Syöpäleikkauksen vaikutukset

Olen 1944 Vierumäen Urheiluopistolla syntynyt oloneuvos. Minulta leikattiin peräsuolen syöpä 23-30.12.2002 Meilahdessa, osastolla 51. Leikkauksen suoritti Pekka Luukkonen. Minua valmisteltiin hyvin leikkaukseen ja sen jälkeiseen elämään. Lääkärit esittelivät minulle tutkimustuloksia muualta maailmasta eri vaihtoehdoille ja kysyvät minun mielipidettäni. Samoin kysyttiin avanteen asentamismahdollisuutta, koska se edistäisi paranemista. Ruutupaperille piirrettiin kuva leikkauksen laajuuden eri vaihtoehdoista. Huonoimmassa vaihtoehdossa ”mieskunto” heikkenisi merkittävästi. Silloin vähän ihmettelin mielipiteeni kyselyjä, mutta jälkeenpäin ymmärsin, että tällä keinoin minut saatiin mukaan leikkaukseen ja siitä selviämiseen, paranemisprosessiin. Leikkauksen jälkeen lääkäri kertoi heti heräämiseni jälkeen että ”meni niin kuin suunniteltiin” eli huonoin vaihtoehto ei toteutunut. Aikanaan, noin neljän kuukauden päästä, avanteen poistossa oli ongelmia, mutta niistäkin selvittiin. Avanne toimi muuten oikein hyvin, kävin palaverissa, lensin lentokoneella ja kävin saunassa.

Kun sain tiedon syövästä, ajattelin että lähtö tulee vuoden kahden aikana. Asetin kuitenkin itselleni tavoitteita. Halusin nähdä, kun ensimmäinen lapsenlapseni menee kouluun. Kun se tapahtui, halusin olla lapsenlapseni rippijuhlassa ja sekin toteutui. Nyt tavoitteena olisi vielä olla mukana lapsenlapseni vihkiäisissä. Sen toteutuminen on myös kiinni lapsenlapsestani. Odotellaan, näyttää hyvältä.

Minulle oli noin pari vuotta aikaisemmin, ennen syöpää puhjennut ykköstyypin diabetes. Varmasti nämä yhdessä aiheuttivat välillä masennusta ja stressiä, mutta läheisten tuli ja positiivinen asenne auttoi. Koen myös tulleeni herkemmäksi ihmiseksi, itku tulee helposti ilosta ja surusta. Tällä hetkellä ”mieskunnon” on vienyt diabetes, ei syöpä. Olen muuttanut myös ruokavaliota terveellisemmäksi, kevyemmäksi ja alkoholin kulutus minimiin. Olen pyrkinyt kokemukseni perusteella kannustamaan miehiä menemään lääkäriin pienempienkin vessassa käynnin vaikeuksien jälkeen. Olen myös korostanut oman positiivisen asenteen, vertaistuen ja liikunnan merkitystä. Elämä kantaa, tästäkin selvitään. Jatkoaika jatkuu.

 

”Pidetään koko Suomi asuttuna”

Tätä lausetta on kuultu parinkymmenen viime vuoden ajan lähes kaikkien politiikkojen suusta. Marja Sannikka käsitteli teemaa 26.3. ohjelmassaan ansiokkaasti. Teemaan liittyvät konkreettiset teot ovat olleet vaatimattomia, yksittäisiä toimenpiteitä. Valtion virastoja on yritetty siirtää kehä kolmosen ulkopuolelle, maakuntiin, mutta lähes kaikki ovat epäonnistuneet. Maakunta-sotea on yritetty rakentaa jo yli kymmenen vuotta, lähes kaikkien puolueiden toimesta, vieläkin se on rakentamatta. Pienempiä kuntia on yritetty yhdistää huonolla menestyksellä. Nyt parjattu korona on taas nostanut tämän teeman esille ”koko Suomi asuttuna”. On koettu etätyön ja videokokousten mahdollisuudet, ollaan saamassa EU:lta sinne maksamiamme euroa takaisin maaseudun kehittämiseen. Puhutaan kaksipaikkaisuudesta ja paikkaseksikkäistä. Kaksipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että maksaisimme veroja kahteen asuinpaikkaamme esimerkiksi kaupunkiin ja kesämökkipaikkakunnalle. Paikkaseksikkyys tarkoittaa sitä, että nykyisten pappojen ja mummien lapsenlapset ovatkin kiinnostuneita maaseudusta, pikkukaupungeista, koska heillä ei ole maaseudusta omakohtaisia kokemuksia. Paikkaseksikkäät yrittäjät, jotka toimivat maaseudulla kääntävät tarinoissaan pappojen kokemat heikkoudet vahvuuksiksi; harvaan asutus, pitkät välimatkat, ikärakenne, palvelujen vähäisyys, edulliset kiinteistöt; näin totesi bränditutkija Niklas Lundström. Keskittäminen aina suurempaan yksikköön, paikkaan ei aina ole paras ratkaisu. Se voi olla sitä kustannusmielessä, mutta esimerkiksi oppimistulosten kannalta 50-100 oppilaan kyläkoulussa tulokset ovat parempia, yhteisöllisyys on vahvempaa, levottomuus, koulukiusaaminen vähäisempää, opettajat viihtyvät paremmin työssään, luonto on lähellä. Miksi kyliltä kuljetetaan aina lapsia suurempaan keskustaan, miksi ei päivävastoin? Monella kylällä ajaa kirjastoauto, miksi ei uudenlainen kauppa-auto ja Sote-auto?

Tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että koko Suomi pidetään asuttuna, vaikka valtion tuella. Miksi ei mikään puolue aja tätä asiaa eteenpäin nykyistä voimakkaammin? Tämä ei ole vastakkainasettelua kaupunki- maaseutu. Suomi tarvitsee vahvoja isoa kaupunkikeskuksia ja eläviä, toimivia pikkukaupunkeja ja kirkonkyliä. Isot kaupungin tarvitsevat ympärilleen vireitä pikkukaupunkeja ja maaseutua ja maaseutu tarvitsee kaupunkeja. Suurkaupunkien ympäristössä tuotetuille kotimaisille luomu ja lähiruokatuotteille ovat markkinat lähellä. Kaupunkilaiset voivat vierailla ympäristön maatiloilla ja tilamyymälöissä. Yhteistyö on voimaa.

 

 

 

Hallituksen ote koronasta lipsuu

Hallitus hoiti koronan tyylikkäästi ja hyvin viime syksyyn saakka. Paraiten Euroopassa. Viime syksyn jälkeen ote on lipsunut. Ei osattu ennakoida, hyödyntää kokemuksia Euroopasta ja Suomesta. Kun viruksen uusi muoto tuli, rajat olisi pitänyt sulkea vuodenvaihteessa. Miksi ei suljettu? Syy oli se, että valtion viranomaiset, hallitus ja Avi eivät toimineet yhdessä. Seuraava kiista hallituksen ja Avin kesken oli yksityisten kuntosalien aukipitämisestä. Oliko syy arvovaltakiista vai tiedon kulku? Oletin että hallitus on ylin viranomainen ja se johtaa koronanvastaista kampanjaa. Näin ei ollutkaan. Tässä vaiheessa tuli ikävä presidentin esittämää ”nyrkkiä”. Mitä teki ja neuvoi suuri hallituksen avustaja-armeija? Ei mitään, koska he ovat valittu sinne poliittisin ja kaveriperusteilla eikä asiantuntemuksen ja kokemuksen perusteella. Mitä useampi kokki sitä huonompi soppa. Hallitus todistelee, että nyt rajat ovat kiinni, se on hyvä, mutta ne olisi pitänyt sulkea jo alkuvuodesta, jolloin olisi vältetty nykyiset taloutta kuristavat rajoitukset. Miksi Suomi ei vaadi samanlaista koronatodistusta kuin naapurimaat maahan tulijoilta? Viimepäivien kommentit maskin tarpeellisuudesta ovat taas ristissä, toinen viranomainen vaatii niitä pakollisiksi ja hallitus, pääministerin suulla vähättelee niiden merkitystä. Tiedottamisen keskittäminen hallitukselle on vain pahentanut tiedottamisen yksiselitteisyyttä ja yhdenmukaisuutta.

 

Sopiiko kulttuuri Pikku-Veskulle?

Kun olen monta kertaa ehdottanut Kariniemen kesäteatterin käynnistämistä, tarkoitin harrasteteatterin voimin en ammattiteatteria. Nykyisin harrasteteatteri toimii eri puolilla kaupunkia, taivasalla. Kariniemestä olisi mahdollisuus saada pienellä rahalla toimiva kesäteatteri, koti harrasteteatterille. Penkit voisi kunnostaa talkoilla, lähes 400 paikkaa, teatteriin katto, Heinolan mallinen (kuva), esimerkiksi Lahti Energian tekemänä ja kaupunki veisi nykyisen esiintymislavan johonkin laavulle ja rakentaisi muutamalla kymppitonnilla toimivan esiintymislavan. Kesäteatterin nimi olisi ”Energia teatteri”. Siellä voisi myös järjestää monenlaisia tapahtumia, koulujen päättäjäisiä, Äitienpäiväjuhlia, syntymäpäiviä, pienimuotoisia konsertteja, se voisi toimia myös Salpurin kisojen etäkatsomona. Ekat näytelmät olisivat ”Taiteilija Lanun elämä” ja ”Sataman historia”. Kulttuuritapahtumat sopivat paremmin Pikku-Veskuille kuin kiipeilyseinät ja lautat. Aikanaan kuntoportaat lisäävät myös Lanun puiston käyttöä. Mahdolliset kuntolaitteet sopivat paremmin Lanun puiston aukiolle.

Miksi aina keksitään uutta, miksi ei voi hyödyntää ja kehittää olemassa olevia tiloja?

 

Mitä myönteisiä jälkiä korona jättää?

Korona on vaikea maailmanlaatuinen pandemia. Siihen ei ole osattu eikä voitu varautua. Olen miettinyt mitä positiisistä pandemia on saanut Suomessa aikaan.

-On saatu paljon opittavaa ja korjattavaa seuraavaa mahdollista pandemiaa varten.

-On opittu kuinka tärkeää on hygienia, käsien pesu

-Havaittu ja hyödynnetty etätyön ja nettiyhteyksien mahdollisuudet

-Lainsäädäntömme on nyt valmiimpi, toimivampi seuraavassa pandemiatilanteessa

-Kannattaa perustaa maahan ”keskitetty nyrkki” johtamaan ja ennakoimaan toimenpiteitä

 jotta eri viranomaiset ja ministeriöt toimivat samaan suuntaan ja tiedottaminen paranee

-Omavaraisuuden merkitys on korostunut (lääkkeet, rokotteet, suojavälineet, energia,

  lähiruoka jne.)

-Take away ja kotiinkuljetuspalvelut ovat kasvaneet ravintoloista, kaupasta kotiin

-Työntekijöiden monitaitoisuus on kasvanut, esim. ravintolan väki töissä kaupassa jne.

-Ihmisten omatoiminen liikkuvuus on lisääntynyt, lenkkeily, pyöräily, hiihto jne.

-Lähiluonnon merkitys ihmisten mielessä on vahvistunut ja arvostus noussut

-Kotimaan matkailun merkitys ja arvostus on kasvanut, matkailupaketit

-Asuinympäristön merkitys korostunut, maaseudun vetovoima on kasvanut, mökkikauppa

-Syntynyt uusia innovaatioita esim. koronavilkku, koronarokote, maskit, kulttuuritapah-

  tumat netissä, etäkoulu

Tietysti kielteisiäkin vaikutuksia on paljon, mutta tässä keskityin vain myönteisiin muutoksiin. Kielteiset vaikutukset ovat esillä joka päivä uutisissa ja lehdistössä.