Diabeetikkojen määrä Suomessa on kovassa kasvussa, Se on yleisintä Euroopassa,valitettavasti. Miten tätä ongelmaa pitäisi hoitaa? Tuntuu että hallituksella
on vain yksi keino, korvausten pienentäminen. Olen itse diabeetikko, tiedän
mistä puhun. Ennalta ehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän jolloin
myöhempien lisäsairauksien tuomat kustannukset yhteiskunnalle pienenevät.
Diabeetikko pitää motivoida hoitamaan itseään. Itse sain tähän herätyksen ja
motivaation Tampereen Diabeteskeskuksen viikon kurssilla. Suosittelen. Opin
näkemään mikä merkitys hoidossa on painonhallinnalla, liikunnalla ja
ruokavaliolla. Monet kunnat ja kaupungit säästävät diabeetikkojen
jalkahoidosta, se on virhe. Säännöllinen 3-4 kertaa vuodessa toteutettu
jalkahoito estää myöhemmät lisäsairaudet, jakojen amputoinnit ja tämä taas
pienentää myöhemmän iän hoitokustannuksia. Se tarjoaa myös inhimillisemmän
loppuelämän diabeetikoille
.
Diabeetikko on itsensä paras hoitaja. Häntä pitää tukea ja
hyödyntää tietotekniikan antamia mahdollisuuksia. Itsekin olen jo pari vuotta
seurannut lääkitystä, sokeriarvoja, ruokailua ja liikuntaa Lääkäripalvelu Neliapila
Oy:n ja Quattro Folia Oy:n kehittämällä, puhelimessa toimivassa järjestelmässä.
Voin itse seurata toteutettavia muutoksia hoidossa. Samat tiedot ovat myös
diabeteslääkärin ja –hoitajan tiedossa päivittäin. Voimme neuvoa toisiamme
ilman että pitää käydä vastaanotolla kolmen kuukauden välein. Uusin apuväline (kuvassa) on Abbotin tuottama FreeStule Libre Fash-laite joka mahdollistaa glukoosin seurannan ilman perinteistä pistämistä. Laite on jo laajassa käytössä Saksassa ja Ruotsissa. Kuulemma tulossa Suomeenkin. Tämä on nykyaikaa
ja varmasti motivoi myös nuoria. Valitettavasti kuntien ja kaupunkien
terveysviranomaiset eivät ole tähän mahdollisuuteen vielä tarttuneet.
Toivottavasti tämäkin korjaantuu Sote -projektissa.
Suomen terveydenhuolloissa eletään liian paljon kädestä
suuhun. Hoidetaan seurauksia kun pitäisi puutua myös syihin. Se lisää
kustannuksia nyt, mutta säästää merkittävästi kustannuksia tulevaisuudessa. Se
varmistaa diabeetikkojen työkyvyn pidempään ja varmistaa omatoimisen,
inhimillisen vanhuuden. Jonot hoitolaitoksissa vähenevät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti