tiistai 20. elokuuta 2019

Heinolan kylpyläpuiston ideakilpailu






Esitän kokonaisvaltaisemman kehittämisidean Sataman-kylpylän ja torin alueille. Tätä kolmiota pitää kehittää yhdessä ja luoda siitä ylivoimainen vetovoimatekijä Heinolan keskustaan. Heinolan on niin syvällä että sieltä nouseminen vaatii poikkeavia ratkailuja, kehittämistoimenpiteitä. Nyt pitää puoluepolitikointi jättää sivuun. Yhdessä olemme enemmän, vahvempia.

1.Tori ja sen ympäristö
-torille rakennetaan 10 kerroksinen puukerrostalo ja sen juurelle heinolalaisten olohuone, lasten
leikkipaikka (talvella luistelupaikka) ja senioreiden kuntopuisto tai tori säilytetään pienempänä
-kerrostalon rakentajalle tontti ilmaiseksi ja 10v. Kiinteistöverovapaa, Toteutus kilpailutetaan
-torin ympäristön kerrostaloille oikeus rakentaa yksi kerros lisää kun laittavat hissin ja fasadin
ja liiketilat katutasossa kuntoon
-nykyisen torin ympäristön puut harvennetaan, siistitään ja valot asennetaan uudella tavalla
-maanalaiset parkkipaikat S-Marketin-Kekkosen talon, Reposen ja torille rakennettavantan ker-
kerrostalon alle

2.Satama
-vaihtoehtoisesti kesätori siirretään satamaan (talvella vain kerran kuussa markkinat) torille alueen 
tapahtumia palveleva esiintymislava
-kalan vastaanottokontti-käsittely-myyntipaikka
-nykyinen kahvilarakennus puretaan, tilalle liikerakennus, sauna,satamapalveluja, vuok-
rauspalveluja, toripalvelut
-kesäteatterin tiloja hyödynnetään nykyistä paremmin muuhunkin kuin kesäteatteriin

3.Kylpylä
-rakennus kunnostetaan korkeatasoiseksi senioriasunnoiksi
-alueelle rakennetaan 10 kpl 2-kerroksisia, korkeatasoisia rivitaloja (a`90 m2)
-rantaan saunalautta, uima-altaineen (talvella avantouinti),ravintoloineen
-entisen päiväkodin tontille uudenlainen 10 kerroksinen kerrostalo
-tenniskenttä siirretää Hotelli Kumpelin tenniskentän yhteyteen

Olen keskustellut näistä järeistä kehittämistoimista myös muutaman asiantuntijan ja arkkitehdin kanssa, jotka tuntevat Heinolaa. He olivat samaa mieltä, järeitä toimenpiteitä tarvitaan. Näitä toimen piteitä tukee myös Duo-raitiotiehanke toteutuessaan. Nämä toimenpiteet toimeksi seuraavan 10 vuoden aikana ja samalle ajalle lasketaan kustannukset ja verotulot. Vertailukelpoinen laskelma tehdään 10 vuodeksi sillä olettamuksella että näin rajuja muutoksia ei tehdä, jatketaan niinkuin tähänkin asti. Laskelma osoittaa rajujen muutosten tarpeen. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.

tiistai 13. elokuuta 2019

Duo raitiotieliikenne Heinolan pelastusrangas?






Heinola on vajoamassa. Väki ja verotulot vähenevät ja liikehuoneistot tyhjenevät. Tätä kehitystä eivät pienet kehittämistoimet muuta.

Duoraitiotieliikenne olisi se suuri asia joka voisi kääntää kurssin nousuun. Siihen tarvitaan valtiovallan panostusta infraan noin 130-180 miljoonaan riippuen toteutuksen laajuudesta. Tämä valtiovallan ruiste voisi saada Heinolan, Orimattilan ja Lahden väestönkasvun nousuun ja liike-elämän piristymään. Tässä haaste Päijät-Hämeen kansanedustajille. Lahdestahan jo on tunnin junayhteys pääkaupunkiseudulle. Tämä hanke kasvattaa matkustajamääriä ja alueen elinvoimaa. Tämä olisi myös iso ympäristöteko.

Heinolan panostus olisi pienimmillään yksi miljoona jolloin Duovaunu kulkisi nykyisiä raiteita pitkin Heinolasta Lahteen ja takasin. Parempi vaihtoehto Heinolan kannalta olisi että tehdään pistoraide Urheiluopistolle ja pysäkki Sinilähteelle. Tämän vaihtoehdon kustannukset Heinolalle olisivat noin 20 miljoonaa euroa. Uskon että tämän vaihtoehdon rahoitukseen voisi saada myös yrityselämän ja Urheiluopiston mukaan. Tätä summaa voi verrata tulevan lukion kustannuksiin (20 milj) ja miettiä kumpi hyödyntää Heinolaa enemmän. Molemmat tarvitaan mutta Heinolan kouluinvestoinneista voitaisiin hyvin säästää 10 miljoonaa euroa tähän DUO hankkeeseen ja loppu rahoitus energiarahastosta ja yrityselämältä.

Nyt tarvitaan Heinolan ja Lahden seudun poliitikoilta, päättäjiltä yhteen hiileen puhaltamista jotta tämä hanke toteutuisi seuraavien 5-8 vuoden aikana. Puheet ei riitä tarvitaan tekoja. Kun tämä hanke on pulkassa, voidaan käynnistää ponnistelut Heinolan radan jatkamiseksi, yhdistämiseksi Mikkelin rataan.

Kuva.Jouni Kiviniitty 29.7.2016

tiistai 6. elokuuta 2019

Miksi kustannukset karkaavat?




Heinolan kouluverkostosta on tehty monta selvitystä. Monen Heinolan investoinnin kohdalla kustannukset karkaavat käsistä hankkeen edetessä. Onko tarkoituksena edullisella kustannusarviolla saada päätös aikaan vai onko syy suunnittelijoiden osaamattomuudessa? Nyt päivitellään uuden lukion kasvavia kustannuksia, jotka lähentelevät jo 20 miljoonaa euroa. Lukion ei tarvitse olla monumentti sadaksi vuodeksi. Ei satsata rakennukseen, vaan sisältöön, opetukseen. Liikuntatiloja saadaan edullisesti tyhjenevistä teollisuushalleista.

Nostan hattua kaupunginjohtajalle joka on nyt herännyt ja esittää hankkeenn keskeyttämistä ja uutta edullisempaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa hyödynnetään Koulutuskeskus Salpauksen palveluja ja rakennetaan moduulikoulu alueelle 10 vuodeksi jonka jälkeen modulikoulua voidaan pienentää tai suurentaa oppilasmäärien mukaan. Tässä vaihtoehdossa voidaan hyödyntää yhteistyötä Salpauksen kanssa ja se varmistaa osaltaan Salpauksen pisteen säilymisen Heinolassa. Lisäksi kannattaa syventää yhteistyötä myös Vierumäen Urheiluopiston kanssa. Lukion on erikoistuttava jos haluaa menestyä.Vapautunut tontti keskustasta, järvinäköalalla voidaan myydä rakennusliikkeille asuntorakentamista varten. Näin keskustan väkilukukin kasvaa.


keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Sitä saa mitä tilaa - Heinolan keskusta kuihtuu






Heinolan keskustan kuihtuminen johtuu päättäjien välinpitämättömyydestä ja osaamattomuudesta.
Katuremontit tehdään kaupungin ja sen työntekijöiden ehdoilla ei yrittäjien, asiakkaiden ehdoilla.
Heinolan ympäristössä on lähes 30000 vapaa-ajan asuntoa, jotta he ajaisivat ostoksille Heinolan
keskustaan, auto pitää saada kesällä varjoparkkiin, pois auringosta ja talvella lämpimään park-
kihalliin, lisäksi pitää olla pari isoa ruokakauppaa ja erikoisliikkeitä, putiikkejä joissa hyvä valikoima, palvelu ja asiakasystävälliset aukioloajat. Keskustan pysäköinnin yleisuunnitelmaa tekemässä 2016, ohjausryhmässä ei ollut yhtään yrittäjien, kauppojen edustajaa.

Seuraavassa muuutamia syitä kielteiseen kehitykseen eli osa päättäjien käyttämöttömiä hyödyntämättömiä, mahdolisuuksia:

1.Yli 10 vuotta sitten ei tartuttu Hämeenmaan, Kekkosen, Reposen ja Keskon kehittämisehtouksiin
-olisi tullut iso K-Supermarket ja S-Market ja parkkihallit maan alle sekä uusi toripalvelu-liike-
rakennus Kirkkokadun varteen
2.Kaupunki ei halunut tulla Kaupunkisydän ry:n jäseneksi jossa yhteistyö keskustan yrittäjien
kanssa olisi toiminut luontevasti ja ennakoivasti, kuten muissa kaupungeissa
3.Kaupunki ei tarttunut lukuisiin yrittäjien ja allekirjoittaneen esittämiin kehittämisehdotuksiin
-Suomen Joulupuukaupunki statusta ei ole osattu hyödyntää ja kehittää
-Ei haluttu kehittää Poppeli- ja Pällöpromenadien hyödyntämistä
-Heinolan keskusta ”Taivaskattoinen Kauppakeskus” idean hyödyntäminen lopahti
-Ei tuettu  keskustan liikkeille yhteisiä aukioloaikoja
-Ei tuettu LED-tauluja ABC:lle ja Citymrkettiin joilla olisi ohjattu asiakkaita keskustan kautta
 takaisin moottoritielle
-Sataman seutua ei ole kehitetty kilpailukykyiseksi, veneilijävieraat ovat vähentyneet
-Torin kehittäminen on edelleen suunnitteluasteella
4.Siltaremontti hankaloitti asiakkaiden tuloa keskustaan parin vuoden ajan
5.Keskustan katutyöt kesä-heinäkuussa viime vuosina ovat vähentäneet keskustan asiakasmääriä
-työt olisi pitänyt tehdä huhti-toukokuussa ja elo-syyskuussa koska kesä-heinäkuussa moni yritys
tekee tilin jolla se voi pitää palvelua ympärivuoden
6.Moni keskustan liikkeistä sulkee oviaan asiakaspulan johdosta ja kaupungin päättämättömyyden
takia. Lopettamisvauhti näyttää kiihtyvän. Kaupungin strategioissa on kyllä vahva kirjaus
keskustan elinvoiman kehittämisestä, mutta kongreettisia
toimenpiteitä sen edistämiseksi ei ole näkynyt. Tarvitaan syvällisempää ja oikeaa yhteistyötä
kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Yhdessä olemme enemmän.

ps. Tämä keskustan hiljeneminen on tapahtunut ennen Prisman tuloa

maanantai 22. heinäkuuta 2019

Mihin menet ABC-liikennemyymälä?




Olen ollut mukana kehittämässä, luomassa ABC konseptia. Tärkeimpiä menestystekijöitä olivat mm. Hyvä sijainti ,siisteys (wc,pöydät, noutopöytä), ruokatarjonta (lapsiperheille sopivaa, paikallisuutta hyödyntävää)market jossa myös autotarvikkeita, lasten leikkipaikka, edulliset hinnat (bensa bomuksen jälkeen paikkakunnan edullisinta) toimiva P-kenttä (henkilöautot,perhepaikat,linja-autot,rekat, pyörätelineet, koiraparkki). Yksi kilpailuetu oli myös se että kaikkia palvelut ovat saman johdon alla. Tähän saakkahan ketjun menestys on ollut hyvä, vain muutama yksikkö on lopetettu. On kehitetty ABC-mobili, ympäristöystävällisempi polttoaine, sähköauton latauspisteitä, rahtaripalveluita, ruokamarkettia, autopesua, asiakaspalautetta, jopa Tosi-TV-tarinoita jne.

Nyt kuuluu kuitenkin huolestuttavia tietoja, kokemuksia eri puolilta Suomea, tutuilta asiakkailta ja aikaansa seuraavilta S-Ryhmän seniorijohtajilta. Hintataso on nousut eikä ole monessakaan paikassa kilpailukykyinen,, wc:t ja pöydät epäsiistejä, noutopöytä vajaa ja epäsiisti, jokaisella ABC:llä. on sitä samaa ”mössöä” ruokaa, P-alue sekava, opastus vajaata jne.

Onko näiltä nuorilta johtajilta, jotka ovat tulleet menestyvään ketjuun, perusasiat unohtuneet? Onko keskitytty liikaa uusien konseptien kehittämiseen? ABC mobililla voi jo tilata ruuatkin ennakkoon, mutta se ei siivoa wessoja, noutopöytää eikä pöytiä. Se ei täydennä noutopöytää, se ei lyhennä ja nopeuta kassajonoja, se ei hymyile eikä kiitä asiakkaita. Varmasti monessa yksikössä kaikki toimii, mutta on liiian monta jossa ei toimi ja se vaatii ketjujohdon valvontaa, ohjausta, ryhtiliikettä. Palautetta on kerättävä aktiivisemmin ja siihen on myös reagoitava heti. Asiakaspalaute on yrityksen paras kehitysmoottori.

tiistai 16. heinäkuuta 2019

Kouvolan asuntomessuilla 2019 nähtyä, koettua






Lahden suunnasta opastus messuille oli vaatimatonta. Raviradan pysäköintialue ja sieltä kuljetukset mesualueelle ja takaisin toimivat hyvin. Mieltä lämmitti kaupaungin keskustan palveluiden huomioiminen pysähdyspaikkana ja auton kuulutuksissa. Olin pioneerina Korialla 1965 ja etsin vanhaa varuskunnan sairaalaa, koska olin siellä lääkintäaliupseerina. Sairaalaa ei löytynyt, ilmeisesti purettu ja tilalle rakennettu kerrostalo. Osa varuskunnan tiilirakennuksista oli uusiokäytössä. Messualueen rakentaminen oli toteutettu väljästi, vanhaa ja luontoa kunnioittaen.

Lahden messuosasto 

Kysyin ennen messuja virkamiehiltä että näkyyhän siellä Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Vastattiin että kyllä varmasti näkyy. Nyt voin todeta että ei näkynyt. Opas kertoi että osaston yhdellä seinällä olevat maljakot joissa oli viherkasveja kertovat ympäristöpääkaupungista. En ymmärtänyt ja uskon että tavallinen messukävijä ei ymmärtänyt eli ei tiedostanut että Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Olin pettynyt kaupungin toimiin. Juhlapuheissa hehkutetaan mutta käytännön toteutukset puhuvat toista. Miksi tämäkin mahdollisuus jätettiin hyödyntämättä?

Heinolan messuosasto 

Heinolan messuosasto oli toteutettu yhdessä Asikkalan ja Hollolan kanssa. Hyvä. Valitettavasti Heinolan osalta toteutus oli vaatimattomampi. Ei ollut esitteitä uusista asuinalueista eli niistä joihin haluttaisiin uusia asukkaita. Olisi voinut olla hintavertailu kolmiosta pääkaupunkiseudulta ja Heinolasta virran rannalta jne. Olisi voinut olla video Heinolan vahvuuksista. Virkamiehet eivät olleet vaivautuneet messuosastolle esittelemään. Kiinteistövälittäjätkin olisivat voineet olla vuoron perään esittelemässä Heinolan edullista ja monipuolista asuntotarjontaa. Asunnonvaihtoa suunnitteleville olisi pitänyt olla joku kilpailu jotta olisi saatu yhteystiedot talteen myöhempää hyödyntämistä varten. Nyt ei mahdollisuuksia osattu hyödyntää.
Paras panostus oli Asikkalalla, asiantuntijoita paikalla ja riittävästi monipuolisia esittteitä kunnan tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Osa esitteistä oli toteutettu talkoovoimin. Hyvää yhteistyötä kotikunnan hyväksi.



perjantai 12. heinäkuuta 2019

Kaupunginosa vai kylä?






Kun Nastola liittyi Lahteen niin Nastolan alueella on edelleen kyliä ja Lahden alueella kaupunginosia. Pitäisikö nimet yhdenmukaistaa? Minun mielestäni pitäisi. Kaupunki voisi muodostua keskustasta ja sen ympärillä olevista, elävistä kylistä ja haja-asutusalueesta.

Kylällä on myönteisempi imago kuin kaupunginosalla. Kylät ova yhteisöllisempiä. Siellä sanotaan kaikille vastaantuleville päivää, siellä autetaan naapuria, järjestetään talkoilla yhteisiä tapahtumia, pidetään kylällä olevien palvelujen puolta jopa ”taistellaan” niiden puolesta, koulun, päiväkodin, kaupan, kirjaston, linja-autovuorojen jne. Menestyvillä kylillä on oma kyläyhdistys ja oma ”kyläpäällikkö”ja hyvä yhteishenki.. Kaupungin viranhaltijat voivat eri uudistuksista kysyä suoraan kyläyhdistyksen kautta alueen asukkaiden mielipidettä, se parantaa kaupungin demokratiaa. Kaupungille valitaan kylien yhteyshenkilö, kyläasiamies. Kylälle on helpompi laaatia oma viisivuotinen, persoonallinen kyläsuunnitelma yhdessä kaupungin kanssa. Tulevaisuudessa kyläorganisaatio voisi hoitaa vapaaehtoisuuden pohjalta monia palveluja kyläläisille, joita kaupunki ei enää pysty järjestämään.

Kaupunginosissa asuvat eivät koe samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin kylällä asuva. Siellä harva tervehtii vieraita vastaantulevia, siellä naapurin auttaminen on harvinaista, siellä ei ole tilaisuuksia jossa kaupungiosalaiset tapaisivat toisiaan, siellä harvoin on ”taistelua” oman alueen palvelujen puolesta, siellä ei useinkaan ole kaupunginosayhdistystä. Kaupungin virkamiesten on vaikeampaa saada nopeasti alueen asukkaiden mielipidettä aluetta koskevaan asiaan. Kaupungiosat ovat monesti persoonattomampia kuin kylät. Kaupunginosissa odotetaan että kaupunki tuottaa ja järjestää kaikki palvelut. Asukkaiden omatoimisuus on vähäistä.

Tänään haikaillaan yhteisöllisyyden perään myös Kouvolan asuntomessuilla. Moni ihailee esimerkiksi Vuolenkosken kylän aikaansaannoksia, rivitalot, uudet asukkaat, koulun kasvavat oppilasmäärät,pyörätiet, satama, paloasema, liikutahalli jne. Eikö Lahdenkin kannattaisi luoda sellaiset puitteet kylille ja kaupungiosille jossa samanlainen kasvu kuin Vuolenkoskella olisi mahdollista? Miettikää päättäjät. Elävät kylät houkuttelevat myös uusia asukkaita.  Kehitystä ei tapahtu ilman muutosta.