmäksi ja alkoholin käyttö minimiin. En tupakoi. Painonhallinta. Säännöllistä liikuntaa lisättiin. Kontrolleista pidin itse huolta, verikokeet ja tähystykset. Otin tämänkin sairauden hoitovastuun itselleni. Lääkäri kertoi että hyvä peruskuntoni on auttanut selviämään sairauksistani näin pitkälle. Liike on lääke.

Olen hyödyntänyt Heinolan, Lahden ja nyt Helsingin Sote-palveluja ja minulla ei ole kuin hyvää kerrottavana, se kuitenkin on edellyttänyt omaa aktiivisuutta, yhteydenpitoa, yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa. Kun minulla on diabetes niin minulla on aina sama diabeteslääkäri eli omalääkäri. Hyödyt ovat merkittäviä sote-yksikölle ja potilaalle.

 

Ruoan pelastaja

Kannattaa katsoa Yle Areenasta ohjelma ”Ruoan pelastaja”. Siellä kerrotaan ja näytetään miten ruokahävikkiä voi pienentää. Voit liittyä alueen ”Ruokapiiriin” ja tilata sieltä ruokatarvikkeita ja noutaa ne sovitusta paikasta tuottajalta, ei ole välikäsiä, ei tule hävikkiä. Kun valitset lähiruokatori Heilan, sielläkin on vain yksi välikäsi eli Heilan pyörittäjä. Heilassa tuote voi olla hyllyllä muutaman päivän jopa viikon, hävikkiä syntyy vähän. Valitsemalla ”Supermarketin” välikäsiä on ainakin kolme ja tuote on hyllyllä muutamia päiviä tai viikkoja ja hävikkiä syntyy kaupalle ja asiakkaalle.

Toinen tie hävikkiraaka-aineiden pelastamiseksi on tehdä niistä uudenlaisia, tuotteita herkkuja. Esimerkiksi isoista punajuurista, jotka tehtaassa eivät mahdu lasipurkkeihin, tehdään kuumasavustuksen avulla rapeita leikkeleitä, leivän päälle. Video tarjoaa monia uusia liikeideoita pienyrittäjille. Ihmisiltä Ruotsissa kysyttiin mitä he syövät 20 vuoden kuluttua, vastaus oli, että vähemmän lihaa, enemmän lähiruokaa, luomua ja kausiruokaa. Helsingissä Asukasyhdistys Ankkuri tekee päivittäin lounaita hävikkiraaka-aineista ja myy lounaita edullisesti jäsenilleen ja asiakkailleen.. Uudenmaan Ruoka ry välittää alueen lähiruokaa asiakkailleen mm. Herttoniemen Prisman palvelupisteen vastapäätä olevasta myyntipisteestä, valikoima löytyy netistä.

Terveyskeskusmaksut 2027?

Terveyskeskusmaksuja peritään joko kertamaksuna tai vuosimaksuna ja esityksen mukaan ne jatkossa nousevat vuosittain, enemmän kuin palkat. Peritäänkö kertamaksu, kun yli 65 vuotias käy yksityisellä terveysasemalla? Peritäänkö kertamaksu etävastaanotolta, entä diabeteshoitajakäynniltä? Toivon että Helsinki ei tähän sekamelskaan sotkeudu, tässähän perintäkulutkin ja epäselvyyksien selvittelytkin maksavat merkittävästi, asiakkaiden kiusaamisen lisäksi. Tietysti käyntimaksujen korotukset vähentävät terveyskeskuskäyntejä, mutta ne samalla pitkittävät ja pahentavat sairauksia. Terveyskeskusten kustannuksia pitää vähentää seinistä ja hallinnosta ei ihmisten palveluista.

Terveyskeskusmaksuihin voi tietysti omalla toiminnallaan vaikuttaa. Ensiksi pitää ottaa vastuu itselleen omasta terveydestään. Se merkitsee terveellistä ruokavaliota, riittävää säännöllistä liikkumista, painonhallintaa, oman terveydentilan seuraamista ja ennakointia, ei tupakointia, alkoholinkäyttö minimiin, digitekniikan hyödyntämistä esimerkiksi sensori diabeetikoilla, yhteydenpitoa omaan hoitotiimiin, Helsingissä ”Maisan” kautta jne.

 

Kaupan keskittämisen hyödyt ja haitat

HS 16.6.2025 kirjoittaa ”S-Ryhmän ylivalta ei ole normaalia”. Muutama vuosikymmen sitten S-Ryhmä oli konkurssin portilla. Silloin K-kaupoilla oli ylivalta, oliko se normaalia? Osa K-kaupan johdossa kertoi jälkeenpäin uskoneen, että S-Osuuskaupat poistuvat kartalta. Näin ei käynyt, S-osuuskauppakenttä saneerattiin terveeksi. Rönsyt karsittiin, tappiollinen toiminta lopetettiin, sovittiin työnjaosta SOK:n ja osuuskauppojen välillä, luotiin uudet ketjut jne.

Tänään S-Ryhmän menestymisen syyt ovat asiantuntijankin mukaan hintamielikuva, bonusjärjestelmä ja valikoimat. Yksi syy on myös yritysmuoto, osuuskauppa ei osakeyhtiö. Osuuskaupan voitot eivät mene kauppiaiden taskuun, vaan ne käytetään kaupan kehittämiseen, etujen tuottamiseen asiakasomistajille ja alueen elinvoiman vahvistamiseen. Asiakkaat arvostavat  näitä ominaisuuksia ja siksi jäsenmäärä ja asiakasmäärät kasvavat. S-Ryhmän menestyminen perustuu myös osaamiseen, laajaan palvelukonseptiin sekä haluttuihin yhteistyökumppaneihin.

Asiantuntijoiden mukaan S-Ryhmä voisi luopua esimerkiksi huoltoasemista, ravintoloista, pankista ja alentaa niillä rahoilla ruoan hintaa. Se merkitsisi asiakasomistajien palvelun heikentämistä ja S-Ryhmän kilpailuvaltista luopumista. Samalla joku voisi ehdottaa, että K-kauppa luopuisi itsenäisistä kauppiaistaan ja laittaisi tilalle myymälänhoitajia. Uskon että se ei käy koska kauppiasyrittäjä on heidän yksi kilpailueduistaan.

Suomen päivittäistavarakauppaa ei voi verrata USA:n eikä Euroopan kauppaketjuihin koska meillä kaupan ympäristö on erilainen, pitkät välimatkat, harvaan asuttu maa, erilaiset sääolosuhteet.

 Tämä juttu ESS lehdessä 12.6.2025

                                                                 Tilannearvio SOTE-uudistuksesta

Sote uudistus on vuosisadan suurin uudistus. Tästä syystä ei voi olettaa, että kaikki toimii reilun vuoden jälkeen. Nykyinen oppositio oli nykyisen soten rakentajia, käynnistäjiä ja siksi olettaisi heidän ymmärtävän uudistuksen riskit ja alkuvaikeudet. Valitettavasti oppositio on ryhtynyt tekemään sotella politiikkaa. Eduskunnan kyselytuntia, kun katselee, näyttää siltä. että sotessa on nyt tämän hallituksen aikana kaikki mennyt pieleen. Opposition ainoa lääke on rahaa lisää, hoitajia lisää, lääkäreitä lisää. Nyt jo joka vuosi soteen laitetaan veronmaksajien rahoja yli miljardi joka vuosi. Jos nykymeno jatkuu, valtiolta loppuu rahat ja velkarahojen saanti vaikeutuu. Hallituksen tavoite on saada nykyrahalla pakolliset palvelut tuotettua edullisemmin, hyödyntämällä, tekoälyä, omalääkärimallia, liikkuvaa terveysautoa, etävastaanottoa, lisäämällä liikuntaa, terveellisempi ruokavalio jne. Meidän on myös itse otettava vahvempi vastuu omasta ja läheistemme terveydestä. Toivon että päättäjät kehittävät sotea yli puoluerajojen ja yli hallituskausien, tämä on meidän suomalaisten yhteinen asia. Korjataan ja kehitetään sotea yhdessä.

Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia osasta näistä kehittämistoimenpiteistä. Olen ollut jo yli 20v syöpäsairas diabeetikko, 80v. Sairauksien alussa hyödynsin vartaistukea. Minulla on jo yli 20v ollut ”omalääkäri” eli diabeteslääkäri, aina olen päässyt lääkäriin ja diabeteshoitajalle kun on olut tarvetta. Aikaisemmin kävin omalääkärillä säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa, nyt kerran vuodessa. Yhteydenpito lääkäriin ja hoitajaan pelaa Helsingissä Maisa-järjestelmän kautta luottamuksellisesti. Olen ottanut itse vastuun omasta hoidostani. Olen muuttanut ruokavaliotani merkittävästi sairauksien aikana, alkoholinkäyttö on minimissä, en tupakoi, säännöllistä liikuntaa on lisätty. painoa on kevennetty 8kg. Ykköstyypin diabeteksen hoidossa olen hyödyntänyt sensori-tekniikka jo yli 10 vuotta. Seuraan tiiviisti omaa terveyttäni ja verikokeita, puutun heti poikkeamiin ja olen yhteydessä hoitohenkilökuntaan. Yhdessä olemme enemmän.