perjantai 29. toukokuuta 2020

Suomalaisten holhoaminen?






Kun me yli 70v käymme kaupassa suositusten mukaan heti aamulla klo 7 ja ostaisimme samalla pari saunaolutta/keskiolutta, niin se ei onnistukaan. Kauppa ei saa myydä olutta ennen klo 9. Miksi? Jos asiakas ostaa oluen klo 7 tai klo 9 niin mitä vahinkoa tapahtuu kahden tunnin aikana asiakkaalle tai kaupalle? Ulkomaalaiset matkailijatkin ihmettelevät. Tämä ei helpota ostamista vaan vaikeuttaa ostamista ja henkilökunnan työtä. Jos kassajonossa on ”pultsari” ostamaassa olutta, myyjähän voi kieltäytyä myymässä sitä hänelle, ei tarvita myyntikieltoa kaikille asiakkaille.Tämä alkoholin holhoamisen jäänne tulisi päättäjien poistaa ja siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön. Suomalasiet osaavat jo käyttäytyä.

Kun sitten menemme ostamaan ne saunaoluet klo 9, kassoilla on pitkät jonot, vältämme ruuhkaa ohjeen mukaan ja maksamme itsepalvelukassalla kaksi oluttölkkiä, niin myyjä huutaa viereiseltä kassalta että sinne ei voi olutta maksaa. Miksi? Syy varmaan on ikäkontrolli. Jos asiakas maksaa vihreällä kortilla, hänen kaikki tiedot, myös ikä on kaupan tiedossa. Miksei teitokonenörtit ole laatineet ohjelmaa ip-kassoille, että kortilla maksaessa samalla ikäkontrolli tehdään? Tämä olisi uusi jäsenetu vihreälle kortille, varsinkin kun ip-kassat tulevaisuudessa lisääntyvät.
Plussakortille voisi tehdä vastaavan edun ip-kassoille.



maanantai 25. toukokuuta 2020

Pyörä-kävelyteiden turvallisuus huolestuttaa






Vuosia sitten kaduilla liikkui jalankulkijoiden lisäksi vain tavallisia polkupyöriä, vaihdepyöriä, lastenvaunuja, potkulautoja, rollaattoreita,rullaluistimia.
Tänään näiden edellämainittujen seassa liikkuu nopeakulkuisia läskipyöriä, monenlaisia sähköpyöriä, sähköpotkulautoja, 3-4 pyöräisiä senioreiden skoottereita, sähkörullalautoja, sähkö-tasapainolautoja.

Tieliikennelain muutoksessa painotettiin ennakointia. Nykyisillä ruuhkaisilla pyörä-kävelyteillä sitä ennakointia todella tarvitaan. Ei riitä, että laitteessa on kellopakko, pitää olla myös se kellon käyttöpakko kun ohitetaan edelläkulkijaa. Turvallisuuden kannalta kellon käyttöpakko on tarpeellisempi kuin pyörän takavalo.

Tätä nykyisten pyörä-kävelyteiden sekamelskaa pitää jotenkin selvittä ja korjata. Ratkaisuvaihtoehtoja voisi olla kellon käyttöpakko, erottaa sulkuviivalla jalankulkijoille oma kaista, siirtää nopeimmat sähköiset kulkuvälineet ajoradalle

Nämä turvaalisuusasiat pitää ennakoida myös uusien pyöräteiden suunnittelussa. Jännittyneenä odotan Lahden Älypyörätien ratkaisuja, onko siellä nämä ongelmat huomioitu ja korjattu? Niillä älyeuroilla olisi kannattanut rakentaa tavallinen pyörätie Vierumäestä Lahteen. Se olisi luonut hienon pyöräilykolmion Heinola-Urheiluopisto-Vierumäki-Lahti-Pajulahti. Tämä mahdollistaisi myös työmatkaliikenteen sähköpolkupyörällä ympäristöystävällisesti. Myös Euroopan ympäristöpääkaupungin vieraat kiittelisivät.



perjantai 22. toukokuuta 2020

Lento-junamatkan vertailu




Onko lentokone nopein ja paras kulkuväline Helsingistä Joensuuhun?

Kun perustellaan lentoreittien tärkeyttä usein puhutaan nopeudesta ja vain lentoajasta. Kannattaisi verrata matkaan käytettyä kokonaisaikaa kotoa lentokentälle ja lentokentältä kaupungin keskustaan. Seuraavassa kokonaisajan vertailu lentomatka/ junamatka Helsingistä Joensuuhun.

1.Käytetty aika lentokoneella
30 min keskustasta kotoa Vantaan lentokentälle(ruuhka aikana)
60 min kentällä pitää olla ennen koneen lähtöä
60 min koneen lentoaika
30 min lentokentältä Joensuun keskustaan
180 min eli 3 tuntia (jos laukku ruumassa, tulee lisää 30 min.)

2.Käytetty aika junalla
240 min eli 4 tuntia
    • tilavammat etätyötilat
    • tilavammat wc tilat
    • ravintolavaunu
    • ympäristöystävällisempi matkustustapa
    • edullisempi kuin lentomatka
3.Kustannusvertailu
31.Lento: taxit molemmissa päissä yht.60€, lentomatka 100-160€ tarjouksista
riippuen
32.Juna: 25-50€ tarjouksista riippuen
Yhteenveto
Parantamalla Helsinki – Joensuu rataa, matka aikaa voidaan lyhentää 30-40 min
sen jälkeen junamatka olisi hyvin kilpailukykyinen ja ympäristöystävällisempi


maanantai 18. toukokuuta 2020

Suomen sisäinen lentoliikenne





Koronan seurauksena, ainakin alussa, businesmatkustaminen tulee vähenemään, koska etäkokoukset lisääntyvät. Hallituksen tulisi laatia liikkumiseen kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa hyödynnetään kaikkia kuljetusvälineitä. Nyt puhutaan vaan Finnairista ja vaaditaan sitä hoitamaan kannattamattomatkin reitit. Matkustajallehan on tärkeää päästä aikataulujen mukaan paikasta A paikkaan B. Sinne täytyy päästä muillakin välineillä kuin suorilla Finnairin lennoilla. Pitää määritellä Finnairin kanssa mitkä ovat ne suurimmat ja kasvavimmat maakuntakeskukset joihin Finnairi haluaa lentää jatkossa? Ulkopuolelle jääviin maakuntakeskuksiin pitää sen jälkeen varmistaa kulku ensisijaisesti suoraan raideliikenteen avulla pääkaupunkiseudulta tai lähimmältä lentoasemalta. Siitä ympäristökin tykkää. Kulkuyhteyksien rakentamisessa pitää hyödyntää myös linja-autoja ja taksiliikennettä. Aikataulujen avulla matkasta tulee rakentaa sujuva, jossa vaihtoajat ovat minimissä. Näissä vaihtoehdoissa matkustaja voisi ostaa yhden lipun määränpäähän, vaikka kulku tapahtuisi lento-koneella, junalla ja taksilla jne.

Hallituksen pitäisi neuvotella Finnairin kaveriksi pienempi lento-yhtiö joka hoitaisi pienemmillä koneilla lennot pienemmille kentille ja yhdysliikenteen, syöttöliikenteen isompien kenttien välillä jolloin Finnair voisi keskittyä pääasiassa kannattavimpiin ulkomaanlentoihin. Samanlainen malli sopisi myös raideliikenteen kehittämiseen. VR:n kaverina olisi vaikka yksityinen yhtiö joka hoitaisi hiljaisempien ratojen liikenteen kiskobussilla eli syöttöliikenteen isommille asemilla. Ymmärsin että edellinen hallitus suunnitteli vastaavaa järjestelmää. Miksi nykyhallitus ei ole vienyt sitä suunnitelmaa eteenpäin? 

perjantai 15. toukokuuta 2020

Ympäristöpääkaupungin tekijät






Tavoitteena siistimpi, roskattomampi, viihtyisämpi ympäristö.

1.Etsitään jokaiselta Lahden kylältä ja kaupunginosasta vähintään yksi henkilö,
mieluimmin kaksi jotka koulutetaan, valmennetaan alueensa siistijäksi,
ympäristöpääkaupungin tekijäksi. Samalla he puolestaan valmentavat alueensa
ihmisiä siisteyteen ”ota yksi roska maasta päivässä” ”älä heita roskaan maahan
vaan roskakoriin, kiitos” He voivat käydä myös kouluilla keromassa toimistaan.
Kaupunki palkitsee vuosittain ”Ympäristöpääkaupungin tekijän”

2.Henkilöt etsii allekirjoittanut yhdessä kaupungin ympäristötoimialan
kanssa 2020 kesällä ja valmennukset järjestetään esimerkiksi 2-3 illan,
3 tunnin valmennuksina myöhemmin syksyllä. Talkoisiin haastetaan myös alueen
kyläläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja koulut.

3.Alueensa ympäristöpääkaupungin tekijät raportoivat alueensa puutteista,kehit-
tämiskohteista kaupungin nimeämälle henkilölle ja/tai Luomupekalle esim. ros-
korien puutteesta, rikkinäisyydestä tai vääränlaisista roskakoreista. Vastaavat
henkilöt voivat järjestää alueellaan keväisin siivoustalkoita ja kirppispäiviä ja
ongelmajätteiden keräyspäiviä.

4.Valituille henkilöille annetaan huomioliivit, joissa mm lukee ”Ympäristöpääkau-
pungin tekijä” ja roskien noukkimiseen ”haarukka” ja jätesäkkejä. Kerääjät toimit-
tavat täydet säkit sovittuun paikkaan alueellaan josta ne kaupungin ympäris-
tötoimi noutaa sovittuina päivinä.

5.Kaupunki kustantaa ja järjestää huomioliivit ja ”haarukat” ja muovisäkit. Alle-
kirjoitanut organisoi, valmentaa, tiedottaa ja käy kouluilla kertomassa hankkeesta
ja haastamassa koulut mukaan projektiin 2020.

PS. tämä ei kelvannut tässä muodossa virkamiehille, pitäisi kuulemma laittaa jollekin lomakkeelle joka ei minulle netistä auennut. Pyrokratian takia tämä idea kuivuu tähän, valitettavasti


maanantai 11. toukokuuta 2020

Mitä koronan jälkeen?




Veron korotus vai veron alennus?

Esimerkiksi osuuskaupoilla oli ennen oma leipomo ja myymälöissä vain oman leipomon tuotteita. Kun sitten valikoimia lisättiin kilpailijoiden parhailla tuoteilla, koko leipomotuotteiden myynti nousi, myös oman leipomon myynti kasvoi. Samoin jos alennamme oikein veroja, toimeliaisuus kasvaa, valtio ja kunnat saavat enemmän verotuloja joilla voi maksaa kulujaan. Valtion ja kunnan kulut maksetaan euroilla, ei prosenteilla. Pienemmällä veroprosentilla voidaan saada euroja enemmän. Haittaveroja lisätään ja korotetaan.

Mitä rakenneuudistuksia tarvitaan?

Puolet kunnista yhteen eli kuntien määrä puolitetaan. Kuntien organisaatiosta yksi välitaso poistetaan. Sote-uudistus toteutetaan. Yritystuet puolitetaan. Puolueiden ja heidän lehtiensä tuki puolitetaan. AY-liikkeiden omaisuus verolle. Paikallista sopimista lisätään aidosti ja merkittävästi. Isoja hankkeita siirretään (esim.hävittäjät). Haittaveroja lisätään (tupakka,viina,sokeri,hiili, turve, bensa, sekajäte jne.). Työttömyyskorvaus ja sos.edut osaksi vastikkeellisiksi. Pyrokratiaa karsitaan valtion joka tasolta. Hyväksytään EU:n määräykset sellaisenaan, eikä kovenneta niitä omilla säännöillä. Palkan ja eläkkeiden korotukset jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Eduskunnan ja hallituksen ja avustajien palkkioita, palkkoja alennetaan 20% eduskuntakauden loppuun. Suositaan laillisesti (huomioidaan lainsäädännössä) suomalaisia tuotteita valtion ja kuntien hankinnoissa. Valtion elvyttäviä investointeja lisätään.

Mitä jää koronan jälkeen?

Etätyö lisääntyy. Etäopiskelu lisääntyy. Videokokoukset lisääntyvät. Kokousmatkailu lentokoneella vähenee. Maallemuutto, pikkukaupunkeihin muutto voimistuu. Ruuan kotiinkuljetus lisääntyy kaupoista ja ravintoloista. Luonnossa liikkuminen lisääntyy. Käsihygienia paranee. Välimatkat toisiimme kasvaa liikkuessamme, jonoissa, kaupassa jne. Hengityssuojaimien käyttö lisääntyy esimerkiksi kausi-infulenssa aikana. Huoltovarmuus paranee. Maailmanlaajuiset toimintaketjut lyhenevät. Veroparatiisien käyttöä estetään lainsäädännöllä.

perjantai 1. toukokuuta 2020

Aja keskustan kautta takaisin moottoritielle






Heinolan keskusta potee asiakasvajausta. Samaan aikaan Heinolan kohdalla moottoritiellä liikkuu kymmeniä tuhansia asiakkaita joista osa poikkeaa Citymarkettiin ja osa ABC:lle, Heilaan, Tokmanille. Tavoitteena on näista poikkeavista asiakkaista saada vaikka joka sadas ajamaan keskustan kautta takasin moottoritielle ja hyödyntämään keskustan palveluja ”Taivaskattoisen Kauppakeskuksen palveluja” Torilta kävelyetäisyydellä on lähes 200 yritystä,palvelua.

Ratkaisuna tähän on ABC:ltä ja Citymarketista pois ajavien näkökenttään tulevat LED-valotaulut joissa on pelkistetty opastekartta, ajo-ohje ja Heinolan keskustan yrittäjien mainoksia. Mainoksien hinnat per yritys on puristettu edullisiksi pienyrityksille. Ainakin seuraavat palvelut voisivat saada asiakkaan ajamaan keskustan kautta: Lelukauppa, Urheiluliike,Kenkäkauppa,Kukkakauppa,Rautakauppa, Ruokakaupat (K,S,Lidl), Ruokaravintolat, kahvilat, hotellit, kirpputorit, kesätori jne.
ABC:lle taulu asennettiin 29.4.2020 ja Citymarketin taulu pystytetään myöhemmin.
Samanlaiset opaskartat tulevat Vapun jälkeen Citymarketin käytävälle ja ABC:n sisääntulon viereen. LED-taulut asentaa ESA Digital Oy ja mainospaikat myy Tero Viinikainen. Näitä tauluja ei tehdä verorahoilla, kaupunki saa jopa pientä vuokraa.
Toivon että keskustan yrittäjät hyödyntävät nämä välineet. Yhdessä olemme enemmän.
Monen vuoden työni näiden taulujen-opasteiden eteen tuottaa nyt tulosta. Kiitos tukijoilleni, yhteistyökumppaneille.