keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Terveyspalvelut pyörille






Oppia historiasta. Kun lähikauppojen kuolema maaseudulla alkoi, sitä tuskaa lievennettiin kymmenen vuotta myymäläautoilla. Sinä aikana asiakkaat oppivat ajamaan, kulkemaan kauemmaksi, isompaan kauppaan, parempien valikoimien ääreen. Ja näin myymäläautot tulivat tarpeettomaksi.Myös kirjastojen lopettamiset on korvattu kirjastoautolla.

Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä suunnittelee heti lopettavansa kaksi lähiklinikkaa ja heikentää, karsia palveluja seitsemässä yksikössä. Uskon että näistä seitsemästä suljetaan puolet kolmen vuoden sisällä. Tähän saumaan sopisi hyvin terveyskioski pyörien päällä. Se palvelisi lopetettujen yksiköiden pihalla yksi tai kaksi kertaa viikossa. Nykytekniikka hyödyntäen palvelulut olisivat monipuolisia. Esimerkiksi diabeteksen hoidossa hyödynnetään sensoria ja pilvipalvelua ja se vähentää lääkärissä käyntejä.Terveyskioski lieventäisi lopettamisen tuskaa ainakin muutaman vuoden, jona aikana ihmiset taas ovat oppineet käymään isommilla lähiklikoilla parempia palveluja hyödyntäen. Näissä jäljelle jäävissä yksiköissä on tietysti palvelua parannettava ja nopeutettava ja kehitettävä lähiliikennettä.Ideahan on jo vuosia kokeiltu Eksotessa. Sieltä kannattaa käydä hakemassa kokemuksia. Tätä terveyskioskia pyörien päällä voidaan hyödyntää myös monissa isoissa tapahtumissa, rokotuskamppanjoissa, oppilaitoksissa jne.



perjantai 20. syyskuuta 2019

Lähiruoan menestymisen syyt?




Ari Viuhko kirjoittaa 21.9. Itä-Häme lehdessä”Pieni ei aina ole isoa kauniimpaa” Hän kertoo että mainostajat ovat nyt huomanneet että kuluttajat arvostavat lähiruokaa, käsitöitä ja pientuottajia. Miksi?

Asiakkaat arvostavat nyt kotimaisuutta, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä, luomussa lisäaineettomuutta ja turvallisuutta, työtä kotiseudulle, makua, pienempää hiilijalanjälkeaä. Tutustuin viime viikolla Pohjois-Karjalan kauppoihin, siellä kaikki maakunnassa tuotetut tuotteet, kaikissa kaupparyhmissä oli merkitty hintalapun viereen ”Työtä Pohjois-Karjalassa” -merkillä.

Olen valmentanut satoja elintarvikealan pientuottajia teemalla ” miten saan tuotteeni kaupan hyllylle?” Lähiruokatuotteet ovat merkittävästi lisääntyneet kauppojen hyllyillä juuri sen takia kun asiakkaaat niitä haluavat. He ovat kiinnostuneet tuotteiden alkuperästä ja tarinasta. Esimerkiksi ”Äidin äidin juureen leivottu, Vierumäen kankailla tuulettuneesta rukiista, Vuolenkosken myllyllä jauhetuista jauhoista ja Salosen tuvan kiviarinauunissa leivottu ,aito ruisleipä” Tästä tosi tarinasta, tiedosta moni asiakas maksaa vähän enemmän kuin kasvottomasta massatuotteesta.

Yli kymmenen vuotta sitten synnyttämäni Lähiruokatori-ravintola Heila hyödynsi ABC:n asiakasvirtaa, nyt alueen muut yritykset hyödyntävät Heilan asiakasvirtaa. Heilan asiakkaista suurin osa on moottoritieltä poikkeavia. Heila on yksi syy pysähtyä Heinolaan ostoksille.


PS. Menen ensi viikolla kertomaan lähiruoan ilosanomaa Loviisan yrittäjille

torstai 19. syyskuuta 2019

Osuuskunnan tulevaisuus?





Helsingin sanomat Jaana Savolainen kirjoittaa 19.9.2019 ”Osuuskunnille voisi olla tilausta ja uusia tehtäviä”

Esimerkkinä artikkelissa oli Pohjois-Karjala jossa väestö vähenee ja keskitty Joensuun ympäristöön. Maakunnan osuuskauppa PKO pärjää kuitenkin hyvin 20 alueosuuskaupan joukossa Suomessa. PKO:n tärkein tavoite on, kuten muillakin alueosuuskaupoilla, tuottaa edullisesti palveluja omistajille, jäsenille eli yhteistä hyvää. Liiketoiminnan on oltava kannattavaa. Pohjois-Karjalan väestöstä on jo 86% osuuskaupan omistajia, jäseniä. Muutama vuosi sitten PKO otti toiseksi tavoitteekseen elinvoiman tuottaminen, ja kasvattaminen toimialueelleen eli Pohjois-Karjalaan. Tämä merkitsi hakeutumista uusille alueille. Lieksassa asukkaat toivoivat kunnalta liikuntahallia monta vuotta. Liikuntahallia ei tullut kun kunnalla ei ollut rahaa. PKO päätti rakentaa hallin ja vuokrata osan siitä kunnalle. PKO:lla ei ollut samanlaista kilpailuttamisvelvollisuutta kuin kunnalla, siksi halli rakennettiin kokonaan maakunnan rakennustarvikkeista ja työvoimalla. Halli syntyi edullisemmin kuin kunnan omana työnä ja kilpailuttamana ja samalla tuettiin paikkakunnan yrittäjiä. Joensuussa oli muutama vuosi sitten vain yksi työterveysasema joka tarjosi palvelujaan mm. PKO:n, noin tuhannelle PKO-laiselle. Hinta-Laatu ei ollut kohdallaan. Osuuskauppa päätti perustaa itse työterveysaseman joka myöhemmin laajeni terveysasemaksi ja tarjoaa edullisia palvelujaan jäsenkunnalleenkin. Toriparkin rakentamista on pähkäilty monessa kaupungissa monta vuotta, niin Joensuussakin. PKO:lla on torin laidalla Sokos, S-market, Sokos-hotelli sekä monta ravintolaa joiden asiakkaat tarvitsevat parkkipaikkoja. Taas sovittiin kaupungin kanssa että PKO rakentaa toriparkin. Tämäkin projekti toteutui edullisemmin kuin kaupungin rakennuttamana, samasta syystä kuin Lieksan urheiluhallikin. Parhaillaan rakennetaan maan päällistä parkkihallia Sokos-hotel Kimmelin ja rautatieaseman kupeeseen. Molemmat parkkihallit toteutettiin maakunan omista tarvikkeista ja omien yrittäjien toimesta. Maakunnan asukkaiden etu on sama kuin osuuskaupan jäsenten etu. PKO:n S-marketeissa ja Prismoissa paikallisten tuottajien, yrittäjien  tuotteet ovat näkyvästi esillä (katso kuva alla). PKO:n avoinmuutta korostaa sekin että johtajistossa on viestintäjohtaja, alansa asiantuntija.

Osuuskauppa on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallittu yritys. HS kirjoittaa ” Herääkin kysymys, mitä vaihtoehtoja muutkin kuin vähittäiskaupan osuuskunnat voisivat tarjota sinne, mistä julkinen valta vetäytyy rahan puutteessa ja yksityinen suurpääoma liian pienen pääoman tuoton vuoksi” Kun valtiovallan maakunta-hanke toteutuu, se varmasti osaltaan vahvistaa myös maakuntaosuuskauppojen menestystä ja toimintamahdollisuuksia. Se voisi mahdollistaa esimerkiksi maakunnallisen vanhustenhoito-osuuskunnan, menestyvää Hollannin mallia soveltaen.
Kuvassa lähiruokamerkki " Työtä Pohjois-Karjalasta" Toinen merkki kertoo että asiakkaan toivomuksia voidaan toteuttaa "Asiakkaan toiveesta SINULLE valikoimaan"

JK. Itse olen ollut osuustoiminnan palveluksessa, johtotehtävissä lähes 40 vuotta kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa ja siitä ajasta lähes  kuusi vuotta PKO:ssa 1970 luvun lopulla. Kuvassa Hotellin Kimmelin kutsuvierastilaisuus 1977 maaherra Esa Timonen toivottaa kutsuvieraat tervetulleiksi, maaherran takana Luomupekka, Pekka Rusila, PKO:n markkinointijohtaja.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Missä parempi, terveellisempi elämä?





Ääriajattelijat kuvittelevat että kohta ei ole elämää kehä kolmosen ulkopuolella. Suomessa on kyllä paljon autioituneita kyliä, mutta on vielä paljon elinkelpoisiakin kyliä, on monia elinkelpoisia pikkukaupunkeja ja maalaiskuntia. On monia hyviä esimerkkejä kehittyvistä kylistä esim. Vuolenkoski, Tuuri, Levi, Tönnö, Pääsinniemi jne. Pikkukaupungeista on menestynyt esim. Porvoo, Uusikaupunki. Aluekehittämisen asiantuntia MDI on tehnyt ansiokkaan raportin ”Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus” sen lukeminen antaa uskoa tulevaisuuteen. Pikkukaupungin edut, kaikki lähellä, turvallisuus, yhteisöllisyys, luonto lähellä, edulliset asumiskustannukset jne.

Suomessa on lähes 4000 kyläyhdistystä jotka tekevät kaikkensa että kylä kehittyy ja menestyy.
 Vastaavia yhdistyksiä on saatava myös pikkukaupunkeihin, kuten Heinolassa ”KaupunkiSydän ry”. Näitä yhdistyksiä kannattaa valtiovallan ja kuntien tukea ja kannustaa. Rahan lisäksi tarvitaan paljon talkootyötä ja arvostusta. Kunnat voisivat vuosittain valita ansiokkaamman kyläaktiivin ”Kylähullun” ja niiden perusteella valittaisiin myös Valtakunnan eli Suomen kylähullu. Uskon että tulevaisuudessa ilmastomuutoskin tuo maaseutumme hyödyntämisen vahvasti esille. Metsän kasvatus ja hoito, kotimaisen  lähiruoan tuottaminen, maatilamatkailu, luontomatkailu jne. Myös jatkuvasti lisääntyvä etätyö mahdollistaa asumisen kasvukeskusten ulkopuolellakin. Myös mahdollistamalla pysyvän asumisen vapa-ajan asunnolla tukee kylien kehittymistä.


keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Diabeteksen hoito eriarvoista eri kunnissa






Minulle tunnistettiin ykköstyypin diabetes 20 vuotta sitten eli 55-vuotiaana. Helsingissä työpaikkalääkäri ei tunnistanut sairautta joten hakeudun toisen lääkärin vastaanotolle. Monien kokeiden jälkeen lääkäri kertoi että minulla oli nuoruustyypin diabetes. Minä sanoin lääkärille että täsähän 55 vuotiaskin nuortuu kun sairaus on nuoruustyypin diabetes. Pyysin työpaikkalääkäriltä lähetettä Tampereelle Diabetesliiton kursseille. Ensin hän sanoi että en sinne pääse mutta sitten hän totesi että jos et suutu hän kirjoittaa niin huonon suosituksen tilastasi, että pääset. Ja pääsin ja olen siitä kiitollinen. Sain repullisen tietoa sairaudesta, sen omahoidosta ja tärkeydestä loppuelämää varten. Niillä opeilla ja Heinolan diabeteshoitajien neuvojen avulla olen selvinnyt tähän päivään hyvin. Olen aktiivisesti mukana kaiken uuden kokeilussa. Pääsin Heinolassa aikanaan Libre-kokeiluryhmään ja se auttoi merkittävästi hoitotasapainon paranemisessa. Lisäksi se helpotti yhteydenpitoa ”pilven” kautta diabeteshoitajaan ja-lääkäriin. Käynnit heidän vastaanotollaan vähenivät, ei ollut tarvetta, koska he seurasivat tilannettani, tuloksia ”pilven” kautta.

Viime vuonna halusin päivittää tietojani ja saada vertaistukea, uutta potkua. Laitoin hakemukset elämänkumppanini kanssa Diabetesliiton ”Virkeyttä hoitoon” kurssille. En pääsyt, ei mahtunut. Hain tänä vuonna uudestaan ja nyt tärpäsi. Olimme Vuosaaressa, meren rannalla, mäntymetsän keskellä Sofia- kulttuurikeskuksessa 14-16.8. ja 10-11.9. Meitä oli siellä 24 eri puolelta Suomea ja eri ikäisiä senioreita.
Kurssi oli kaikkien mielestä tosi hyvä ja tarpeellinen. Hyvät luennoitsijat, vertaistuki ja uudet ideat kavereilta.Sovimme jo keskenämme tapaavamme uudestaan Tampereella ensi vuonna. Seuraavassa muutamia asioita jotka avautuivat minulle ja muillekin ja joihin kiinnitettävä huomiota:
-nelikenttätesti auttaa arvioimaan oikeat insuliinimäärät
-sokeriarvojen korjaamisesta päästävä eroon, korjaukset vain ruokailun yhteydessä ja liian matalat
arvot ja jatkuvat korjaukset edesauttavat myös painon nousua
-glukoosinpoistajalääkkeen tarve ja hyöty sevitettävä diabeteslääkärin kanssa
-suuhygieenia tärkeä, kannattaa hankkia hyvä sähköhammasharja
-säännöllinen ruokailu, rasvan laatu, kasvikset/kuitu, vähemmän suolaa
-Libre-mittauksissa muistettava noin 15 minuutin viime ja ulkomaan matkalle varajärjestelmä
mukaan
-Saimme hyödyllistä infoa uusista laitteista joita on markkinoilla ja joita on tulossa käyttöön
-puolisoiden mukana olo kursseilla erityisen tärkeää

Vapaassa keskustelussa tuli esille kuinka erilaista diabeteshoito on tänä päivänä eri kunnissa. Muutama kertoi saaneesa epäasiallista palveluakin. Esimerkiksi Heinolassa on tosi hyvä ja ystävällinen disbetespalvelu, kun taas viereisessä kaupungissa Lahdessa palvelu on ”kylmää” ja persoonatonta. Kävi selville että pienemmissä kunnissa, kaupungeissa homma toimii asiakasystävällisesti ja siellä hyödynnetään jatkuvasti kehittyvää tekniikkaakin, mutta suurissa kunnissa ja kaupungeissa toiminta ja asiakaspalvelu on jäykempää, kylmenpää, virkamiesmäistä.
Ymmärrän että Diabetesliitto yrittä levittää hyviä käytäntöjä koko maahan, mutta se ei näy vielä käytännössa tasavertaisina palveluina. Joku sanoi että tarvitaan uusi SOTE ennenkuin käytännöt yhtenäistyvät. Nyt diabetespotilaat ovat eri kunnissa eriarvoisessa asemassa. Diabetespotilaan hyvä hoito ja hoitotasapaino säästää myöhemmin kunnan kustannuksia. Potilas pysyy toimintakykyisenä pidempään.



lauantai 7. syyskuuta 2019

Vanhan seminaarikiinteistön kohtalo Heinolassa?






On valitettavaa että vanha, arvokas seminaarikiinteistö Heinolan keskustassa, puiston laidassa ei ole löytänyt arvoisaa omistajaa, käyttäjää. Vuosien varrella on ollut monia vaihtoehtoja, mutta kaikki ne eivät jostakin syystä ole toteutuneet. Hienot rakennukset ja ympäristö rappeutuu, kuihtuu.

Mielestäni paras ja toteuttamiskelpoinen esitys oli noin kymmenen vuotta sitten. Alueen kiinteistöineen olisi ostanut osakeyhtiö jonka olisivat muodostaneet Jyränkölä, Kaupunki ja Rakennusliike. Jyränkölä olisi siirtänyt kasvavia toimintojaa sinne ja rakennusliike olisi rakentanut puutarhaan, omenapuitten paikalle senioreiden palvelutalon ja kaupunki olisi siirtänyt tiloihin vuokratiloissa toimivia toimintojaan. Vanha ruokalarakennus olisi voitu vuokrata ravintolayrittäjälle ja majoitustilat hotelliyrittäjälle. Majoitustiloista olisi voitu myös tehdä edullisia senioriasuntoja.
Tämä vaihtoehto kaatui kaupungin näköalattomuuteen ja rohkeuden puutteeseen. Virkamiehet sanoivat että kaupunki ei tarvitse lisää tiloja. Tämä on taas yksi esimerkki jossa kaupunki ei ole nähnyt mahdollisuuksiaan vaan antoi menneä tilaisuuden ohi.

Ilmeisesti virkamiehet toivovat että kiinteistön ostaisi joku ulkolainen, esimerkiksi venäläinen kun nyt kiinalainen vetäytyy hankkeesta. Ei ole hyvä asia jos omistajaksi tulee joku ulkolainen, arvaamaton yrittäjä pilaamaan arvokkaan kiinteistön, ostamalla sen vain rahanpesutarkoituksessa. Toivon että ratkaisu löytyy heinolalaisista ja kotimaisista yrittäjistä. Heinolan kaupungin tulee olla aloitteellinen. Päättäjien pitää nähdä ”nenäänsä” pidemmälle. Tämä on osa keskustan kehittämistä.
Olisiko kiinteistön vapautumisesta apua vellovaan kouluverkkokeskusteluun ja Reuman palvelutalon vaihtoehtoihin vuorasopimuksen päätyttyä?




tiistai 3. syyskuuta 2019

Ajankohtaista sieltä täältä






Keskustan puheenjohtajakisa. Antilla on rasitteena tuomio, joka on sovitettu, mutta kilpailevat puolueet, ehdokkaat ja lehdistö nostavat sen aina esille ennen vaaleja. Valmentajakurut kertovat taas että epäonnistumisista oppii eniten. Onko Antti oppinut? Uskon että Katrin johdolla keskusta voisi nousta suosta. Hän on kotoisin pohjois-Suomesta, ei ruuhka-Suomesta eli uskon että maaseudun ääniä sataa laariin. Katrin ikä taas vetoaa nuoriin, samaistuvat. Mielestäni tässä tilanteessa jossa ”Äijät” ovat vetäneet keskustan suohon, sieltä nousu parhaiten tapahtuisi nuoren, kielitaitoisen esiintymiskykyisen, naisen johdolla, jolla on ”puhtaammat” paperit kuin Antilla.

Ympäristöpääkaupungin 2021 projektijohtajan valintaprosessi oli farssi. Hallituksessa puolueiden”johtajajäärät” hiljaisesti hyväksyivät kaupunginjohtajan kaavailut. Osa ”jääristä” ei muistanut informoita puolueensa valtuutettuja. Osa rivivaltuutetuista huomasi että tässä on nyt paikka kerätä irtopisteitä itselle, ei Lahdelle. Tämä taas kerran osoittaa se että ensi oma etu, sittten puolueen etu ja vasta sitten kaupungin etu. Tehtävään pitää valita pätevin puoluejäsenyydestä välittämättä.

Kunnioitettu ja arvostettu valmentajakuru Erkka Westerlund kertoi että hän on eniten oppinut virheistään. Kaiken menestymisen ydin on oppiminen. Hän on viime suosina paljon valmentanut johtajia yrityksissä. Hän totesi että virheistä ja onnistumisista oppiminen toimii niin jääkiekossa kuin yrityselämässäkin.
Suomessahan on sitkeässä käsitys että jos yrittäjä on tehnyt konkurssin, hänen otsallaan on lupuelämän epäonnistujan merkki. Muualla maailmassa arvotetaan konkurssista saatua kokemusta ja oppia.

Päijät-Hämeen Keskussairaalan tilanne huolestuttaa. Säästöjä haetaan johtajia vaihtamalla ja yt-neuvotteluilla joka vuosi. Pitää vihdoin löytää uusia lääkkeitä, vanhat eivät toimi. Moni on sitä mieltä että keskijohtoa ja päälliköitä on liikaa. Niiden vähentäminen on vaikeaa, ”kuka sitä nyt kaverin ja omaa oksaa sahaa?” Mielestäni hallituksen tulisi päättää ja poistaa yksi organisaatiotaso ja siirtää sieltä halukkaat ja päätöksentekoa lattiatasolle. Pakosti pienempiä terveyskeskuksia on lopetettava. Tilalle pitäisi kehittää liikkuva terveyskioski, myymäläautomalli joka liikkuisi lopetetun terveyskeskuksen alueella esimerkiksi kerran viikossa. Se voisi toimia myös yrittäjäpohjalta. Sen reittejä olisi helpompi muuttaa kysynnän mukaan. Uskon että autolla olisi kysyntää myös Iitin moottoriradan isoissa tapahtumissa.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Jalka-pyöräkaytävien turvallisuus?






Viimeisen viiden vuoden aikana jalka-pyöräkäytävien käyttäjien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Samalla yhteisten pyörä-jalkakäytävien turvallisuus on heikentynyt. Vuosia sitten käytävillä liikkui jalankulkijoiden kanssa vain normaalit polkupyörät, potkulaudat, rollaattorit.

Tänä päivänä samoilla käytävillä liikkuvat lisäksi, hybridipyörät, sähköpyörät, sähköpotkulaudat, kaupunkifillarit, maastopyörät, senioriskootterit, tasapainoskootterit. Vauhti ja nopeus on merkittävästi kasvanut.

Miten kevyen liikenteen suunnittelijat ovat ottaneet tämän huomioon? Valitettavasti ei mitenkään. Ei sääntöjä, ei liikkennemerkkejä, ei opasteita. Lahdessa on siellä täällä muutamien satojen metrien matkalla keskiviivalla ja asfalttimaalauksella eriytetty pyöräilijät ja jalankulkijat omille kaistoilleen. Esimerkiksi Lahden satamassa meno on villiä ja uhkarohkeaa leveillä kevyen liikenteen väylillä.

Suomen polkupyöräkulttuuri on vielä kehittymätöntä, verrattuna esimerkiksi keski-Eurooppaan. Meillä ei vielä osata käyttää pyörässä olevaa soittokelloa varoituksena edellä kävelevälle jne. Myös kypärän käyttö on satunnaista, varsinkin miehillä.

Toivon että Euroopan ympäristöpääkaupungin virkamiehet ja päättäjät laittavat tämänkin asian esimerkilliseen kuntoon 2021 mennessä. Samalla se lisäisi vähemmän saastuttavien kulkuvälineiden käyttöä ja turvallisuutta. Yksi älypyörätie ei riitä.



tiistai 20. elokuuta 2019

Heinolan kylpyläpuiston ideakilpailu






Esitän kokonaisvaltaisemman kehittämisidean Sataman-kylpylän ja torin alueille. Tätä kolmiota pitää kehittää yhdessä ja luoda siitä ylivoimainen vetovoimatekijä Heinolan keskustaan. Heinolan on niin syvällä että sieltä nouseminen vaatii poikkeavia ratkailuja, kehittämistoimenpiteitä. Nyt pitää puoluepolitikointi jättää sivuun. Yhdessä olemme enemmän, vahvempia.

1.Tori ja sen ympäristö
-torille rakennetaan 10 kerroksinen puukerrostalo ja sen juurelle heinolalaisten olohuone, lasten
leikkipaikka (talvella luistelupaikka) ja senioreiden kuntopuisto tai tori säilytetään pienempänä
-kerrostalon rakentajalle tontti ilmaiseksi ja 10v. Kiinteistöverovapaa, Toteutus kilpailutetaan
-torin ympäristön kerrostaloille oikeus rakentaa yksi kerros lisää kun laittavat hissin ja fasadin
ja liiketilat katutasossa kuntoon
-nykyisen torin ympäristön puut harvennetaan, siistitään ja valot asennetaan uudella tavalla
-maanalaiset parkkipaikat S-Marketin-Kekkosen talon, Reposen ja torille rakennettavantan ker-
kerrostalon alle

2.Satama
-vaihtoehtoisesti kesätori siirretään satamaan (talvella vain kerran kuussa markkinat) torille alueen 
tapahtumia palveleva esiintymislava
-kalan vastaanottokontti-käsittely-myyntipaikka
-nykyinen kahvilarakennus puretaan, tilalle liikerakennus, sauna,satamapalveluja, vuok-
rauspalveluja, toripalvelut
-kesäteatterin tiloja hyödynnetään nykyistä paremmin muuhunkin kuin kesäteatteriin

3.Kylpylä
-rakennus kunnostetaan korkeatasoiseksi senioriasunnoiksi
-alueelle rakennetaan 10 kpl 2-kerroksisia, korkeatasoisia rivitaloja (a`90 m2)
-rantaan saunalautta, uima-altaineen (talvella avantouinti),ravintoloineen
-entisen päiväkodin tontille uudenlainen 10 kerroksinen kerrostalo
-tenniskenttä siirretää Hotelli Kumpelin tenniskentän yhteyteen

Olen keskustellut näistä järeistä kehittämistoimista myös muutaman asiantuntijan ja arkkitehdin kanssa, jotka tuntevat Heinolaa. He olivat samaa mieltä, järeitä toimenpiteitä tarvitaan. Näitä toimen piteitä tukee myös Duo-raitiotiehanke toteutuessaan. Nämä toimenpiteet toimeksi seuraavan 10 vuoden aikana ja samalle ajalle lasketaan kustannukset ja verotulot. Vertailukelpoinen laskelma tehdään 10 vuodeksi sillä olettamuksella että näin rajuja muutoksia ei tehdä, jatketaan niinkuin tähänkin asti. Laskelma osoittaa rajujen muutosten tarpeen. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.

tiistai 13. elokuuta 2019

Duo raitiotieliikenne Heinolan pelastusrangas?






Heinola on vajoamassa. Väki ja verotulot vähenevät ja liikehuoneistot tyhjenevät. Tätä kehitystä eivät pienet kehittämistoimet muuta.

Duoraitiotieliikenne olisi se suuri asia joka voisi kääntää kurssin nousuun. Siihen tarvitaan valtiovallan panostusta infraan noin 130-180 miljoonaan riippuen toteutuksen laajuudesta. Tämä valtiovallan ruiste voisi saada Heinolan, Orimattilan ja Lahden väestönkasvun nousuun ja liike-elämän piristymään. Tässä haaste Päijät-Hämeen kansanedustajille. Lahdestahan jo on tunnin junayhteys pääkaupunkiseudulle. Tämä hanke kasvattaa matkustajamääriä ja alueen elinvoimaa. Tämä olisi myös iso ympäristöteko.

Heinolan panostus olisi pienimmillään yksi miljoona jolloin Duovaunu kulkisi nykyisiä raiteita pitkin Heinolasta Lahteen ja takasin. Parempi vaihtoehto Heinolan kannalta olisi että tehdään pistoraide Urheiluopistolle ja pysäkki Sinilähteelle. Tämän vaihtoehdon kustannukset Heinolalle olisivat noin 20 miljoonaa euroa. Uskon että tämän vaihtoehdon rahoitukseen voisi saada myös yrityselämän ja Urheiluopiston mukaan. Tätä summaa voi verrata tulevan lukion kustannuksiin (20 milj) ja miettiä kumpi hyödyntää Heinolaa enemmän. Molemmat tarvitaan mutta Heinolan kouluinvestoinneista voitaisiin hyvin säästää 10 miljoonaa euroa tähän DUO hankkeeseen ja loppu rahoitus energiarahastosta ja yrityselämältä.

Nyt tarvitaan Heinolan ja Lahden seudun poliitikoilta, päättäjiltä yhteen hiileen puhaltamista jotta tämä hanke toteutuisi seuraavien 5-8 vuoden aikana. Puheet ei riitä tarvitaan tekoja. Kun tämä hanke on pulkassa, voidaan käynnistää ponnistelut Heinolan radan jatkamiseksi, yhdistämiseksi Mikkelin rataan.

Kuva.Jouni Kiviniitty 29.7.2016

tiistai 6. elokuuta 2019

Miksi kustannukset karkaavat?




Heinolan kouluverkostosta on tehty monta selvitystä. Monen Heinolan investoinnin kohdalla kustannukset karkaavat käsistä hankkeen edetessä. Onko tarkoituksena edullisella kustannusarviolla saada päätös aikaan vai onko syy suunnittelijoiden osaamattomuudessa? Nyt päivitellään uuden lukion kasvavia kustannuksia, jotka lähentelevät jo 20 miljoonaa euroa. Lukion ei tarvitse olla monumentti sadaksi vuodeksi. Ei satsata rakennukseen, vaan sisältöön, opetukseen. Liikuntatiloja saadaan edullisesti tyhjenevistä teollisuushalleista.

Nostan hattua kaupunginjohtajalle joka on nyt herännyt ja esittää hankkeenn keskeyttämistä ja uutta edullisempaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa hyödynnetään Koulutuskeskus Salpauksen palveluja ja rakennetaan moduulikoulu alueelle 10 vuodeksi jonka jälkeen modulikoulua voidaan pienentää tai suurentaa oppilasmäärien mukaan. Tässä vaihtoehdossa voidaan hyödyntää yhteistyötä Salpauksen kanssa ja se varmistaa osaltaan Salpauksen pisteen säilymisen Heinolassa. Lisäksi kannattaa syventää yhteistyötä myös Vierumäen Urheiluopiston kanssa. Lukion on erikoistuttava jos haluaa menestyä.Vapautunut tontti keskustasta, järvinäköalalla voidaan myydä rakennusliikkeille asuntorakentamista varten. Näin keskustan väkilukukin kasvaa.


keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Sitä saa mitä tilaa - Heinolan keskusta kuihtuu






Heinolan keskustan kuihtuminen johtuu päättäjien välinpitämättömyydestä ja osaamattomuudesta.
Katuremontit tehdään kaupungin ja sen työntekijöiden ehdoilla ei yrittäjien, asiakkaiden ehdoilla.
Heinolan ympäristössä on lähes 30000 vapaa-ajan asuntoa, jotta he ajaisivat ostoksille Heinolan
keskustaan, auto pitää saada kesällä varjoparkkiin, pois auringosta ja talvella lämpimään park-
kihalliin, lisäksi pitää olla pari isoa ruokakauppaa ja erikoisliikkeitä, putiikkejä joissa hyvä valikoima, palvelu ja asiakasystävälliset aukioloajat. Keskustan pysäköinnin yleisuunnitelmaa tekemässä 2016, ohjausryhmässä ei ollut yhtään yrittäjien, kauppojen edustajaa.

Seuraavassa muuutamia syitä kielteiseen kehitykseen eli osa päättäjien käyttämöttömiä hyödyntämättömiä, mahdolisuuksia:

1.Yli 10 vuotta sitten ei tartuttu Hämeenmaan, Kekkosen, Reposen ja Keskon kehittämisehtouksiin
-olisi tullut iso K-Supermarket ja S-Market ja parkkihallit maan alle sekä uusi toripalvelu-liike-
rakennus Kirkkokadun varteen
2.Kaupunki ei halunut tulla Kaupunkisydän ry:n jäseneksi jossa yhteistyö keskustan yrittäjien
kanssa olisi toiminut luontevasti ja ennakoivasti, kuten muissa kaupungeissa
3.Kaupunki ei tarttunut lukuisiin yrittäjien ja allekirjoittaneen esittämiin kehittämisehdotuksiin
-Suomen Joulupuukaupunki statusta ei ole osattu hyödyntää ja kehittää
-Ei haluttu kehittää Poppeli- ja Pällöpromenadien hyödyntämistä
-Heinolan keskusta ”Taivaskattoinen Kauppakeskus” idean hyödyntäminen lopahti
-Ei tuettu  keskustan liikkeille yhteisiä aukioloaikoja
-Ei tuettu LED-tauluja ABC:lle ja Citymrkettiin joilla olisi ohjattu asiakkaita keskustan kautta
 takaisin moottoritielle
-Sataman seutua ei ole kehitetty kilpailukykyiseksi, veneilijävieraat ovat vähentyneet
-Torin kehittäminen on edelleen suunnitteluasteella
4.Siltaremontti hankaloitti asiakkaiden tuloa keskustaan parin vuoden ajan
5.Keskustan katutyöt kesä-heinäkuussa viime vuosina ovat vähentäneet keskustan asiakasmääriä
-työt olisi pitänyt tehdä huhti-toukokuussa ja elo-syyskuussa koska kesä-heinäkuussa moni yritys
tekee tilin jolla se voi pitää palvelua ympärivuoden
6.Moni keskustan liikkeistä sulkee oviaan asiakaspulan johdosta ja kaupungin päättämättömyyden
takia. Lopettamisvauhti näyttää kiihtyvän. Kaupungin strategioissa on kyllä vahva kirjaus
keskustan elinvoiman kehittämisestä, mutta kongreettisia
toimenpiteitä sen edistämiseksi ei ole näkynyt. Tarvitaan syvällisempää ja oikeaa yhteistyötä
kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Yhdessä olemme enemmän.

ps. Tämä keskustan hiljeneminen on tapahtunut ennen Prisman tuloa

maanantai 22. heinäkuuta 2019

Mihin menet ABC-liikennemyymälä?




Olen ollut mukana kehittämässä, luomassa ABC konseptia. Tärkeimpiä menestystekijöitä olivat mm. Hyvä sijainti ,siisteys (wc,pöydät, noutopöytä), ruokatarjonta (lapsiperheille sopivaa, paikallisuutta hyödyntävää)market jossa myös autotarvikkeita, lasten leikkipaikka, edulliset hinnat (bensa bomuksen jälkeen paikkakunnan edullisinta) toimiva P-kenttä (henkilöautot,perhepaikat,linja-autot,rekat, pyörätelineet, koiraparkki). Yksi kilpailuetu oli myös se että kaikkia palvelut ovat saman johdon alla. Tähän saakkahan ketjun menestys on ollut hyvä, vain muutama yksikkö on lopetettu. On kehitetty ABC-mobili, ympäristöystävällisempi polttoaine, sähköauton latauspisteitä, rahtaripalveluita, ruokamarkettia, autopesua, asiakaspalautetta, jopa Tosi-TV-tarinoita jne.

Nyt kuuluu kuitenkin huolestuttavia tietoja, kokemuksia eri puolilta Suomea, tutuilta asiakkailta ja aikaansa seuraavilta S-Ryhmän seniorijohtajilta. Hintataso on nousut eikä ole monessakaan paikassa kilpailukykyinen,, wc:t ja pöydät epäsiistejä, noutopöytä vajaa ja epäsiisti, jokaisella ABC:llä. on sitä samaa ”mössöä” ruokaa, P-alue sekava, opastus vajaata jne.

Onko näiltä nuorilta johtajilta, jotka ovat tulleet menestyvään ketjuun, perusasiat unohtuneet? Onko keskitytty liikaa uusien konseptien kehittämiseen? ABC mobililla voi jo tilata ruuatkin ennakkoon, mutta se ei siivoa wessoja, noutopöytää eikä pöytiä. Se ei täydennä noutopöytää, se ei lyhennä ja nopeuta kassajonoja, se ei hymyile eikä kiitä asiakkaita. Varmasti monessa yksikössä kaikki toimii, mutta on liiian monta jossa ei toimi ja se vaatii ketjujohdon valvontaa, ohjausta, ryhtiliikettä. Palautetta on kerättävä aktiivisemmin ja siihen on myös reagoitava heti. Asiakaspalaute on yrityksen paras kehitysmoottori.

tiistai 16. heinäkuuta 2019

Kouvolan asuntomessuilla 2019 nähtyä, koettua






Lahden suunnasta opastus messuille oli vaatimatonta. Raviradan pysäköintialue ja sieltä kuljetukset mesualueelle ja takaisin toimivat hyvin. Mieltä lämmitti kaupaungin keskustan palveluiden huomioiminen pysähdyspaikkana ja auton kuulutuksissa. Olin pioneerina Korialla 1965 ja etsin vanhaa varuskunnan sairaalaa, koska olin siellä lääkintäaliupseerina. Sairaalaa ei löytynyt, ilmeisesti purettu ja tilalle rakennettu kerrostalo. Osa varuskunnan tiilirakennuksista oli uusiokäytössä. Messualueen rakentaminen oli toteutettu väljästi, vanhaa ja luontoa kunnioittaen.

Lahden messuosasto 

Kysyin ennen messuja virkamiehiltä että näkyyhän siellä Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Vastattiin että kyllä varmasti näkyy. Nyt voin todeta että ei näkynyt. Opas kertoi että osaston yhdellä seinällä olevat maljakot joissa oli viherkasveja kertovat ympäristöpääkaupungista. En ymmärtänyt ja uskon että tavallinen messukävijä ei ymmärtänyt eli ei tiedostanut että Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Olin pettynyt kaupungin toimiin. Juhlapuheissa hehkutetaan mutta käytännön toteutukset puhuvat toista. Miksi tämäkin mahdollisuus jätettiin hyödyntämättä?

Heinolan messuosasto 

Heinolan messuosasto oli toteutettu yhdessä Asikkalan ja Hollolan kanssa. Hyvä. Valitettavasti Heinolan osalta toteutus oli vaatimattomampi. Ei ollut esitteitä uusista asuinalueista eli niistä joihin haluttaisiin uusia asukkaita. Olisi voinut olla hintavertailu kolmiosta pääkaupunkiseudulta ja Heinolasta virran rannalta jne. Olisi voinut olla video Heinolan vahvuuksista. Virkamiehet eivät olleet vaivautuneet messuosastolle esittelemään. Kiinteistövälittäjätkin olisivat voineet olla vuoron perään esittelemässä Heinolan edullista ja monipuolista asuntotarjontaa. Asunnonvaihtoa suunnitteleville olisi pitänyt olla joku kilpailu jotta olisi saatu yhteystiedot talteen myöhempää hyödyntämistä varten. Nyt ei mahdollisuuksia osattu hyödyntää.
Paras panostus oli Asikkalalla, asiantuntijoita paikalla ja riittävästi monipuolisia esittteitä kunnan tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Osa esitteistä oli toteutettu talkoovoimin. Hyvää yhteistyötä kotikunnan hyväksi.



perjantai 12. heinäkuuta 2019

Kaupunginosa vai kylä?






Kun Nastola liittyi Lahteen niin Nastolan alueella on edelleen kyliä ja Lahden alueella kaupunginosia. Pitäisikö nimet yhdenmukaistaa? Minun mielestäni pitäisi. Kaupunki voisi muodostua keskustasta ja sen ympärillä olevista, elävistä kylistä ja haja-asutusalueesta.

Kylällä on myönteisempi imago kuin kaupunginosalla. Kylät ova yhteisöllisempiä. Siellä sanotaan kaikille vastaantuleville päivää, siellä autetaan naapuria, järjestetään talkoilla yhteisiä tapahtumia, pidetään kylällä olevien palvelujen puolta jopa ”taistellaan” niiden puolesta, koulun, päiväkodin, kaupan, kirjaston, linja-autovuorojen jne. Menestyvillä kylillä on oma kyläyhdistys ja oma ”kyläpäällikkö”ja hyvä yhteishenki.. Kaupungin viranhaltijat voivat eri uudistuksista kysyä suoraan kyläyhdistyksen kautta alueen asukkaiden mielipidettä, se parantaa kaupungin demokratiaa. Kaupungille valitaan kylien yhteyshenkilö, kyläasiamies. Kylälle on helpompi laaatia oma viisivuotinen, persoonallinen kyläsuunnitelma yhdessä kaupungin kanssa. Tulevaisuudessa kyläorganisaatio voisi hoitaa vapaaehtoisuuden pohjalta monia palveluja kyläläisille, joita kaupunki ei enää pysty järjestämään.

Kaupunginosissa asuvat eivät koe samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin kylällä asuva. Siellä harva tervehtii vieraita vastaantulevia, siellä naapurin auttaminen on harvinaista, siellä ei ole tilaisuuksia jossa kaupungiosalaiset tapaisivat toisiaan, siellä harvoin on ”taistelua” oman alueen palvelujen puolesta, siellä ei useinkaan ole kaupunginosayhdistystä. Kaupungin virkamiesten on vaikeampaa saada nopeasti alueen asukkaiden mielipidettä aluetta koskevaan asiaan. Kaupungiosat ovat monesti persoonattomampia kuin kylät. Kaupunginosissa odotetaan että kaupunki tuottaa ja järjestää kaikki palvelut. Asukkaiden omatoimisuus on vähäistä.

Tänään haikaillaan yhteisöllisyyden perään myös Kouvolan asuntomessuilla. Moni ihailee esimerkiksi Vuolenkosken kylän aikaansaannoksia, rivitalot, uudet asukkaat, koulun kasvavat oppilasmäärät,pyörätiet, satama, paloasema, liikutahalli jne. Eikö Lahdenkin kannattaisi luoda sellaiset puitteet kylille ja kaupungiosille jossa samanlainen kasvu kuin Vuolenkoskella olisi mahdollista? Miettikää päättäjät. Elävät kylät houkuttelevat myös uusia asukkaita.  Kehitystä ei tapahtu ilman muutosta.

torstai 11. heinäkuuta 2019

Heinolan elinvoimatoimi ei tue keskustan kehittämistä






Olen monta vuotta esittänyt yleisökirjoituksissa ja keskusteluissa kaupungin virkamiesten kanssa vaihtoehtoja Heinolan keskustan kehittämiseen. Esitykset eivät ole edenneet, ilmeisesti esittäjä on väärä henkilö.Yksi vaihtoehto on moottoritieltä ABC:lle ja Citymarkettiin (ja myöhemmin Prismaan) poikkeavien asiakkaiden ohjaaminen keskustan kautta takaisin moottoritielle. Tähän yksi väline on nykyaikaiset LED-valotaulut. Kysyn alkuvuodesta kaupungin elinvoimajohtajalta kaupungin kiinnostusta hankkeeseen. Kaupunki ei ole kiinnostunut hankkeen tukemisesta, mutta voisi varata yhden mainospaikan jos sellainen tulisi. En masentunut vaan jatkoin yhteistyökumppanin etsimistä. Yhteistyökumppaniksi löytyi Esadigital Oy. Neuvottelimme ja sovimme 3.6.2019 kaupungin teknisen toimen kanssa sijoituspaikat joissa hankkeen tavoite toteutuisi. Kaupungin edustajat lupasivat luonnostella vuokrasopimuksen ja viedä sen kesäkuun lautakunnnan kokoukseen. Hankkeesta ei ole mitään kuluja kaupungille, vaan pientä vuokratuloa ilmaisten mainosten muodossa. Esitystämme ei käsiteltykään lautakunnan kokouksessa koska elinkeinojohtajalla oli Lahden Pelicansin LED-tauluhanke moottoritien varteen ja kun siihen ei ELY keskus lupaa myönnä, hän halusi taulun luvalliseen paikkaan. On ihmeellistä miksi Lahden Pelicansin hanke kiinnosti enemmän elivoimajohtajaa kuin Heinolan keskustan kehittämistä ja yrittäjiä tukeva hanke. Tietääkseni Pelicansin taulu ei ohjaa asiakkaita Heinolan keskustaan koska siihen myydään mainoksia koko Suomen ja Lahden alueelta. Väitetään että Pelicans hanke välillisesti tukee myös Peliittoja, hyvä niin. Toivottavasti molemmat hankkeet toteutuvat. Aika kuluu ja keskustan liikkeet kärsivät asiakaspulasta.

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Mitä Sinä teet ympäristöpääkaupungin hyväksi?






Näppispalstoilla ja Facebookin sivuilla arvostellaan Lahden ympäristöpääkaupungin 2021 anomista ja sen saavuttamista. Osa meistä katsoo vain omia ”varpaitaan” eikä osaa nähdä kauas tulevaisuuteen. Osa meistä osaa arvostella ja moittia kaikkia uusia asioita, mutta heillä ei ole esittää mitään vaihtoehtoa. Väitetään että ympäristöpääkaupunki statuksesta ei ole mitään hyötyä vain kuluja. Näin onkin jos ei tehdä mitään tai jos vain odotetaan mitä kaupunki tekee meidän verorahoilla. Pitää saada aikaan positiivinen kierre, pitää nähdä mahdollisuudet. Jokaisen kaupunkilaisen tulisi miettiä mitä minä voisin tehdä ympäristöpääkaupungin hyväksi. Tähän projektiin pitää saada kaikki mukaan, myös ympäristökunnat. Jokaisen pitää kokea yhdessä tekemisen ja onnistumisen fiilis.

Kaupunki voisi koota ideointiryhmän eri toimijoista, jossa ideoitaisiin toimenpiteitä eri toimijoille:
kaupungille, yrityksille,yhdistyksille, seurakunnalle, omakoti-ja rivitaloasukkaille, kerrostaloasukkaille, oppilaitoksille, tapahtumien järjestäjille, urheiluseuroille jne. Jokaisen työ pitää tehdä näkyväksi ja sitä pitää arvostaa. Eri toimijoiden tekemistä toimenpiteistä pitää lehdistön kertoa kaikille. Hyvät esimerkit kannustavat muitakin mukaan. Tähän jatkoksi sopii hyvin jo aikaisemmin esittämäni Suomen Luomupääkaupunki 2022-hanke.Yhdessä olemme enemmän.



maanantai 24. kesäkuuta 2019

Lahti- Suomen Luomupääkaupunki 2022?






Luomupekka onnittelee Euroopan ympäristöpääkaupunkia, Lahtea 2021. Tässä yksi lattiatason kehittämisidea. Aamulenkillä olen tavannut monia eri ikäisiä henkilöitä, jotka vapaaehtoisesti keräävät roskia. Esitän että näitä vapaaehtoisia etsitään lisää ja heille teetetään vihreät liivit joissa esim. teksti”Euroopan ympäristöpääkaupungin TEKIJÄ” Kaupungin organisaatiosta nimetään yhteyshenkilö joka hyväksyy ja luetteloi ”Tekijät” ja heidän alueensa. Tekijät välittävät kentältä tietoa yhteyshenkilölle, missä iso kasa roskia haettavaksi, missä roskakori rikki ja mistä se puuttuu jne.

Haastavia tavoitteita pitää olla. Seuraava tavoite voisi olla ”Lahti-Suomen luomupääkaupunki 2022. Tällä hetkellä se on Kiuruvesi. Lahdella on hyvät edellytykset saavuttaa tavoite, jos yhteistyötä ja päätöksiä saadaan aikaan. Seuraavassa muutamia toimenpide-ehdotuksia:

-tavoitteen saavuttamiseen haastetaan kaupunki, kunnat, MTK, kaupan ketjut, alan
oppilaitokset,yrittäjäjärjestö, alan yritykset, Luomuliitto

-kaikkiin kaupungin ruokapalveluihin hankitaan lähiruokaa-luomua Päijät-Hämeen alueelta,
Tämä tukee nykyisiä yrityksiä ja luo alueelle uusia yrityksiä, tuottajia.

-koululaiset tekevät keväällä retkiä tiloille joista heille toimitetaan ruuan raaka-aineita, näin he 
 oppivat tietämään mistä ruoka tulee ja miksi kannattaa syödä kotimaista

-kaupan ketjut ja ruokaravintolat kilpailevat siitä kenellä on eniten tuotteita Päijät-Hämeen alueelta

-torin ympäristöön pitää synnyttää Lähiruoka-Luomukauppa ja -ravintola tai hallista tehdään
lähiruoka-luomuhalli

-aktivoidaan metsämarjojen keräämistä ja järvikalojen kalastusta ja hyödyntämistä

-Messukeskuksessa järjestetään vuosittain Päijät-Hämeen lähiruoka-luomumessut

-Hyödynnetään EU:n ja Suomen hallitukset lähiruoaohjelmia ja hankkeita

-Kaupungin rajoille kyltti "Tervetuloa Euroopan ympäristöpääkaupunkiin"

-Lehdistö aktiivisesti esittelee ja kannustaa edelläkävijöitä, tuottajia, yrityksiä, lahtelaisia

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila
-Lähiruokatori Heilan synnyttäjä, lähiruokayrittäjien valmentaja, innovaattori
-kokemukseni.ideani,toimintatarmoni ovat käytettävissä tavoitteen saavuttamiseksi




perjantai 21. kesäkuuta 2019

Heinolan tori eläväksi?






Torikauppa hiljenee, kauppiaat ikääntyvät, kaupunkilaisilla ei ole enää isoa tarvetta käydä torilla. Marketeista, lähikaupasta, kioskeista ja netistä saa tarvitsemansa.
Heinolan toria on yritetty kehittää toistakymmentä vuotta: on pari toriparkkisuunnitelmaa, on esiintymislavasuunnitelma, on torpalvelurakennuksen uusimissuunnitelma, on kivetyksen uusimista, on jopa suunnitelma torin siirtämiseksi satamaan jne, Suomen Joulupuukaupungin valot syttyivät torin ympäristön puihin lähes kymmenen vuotta sitten. Päättäjät torppaavat hyvät ideat. Mitä nyt pitäisi tehdä?

  1. Torin ympäristön puut ovat kuin risukasoja, ne pitää siistiä ja valot asennettava uudestaan, kiertäen paksumpien oksien ympäri.
  2. Kolmasosa torista pitää varata tapahtuma-alueeksi, johon rakennetaan esiintymislava jossa valmiina äänentoisto ja valaistus sekä laajentamismahdollisuus. Käyttöä markkinoidaan yhdistyksille, kesäteattereille, yrityksille, oppilaitoksille, seurakunnalle. Torin vuokra Kaupunkisydän ry:lle puolitetaan ja toripaikkahintoja lasketaan 25%:lla. Kaupunki yhdistyksen jäseneksi ja toimintaan mukaan.
  3. Markkinapäivinä P-alue käyttöön ja kävelykadun toinen laita 3x3m toripaikkoja
  4. Torin kadunpuoleiselle sivustalle kevyt (lasi-puu) ”kauppahalli” josta vuokrataan paikkoja päiväksi,viikoksi,kuukaudeksi sateelta ja lumisateelta suojassa. Sen voisi toteuttaa Ok Hämeenmaa lahjaksi lähiyrittäjille.
  5. Torin valaisinpylväisiin kesäksi kukkalaitteeet ja tapahtuma-alueelle kukkatornit (malli Lahden tori, kuva alla)
  6. Rakennetaa esim. 6x12m luistelukaukalo jossa voi luistella kesällä ja talvella, ei tarvita jäätä
  7. Suunnitellaan torille lintuaiheinen patsas vesiympäristöön (=Lintutarhan opaste)
  8. Torille Led-valotaulu jossa kerrotaan sen päivän ja huomisen tapahtumat
  9. Torille ja ympäröiville kauppaliikkeille yhteinäiset, asiakasystävälliset aukioloajat
  10. Kannaustetaan keskusta ulkoluolella olevia liikkeitä tekmeään tuote-esittelyitä torilla sesonkiaikaan (esim.veneet, puutarhakoneet, polkupyörät jne.)


torstai 20. kesäkuuta 2019

Bussit pois Lahen torilta?






Nykyisin kaikki bussit ajavat Matkakeskuksen ja torin kautta. Uusi vaihtoehtoinen esitys on että torin vaihtopaikka vaihtuu Kauppakeskus Trion eteen. Halutaanko keskustan vaihtopaikasta tehdä samanlainen, ahdas sumppu, ei asiakasystävällinen, kuin Matkakeskus nyt on? Onko Trion lopparit sumentaneet päättäjien silmät? Tällä muutoksella hiljennetään entisestää torielämää. Torilla ja sen ympäristössä on tilaa, ainoa poikkeus on joka kuukauden eka keskiviikko. Se kestetään.



torstai 13. kesäkuuta 2019

Heinolan Prisman synnytyshistoria ja perustelut






  1. Paras ratkaisu keskustan kannalta olisi ollut että Prisma olisi rakennettu 12-15v. sitten
    -Hämeenmaalla,Reposella ja Kekkosella oli valmiit suunnitelman, piirustukset hankkeen
    totteuttamiseen. Hämeenmaan ja Reposen tontteihin olisi yhdistetty vanha Itä-Hämeen tontti ja rakennuksen alle olisi syntynyt iso parkkihalli. Samalla olisi rakennettu uusi toripalvelurakennus Kirkkokadun varteen jolloi kadusta olisi tullut oikea kävelykatu
    -Myös Keskolla oli suunnitelmat K-Supermarketin rakentamiseksi
    -Silloinen kaupunginhallituksen pj. kertoi minulle, että Hämeenmaalla ei ole mitään kiirettä
    eli kaupunki ei suhtaunut Hämeenmaan suunnitelmiin niiden vaativalla vakavuudella
    -Kaikki nämä suunnitelmat torppasi kaupungin arkkitehti, sama henkilö joka nyt on vaa-
    timassa 15v. jälkeen Prismaa keskustaan, ilmeisesti on tunnistanut aikaisemman virheensä.
    Myös Heinolan luottamushenkilöiden kaupunginjohtajaseikkailut vaikuttivat asiaan kielteisesti.
    -Missä olivat Pro Heinolan kansanliikkeen jäsenet, kun tukijoita olisi tarvittu?
  2. Toiseksi paras ratkaisu keskustan kannalta on että se rakennetaan Tähtiniemeen, Citymarketin viereen
    -Hämeenmaa joutui etsimään Prismalle uuden paikan kun yli 10v neuvottelut yksikön saamiseen keskustaan eivät edenneet, totteutuneet
    -keskustaan rakennettava Prisma olisi tullut nyt noin millin kalliimmaksi kuin Tähtiniemeen rakentaminen. Kustannuksia olisi pienentänyt jos iso parkkihalli Prisman alle olisi rakennettu osakeyhtiön toimesta (Hämeenmaa,Rakentaja,Kaupunki)Esitykseni ei saanut kaupungilta tukea
    -Prisma lisää moottoritieltä poikkeavia Heinolan E liittymästä Heinolaan, samoin kuin Heinolan P liittymästä poikkeavia Vuohkallion kauppakeskukseen. Meidän pitää näistä poikkeavista osa saada ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle. Tätä varten isojen Led-taulujen suunnittelu on menossa
  3. Prisman rakentamisen yhteydessä kannattaisi hyödyntää Apajalahden Luolaa
  4. Huonoin vaihtoehto olisi, että Prismaa ei tulisi Heinolaan ollenkaan
    -Mikäli valittajat (liito-oravat, lepakot,perhoset) viivästyttävät hanketta, he voivat samalla torpata koko Prisman rakentamisen Heinolaan
    Keskustan kehittäminen on paljon muutakin kuin Prisman saaminen keskustaan. Esimerkiksi hyvät katetut parkkipaikat,
    asiakasystävälliset ja yhtenäiset aukioloajat, putiikkimaiset kivijalkakaupat(valikoima,palvelu), vilkas torielämä, hyvät pyörätiet,hyvät istutukset ja valaistus, paljon tapahtumia, hyvä yhteistyö keskustan kauppiaiden ja torikauppiaiden kesken (kaupunki mukaan Kaupunkisydän ry:n toimintaan), asukkaita lisää jne.
    Kannattaa miettiä miksi Heilan ravintola pärjää hyvin ABC ravintoloiden naapurissa. Avainsana on ERILAINEN. Sama idea toimii myös kivijalkakaupoissa keskustassa.
    Yksi uusi idea keskustan kehittämiseen on torille rakennettava, kevyt KAUPPAHALLI
    (puusta ja lasista)Rakentajana voisi olla Hämeenmaa kuten Joensuussa, jossa kauppahallin
    rakentaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
    Kauppahalli toimisi avotorin tapaan, mutta olisi katettu ja se voisi keskittyä lähiruokaan ja
    luomuun sekä paikkakunnan käden taidon tuoteisiin. Näin Hämeenmaakin olisi edelleen
    mukana keskustaa kehittämässä.


maanantai 3. kesäkuuta 2019

Onko osuuskauppias KAUPPIAS?






Mietin paljon otsikon kysymystä 1980 luvulla Joensuussa. Minua häiritsi että K-kaupassa kaikki asiakkaat tunsivat kauppiaan, mutta osuuskaupassa ei aina tunnistettu kuka on siellä kauppias.
Minusta tämä oli yksi K-kaupan kilpailutekijä. Päätin korjata asian.

Teetin myymälän sisäänkäynnin viereen näyteikkunan alaosaan kyltin jossa oli kauppiaan kuva ja jossa luki ”Täällä Teitä palvelee osuuskauppias Ville Tahvanainen työryhmineen, tervetuloa” Asiasta tuli kohu. Jopa kauppalehti kirjoitti artikkelin voiko myymälänhoitaja olla osuukauppias jne. K-kauppiaat tietysti olivat sitä mieltä että myymälänhoitaja ei ole osuuskauppias. Ajattelin että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Tämä tempaukseni nosti myös myymälänhoitajien ,marketpäälliköiden itsetuntoa. Se oli lähtölaukaus S-kaupan kirille.

Kun tulin 1990-luvulla pääkaupunkiseudulle töihin, laajensin kaupan henkilöstön esittelyä myös tuoteryhmävastaaviin esimerkiksi kyltissä leipäosastolla oli vastaavan valokuva ja teksti ” Liisa työryhmineen vastaa tämän leipäosaston hoidosta” Tämä lisäsi asiakkaiden luottamusta, he tunsivat kuka tästä osastosta vastaa ja kenelle voi kertoa palautetta ja uusia valikoimatoivomuksia. Toisaalta tämä kyltti nosti myös tuoteryhmävastaavan itsetuntoa. Hän piti osastosta hyvää huolta, kun on toi kuvakin näkyvillä jne. Muutamia nättien vastaavien kuvia pojat varastivat taulusta. Sanoin vastaaville että teetä 10 kuvaa lisää ja laitetaan hinnaksi 10€. Väitän että tämä kaupan personointi oli yksi merkittävä tekijä nostamaan S-kauppa K-kaupan rinnalle ja ohikin.

 Oheisena  alla kuva jossa Heinolan S-Marketin tuulikaapissa on tyhjä S-kauppiaan infotaulu. Ei ole kuvaa. Kadun toisella puolella on uusi K-market jonka kauppias on esillä monessa paikassa, lehdissä on juttuja, toimii yhdistyksissä jne.
Kaikki heinolalaiset tuntevat hänet. S-market kauppias on kuulemma juuri vaihtunut, harva asiakas hänet tuntee. Miksi nykyiset johtajat jotka ovat saaneet menestyvän ketjun johdettavakseen ”Kultalusikka suussa”, ovat antaneet K-kaupalle merkittävän kilpailuedun? Historia kannattaa tuntea jotta pärjää kilpailussa tulevaisuudessakin.
K-kauppias vastaa tuloksestaan omaisuudellaan ja tuloksen hän voi käyttää uuteen autoon tai Lapin mökkiin tai uusiin investointeihin. S-Kauppias vastaa tuloksesta työpaikallaan, hyvästä tuloksesta hän saa sovitun tulospalkkion ja tuloksen osuukauppa käyttää toiminnan kehittämiseen ja uusiin investointeihin ja osa palautetaan asiakasomistajille. Molemmille on tärkeää että kauppa on hyvällä liikepaikalla, asiakasystävällinen palvelu ja aukioloajat, osaava ja motivoitunut henkilökunta, ketjun tuki, hyvät valikoimat, hyvä yhteistyö tavarantoimittajien kanssa, oikeat markkinointikanavat, ketjun omilla luottokorteilla (Plussa/Bonus) pyritään sitomaan asiakkaat ostouskollisiksi

ZOO=Heinolan Lintutarha?





Moottoritien varrella ennen Heinolaa on kolme oheisen kuvan mukaista taulua,liikennemerkkiä.
Olen pitkään ihmetellyt miten ZOO ja karhun kuva sopii Lintutarhan opasteeksi? ZOO tarkoittaa eläintarhaa, eläinpuistoa ei lintutarhaa. Eikö tämä ole kansainvälisten vieraiden, matkailijoiden harhaan johtamista? Näyttää siltä että Heinolan virkamiehet toteuttavat valtakunnan virkamiesten väärää mainontaa, opastusta. Miksi ei ole opastaulun luvanneelta kysytty karhun kuvan vaihtamista esimerkiksi pöllön kuvaan? Tällaista tapahtuu ja tällainen hyväksytään vain Suomessa.

Minun ratkaisu tälle olisi liimata uusi tarra Zoo ja karhun kuvan päälle, uudessa tarrassa olisi esimerkiksi pöllön kuva. Minä tekisin tämän opastaulun parantamisen heti ilman valtakunnan viranomaisten lupaa. Käyttäisin maalaisjärjeä ja välttäisin mahdolliset myöhemmin tulevat korvausvaatimukset harhauttavasta mainonnasta, opastuksesta.



perjantai 31. toukokuuta 2019

Heinolan hyvät palvelut



”Heinolan hyvät palvelut” Itä-Häme lehden 1.6. juttuun liittyen.

Heinolan terveyskeskuksen palvelut ovat hyvin järjestetty ja toimivat käyttäjien mielestä. Henkilökunnan palelualttius on kiitettävää. Kokemusta on. Ymmärrän tarkastuslautakunnan näkemykset, jos tuijotetaan pelkkiä euroja. Olen ymmärtänyt että suurin osa kaupungin asukkaista, käyttäjistä on valmis maksamaan lähellä olevista, hyvistä palveluista vähän enemmän. Minäkin.

Heinolasta löytyy säästökohteita muualta jotka eivät heikennä asukkaiden palveluja, esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen hoidosta ja käytöstä. Lähes joka toinen kiinteistö on homeessa ja huonossa hapessa. Paljon yritetään hoitaa myös tyhjiä kiinteistöjä. Kiinteistöjen hoito on ulkoistettava asiantuntijoiden hoitoon ja vastuulle. Tyhjät kiinteistöt myytävä, eikä vain yritetä myydä. Kaikkia tarvittavia kiinteistöjä ei tarvitse itse omistaa, rakentaa. Voidaan olla myös vuokralla.

Savontien katuremontti viimeistään osoitti, että kaikkia töitä ei kannata tehdä itse. Toiset tekevät ne nopeammin, tehokkaammin. Kannattaa hyödyntää enemmän paikallisia yrittäjiä.Tämä uusi toimintatapa vähentää merkittävästi kaupungin koneinvestointeja ja oman ammattihenkilöstön tarvetta.

Kolmas säästökohde on kaupungin moniportainen hallinto. Organiaatiotasoja on liikaa. Toimintoja voidaan yhdistää ja päätöksentekoa siirtää alemmalle tasolle. Vähennykset pitää aloittaa organisaation yläpäästä. Kaupungin väkiluku vähenee ja verotulot pienenevät. Tarttis tehdä jotakin.

Esittämäni säästökohteet eivät suoranaisesti heikennä kaupunkilaisten palveluja, ne säästävät veroeuroja. Terveyskeskuksen palvelujen muutokset, heikennykset tuntuvat heti kaupunkilaisten arjessa. Tästä huolimatta kannatan hyvää yhteistyötä Lahden ja muiden naapurikuntien kanssa
Yhdessä olemme enemmän.



maanantai 27. toukokuuta 2019

Miten MM-taito jääkiekossa voitaisiin hyödyntää Heinolan asioiden hoidossa?





Olen miettinyt tätä samaa asiaa kuten myös Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen. Kuka olisi päävalmentaja, ketkä apuvalmentajia, mikä tavoite, mikä palkinto, kuka ”Mörkö”? Lähestyn asiaan Heinolan esimerkin valossa.

Päävalmentajaksi sopisi hyvin Jari Parkkonen ja apuvalmentajiksi tulosaluejohtajat, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Joukkueena koko henkilöstö ja hallinto. Tavoite voisi olla esimerkiksi asukasmäärän kasvattaminen joka vuosi yli sadalla ja veroäyrin säilyttäminen nykyisellään, ja toimintakate budjetoitua parempi. Palkintona hyvä yhteistyö, hyvä mieli, tavoitteen saavuttaminen ja sovittu tulospalkkio koko joukkueelle.
Kuntalaiset valitsevat vuosittain nettiäänestyksellä ”Parhaan asiakaspalvelijan” ja tulosaluejohtajan eli ”Mörkön” he saavat tulospalkkion tuplana ja kunniaa ja mainetta.. Sitouttamisen yhteistyöhön yli puoluerajojen, hoitavat valmentajat yhdessä hallituksen, valtuuston ja koko henkilöstön kanssa. ”Pukukopissa” eli hallituksen, valtuuston, johtoryhmien ja tiimien palavereissa luodaan yhteishenki tavoitteiden toteuttamiseen. ”Pukukoppien” seinällä ovat yhteiset tavoitteet aina näkyvissä. Mörkö käy aika ajoin pukukopeissa muistuttamassa tavoitteista. Valmentajien on uskallettava laittaa ”kroppaa likoon” sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei tarvitse palkata konsultteja ”NHL-tähtiä”, hommat hoidetaan tällä porukalla. Luotetaan toisiimme, autetaan toisiamme, yhdessä olemme enemmän.



sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Lanun puiston kehittämisideoita





Lanun-puisto on Lahden Kariniemenpuistossa sijaitseva veistospuisto, jossa on  lahtelaisen kuvanveistäjän, professori Olavi Lanun 12 suurta betonista valettua veistosta. Puisto rakennettiin neljän vuoden aikana 1989-1992. Veistokset on sijoitettu valaistujen jalankulkuväylien varrelle. Kariniemenpuisto on suojeltu lehtometsä. Alueella on 15 puulajia, mm. metsälehmus. Alueella on myös sinivuokkoja, näsiää ja konnanmarjaa. Kariniemen mäen sisään on louhittu jätevesipuhdistamo. Puistoon on kaksi kävelypolkua, toinen Vesijärvenkadun puolelta ja toinen Pikku-Vesijärven puolelta. Kariniemen kadun puolelta on esteetön reitti puistoon.

Tässä muutamia kehittämisideoita:

1.Pikku-Veskun puolelta kunto-näköalaportaat (suunnittelu on käynnissä kaupungilla)

2.Ylhäällä olevalle isolle hiekkakentälle kunnostetaan
-mölkkyrata, betangue-rata, tikanheittopaikka
-ulkoalueelle tarkoitettuja kuntolaitteita (samoja kuin rantatien varrella jo on)
-lapsille liukumäki, keinu yms.
-kauniita istutuksia, pensaita
-raivataan näköalaväylä suoraan Vesijärvelle

3. Eri polut merkitään eri väreillä karttaan ja maastoon

4. Kentälle voitaisiin synnyttää myös puuveistopuisto, moottorisahaveistäjien toimesta


keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Lahden "mäkimontun" strategia?



Aivan oikein että hallitus ei hyväksynyt rinnekatsomon isoa remonttia. Mäkimontulle on laadittava seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi strategia. Mitä halutaan, mitä se maksaa ja mitä se tuottaa veronmaksajille, yrittäjille ja Lahdelle? Nyt mäkimonttu on liian vähällä käytöllä, Salpurin kisat kerran vuodessa ja EM tai MM kisat 4-8 vuoden välein, joku konsertti kerran kolmessa vuodessa. Vuodessa on 12 kuukautta.Seuraavassa muutamia kehittämisvinkkejä:

1.Miten talvikautta voidaan paremmin hyödyntää?
-mäkihypyn harrastajia , nuoria saatava enemmän mukaan ja sitä kautta mäkeen käyttäjiä
-perustetaan mäkihypyn akatemia Lahteen-Pajulahteen-Vierumäelle
-keinolumilatuja, lumilautamäkiä eri pituisia perheiden käyttöön 1.12.- 30.4., kohdeasiakkaina
pääkaupunkiseudulla asuvat ja paikalliset
-joka kuukauden eka viikonvaihde ladulla ja mäessä kansalliset Salpurin teemahiihtokilpailut,
lapsille, aikuisille, senioreille, firmoille

2.Miten kesäkautta voidaan paremmin hyödyntää?
-kerran kuussa kansainväliset mäkikisat
-ylämäkijuoksukisat: kansainvälinen kilpasarja, kansallinen nuorten ja seniorisarjat, lasten sarjat
hyödynnetään kaikkia kolmea mäkeä
-mäkiautokisa pikkumäessä ja urheilukentällä polkuautokisat
-koko perheen suunnistuskisat, maastojuoksukisat ,maastopyöräkisat latupohjilla
-kansainväliset ja kansalliset konsertit, isojen firmojen henkilökunnan kesätapahtumat
-kaupunkilaisten infotilaisuudet, vuosijuhlat, seurakunnan tilaisuudet, elokuvat
-kesäteatterinäytökset, urheilukentällä Salpurin yleisurheilukisoja; juoksukisat,kenttälajikisat
-torille iso Salpurin infotaulu jossa live-kuvaa ja jossa kerrotaan mitä mäkimontussa juuri nyt
tapahtuu ja mitä ensi viikolla

Toimijoiksi, järjestäjiksi haastetaan Lahden seudun yhdistykset, tapahtujärjestäjät. Jokaiselle riittää ainakin yksi tapahtuma vastuulle. Tämä lisää yhteisöllisyyttä.
Se mitä uusia toimintoja tästä listasta valitaan, vaikuttaa tuleviin remonteihin, katsomouudistuksiin,
esiintymislavan paikkaan ja helppoon pystyttämiseen, esteettömyyteen, viranomaisten vaatimuksiin. Jos ennakkovalmistelut ovat puoliksi valmiina tapahtumissa, Lahden vetovoima kasvaa ja saatu vuokra on nykyistä suurempi.



tiistai 7. toukokuuta 2019

Miksi Parempi Heinolasta Liike Nyt Heinola?



2000-luvun alussa Heinolan valtuustossa toimi Heinola-ryhmä, puolueisiin sitoutumaton, Heinolan puolestapuhuja. Ryhmän puuhamies Juurikkala sai minutkin ryhtymään valtuustoehdokkaaksi ja läpi mentiin. Ryhmä laajeni ja kannattajat lisääntyivät, perustettiin Paarempi Heinola ry 2012. Miksi ryhmä kasvoi ja sai tukea äänestäjiltä? Osa äänestäjistä oli kyllästynyt riitelemiseen ja Helsingistä puolueille tulleisiin määräyksiin. Parempi Heinola eli kotoisasti PaHe, toiminta koettiin kotoisaksi, läheiseksi ja Heinolan parasta ajavaksi liikkeeksi. Valtuutetuilla oli Heinolan etu ensimmäisenä, ei oma etu.

Eduskuntavaalien 2019 alla pieni osa jäsenistä haikaili eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Kutsuttiin jopa itse Harkimo Heinolaan , maalailemaan visioita paremmasta tulevaisuudesta ja uudenlaisesta politiikasta. Vanhat puolueet olivat kuulemma epäonnistuneet. Näin vaalien jälkeen voidaan sanoa että Harkimo ja Nytkin epäonnistyi. Nyt ollaan jo perustamassa puoluetta, valtion tukirahojen saamiseksi. Tämä epäonnistuminen tulee näkymään myös Heinolassa, seuraavissa kunnallisvaaleissa, valitettavasti.

Parempi vaihtoehto olisi ollut säilyttää Parempi Heinola ry:n vahvuudet ja hyödyntää niitä. Jos valtakunnallisiin vaaleihin halua olisi ollut, sen olisi voinut toteuttaa yhteistyösopimuksella, vaaliliitolla. Valitettavasti Liike Nytin puuhamiehet valitsivat väärin, Heinolan kannalta. Parempi Heinola koetaan läheiseksi, paikalliseksi, Liike Nyt koetaan etäisemmäksi, valtakunnalliseksi.

maanantai 6. toukokuuta 2019

Heinolan vanhan kylpylärakennuksen kohtalo?




Paikallislehti esitteli 6.5. näyttävästi ”Idea EDELLÄ” vanhan kylpyläalueen kehittämistä. Samalla esiteltiin aikanaan rakennuksista, konsulttiyritysten toimesta tehtyjä kuntotutkimuksia ja selvityksiä. Perustuksia vasten ei ole asennettu kosteuseristystä, ikkunoiden vesipellitysten kallistukset ovat puutteellisia, ilmalämpöpumppu oli asennettu väärin, rännikaivoja liian vähän, vesikatto korjaamatta jne. eikö nämä esimerkit osoita että kiinteistönhoito ei ole toiminut? Tämä ei anna hyvää kuvaa kaupungin omien kiinteistöjen hoidosta. Miksi päättäjät eivät ole aikanaan reagoineet näihin raportteihin? Päättäjien pitää ottaa suurennuslasin alle kaupungin omien kiinteistöjen hoito ja vastuut. Ne on järjestettävä uudelleen. Voi myös oletttaa että tämä huono hoidon taso on osaltaan vaikuttanut myös ”homekoulujen” syntyyn.

Toivottavasti historiallinen, arvokas, kaunis kylpylärakennus löytää uuden, vastuullisen omistajan ja uuden elämän.



lauantai 27. huhtikuuta 2019

Heinolan markkinointiin uusia keinoja




Heinolaan halutaan lisää pysyviä asukkaita, lapsiperheita. Mutta messuilla, näyttelyissä, mediassa mainostetaan vain kesäteatteria. Kesäteatteri tunnetaan jo ympäri Suomea, nyt kannattaisi miettiä mainoskomseptia uudestaan. Miksi messuilla ei tuoda vahvemmin esille Heinolan vahvuuksia asuinpaikkana? Siellä voisi olla esillä suuri Heinolan kartta josta näkyvät vesistöt, puistot kaupunginosat, kylät, nähtävyydet jne. Yleisölle kilpailu ”Jos harkitsisit muuttoa Heinolaan, mikä asuinalue kiinnostaisi?” vastanneiden kesken arvotaan kesäteatterilippuja ja saatuja osoitteita hyödynnetään jatkomarkkinoinnissa. Kartan edessä olisi myös yksi kiinteistövälittäjä kertomassa ja esittelemässä vapaina olevia asuntoja asiakkaan haluamassa asuinympäristössä. Harva on Heinolaan muuttanut kesäteatterin takia.

Viime aikoina Heinolaan muuttaneet kertovat syyksi; ihmisen kokoinen kaupunki, kaikki lähellä, sijainti, luonto, kadut talvella auki, puhdas ilma, liikuntapalvelut myös senioreille, turvallisuus, edulliset asunnot jne.

Vastaavalla messukonseptilla esiteltäisiin Heinolaa Kesäteatterivieraille ennen ohjelman alkua ja ohjelman loputtua. Samaa konseptia voidaan hyödyntää myös vilkkaana kesäviikonloppuna Citymarketin, Tähtihovin ,Matkakeitaan ja ABC:n asiakkaille

Asiakkaiden hankinta tapahtumiin, esittelyihin maksaa paljon, Miksi ei siis hyödynnetä niitä tuhansia asiakkaita kauppakeskuksissa ja liikennemyymälöissä. Jos vaikka joka sadas asiakas pysähtyy ja ja on kiinnostunut esittelystä, tavoitamme yhden päivän aikana satoja kiinnostuneita. Kipailun kautta meillä on myös kiinnostuneiden yhteystiedot hyödynnettävissä.

Vastaavaa ideaa tarjosin vuosia sitten autokauppiaille. Aluksi tyrmättiin, mutta nyt monet hyödyntävät valmiita asiakasvirtoja. Toivon että Heinolan kaupunki ja kiinteistävälittäjät löytävät tästä ideasta yhteisen sävelen. Kannattaa myös muistaa, että jokainen heinolalainen on Heinolan paras pr-henkilö. Hyvä kello kauas kuuluu!



lauantai 20. huhtikuuta 2019

Infotaulu ohjaa Heinolan keskustaan


Puhutaan että Heinolan keskusta kuihtuu. Kyllä, jos mitään ei tehdä. Moottoritietä virtaa tunnissa tuhansia autoja molempiin suuntiin. Osa niistä poikkeaa Vuohkallion kauppakeskukseen ja osa Citymarkettiin, tulevaisuudessa Citymarket-Prismaan. Meidän pitää houkutella nämä moottoritieltä poikkeavat ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle. Tässä yksi vaihtoehto:
Vuohkalliosta ja Citymarketissa pois lähtevien reitille pystytetään oheisen kuvan mallin mukainen, sähköinen infotaulu. Jos asiakas ajaa taulun ohi esimerkiksi klo 17 taululla kerrotaan mitkä liikkeet palvelevat vielä keskustassa jne. Tämä myös kannustaa keskustan liikkeitä muuttamaan aukioloaikoja yhtenäisemmäksi ja asiakasystävällisemmäksi. Lisäksi taululla on mainoksia ja tapahtumailmoituksia.
Taulun voisi pystyttää keskustan yrittäjien hallitsema Kaupunkisydän ry. Taulun hoito ja mainosten myynti annettaisiin vuokraa vastaa mainosalan yritykselle ja vuokralla yhdistys lyhentäisi taulujen pankkivelkaa.

13.5.2019 Tämä idea on menossa eteenpäin. Rahoittaja, toteuttaja löytynyt. Sijoituspaikat löydetty yhteistyössä kaupungin kanssa. Lupa-anomukset vetämään.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Nettivaalit voitti Perussuomalaiset



Seurasin aktiivisesti vaalien aikana tapahtumia ja keskusteluja netissä. somessa. Perussuomalaisilla oli selvästi paras ja ennalta suunniteltu toimintatapa netissä. Vuosi ennen vaaleja minullekin tuli satoja kaveripyyntöjä vierailta ihmisiltä. kun hyväksyin jonkun pyynnön, myöhemmin selvisi että hän oli perussuomalainen aktiivi. Kun minulla on lähes 2000 kaveria, he tietysti toivoivat että minä jaan heidän viestejään kavereilleni. Siinä he minun osalta pettyivät, mutta monen osalta onnistuivat.
Netissä, somessa selvä ykkönen oli perussuomalaiset. He levittivät massiivisesti valeuutisia, hallituksen jäsenien mollaamista, erityisesti pääministerin mollaamista, maahanmuuttajien tekemiä rikoksia, maahanmuuttajien aiheuttamia kustannuksia, ilmastovouhotuksen vaikutukset työpaikkoihin jne. Esiintyminen oli hyökkäävää, röyhkeää. Kun samoja viestejä, vaikka vääriäkin, tulee monelta suunnalta, osa lukijoista uskoo niihin.

Toisena nettimarkkinoinnissa olivat vihreät. Heidän sanomansa oli enemmän asiapohjaista ja pelottelevaa, uhkailevaa ja hallituksen leikkausten toistaminen, toistaminen.

Suurista puolueista hännänhuippuna oli keskusta. Se hävisi reilusti myös nettivaalit. Selvästi näki että heillä ei ollut yhteistä, tavoitteellista toimintasuunnitelmaa. Keskustan alamäki syveni kun se kokoomuksen kanssa aiheutti perussuomalaisten hajaannuksen. Jos perussuomalaiset olisivat saaneet jatkaa hallituksessa, ilman Halla-ahoa (tähän Halla-aho olisi kuulemma suostunut) vaalien lopputulos olisi toisenlainen. Perussuomalaisten menestys olisi ollut vaisumpi ja keskustan alamäki loivempi ja kokoomus päämisteripuolue. Suomen kuntoonlaitto satoi suoraan valtiovarainministerin, kokoomuksen puheenjohtajan laariin. Ay-riidat, kiky- sopimus rasittivat keskustaa. Ei riitä että äänestäjiä kuullaan kerran neljässä vuodessa, pari viikkoa ennen vaaleja. Edustajien pitäisi jalkautua aina joka vuoden jälkeen pariksi päiväksi kentälle. Tarjotaan äänestäjille kahvia, kuunnellaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Netin, somen  hyödyntämiseen pitää tehdä toimintasuunnitelma. Pääministeri asetti Suomen edun puolue-edun ja oman edun edelle. Kilpailijoilla puolueen etu oli ykkönen. Tämäkin osaltaan vaikutti keskustan tulokseen.

Nyt on edessä vaalilupausten peruminen ja takinkääntöviikot, muuten hallitusta ei synny!