Miksi kirkko ei muutu nykypäivään?

Asun Lahdessa, olen valinnut terveyskeskukseksi Heinolan, koska tiedän että siellä palvelu pelaa paremmin kuin Lahdessa. Se on sitä soten hyvää valinnanvapautta.

Olen kotoisin Nastolasta joka liittyi Lahteen. Minut on kasteessa kastettu Nastolan seurakuntaan. Olen lapsena käynyt 20 km hevosen kyydissä perheeni kanssa Nastolan joulukirkossa, olen ollut lukusissa seurakunnan tentissä rikkikouluun, minulla on hautapaikka Nastolan kirkkomaalla sukuhaudassa, vaarini vieressä.

Lahden kaupungissa on monta seurakuntaa. Halusin liittyä kotikuntani Nastolan seurakuntaan, vaikka asun Keski-Lahden seurakunnan alueella. Minulle vastattiin, että se ei ole mahdollista nykyisen kirkkolain mukaan. Mielestäni kirkkolakia pitää päivittää nykypäivään. Ymmärrän jos asuisin Heinolassa, sieltä liittyminen Nastolaan ei olisi mahdollista. Mutta asun Lahdessa jonka alueella toimiin Nastolan seurakunta. Mielestäni minulla oli hyvät perustelut. Seurakunnan valinnanvapaus samassa kaupungissa pitäisi olla mahdollista. Se aktivoisi seurakuntia kehittämään toimintaansa. Huonot seurakunnat sulautuisivat parempaan tai kuihtuisivat pois. Uskon että tämä osaltaan vaikuttaisi myönteisesti seurakuntien jäsen määriin.
En sitten liittynyt mihinkään Lahden seurakuntaan. Odottelen liittymisen valinnanv apautta.

Heinolan Prisman paikkavaihtoehdot

Moottoritietä ajavat matkailijat ja mökkiläiset eivät pysähdy Heinolan kohdalla kahdessa paikassa, Citymarketissa ja ABC:llä. Pysähtyvät vain toisella, kumpi on  vetovoimaisempi?

1.Jos Prisma rakennetaan Citymarketin naapuriin se vahvistaa aluetta ja saa yhä

   useamman ihmisen poikkeamaan Prismassa ja Citymarketissa. Tälle paikalle

   rakentamislupa Prismalle on vaikea saada (lepakot, perhoset, valittajat) ja raken-

   taminen tulee kalliiksi (kalliot, liittymä)

2.Jos Prisma rakennetaan ABC:n n naapuriin, alueen vetovoima vahvistuu, lupa tulee 

   nopeasti ja rakentaminen edullisemmaksi. Näkyy hyvin moottoritielle. Alue olisi    

   vetovoimaisempi ABC+ erikoisliikkeet(Nanso, Marimekko, Muurikka,MustiMirri

      

   Pentik, Hesburger) Apteekki, Heila, Tokmanni, Jysk, Sale, Prisma, kannattaisi raken-

   taa vielä auton itsepalvelupesula. Alueen sisäinen liikenne järjestettävä uudelleen,

   sisään ja ulos eri liittymistä.

3.Prisma rakennetaan puolivalmiisiin tyhjiin tiloihin Jyskin viereen. Kannattaisi

    selvittää laajentamismahdollisuudet tai ostaa itselleen myös Jyskin tilat. Jyskille

    olisi uudet, edullisemmat tyhjät tilat kadun toisella puolella. Tähän Prisman perus-

    taminen olisi edullisinta, mutta sijainti alueella ei olisi paras mahdollinen.

Paikallisen väestön saavutettavuus ratkaiseen Häämeenmaalla Prisman sijoituspaikan ja se on vaihtoehto 1.

Perusteluja vielä 2 vaihtoehdolle
-asiakkaat haluavat helppoa ostamista, ja yhden pysähdyksen taktiikkaa
-Prisman tulon jälkeen Vuokallion Kauppakeskus olisi Heinolan monipuolisin
-tarvittaan Kauppakeskuksen yhteismarkkinoitia, kuten alueen alkutaipaleella, olin 
  sitä toteuttamassa, alue tuli tutuksi ja yrittäjät saivat hyvän alun
-moottoritieltä poikkeavia olisi enemmän kuin 1.vaihtoedossa, samoin lähialueiden ja
 Heinolan alueen asiakkaita, selvästi vetovoimaisempi vaihtoehto
-lisäksi Hämeenmaa voisi joustavasti hyödyntää henkilökuntaansa alueella ja
 kiinteät kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin vaihtoehdossa yksi.

Nykymalli vai pormestarimalli Lahteen?

Olen edelleen nykymallin kehittämisen puolesta. Nykymallissa voidaan lisätä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia, siitähän on jo hyviä kokemuksia. Pitää saada kaupunginosayhdistykset ja kyläyhdistykset mukaan, vaikuttamaan suunnitteluun. Esimerkiksi lautakuntien on pyydettävä yhdistyksiltä lausunto heidän aluettaan koskevista suunnitelmista ennen päätöksentekoa jne. Nykymalli ei nosta kustannuksia. Pormestarimalli vahvistaa puolueiden vaikutusmahdollisuuksia liikaa ja nostaa kustannuksia ja lisää byrokratiaa. Esimerkiksi, Tampereella pormestarimalli ei ole helpottanut kaupungin tulosahdinkoa.

Jos kuitenkin demokraattisin päätöksin päätetään mennä pormestarimalliin, se edellyttää muutamia tarkistuksia. Työnjaon on oltava tarkka ja selkeä pormestarin ja apulaispormestarien välillä. Pitää olla valtuuksia mutta myös vastuuta. Tuloksellisuuttaa pitää voida arvioita sovittujen mittareiden perusteella. Pormestariksi halukkailla pitää olla korkeakoulututkinto ja riittävä kielitaito. Lahden kokoista kaupunkia ei johdeta mutu- tuntumalla. Puolueiden pormestariehdokkaat pitää olla vaaleissa tiedossa. Tällä vältetään lehmänkauppojen teko vaalien jälkeen. Mielestäni joku puolue voisi ottaa nykyisen kaupunginjohtajankin ehdokkaakseen, jos hän siihen suostuisi. Silloin äänestäjä tietäisi mitä tilaa, saa. Toivon että mallin heikkouksista ja vahvuuksista keskustelu jatkuu.

Missä haluamme asua tulevaisuudessa?

Viime aikoina on esitelty monenlaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että yli kolmannes suurkaupunkien asukkaista suunnittelee tulevaisuudessa muuttoa maaseudulle tai pienempiin maaseutukaupunkeihin. Jo nyt on havaittu asuntokaupan ja kesämökkikaupan vilkastumista maaseututaajamissa. Nämä tutkimukset ovat vahvistaneet kaupungin ja maaseudun vastakkaisasettelua. Luovuus katoaa kun aletaan riitelemään.

Nyt tulevaisuuksien kuvittelija Kimmo Rönkä teilaa vastakkaisasettelun. Hänen mukaansa maaseutu on tulossa kaupunkeihin ja sille pitää antaa tilaa. Rönkä on tehnyt kehittämistyötä lähes kaksikymmentä vuotta asumisen ja elämisen parissa.

Hänen mukaansa tulevaisuuden kaupunki on korttelin kokoinen ja sillä on ystävälliset kasvot. Korttelimaisen asumisen kylämäisyydellä hän tarkoittaa luontevia tiloja kohtaamisille, paikallisia palveluja, luottamusta ja ystävällisyyttä, pienimuotoista omavaraisuutta, paikallisesti tuotettua ruokaa, yhteiskäyttö kulkuvälineitä (auto, sähköpyörä jne.). Röngän mielestä asuntojen kerrostalosaunat ovat turhia, tulevaisuudessa talon katolle rakennetaan hieno saunaosasto yhteiskäyttöön. Rönkä ammentaa asumiseen oppeja matkailusta, toimistoista, korkeakouluista, matkailun elämyksistä, hyvistä toimistoista ja muotoilusta, jossa tuotteet tehdään huomioiden käyttäjän ja kuluttajan tarpeet. Opetellaan hyväksymään ja kehumaan toisiamme. Markkinointiteeman voisi olla esimerkiksi ”Unelmien Heinola”.

Sisäilmaongelmat, homeongelmat ja nopea rakentaminen ovat viimevuosien ongelma. Hän visioi että 2020-luku on puurakentamisen vuosikymmen. Puukerrostaloja, hirsikouluja, puuelementtitaloja jo rakennetaan. Tehdään terveellisempiä, pitkäaikaisempia ja kestävämpiä taloja. Kunta ja kaupunki voisivat suunnittelussa edellyttää ja vaatia puurakentamista tontteja luovuttaessaan. Esimerkiksi Heinolan ympäristöstä on tulossa puurakentamisen edelläkävijä, -keskus, mutta Heinolan kaupunki rakentaa kouluja kuten ennenkin, betonista. Ei suosi oman talousalueen rakentajia. Ei halua olla edelläkävijä.

Lähde: ESS 18.8. Susanna Vilposen kirjoittama artikkeli

Lahden Ankkurin valkoposkihanhet

Aikaisempina kesinä vierastin sauvakävelylenkkiä Ankkurin niemen kautta, koska matkalla oli runsaasti hanhen ”kakkaa” joka tarttui kenkiin ja sauvoihin. Tänä keväänä käytiin julkista keskustelua siitä, voidaanko tätä vieraslajia hätistellä koirien avulla pois nurmikoilta. Ei voitu. Maallikkojärki sanoi että niitä voidaan hätistellä pois ihmisten toimesta. Hetken päästä alueelle tuotiin kyltit että näitä vieraslajeja voivat hätistellä vain koulutetut hätistelijät ja rantabulevardilla liikkuvien tulee varoa, väistellä käveleviä valkoposkihankia joista osa oli agressiivisia ohikulkijoille. Sitten joku keksi että laitetaan niemen rantaan noin 50cm korkea verkkoaita. itse epäilin vaikutuksia. Aita asennettiin ja minut yllätti sen vaikutukset. Nyt voin käytä sauvakävelyllä nimen lenkillä, siellä ei ole vieraslajeja sotkemassa käytäviä. Mutta aitaa ei ole Ankkurin uimarannan kohdalla, joten valkoposkihanhet valloittivat ihmisille tarkoitetun uimarannan. Kuva sunnuntaiaamusta. Arkiaamuna veronmaksajien rahoilla kaksi siivoojaa korjaa kakkoja rantahiekalta. Ei viikonloppuna. Tästä niemen puhdistumisesta seurasi se että valkopostihanhet miehittivät pikkuveskun ympäristön ja Jalkarannan rannat. Nyt en käy siellä päin sauvakävelylenkillä, samoin moni rollaattorilla liikkuva on joutunut etsimään uuden ulkoilureitin. Ihmettelen kaupungin suhtautumista vieraslajeihin. Ihmettelen myös suomalalaisten viranomaisten suhtautumista, joka poikkeaa muiden EU maiden ratkaisuista. Tämä vieraslaji on lisääntynyt Suomessa niin että se ei tarvitse enää niin korkeaa suojaa eli voitaisiin metsästää tiettynä aikoina.

Lahden sataman lokit

Lokit vaikeuttavat ja aiheuttavat lisäkustannuksia sataman yrittäjille, ravintoloille, lokeista on myös äänihaittaa lähialueen asukkaille. Tätä ongelmaan on Lahdessa yritetty ratkaista koko nykyisen sataman olemassaoloajan. Kokeiltuja ratkaisuja ovat olleet: siisteys, ruokajätteet pois pöydiltä, langat pöytien yläpuolella, henkilökunnan hätistelyt jne. Venelaitureilla on parhaillaan kokeilussa haukkaa muistuttavat tuulessa liikkuvat pelättimet jotka näyttävät osittain toimivan. Miksi niitä ei voisi kokeilla myös aallonmurtajalla?

Lokkien poistamista aallonmurtajalta on selvitetty oikeuslaitoksissakin. Korkein hallinto-oikeus on todennut että aallonmurtaja ei kuulu Natura verkostoon. Sen päätöksen luulisi helpottavat ongelman poistamista. Sinne on suunniteltu matalien pensaiden istuttamista kaupungin päätöksillä, mutta sitä ei ole jostakin syystä toteutettu. Muualla maailmassa on saatu hyviä kokemuksia elävän haukan asettumisesta aallonmurtajalle tai lähimaastoon. On esitetty myös tiheän verkon asentamista aallonmurtajan päälle. Kohta on taas vaalit tulossa. Miten ehdokkaat ratkaisevat tämän pulman? Puhetta ja esityksiä riittää mutta teot puuttuvat.