Alkoholilakia pitää muuttaa tai tulkintaa laventaa

Nykyinen alkoholilaki ja sen tulkinta vaikeutta maaseudun pientuottajien toimintaa. Virkamiesten erilaiset tulkinnat eri alueilla eriarvoistavat pienyrittäjien toimintaa. Valtion toinen ministeriö yrittää edistää ja kannustaa kotimaisia pienyrityksiä ja toinen ministeriö laittaa kapuloita rattaisiin. Sama ministeriö käy oikeutta myös EU:n käytäntöjen kanssa. Ei haluta toteuttaa EU:n alueilla yhtenäistä alkoholipolitiikkaa. Haastan ministeriöt keskustelemaan yhdessä tästä asiasta.

Sanotaan että alkoholia eli kotimaista tilaviiniä ja pienpanimoiden keskiolutta myyvien kassojen pitää tuntea alkoholilaki ja annetaan ymmärtää, että peltomarkettien kassat sen osaa mutta, ei tilaviinimyymälän kassa. Uskon että molemmat eivät myy alaikäiselle eivätkä päihtyneelle. Tämä väite ei siis pidä paikkaansa. Toinen väite on, että tilaviinimyymän kassa ei voi rahastaa samaan kassaan muita tilamyymälän tuotteita. Miksi taas peltomarketin kassa voi rahastaa samaan kassaan keskiolutta ja viiniä? Ei kai se viinin alkoholiprosentti voi olla esteenä. Nykyisten kassakoneiden kyly lajitella myydyt tuotteet halutulla tavalla toimii molemmissa myyntipaikoissa. Tämäkin virkamiehen määräys syrjii pientuottajia ja on viranomaisen ahdas tulkinta lain kirjaismesta, käytäntö hidastaa asiakaspalvelua. Lähes kaikissa Euroopan EU-maissa tällaisia ongelmia ei ole, siksi Suomen alkoholilakia pitää muuttaa tai virkamiesten tulkintoja laventaa ja yhtenäistää. Virkamiesten tehtävänä on myös auttaa yrittäjiä lakipykälien koukeroissa, eikä laittaa kapuloita rattaille. Yhdessä olemme enemmän

 

Liikkumattomuus maksaa Lahden veronmaksajille yli 30 miljoonaa euroa vuodessa!

Sari Niinistö kirjoittaa ESS:ssa 4.12.22 että UKK Instituutin tutkimusten mukaan lahtelaisten liikkumattomuus maksaa meille veronmaksajille yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuoden alusta alkaen Sote maakunnat vastaavat alueemme sote palveluista ja Lahden kaupunki vastaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä eli mm. liikunnasta. Miten kaupungin päättäjät ja virkamiehet ovat tähän tehtävään varautuneet? Miten säästetään 30 miljoonasta puolet? Mielestäni, liikuntaa on lisättävä päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla. Liikuntaa edistävien yhdistysten ja seurojen toimintaa on tuettava ja kannustettava. Liikunnan vaikutuksesta myöhemmän iän terveyteen ja kuntoon, on kerrottava kaupunkilaisille kaikkia kanavia pitkin. Itse juoksin Cooperissa armeijassa yli 3000m ja vielä 50v  3000m. Olen nyt 78v. syöpäsairas diabeetikko ja elän hyvää elämää hyvän peruskuntoni ansiosta. Ylläpidän kuntoani päivittäisellä sauvakävelyllä. Liike on lääkettä.

Tätä taustaa vasten Lahden sataman kuntoportaat, ensilumiladut, ladut ja luistelureitit Vesijärven jäällä, maastopyöräreitit, pyörätiet, kuntopolut, kuntolaitteet, seurojen järjestämät massaliikunta tapahtumat jne. ovat investointi tulevaisuuteen. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu myös terveellinen ruokavalio ja kaupunki voi sitä tukea siellä missä itse järjestää ruokailua ja hyödyntämällä lähialueen lähiruokatuottajia.

 

Miksi käytetään sanaa ”leikkauksia”?

Siksi kun poliitikon haluavat pelotella äänestäjiä ja vastustajia. Mielestäni pitäisi sanoa ”muokataan, uudistetaan tapaa tuottaa tarvittavat palvelut uudella, edullisemmalla tavalla.”

Mitä toimenpiteitä tarkoitetaan:

-vähennetään byrokratiaa, kevennetään hallintoa ja vähennetään virkamiehiä

-lopetetaan turhien tilastojen, raporttien teko ja turhat kokoukset

-hyödynnetään yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa, naapurikuntien ja sote-

 maakunnan kanssa

-hyödynnetään digipalveluja ja uutta tekniikkaa

-kannustetaan kuntalaisia huolehtimaan paremmin omasta terveydestään ja

  kunnostaan, liikunnastaan eli otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista

-kannustetaan lähiympäristön vapaaehtoiseen hoitoon ja ystävien auttamiseen

-pienikin voi olla kaunisti ja kannatettavaa esimerkiksi koulujen lopettamisessa

-laitetaan veronkiertäjät kuriin ja haittaveroja epäterveelliselle ruoalle

-seurataan ja puututaan tarkemmin kehitysavun valuminen ko. maan korruptioon

-porrastetaan työttömyysturvaa kannustavammaksi ja rajoitetaan asumistukea

 ruuhka Suomessa, kalleimmilla asutusalueilla, ohjataan edullisempiin asuntoihin

-puoluetuet pitää puolittaa, samoin yritystuet

Jos vain leikataan säästetään ensi vuonna, se ei ole pysyvää. Tarvitaan toimintatapojen uudistuksia, tehdään, tuotetaan tarvittavat palvelut uudella edullisemmalla tavalla

 

Miksi kaupunkien keskustat hiljenevät?

Miksi hiljenevät ? Isot marketit, kaikki saman katon alla, vetävät väkeä puoleensa, myös ilmaisilla parkkipaikoilla. Ostot helposti ja edullisesti. Keskustan asuntojen korkeat hinnat ohjaavat perheitä kaupungin laidoille edullisemmille asunnoille, lähemmäksi luontoa. Keskustojen kehittämisen tekijöitä ja puolustajia on vähän ja heillä on liian vähän vaikutusvaltaa ja resursseja, esimerkiksi keskustan kehittämisyhdistykset. Kaupunki monesti huolehtii keskustan asuntotuotannosta ja liikenteestä, mutta ei liike-elämän hyvinvoinnista ja yhteistyöstä. Keskustan yritysten yhteistyö vaatimatonta, aukioloajat kirjavia, parkkipaikkoja vähän ja kalliita, isot kaupat, tavaratalot poistuvat keskustasta, keskustan liikenne ruuhkaista, torikauppa hiljenee, vastustetaan isoja uusia muutoksia kuten Jyväskylässä aikanaan kävelykatua, nyt se on keskustan yksi vetovoimatekijöistä, jne.

Miten vipinää keskustoihin? Kaupungin, keskustan yrittäjien ja kehittämisyhdistysten vahvempi ja pitkäjänteisempi yhteistyö. Selvitetään tutkimuksella mitä kaupunkilaiset ja vierailijat haluava kaupungin keskustalta. Keskustassa säilytettävä ainakin yksi iso tavaratalo ja useampi hotelli. Lisiksi yhtenäisemmät aukioloajat, yhteiskampanjat, joissa torikin mukana, kivijalkaliikkeiden valikoimien ja palvelun kehittäminen, putiikkimaisemmaksi, persoonallisemmaksi, liikkeille tarjotaan ”Hyvä Palvelu” valmennusta, parkkimaksujen poisto tai puolittaminen arkisin klo 11-13 ja 17-20, sunnuntaisin koko päivä puoleen hintaan. Kävelykatuosuuksia lisätään harkitusti ja osa niistä katetaan, ohjataan ruokatarjontaa, ravintolatarjontaa monipuolisemmaksi. Tori on kaupungin sydän se pitää saada sykkimään virtaa keskustaan. Paikallisliikenteen reittien on tuotava kaupungin laidoilta väkeä keskustaan eli on helppo tulla. Paikalislehden sivuille, aina samalle paikalle viikoittain keskustan tapahtumakalenteri.

 

Vaihtoehto Aleksin sillalle

Kun kadun ylittävää siltaa ei saa rakentaa ja kun kadun alikulkusilta on mahdoton toteuttaa, kolmelta lastenjunan vaunulta niin rakennetaan kadun yli hotellihuoneiden välille yhdellä raiteella kulkeva 10-12 hengen ”kiskobussi” ”gondoli” , joka toimii hissin tavoin. Kun bussi on asemallaan kadun yli, menee vain yksi raide, joka voidaan muotoilla ja maalata maisemaan sopivaksi. Näkymä hyppyrimäkiin säilyy. Bussi olisi sisältä yhtenäinen, Seurahuoneen tyyliin sisustettu, mutta ulkoa se näyttäisi värikkäältä kolmen vaunun lastenjunalta. Lasten tapahtumissa bussissa voisi olla lasten satuhahmo tai joulupukki. Tämä olisi ensimmäinen Suomessa ja samalla Lahden uusi matkailunähtävyys. Uskon että tämä piristäisi myös keskustan kuihtumista. Tässä olisi myös hyvä projekti jollekin Lahden seudun metallialan yrittäjälle, bussienrakentajille. Uskon että tuotteelle olisi kysyntää myös muualla maailmassa. Ratkaisuvaihtoehtoja löytyy idean toteuttamiseen maailmalta, huvipuistoista ja laskettelurinteistä.

PS. jos Aleksi muutetaan kävelykaduksi ja katetaan kokonaan, tämä idea on tarpeeton.

 

Palaute Aurinkorannikon vuokra-asunnosta 10-11/2022

Rantakadulla, kerrostalokaksio, 5 kerros, pihalla uima-allas ja nurmikko, vuokra noin 800€ /kk, vuokrattu välittäjältä, omistaa yrittäjä Malagasta

Keittiö

-pieni, ahdas, vähän laskutilaa, voisi tehdä seinähyllyn, astianpesukonetta ei käytetty

-turvallisempi leivänpaahdin tarvitaan, 5l vesipullon pumppu hyvä

-välinevarustus riitti aamu ja välipalaa varten, ei ruoanlaittoon

Olohuone

-ahdas, liikaa isoja massiivisia kalusteita, ilmastointilaite hyvä käytettiin vähän

-paljon taidetta asunnon seinillä, kattovalot ei toimi, seinäkello puuttui

-sohvan ikkunanpuoleiseen päätyyn pieni työpöytä tietokoneelle (kaapin tilalle)

-netti ja tv toimi

WC, suihku

-ahdas 187 cm miehelle, muuten siisti ja toimii, hyvä vaaka

-pesukoneelle suomenkielisen pika-käyttöohjeet paperille

Makuuhuone

-hyvä, tilava, paljon komerotilaa ja laatikoita, hyvä sänky, paljon henkareita

-ikkunan verkko rikki, itikat söivät paukamille eka viikolla

-vain tuplapeittoja, voisi olla pari yhden hengen peittoja

Parveke

-hyvä tuolien pehmusteet ja aurinkoverhot, näkymä merelle, aurinkoa iltapäivällä

Muuta

-kolme torakkaa tapettu, yksi pääsi karkuun, hankittiin torakan karkottamia

-eteisessä voisi olla pieni naulakko, sateenvarjo hyvä eteisessä

-kahdelle asukkaalle sopiva, ei voi kutsua vieraita

-voisi olla pari kasattavaa puutarhatuolia, voisi ottaa aurinko pihanurmikolla

-tervetuliaisviinipullo jääkaapissa, kiitos

-Välittäjän palvelu hyvää, kiitos

  Kuntien tehtävät 1.1.2023 alkaen?

Sote toimintojen siirto hyvinvointialueille eli maakuntiin merkitsee kunnille isoa toimintatapojen ja organisaation muutosta. Kuinka valmiita kunnat ovat tähän muutokseen? Havaintojeni mukaan huonosti valmistautuneita . Henkilöstön määrä lähes puolittuu, mitä se merkitsee organisaatiolle? Minkälaisia virkamiehiä ja osaajia tarvitaan ja kenestä voidaan luopua? Avainsanoja ovat varmaan elinvoima ja hyvinvointi. Yllä on kuva on yhden kunnan uusi havainnollinen organisaatiokaavio, miettimisten ja keskustelujen tulos. Tavoite byrokratian ja organisaation keventäminen ja päätöksenteon sujuvoittaminen. En ole kovin paljon nähnyt vastaavia suunnitelmia, toivon mukaan niitä syntyy lähiviikkoina jokaiseen kuntaan.

 

 

Suomen ruokaketjun selonteko?

Suomen turvallisuus ja puolustus on niin tärkeä, että sille on jo vuosia laadittu kaikkien puolueiden kesken puolustusselonteko, jota aika ajon päivitetään ja noudatetaan. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että myös ruokaturvallisuus on meille tärkeää, huomioiden sijaintimme ja maailmanpoliittisen tilanteen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on turvattava oma ruuan tuotantomme ja saatavuus. Mielestäni tämä tapahtuisi parhaiden laatimalla kaikkien eduskuntapuolueiden, ruokaketjun toimijoiden ja yliopiston edustajien kesken ruokaketjun selonteko kuudeksi vuodeksi eteenpäin ja sitä päivitettäisiin aina puolessa välissä. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja turvallisuutta kaikille ruokaketjun yrittäjille. Tällä myös ratkaistaisiin tasapuolisempi tulonjako ruokaketjussa.

Nykytilanne on kestämätön. Poliittisten pisteiden keruun toivossa laaditaan uusia lakeja, pidetään yllä korkeita veroja, vaikeutetaan jonkun ruokaketjun osan toimintaa, ei kunnioiteta kotimaisuutta edes yhteiskunnan laitosten hankinnoissa, ei arvosteta kotimaisen ruuan puhtautta, syytellään toinen toisiaan, esimerkiksi nyt kaupan katteita. Eikö kannattava toiminta ole yritysten tavoitteena, koska silloin he voivat kehittää toimintaansa ja pystyvät maksamaan kilpailukyistä palkkaa työntekijöilleen? Eikö yhteistyö ole voimaa ruokaketjussakin? Miksi se ei toimi?

Jos kotimainen ruokatuotanto ajetaan alas, olemme tuontiruoan varassa ja kun sota syttyy lähellämme, Itämeren ympäristössä, tuontireitit katkeavat ja ruokapula iskee. Kotimaisesta, suomalaisesta, puhtaasta, terveellisestä, yöttömässä yössä kasvaneesta ruoasta kannattaa maksaa enemmän. Kannattaa turvata ruokaketjun toimivuus ja tulevaisuus, myös poikkeusolosuhteissa.

 

Kaupan katteet puhuttavat

Kyösti Kakkonen syyttää Suomenmaassa 16.10.22 kauppoja liian suurista katteista.

Kaupan eri tuoteryhmien hinnoittelu kertoimet ovat olleet samalla tasolla lähes vuosikymmeniä, jolloin kauppa teki paljon nykyistä enemmän töitä katteensa eteen. Henkilöstökulut olivat paljon nykyistä suuremmat, logistiikka oli moniportaista ja kallista, myymäläverkosto oli epätasaista, ketjujohtamista ei osattu, valikoimien hallinta ei toiminut, perinteiseen mainontaan uhrattiin paljon markkoja, tehtiin yksikkökohtaisia hankintasopimuksia, hävikki oli suurta, henkilökohtaista palvelua oli paljon. Kaupalle jäävä kate oli alhainen, monella tappiollinen.

Nykyset kaupan katteet ovat syntyneet tietoisen ja pitkäjänteisen työn tuloksena. Suurimmat hyödyt valtakunnan tasolla ovat tulleet logistiikasta, tietojärjestelmistä, ostojen keskittämisestä, itsepalvelun kehittämisestä, valikoimahallinnasta ja ketjujohtamisesta ja Plussa- ja bonuskorttien kehittämisestä. Tämä kehitys on tarkoittanut monen toimipaikan lopettamista, tappiollisesta toiminnasta luopumista, harha askelista luopumista ja keskittymistä tässä tapauksessa vain päivittäistavarakauppaan. On tullut takapakkia ja lunta tupaan, mutta on uskottu visioon, tavoitteisiin, on kuunneltu asiakkaita. Osaksi nyt korjataan pitkäjänteisen työn hedelmiä. Nykytilanne ei ole tullut sormia näpsäyttämällä, se on vaatinut yli kolmenkymmenen vuoden pitkäjänteisen työn. Esimerkiksi S-ryhmä käyttää katteensa, voittonsa toiminnan keittämiseen, omistajiensa hyvinvoinnin parantamiseen, se parantaa aluetaloutta. Se ei mene veroparaatiseihin eikä kauppiaiden, toimitusjohtajien taskuun. Henkilöstä saa tulospalkkionsa sopimusten mukaan.

Nyt pitää kysyä mitä ruokaketjun muut osat elintarviketeollisuus ja tuottajat ovat tehneet samana aikana? On lopetettu ja yhdistelty teollisuuslaitoksia, maatiloja on poistunut tuotannosta paljon, pienemmästä päästä. Miten on kehitetty tuotantolaitosten ja maatilojen sisäistä toimintaa, kuka sitä on johtanut? Onko hyödynnetty ketjujohtamisen tuomia hyötyjä? Kuka on johtanut koko ruokaketjun tuloksellista toimintaa? Miksi yhteistyö ruokaketjussa ontuu? Syytellään vain toisia. Asia ei hoidu vain uusia lakeja säätämällä. Tässä ei auta poliitikkojen puheet, lupaukset ja uhoamiset tarvitaan oikeita ruokaketjun asiantuntijoita. Jokaisen ketjun osan pitää jatkossa saada työstään vastaava osuus katteesta, oman kehittämistyönsä jälkeen. Pitää tehdä koko ruokaketjun selonteko seuraavalle viisivuotiskaudelle yhdessä yliopistojen kanssa.

 

Liike on lääkettä ja ennakoivaa hoitoa

Ei ole oikein, ei ole tasapuolista, että lapsilta lopetetaan suosittu luistelu Lahen torilla ja aikuisille osaksi ulkopaikkakuntalaisille sallitaan ilmainen ensilumihiihto. Jos lopetetaan, se loppuu kaikilta. Päättäjien kannattaa muistaa, että liikuntaan satsaaminen on investointi tulevaisuuteen. Liikuntapaikkojen käyttäjät ”maksavat” käyttämänsä palvelut pienempinä sairauskuluina tulevaisuudessa eli he ovat terveempiä. Toivon että seuraavilla vaalikentillä keskustellaan nuorten yhä heikentyvästä kunnosta ja hyvinvoinnista. Puolueiden pitää yhdessä laatia kunnonkohotusselonteko seuraavalle viidelle vuodelle.

 

 

Liike on lääkettä

Huippu-urheiluyksikön johtaja, MM-hiihtäjä Matti Heikkinen on huolissaan Suomen nuorten ja aikuisten huonosta fyysisestä kunnosta. Nuoret miehet armeijan cooper-teistissä juoksevat 1500m, allekirjoittanut juoksi vastaavassa testissä vuonna1964 3300m ja vielä ennen 50v juhlia 3050m. Kouluissa ja oppilaitoksissa on liikunnan osuutta vähennetty, lapsia ja nuoria kuskataan autolla kouluun ja harrastuksiin, kortteliliiga-pelejä on vähennän kuin ennen, sähköiset pyörät ja potkulaidat lisääntyvät.

Koska liike on lääkettä, Heikkinen ehdottaa lääkäreille liikuntareseptin määräämistä muiden reseptien rinnalle. Se olisi hyvä herätys lasten vanhemmille ja nuorille, miksei aikuisillekin. Liikunnan merkitystä tulisi korostaa ja kannustaa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla. On todistettu, että metsässä liikkuminen, kävely tai polkujuoksu parantaa myös henkisesti, vähentää stressiä.

Liikuntaan panostaminen vähentää tulevaisuuden sairauskuluja. Tulevien hyvinvointialueiden, maakuntien kannattaa kehittää yhdessä alueen kuntien kanssa liikuntapalveluja ja kehittää porkkanoita niiden käyttäjille. Oli säälittävää erään hyvinvointialueen hallituksen jäsenen lausunto, että lisäämme merkittävästi terveyskeskuskäyntejä, kun liikuntaa hyödyntävät kuntalaiset haluavat vähentää terveyskeskuskäyntejä. Tavoitteen ”liike on lääkettä” saavuttaminen edellyttää myös poliitikoilta ymmärrystä, kannustusta ja toimenpiteitä. Lahdessakin kannattaa tehdä tekolumilatu ja periä siitä pieni maksu ja niillä rahoilla rakentaa torille hyvin hyödynnetty luistinrata lapsille, samoin sataman kuntoportaat tulevat tarpeeseen. Säästöjä voidaan hakea turhista katumuutoksista, isoista energiasyöpöistä, hyödyntämättömistä kiinteistöistä, turhasta byrokratiasta, kokouspalkkioista jne.

Tulevan Soten kehittämisvaihtoehtoja

”Sote-sodassa” on ollut politikointi, vastakkainasettelua, mustamaalaamista kymmeniä vuosia. Vastakkain asetettiin aina julkiset palvelut ja yksityiset palvelut. Ei esitelty uskottavasti kolmatta vaihtoehtoa. Sipilän hallituksen mallissa hyödynnettiin täysimääräisesti myös yksityiset palvelut, valinta oli kuntalaisella, asiakkaalla. Vastustajien mielestä yksityiset yritykset keräävät voitot, jotka päätyvät ulkomaille verottajaa piiloon. Ja suuret toimijat ostavat pienet pois markkinoilta.

Marinin hallituksen mallissa, nyt hyväksytyssä mallissa, pääpaino on julkisilla palveluilla ja yksityisiä käytetään rajoitetusti. Kuntalaisella, asiakkailla ei ole sellaista valinnan mahdollisuutta kuin Sipilän mallissa. Vastustajat moittivat mallia liian pienistä alueista, maakunnista ja kalliista mallista veronmaksajille. Alueiden verotusoikeudesta kinastellaan, sanotaan että se tulee myöhemmin.

Pääosin keskusteluista puuttui kolmas sektori ja osuuskuntanmalli. Näissä uusissa vaihtoehdoissa voitot eivät mene omistajille, paratiisisaarille. Mahdolliset voitot käytetään toiminnan kehittämiseen ja palvelun parantamiseen. Näiden toimijoiden päätöksissä korostuu ja näkyy paikallisuus. Ne syntyvät tai ovat jo maakunnissa, hyvinvointialuilla. Kolmannen sektorin toimijoita on jo valmiina paljon esim. Heinolassa Jyränkölän Seklementi. Osuustoiminnallisia Sote alan yrityksiä on vähän, niitä pitää synnyttää joka alueelle, maakuntiin lisää esim. erikoissairaanhoidon paleluille, päiväkotien palveluille, vanhusten hoitokotien palveluun, kotihoitopalveluihin, sote-keskusten pyörittämiseen. Tällä saataisiin vastavoima, vaihtoehto valtakunnallisille alan suuryrityksille. Hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PK-Terveys palvelut. Uskon että puolueiden on helpompi hyväksyä tämä kolmas vaihtoehto julkisen ja yksityisen rinnalle ja kumppaniksi.

 

 

Kaupassa pitää olla näkyvä vastuuhenkilö

Yrityksissä yleensä vastuuhenkilö on yrittäjä, joka tunnetaan. K-kaupoissa vastuuhenkilö on kauppias, yrittäjä, joka tunnetaan. K-Kauppias tunnetaan paikkakunnalla, hän usein liikkuu myymälässä asiakkaiden keskuudessa, sanoo päivää ja kuuntelee kuulumisia, asiakkaiden toiveita, palautetta. Monessa K-kaupassa myymälään sisään tullessa on kauppiaan kuva nimi ja työryhmän kuva, he toivottavat asiakkaat tervetulleiksi kauppaan. Kuvan perusteella kauppias myös tunnistetaan myymälässä. K-kaupassa on kauppias, osuuskaupassa on osuuskauppias. K-kauppias vastaa tuloksestaan omaisuudellaan ja tulos kirjataan kauppiaan tilille, osuuskauppias vastaa tuloksesta työpaikallaan ja osuuskauppa käyttää tuloksen toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen..

Olen viime aikoina liikkuessani S-kaupoissa törmännyt tuttujen kysymykseen ” kuka täällä on kauppiaana, päällikkönä?” Kun itse olin johtajana S-kaupoissa viime vuosisadan lopulla Joensuussa, Orivedellä ja pääkaupunkiseudulla yritin kaventaa tätä K-kaupan etumatkaa. Näyteikkunaan tai tuulikaappiin laitettiin taulu valokuvan kera ”Täällä Teitä palvelle osuuskauppias Ville Virtanen työryhmineen, Tervetuloa” Alussa esittelimme myös tuoteryhmien hoitajat samalla tavalla, kuvan kera ”Leipäosastomme palvelusta vastaa Liisa Limppu työryhmineen, kertokaa toivomuksenne heille, kiitos” Jostakin syystä tästä vastuuhenkilöiden esittelystä on luovuttu, minusta se huonontaa palvelumielikuvaa. Nyt näyttää siltä että osuuskauppias/myymäläpäällikkö ei liiku kaupassa asiakkaiden keskuudessa, ei tervehdi asiakkaita, eikä kuuntele palautteita. Hän on näkymättömissä, toimistossa, jolloin myymälä, kauppa on persoonaton.

Aikaisemmin oli Sokoksissa näkyvät myymäläemännät, jotka hoitivat omia tuote-esittelyitä, asiakkaiden opastusta ja kuuntelivat asiakkaiden toiveita. Nyt marketemännille olisi tilaus Prismoissa. Aikaisemmin uudet myymäläpäälliköt, osuuskauppiaat esiteltiin lehdistössä ja he itse tarjoilivat tutustumiskahvit myymälässä.

Kauppaketjujen ja kauppojen välinen kilpailu kiristyy. Kilpaillaan hinnoilla, valikoimilla, sijainnilla, helppoudella, kotiin toimituksilla, nettikaupalla. Miksi ei kilpailla hyvällä, ystävällisellä palvelulla, kohtaamalla asiakkaita myymälässä. Tämä ei varmasti ole rahasta kiinni, se on kiinni asenteesta, asiakkaiden arvostamisesta, perehdyttämisestä.

 

 

Miksi suomalaista lähiruokaa?

Eräs savolainen suurtalousemäntä motivoi työryhmäänsä kertomalla mitä lähiruoka on; Lähiruoka on kuin paratiisi, työyhteisön ilo, ammattitaidon arvostus, hyvät ihmissuhteet, onnellisuus. Lähiruoka on kuin satumaa, kodin ja mummolan maut ja tuoksut, nautinto, viihtyminen. Lähiruoka on kuin taide, viimeistely, hienostunut, esteettinen, hiottu, aito makuelämys. Lähiruoka on kuin löytöretki; uudet maut, entiset maut, kokeilut, perinteet, luovuus. Lähiruoka on kuin rakkaus, perinteeseen kotiseutuun, makuihin, ”Minä haluan Sinulle hyvää”. Lähiruoka on kuin kuolemattomuus, aito ei koskaan katoa. Tässä on hyvin sanottu ja perusteltu Lähiruoan vahvuudet.

Valtakunnallisen Lähiruokapäivän 10.9.2022 ja tekijöiden kunniaksi

 

Suomen joulukaupungin tila huolestuttaa

Heinolan kaupunginhallitus julisti 2011 Heinolan Kaupunkisydän ry:n esityksestä Suomen joulupuukaupungiksi. Heinolassa oli silloin yli 100 valaistua joulupuuta eli eniten koko Suomessa. Joulupuukaupungin synnyttämisessä vahvasti mukana kaupungin puutarhuri Javanainen, Sähkö Lukkarinen ja Luomupekka Rusila. Joulupuukaupungin emokuusi on Rantapuistossa komeileva Albertan valkokuusi, sarjassaan Suomen suurin. Torin ympäristön puiden jouluvalot kustansivat Heinolan yrittäjien edustajat, kaupunki valaisia omia kuusiaan puistoissa ja omakotiasujat valaisivat omia kuusiaan pihallaan. Valaistus hoidettiin edullisilla Led-valoilla. Joulunavaukset aloitettiin Rantapuistosta Emokuusen juurelta joululaulujen kera. Lyhtykulkueena marssittiin sieltä torille. Ensimmäiset Suomen joulupuukaupungin yli 100 joulupuuhun valot sytytti 03.12.2011 illalla silloinen presidenttiehdokas Sauli Niinistö. Joululaulujen esilaulajana toimi kansanedustaja Sanni Gran-Laasonen. Tori oli väkeä pullollaan ja tunnelma taivaissa. Tapahtuman järjestelyissä mukana Timo Erkkilä.

Uskon että tällä hetkellä valaistuja joulupuita on reilusti yli 200. Aikaisemmin kun matkailija tuli torille, hän näki mitä joulupuukaupunki tarkoitti, lähes kaikki torin varren puut olivat jouluvalaistuja. Nyt kun torilta kaadettiin puita ja osasta poistettiin vanhentuneet valot, Suomen joulupuukaupunki ei ole eikä näy torilla, kaupungin sydämessä. Nyt kannattaa siistiä Torikahvilan viereiset puut ja Kirkkokadun puolella olevat puut ja valaista ne Led- valoilla ja aikakellolla eli ne palavat vain pimeällä. Samoin torin ja parkkialueen välillä olevat pensasmaiset puut. Torin laitaan vois myös pystyttää infotaulun Suomen Joulupuukaupungin synnystä. Heinolassa talvella ei ole moniakaan tapahtumia, siksi Suomen Joulupuukaupunkia kannattaisi tuoda esille myös kaupungin markkinoinnissa. Joulunavaustapahtumissa kannattaisi myös kunnioittaa perinteitä. Kaupungin organisaatiossa pitää nimetä vastuuhenkilö Joulupuukaupungin ylläpitoon, kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

 

Makujen Messujen palaute

Ensimmäiset Makujen Messut Mukkulan kartanon kauniissa puistossa oli hyvä alku perinteelle. Positiivisia asioita sään lisäksi olivat yhteistyö Koulutuskeskus Salpauksen kanssa, näytteilleasettajien ryhmittely teemoittain, Lastenmaa, Laituritanssit, Viinikylä, Kalatori ja Villiyrtit. Kehittämisehdotuksiani ensi vuodelle; paikallisia pienpanimoita ja viinitiloja lisää, kuten Pihamaa, paikallinen mylly, kuten Vääksy tai Vuolenkoski, paikallisia pienleipomoita lisää, luomutuotteiden kasvattajia lisää, perunan, juuresten ja vihannesten tuottajia eli syksyn satoa. Kokonaisvaltaista yrityksen tuotteiden esittelyä, Meronen paistoi vain yhtä makkaraansa. Ok Hämeenmaa voisi järjestää lavalla keskustelun ruoan hinnasta ja lähiruoan merkityksestä. Kartanon tilojen esittelykierros voisi olla pari kertaa päivässä. Tapahtumaa voisi ennakkoon esitellä myös Lahen torin lavalla, musiikkiesityksen lomassa sekä Hämeenmaan toimipaikoissa. Rannassa lähikalan ongintakilpailu. Asiakkaat voisivat äänestää parhaan näytteilleasettajan, äänestäjien kesken arvotaan Kartanon hotelliviikonloppu.

Eräs suurtalousemäntä kertoi tiimilleen mitä lähiruoka on: Lähiruoka on kuin paratiisi, lähiruoka on kuin satumaa, Lähiruoka on kuin taide,  Lähiruoka on kuin löytöretki, Lähiruoka on kuin rakkaus, Lähiruoka on kuin kuolemattomuus.

”Kansantuote” hyötykäyttöön

Miksi Suomessa ei kunnolla tutkita ”kansantuotteen” (kakka ja virtsa) hyödyntämistä? TV1:ssä oli puhutteleva, herättävä ohjelma aiheesta ”Paska Juttu” Tutkimuksissa on jo selvinnyt, että yhden ihmisen tuottama kansantuote kasvattaisi hänen tarvitsemansa viljamäärän eli kalliita lannoitteita ei tarvittaisiin. Tulevaisuudessa vesivessa tulee liian kalliiksi. Uudenlainen kuivakäymälä toimii edullisemmin, se erittelee kakan ja virtsan. Kakasta syntyy vuosien saatossa ravinnerikasta multaa ja vitsa hyödynnetään lannoitteena. Tämä on erittäin edullinen ratkaisu kompostin lisäksi omatotitaloissa ja kesämökeillä. Ei tarvita rakentaa kalliita likakaivoja ja maksaa niiden tyhjennyksestä. Uudenlainen kuivakäymälä on ulkonäöltään vesivessan näköinen eikä hajuhaittoja ole. Mikäli virtsaa ei käytetä omalla tontilla, se voidaan kerätä kunnan yhteiseen astiaan, josta viljelijät voivat sitä hyödyntää. Uusi toimintatapa vähentää merkittävästi veden käyttöä. Toimivia esimerkkejä on jo olemassa kymmeniä Suomessakin. Tämän mallin sisäänajo voidaan aloittaa jo 2024. Kannattaa lisätä tulevaan hallitusohjelmaan uuden jätelain synnyttäminen.

Kuntien keskustoista, kerrostaloista kerätään kansantuotteet puhdistamoihin kuten nytkin, mutta puhdistamoiden toimintaa muutetaan. Puhdistamossa eritellään kakka multausprosessiin ja virtsa lannoiteprosessiin ja puhdistettu vesi vesistöön. Prosessissa syntynyt multa hyödynnetään kunnan puutarhatöissä ja ylimääräinen myydään kuntalaisille. Lannoitteeksi sopiva virtsa hyödynnetään puuarhoilla ja osa myydään maatalousyrittäjille lannoitteeksi. Virtsan hyödyntäminen lannoitteena vaatii kuulemma joidenkin lakien muuttamista. 

Minun nuoruudessani maalla hyödynnettiin eläinten ja ihmisten jätökset pellolle, lannoitteeksi, ei käytetty keinolannoitteita. Pitäisikö ottaa uudelleen käyttöön maaseudulla, omakotialuilla nykytekniikkaa hyödyntäen? Saataisiin merkittäviä säästöjä

 

Näin selätin syövän

Minulta leikattiin peräsuolen syöpä 22-30.12.2002 Meilahden sairaalassa, leikkauksen suoritti Pekka Luukkonen. Olin hyvässä hoidossa. Myös Heinolan terveyskeskuksessa olen saanut hyvää hoitoa. Sen jälkeen joka uudenvuodenpäivänä kiitän lääkärihoitajia ja yläkerran Herraa lisäajasta, jota nyt on jo kertynyt yli 20 vuotta. Seuraavassa kerron syitä selviämiseeni.

Ennen leikkausta lääkärit pyysivät minut neuvotteluun. Heillä oli puhdas ruutupaperilehtiö mukana, johon he piirtelivät eri vaihtoehtoja mitä leikkauksessa voi tapahtua. He esittelivät myös eri hoitomuotoja ennen ja jälkeen leikkaukset, joita he perustelivat ulkomaalisilla tutkimustuloksilla. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla kysyttiin minun mielipidettäni. Kerrottiin myös avanteesta, että sen laitto väliaikaisesti ei olisi pakollista mutta se auttaisi paranemista. Hyväksyin ehdotuksen. Avanne poistettiin puolen vuoden jälkeen. Silloin ihmettelin neuvottelun tarpeellisuutta ja minun mielipiteideni merkitystä. Nyt ymmärrän, tällä tavalla minut saatiin mukaan tervehdyttämisprosessiin, Leikkauksen jälkeen lääkäri kertoi, että viiden vuoden päästä tutkimusten mukaan puolet on haudassa, joilla on samanlainen syöpä. Minä sanoin. että olen siinä puolikkaassa, joka selviää. Sitten lääkäri totesi, että se on Sinun korviesi välistä niin, tarkoitti positiivista elämän asennetta. Sanoin että asia sovittu.

Leikkauksen aikoihin minulla oli ensimmäinen lapsenlapseni kolmevuotias. Päätin että haluan nähdä. kun hän menee kouluun. Kun se toteutui, halusin olla hänen rikkijuhlissaan. Kun sekin toteutui, halusin nähdä, kun hän valmistuu ammattiin ja sekin on toteutunut. Seuraavan haaveena on olla hänen vihkiäisissään, uskon että sekin tavoite toteutuu, tyttö on 22- vuotias ja seurustelee ihanan poikaystävän kanssa. Vakavan sairaudenkin kohdatessa ihmisellä pitää olla tavoitteita, silloin elämä kantaa.

Uskon että selviytymiseeni vaikutti myös raparperi-koivunmahlamehun juonti viiden vuoden aikana joka aamu. Terveellinen ruokavalio, ei punaista likaa, salaattia paljon ja alkoholia minimaalisesti. Poistin myös työ- ja kotistressin. Vertaistuki oli myös korvaamaton. Olen syntynyt Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä ja se on kannustanut minua liikkumaan ja urheilemaan koko ikäni. Armeijassa Cooper-- testissä 3300m ja vielä 50v 3000m. Tällä hetkellä sauvakävelyä noin 10km per päivä.

Näillä keinoilla olen syöpäni selvittänyt ja elän normaalia eläkeläisen elämää 77v.

 

 

Miksi nuoriso ei tunne liikennemerkkejä?

Tänään 10.8.aamulenkillä seurasin koululaisten pyörällä ajoa torin ympäristössä. Kymmenestä yksi käytti merkittyä pyörätietä ja yhdeksän ajoi kävelykadulla ja torilla kiemurrellen kävelijöiden ja lastenvaunujen välissä. Mistä tämä johtuu? Kun lapselle on ostettu ensimmäisiä polkupyöriä ja hän joutuu eka kertaa liikkumaan pyörällä keskustassa, vanhemmat eivät ole opastaneet eikä kertoneen miten keskustassa ajetaan ja miten suojatiet ylitetään, koska ajetaan ja koska talutetaan pyörää. Osa nuorista tietää mutta ei välitä noudattaa. Tästä tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä johtuu myös se, että sähköpotkulaudoilla ajetaan samalla tavalla holtittomasti kävelykaduilla.

Kouluissa lukuvuoden alussa kannattaisi pitää yksi oppitunti kevyen liikenteen säännöistä, liikennemerkeistä ja piirtää oikein kartalla turvallinen pyörätie kotoa kouluun jne. Tietysti virkavalta voisi suojatievalvonnan tehostamisen lisäksi valvoa myös kevyen liikenteen rikkomuksia ja sakottaa törkeyksistä. Vanhemmat usein saattelevat ekaluokkalaisen kävellen kouluun, samoin pitäisi saatella myös eka kertaa pyörällä kouluun menijä. Turvallisia koulumatkoja kaikille.

 

Missä on kuuluisa suomalainen SISU?

Katsellemme joka päivä sotakuvia Ukrainasta. Pommitetuista kaupungeista, joissa vielä osa ihmisiä asuu, ilman vettä, lämpöä, sähköä, ruokaa. Ihmiset haluavat selviytyä ja asua kotiseudullaan, luottaen tulevaisuuteensa. Me Suomessa elämme yltäkylläisyydessä, emmekä ole valmiit tinkimään elintasostamme. Lähes yksimielisesti hyväksytyt Putinin hyökkäyssodan ja sen lopettamiseen tähtäävät sanktiot, pakotteet ja rajoitukset merkitsevät, että jokaisen suomalaisen on jostakin säästettävä, muutettava elintapojaan, käytettävä luovuuttaan selviytyäkseen. Kun Suomessa kahvi, ruoka, bensa, sähkö jne. kallistuvat, huudetaan heti yhteiskuntaa apuun. Verorahat loppuvat kohta ja lainarahoilla eläminen tulee liian kalliiksi, varsinkin tuleville sukupolville, Jos Suomessa ”makaamalla” kotona saa rahaa enennän kuin menemällä töihin, jotakin yhteiskunnassamme on pahasti vialla. Me selviämme tästä ahdingosta vain työtä tekemällä, yhdessä, toisiamme tukien. Otetaan uudelleen käyttöön suomalainen SISU, jatkuvan valittamisen sijaan.

Työmatkakustannusten parempi huomiointi on oikea toimenpide, ei bensanhinnan alentaminen lainarahoilla. Lapsilisien korotus tietyn tulotason alittaville on oikea toimenpide, ei rahan jakaminen hyvätuloisille. Ruokaketjun oikeudenmukaisempi tulonjako on oikea toimenpide, ei toisten syyttely. Ruokahävikin pienentäminen kompensoi ruoan hinnannousut. Metsämarjojen, sienien ja villivihannesten kerääminen luonnosta keventää ruokakustannuksia ja antaa hyvän mielen ja kunnon. Maalämpöön ja aurinkosähköön siirtymisen tukeminen on oikea toimenpide. Turpeen käytön salliminen määräajaksi, on oikea toimenpide. Maltilliset palkankorotukset ovat oikea toimenpide, ei veronkorotuksia eikä veron alennuksia. Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan kokonaisvaltainen uudistaminen on oikea toimenpide, ei nykyisten lakien laastaripaikkaukset. Valtion hallinnon keventäminen on oikea toimenpide, ei sen kasvattaminen. Maailma ympärillämme on muuttunut, meidänkin pitää muuttaa toimintatapojamme.

 

Hankerahoituksen tuottavuutta parannettava

Hyviin hankkeisiin, ideoihin on voinut hakea rahallista tukea EU:lta, Suomen valtiolta, kunnilta ja rahoittajilta. Mielestäni hankerahoituksen alulla saadaan hyvä idea lentoon ja hankkeen päätyttyä 3-5 vuoden kuluttua hanke lentää omin voimin. Valitettavasti on paljon hankkeita, jotka elävät vain hankerahoituksen turvin ja kun rahoitus loppuu, hankkeen lentokin loppuu. Monesti hankkeen vetäjä viime metreillä yrittää sorvata uutta jatko hakemusta samalle hankkeelle, jotta saisi työpaikkansa säilytettyä. Nämä ovat niitä kertakäyttöhankkeita, joissa veronmaksajien rahoilla ei saada mitään pysyvää aikaan. Hankehakemuksessa pitää nykyistä selvemmin vaatia suunnitelma hankkeen, idean jatkosta hankkeen päättymisen jälkeen eli mitä pysyvää jää jäljelle. Tämä asia pitää myös päätöksenteossa vahvemmin huomioida. Hankeen vetäjälle ei riitä päätöksentekijöitä miellyttävän anomuksen teko, tarvitaan myös uskottavuutta, kokemusta ja näyttöjä. Näin menetellen veronmaksajien rahoilla saadaan enemmän näkyvää aikaan ja hankkeen tuottavuus paranee.

 

Hävikin pienentämisestä suurimmat säästöt

Kotitalouksien suurin säästöä aiheuttava toimenpide on ruokahävikin pienentäminen. Tutkimusten mukaan kotitalouksien keskimääräinen ruokahävikki on noin 20%. Hävikkiä voidaan vähentää suunnittelemalla viikon ruokalista ennakkoon, ennen kauppaan menoa ja tarkistetaan mitä jääkaapissa ja pakastimessa on. Oikeat ostomäärät, hamstrata ei kannata, kaupat ovat auki joka päivä. Oman kaupan nettisivuilta kannattaa tarkistaa tarjoukset kauppapäivänä ja hyödyntää ne ruokalistassa. Kannattaa muistaa, että viimeinen myyntipäivä ei tarkoita viimeistä käyttöpäivää. Kannattaa hyödyntää myös ostot suoraan tuottajilta, jos niitä on lähiseudulla. Kotona valmistettu ruoka on monesti terveellisempää ja edullisempaa kuin valmisruoat, einekset. Marttojen nettisivuilta löytyy hyviä säästövinkkejä. Metsämarjojen kerääminen helpottaa ruokakustannuksia ja parantaa kerääjän kuntoa. Kerrostaloasukas voi vuokrata kasvimaan kunnalta ja omakotiasuja voi hyödyntää pihassaan kasvimaata, teko ohjeet löytyvät myös Marttojen sivuilta. Järkevällä kotikalastuksella vaikutetaan myös ruoan hintaan ja terveyteen.

Kaupan hävikkiä pienentämällä vältetään osa ruoan hinnankorotuksista. Ruokakaupan hävikki vaihtelee tuoteryhmästä riippuen 2-6 % .  Hävikkiä pienentää valikoimien supistaminen, rinnakkaistuotteiden karsiminen, kotimaisuuden suosiminen, oikeat tilausmäärät menekin mukaan, oikeat säilytyslämpötilat, ovelliset kylmähyllyt, nopea reagointi päiväysten vanhenemiseen, vähennetään hävikkiä aiheuttaneiden tuotteiden toimituspäiviä, ja ilmoitetaan niistä hyllynreunassa esim. ”Mustamakkaraa tulee aina perjantaisin”, tiedostetaan miten eri viikonpäivät vaikuttavat tuotteen menekkiin. Lahjoitetaan ”pakollinen” hävikki niitä hyödyntäville järjestöille, yhdistyksille.

Näillä kuluttajan ja kaupan toimenpiteillä hillitään ruoan hinnan nousua. Ei tarvita valtion tukiaisia. Kotimaisesta ruoasta kannattaa maksaa vähän enemmän, koska se on terveellistä, turvallista, luo työtä Suomeen ja turvaa varmuusvaraston

 

 

 

Heinolasta Unikeon pääkaupunki?

Nykyisin valtakunnan Unikeko valitaan Naantalissa 27.7. Vesiparannus ja kylpylälaitostoiminta saapui Suomeen Keski-Euroopasta Skandinavian kautta 1880-luvulla, niin myös Naantaliin. Nykymuotoinen Unikeon valinta otettiin käyttöön 1959. Naantalissa karnevaali- ja markkinatapahtuma kestää kolme päivää. On käsityöläismarkkinat, opastettuja kierroksia kaupungilla, lasten pukukisa, musiikkiesityksiä, aamuhölkkä klo 5.30, herätyskulkue klo 6.00, laituritanssit aamulla, laivaristeilyjä, puistopiknik, iltavesper kirkossa jne. Tänä vuonna 2022, valittua Unikekoa rouva Jenni Haukiota ei voitu pudottaa mereen, koska siellä oli liikaa sinilevää. Ilmastomuutoksen vaikutukset huolestuttavat. Näyttää että myös tulevina vuosina Unikeon heittäminen mereen kokee monenlaisia esteitä, valitettavasti. Siksi on syytä pohtia muita paikkakuntia valtakunnallisen Unikeon valintaan, joissa Unikeko voidaan herättää perinteisesti veteen pudottamalla.

Historia kertoo Heinolasta ” Luonnonihanuutensa ja terveydellisessä suhteessa, tavattoman suotuisan asemansa tähden, korkealla kuivalla hiekkakankaalla, jota mahtavat havumetsät ympäröivät sekä puhtaan ja leudon sisämaailmastonsa tähden Heinola sopii erittäin hyvin kylpylä ja parannuspaikaksi” Heinolan kylpylälaitoskausi toimi 1892-1943, kesäresidenssi. Lähes samoilla perusteilla Tahko Pihkala löysi Heinolasta paikan Suomen Urheiluopistolle, Vierumäeltä. Kylpylälaitoksessa Unikeon valinta oli ratkiriemukas ohjelmalisä kylpylävieraiden ja kaupunkilaisten kanssakäymiseen. Nykymuotoinen Unikeon valinta käynnistyi 1995 Heinolan Seuran toimesta ja jatkuu tähän päivään saakka. Unikeko mallia 2022 on rovasti Ahti Peltonen. Unikeolla on käsityöläisten tekemä, hieno sininen asu myssyineen ja nimilappuineen. Unikeko haetaan kotoa vanhan paloauton lavetille ja ajelutetaan häntä torvet soiden ympäri kaupunkia. Paloauto saapuu Kylpylän rantaa klo 9.00 jossa satapäinen väki odottaa ja arvuuttelee Unikeon henkilöllisyyttä. Puhallinorkesteri soittaa tahdit ja Unikeko kannetaan paareilla, viltti päällä virkistävään Kymen virtaan, jossa sinilevät eivät viihdy. Kylpylän rannassa yleisölle tarjotaan musiikin lisäksi ruispuuroa ja pullakahveja. Perinteeseen kuuluu myös opastetut kaupunkikierrokset ja tikkakisa Unikeot vastaan yleisön edustajat.

Jos Heinolan saisi oikeudet valita valtakunnallinen Unikeko, tapahtumasta tehtäisiin kolmipäiväinen, monipuolinen Unikeko-tapahtuma. Varmasti Suomen kuuluisalla kesäteatterin näyttämöllä esitettäisiin ”Kylpyläkaupungin historiaa” hauska teatteriesitys. Heinola on jo terveysliikuntakaupunki, kesäkaupunki ja Suomen Joulupuukaupunki, yli 200 valaistua joulupuuta. Pieni kaupunki, suuri elämä.

Heinolan Unikeko 2008

Ps Kuvassa 27.7. paikalla olleet Unikeot, vuoden 2022 Unikeko sinisessä asussa ja myssyssä, lappu rinnassa.

 

Unikeko imagon hyödyntäminen

Hienoa että Heinolassa kunnioitetaan perinteitä Unikeon valinnassa vuosittain. Unikeko sopii hyvin kylpyläperinteeseen ja kesäkaupunkiin. Kiitos Heinola Seuran. Valitettavasti tapahtuman hyödyntäminen jää vain valintapäivään 27.7. Allekirjoittajan valinnan jälkeen yritimme ideoida Kalevi Peltolan kanssa Unikeon hyödyntämistä vuoden varrella. Oli esiintyminen torilla, kesäteatterin kahvitustiloissa ja jossakin kaupungin tilaisuudessa. Oli myös yksi tilaisuus valituille Unikeoille, jossa yritettiin hyödyntää Unikekojen kokemuksia ja ideoita tapahtuman kehittämiseksi Heinolan parhaaksi. Ei ole vielä löytynyt pysyviä, toistuvia hyödyntämistapoja. Vuosien varrella valitut Unikeot voisivat liittyä Heinolan Seuran jaostoksi. Unikeot valitsisivat vuosittain puheenjohtajan, joka seuran ja kaupungin kanssa kehittäisi ja hyödyntäisi tapahtuu. Torilla voisi järjestää Unikeon iltamarkkinat, jotta unikeot ehtisivät. Kumpelissa tai Tukkijätkässä voisi järjestää Unikeon tanssit, tietysti yöpuvut päällä kaikilla. Unikeko voisi esiintyä valituissa kaupungin tilaisuuksissa, joissa olisi ulkomaisia vieraita. Kesäteatterissa esiintyminen toisi myös paljon julkisuutta. Unikeon nimen käyttöoikeuden markkinoinnissa myöntäisi Heinolan Seura. Myös Unikeon valintaperusteita kannattaisi tehdä tutummiksi. En tarkoita, että kaikkia näitä ideoita pitää toteuttaa, näistä pitää valita pari parasta vuosittain toteutettavaksi. Toivon että Unikeko perinteelle ei käy samanlaista kohtaloa kuin ”Suomen Joulupuukaupungille”. se unohdetaan. Molempia pitää kehittää ja hyödyntää.

Unikeko mallia 2008

 

Miten kaupan kustannuskriisi ratkaistaan?

Julkisuudessa on paljon käsitelty tuottajien ja elintarviketeollisuuden tämän päivän ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Kaupan ongelmien käsittely ja ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen on jäänyt vähäiseksi. Kaupan ammattilainen, oloneuvos Tuomo Malmi Oulusta on virittänyt keskustelua kaupan ratkaisuvaihtoehdoista eli valikoiminen ja aukioloaikojen karsimisesta. Minäkin yritän nyt paneutua tähän asiaan. Mielestäni tähän kotimaisen ruokaketjun ongelmiin ja tuotantopanosten jyrkkään kasvuun olisi valtiovallan perustettava työryhmä, joka laatisi selviytymisohjelman ja uuden toimintatavan koko ruokaketjulle. Kannattaa muistaa että luomuviljely ei tarvitse kalliita lannoitteita.

Ruokakaupassa kasvavia kustannuksia ovat energia, sähkö, kuljetus, korjaukset ja työvoimakustannukset. Varmasti valikoimissa on vara karsia, esimerkiksi ulkomailta tuodut rinnakkaistuotteet. Tuontituotteiden vähentäminen vahvistaisi kotimaisten tuotteiden osuutta ja parantaisi huoltovarmuutta ja tuottajien asemaa. Saksalaisten leipomotuotteiden, joissa päiväys on yli vuoden päähän tilalle sopisi kotimaisen lähileipomon tuoreet tuotteet. Valikoimien järkevä supistaminen pienentäisi hyllytilan ja kylmätilojen tarvetta ja työtuntien tarvetta sekä vähentäisi hävikkiä. Aukioloaikojen supistaminen pienentäisi monenlaisia kustannuksia. Myös isoja investointeja kannattaisi siirtää parempaan tulevaisuuteen. Aukioloajoista voitaisiin sopia ketjukohtaisesti. Jotta valikoimien ja aukioloaikojen supistaminen onnistuisi, siinä pitäisi olla kaikki kaupan ketjut mukana. Sopimusta voisi vuosittain uudistaa tai purkaa maailmantilanteen mukaan. Toinen säästökohde kaupalle olisi mainoskustannusten vähentäminen. Ei lehdessä ja televisiossa tarvitse mainostaa, että ruokakaupassa myydään maitoa, juustoa, leipää, olutta jne. kyllä nykypäivän asiakkaat sen tietävät. Ei päiväntarjouksia vaan pysyviä hintaetuja, edullisuutta, helppoa ostamista. Mainonta voisi olla enemmän tiedottavaa uutuuksista ja lapsiperheen ja eläkeläisen keskimääräisen ostokorin hintakehityksestä. Näillä säästötoimilla pystytään estämään tulevat hinnankorotukset ja maksamaan teollisuuden kautta tuottajille enemmän. Kaupan logistiikka on jo niin hiottua ja suunniteltua että sieltä ei merkittäviä kustannussäästöjä enää saada. Nettikaupan kaikkia hyötyjä ei ole vielä osattu hyödyntää ruokakaupassa.

Miksi eläkeläisjärjestöt eivät vaadi korotettua indeksiä?

Tätä kysyi Juhani Melanen 13.7. Uusi Lahti lehdessä. Kun itse siirryin parikymmentä vuotta sitten eläkkeelle, ajattelin että pitää liittyä eläkeläisyhdistykseen ja ryhtyä sitä kautta vaikuttamaan eläkeläisten asioihin. Ryhdyin ottamaan asiasta selvää. Aluksi ihmettelin, miksi on niin monta eläkeläisyhdistystä, sehän hajottaa voimia, vaikutusvaltaa. Syvällisempi selvittely osoitti, että lähes jokaisella puolueella on oma eläkeläisyhdistyksensä, vaikka se ei heti nimestä selviä. Minun, eläkeläisen vaikuttamishaaveet kaatuivat, en halunnut olla tekemisissä puolueiden kanssa. Tämä näyttää olevan puolueiden keino sitoa jäsenensä loppuiäkseen puolueen äänestäjiin. Tästä syystä eläkeläisyhdistysten on tanssittava puolueensa pillin mukaan, koska puolueen kautta tulee veronmaksajien rahaa yhdistyksen toimintaan. Tästä syystä suurin osa eläkeläisistä ei vaadi korotettua indeksiä, eikä lähde tämän takia barrikadeille. Me eläkeläiset olemme toisten vietävissä. Eläkeläiset, oloneuvokset liittykää yhteen, yhdessä olemme enemmän ja vahvempia ajamaan ja valvomaan omia etujamme

 

Onko Heinolan torikahvilan aita ruma? 

'

Onko Heinolan torikahvilan aita ruma? Mielestäni on. Ymmärrän aidan tarpeen osaa nuorisoa ja pultsareita vastaa. Nyt aita on synkkä, ei houkuttele astumaan sisään. Toteutus olisi voinut olla tyylikkäämpi. Aidan väri lähelle talon seinän väriä, lautojen yläpäät koristeellisemmaksi, Jyränkölän maalauskerholaiset olisivat voineet maalata aitaan keventäviä kuvia, kahvikuppeja, mansikkaleivoksia jne. aitaan torille päin "ikkuna" josta voi seurata torin elämää. Sisäpuolelle voisi maalata näkymiä lintutarhalta, samalla se mainostaisi lintutarhaa.  Mikäli tämä idea ei kelpaa kannattaa kysyä Mainos Tapsalta miten hän keventäisi näkymää kahvilalle sopivaksi. Hänen tekemänsä kuvataulut voisi kiinnittää nykyiseen aitaan kiinni.

 

Miten torpataan kolmas Prisma-hanke?

Sepän kirjoitus Itä-Häme lehdessä 27.6. osoittaa että hänellä on nyt vaikeus löytää kolmanteen Prisman paikkaan valituskohteita. Hän ja hänen yhdistyksensä saivat viivytettyä ja torpattua edellisen Prisma hankkeen. Liike-elämässä pätevät samat säännöt kuin kalastuksessakin, kannattaa kalastaa siellä missä kala liikkuu. 1990 luvun jälkeen maailma ja ympäristö on muuttunut, Heinolassakin. Yritysten pitää elää ajassa. Kuten Seppä kertoi, Hämeenmaan edeltäjä oli lähes konkurssin partaalla. Tästä syystä palveluverkoston kehittäminen on vielä kesken, toisin kuin pohjanmaalla KPO:lla. Hämeenmaan edustajisto, joka koostuu vaaleilla valituista asiakasomistajien edustajista, on päättänyt käyttää ylijäämän palveluverkoston kehittämiseen. Osuuskauppa ei jaa rahaa asiakasomistajille, jos sitä ei ole tuloksen kautta kertynyt. Uskon että muutaman vuoden kuluttua edustajisto päättää jakaa ylijäämää myös asiakasomistajille, kun palveluverkosto on halutussa kunnossa, Heinolassakin. On luonnollista, että ostohyvitystä maksetaan asiakasomistajille palvelujen käytön suhteessa, se on tasapuolista. Yritykset, Hämeenmaa ja Suomen hallitus ilmoittavat työllistettävien määrät samalla tavalla. Osa-aikatyö on monella opiskelijalle ja perheenäidille hyvä vaihtoehto. Moni pääsee osa-aikatyön kautta työn syrjään kiinni ja päätyy sitä kautta pysyvään työsuhteeseen. Työpaikat ja työympäristö on merkittävästi muuttunut siitä ajasta kuin minä ja Seppä olimme työelämässä. Näyttää siltä, että olemme Suomessa oikealla tiellä työllisyys kasvaa. Heinolassakin näyttää olevan myötätuulta. Aika entinen ei palaa.

 

Uusi opaste, liikennemerkki

Näitä opasteita on ilmestynyt myös Lahteen, onko Heinolaan? Tämä on virallisesti opaste pyöräilijöille ja jalankulkijoille, mutta se on samalla ko. kohteen pysyvä mainos. Tällä voitaisiin opastee esim. Heinolassa vieraita, matkailijoita mm. satamaan, Heinäsaareen, Museoille, Lintutarhalle, Leikkipuistoon, Harjupaviljongille, Torille, Rantapuistoon Suomen suurimman puun luo, Lukiolle, Kesäteatteriin. Jos kaupungilla ei ole rahaa tähän, kaupunki voi myydä opasteen alimmaisen rivin yritykselle, joka on samalla suunnalla. Tämä olisi yksi keino saada asiakkaita Heinolan keskustaan ja haluttuihin kohteisiin.

 

Prisman vaikutukset Heinolassa?

Nyt Heinolassa puhutaan, että tuleva Prisma tyhjentää Heinolan keskustan. Ei tyhjennä, jos yrittäjät varautuvat toimintaympäristön muutoksiin. Aikanaan Citymarketin tulon piti tyhjentää keskusta. Ei tyhjentänyt, mutta hiljensi. Koko Heinolan kannalta vaikutukset ovat positiivisia. Moottoritien kulkijoista yhä useampi pysähtyy Heinolaan ja jättää euroja Heinolaan. Yhä useampi jättää ostosmatkan Lahteen tekemättä ja jättää euronsa kotikaupunkiinsa. Prismaan tulee uusia työpaikkoja lähes 100. Pieniä merkkejä väkiluvun kasvustakin jo on. Toivottavasti Prisma rakennetaan puusta, heinolalaisien yrittäjien voimin.

Miten yrittäjät voivat varautua Prisman tuloon? Parantamalla valikoimiaan, erikoistumalla ja parantamalla henkilökohtaista, asiantuntevaa palveluaan. Hyödyntämällä nettikauppaa. Tästä hyvä esimerkki on Kenkä-Jenni, kannattaa tutustua ja ottaa oppia. Erikoistumisesta hyvä esimerkki on Heila. Jotta saadaan osa kesäasukkaista pyörähtämään myös keskustan kautta mökilleen, pitää aukioloaikoja pidentää ja yhdenmukaistaa. Prisman tontille kyltti ”Aja keskustan kautta takaisin ABC:lle ja moottoritielle” ja ABC:n tontille kyltti ”Aja keskustan ja Prisman kautta takaisin moottoritielle”. Lisäksi kannattaa miettiä mitä palveluja keskustasta puuttuu, joiden takia ohikulkija poikkeaisi? Pitää hyödyntää ilmaiset parkkipaikat, hyvät ruokapaikat, torin hyvä paikallistarjonta, Lintutarha ja sen uusi ympäristö, Suomen suurin puu Rantapuistossa, Suomen Joulupuukaupunki jne.

Nyt kannattaa unohtaa riittely ja kateus. Yhteistyö on voimaa. Kaupungilla on töissä hankejohtaja, elinkeinojohtaja, elinkeinopäällikkö, kaupungissa on Visit- ja Business Heinola. Näyttäkää nyt yhdessä yrittäjien kanssa, kuinka kaupungin keskustan vetovoimaa lisätään. Se on mahdollista. Mutta vaan yhteistyöllä ja uusilla innovaatioilla. Kädet taskussa muutosta peläten se ei toteudu.

PS. Hyvä markkinointiviesti: Heinolan keskusta on  "Taivaskattoinen Kauppakeskus, yli 200 yritystä ja palvelua vain kävelymatkan päässä torilta ja ilmaiset parkkipaikat" Eli tarjontaa keskustassa on enemmän kuin Citymarketissa ja Prismassa yhteensä.

 

Oikealla vai vasemmalla?

Minulle opetettiin jo lapsena, että on käveltävä aina tien oikeaa laitaa. Olen maalta kotoisin. Kun siirryin asumaan kaupunkiin, kävelin tietysti jalka- pyörä käytävienkin oikeaa laitaa. Silloin näillä teillä oli vain muutama pyöräilijä ja kävelijä. Nyt jalankulkija kokee turvattomuutta yhdistetyillä jalka- pyöräteillä. Pyöriä. läskipyöriä ja sähköavusteisia kulkuneuvoja suihkii ohi molemmilta puolin kävelijää. Osa ajaa ylinopeutta, osa ajaa humalassa, osalla on kaveri kyydissä. Kun kävelen oikeaa laitaa, ne tulevat selän takaa vauhdilla ja suurin osa heistä ei tiedä miksi pyörässä on soittokello. Pitäisi mennä oppiin keski-Eurooppaan. Liikenneturva ohjeistaa jalankulkijaa kulkemaan joko oikeaa tai vasenta laittaa, tilanteesta riippuen. Ei edistä yhdistetyn pyörätie jalkakäytävän turvallisuutta.

Edellä mainituista syistä kävelen nyt jalka- pyörätien vasenta laitaa, jolloin näen vastaan tulevat hurjastelijat ja voin varmistaa omalta osaltani turvallisen ohituksen. Eli jalankulkija kulkee yhdistetyn jalka- pyörätien vasenta laitaa ja muut oikeaa laittaa kulkusuunnassaan. Liikennemerkissä pyöräilijä ja jalankulkija ovat ”päällekkäin”. eli ei mitenkään ohjata käyttäytymistä. Mielestäni merkissä pitäisi olla pyöräilijän kuva oikealla ja kävelijän kuva vasemmalla, silloin se ohjaisi osaltaan liikennettä ja auttaisi järjestystä ja turvallisuutta yhdistetyllä kävely- pyöräteillä.

 

Lahden sataman kehittämisideat

Tässä tulee ne lupaamani Lahden sataman, ”olohuoneen” kehittämisideat. Muuttaman vuosi sitten kaupunki esitteli suunnitelman, veden päällä olevasta lautasta, jossa olisi uima-allas, sauna, pieni ravintola, jossa myytäisiin saunajuomat ja grillatut kalaruoat, mieluiten Vesijärven kalaa. Satama tarvitsee saunan. Lautta sijoittuisi tulevien kuntoportaiden kohdalle rantaan. Tätä suunnitelmaa tietenkin kannatettiin ja vastustettiin. Miksi se on unohdettu? Palautteet huomioiden siitä tulisi hyvinkin toteutuskelpoinen. Sataman läheisyyteen pitäisi saada esimerkiksi minigolf rata. Laivaranta kaipaa kunnon risteilyalusta päivittäin, nykyisen lisäksi. Tori kaipaa tapahtumia kesällä joka viikolle; vihannes- juures -puutarhamarja -metsämarjamyyjiä iltatorille klo 15-20. Sinne sopisi jonkin nuorisojärjestön grilli-lettu-vohvelipaistopiste. Torilla voisi olla myös urheilutapahtumia esim. Sählypeliturnaus, kaupunkisuunnistus, Kariniemen ympärituoksu. Satamaan tulevia veneilijöitä varten Sibelius-talon katolle tai savupiippuun iso valaistu LAHTI kyltti. Veneilijät odottavat myös paremmin organisoitua polttoainejakelua ja tulevaisuutta ajatellen sähkölatauspisteet. Kehittämistoimissa onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä alueen yritysten, yhdistysten ja kaupungin kanssa. Aluetta Kariniemi, Pikku-Vesku, satama pitää markkinoida yhdessä, jolloin saadaan matkailijatkin kiinnostumaan Lahden uudistuneesta olohuoneesta. Nettiin pitää luoda yhteiset tapahtumasivut. Nyt on syytä unohtaa vanhat riidat ja kateus. Yhdessä saamme enemmän aikaan alueen jokaiselle yrittäjälle ja kotikaupungillemme.

ps. Talvikaudelle ehdotukseni oli ”Vesijärven Talvi 2023” se on esitelty jo näilläkin sivuilla aikaisemmin. Toivottavasti kaupunki ottaa siitä kopin.

 

 

                                                                         Kotimaiset lähiruoan suurmarkkinat?

TMK- Tori- ja markkinakaupan keskus Oy järjestää Suomessa Kansainväliset Suurmarkkinat 19 eri paikkakunnalla touko-syyskuussa, Lahdessa 9-12.6.2022, teemana on ”Rauhan puolesta Sotaa vastaan”. Suurmarkkinoilla on myyjiä 30 eri maasta, mukana muutama suomalainenkin. Kovin kaukaa rahdataan ruokaa Suomen markkinoille näin epävarmana aikana. TMK on toteuttanut näitä suurmarkkinoita jo monena vuonna. Olisin toivonut parempaa pelisilmää tänä vuonna, jolloin moni suomalainen on huolissaan kotimaisen tuotannon ja lähiruoan tulevaisuudesta, ruokaturvallisuudesta. Nyt suomalaiset tuottajat olisivat tarvinneet tukea ja arvostusta. Mielestäni kansainvälisiä suurmarkkinoita voisi järjestää joka kolmas vuosi ja joka toinen vuosi ”Kotimaisen ruoan suurmarkkinat” esimerkiksi teemalla ” Suuret maakunnan maut, pienet lähiruokatuottajat”. Nämä markkinat voisi järjestää jokaisen maakunnan keskuskaupungissa. Tämä olisi pientuottajilta suoraa myyntiä kuluttajille ja samalla se olisi näköalapaikka elintarviketeollisuudelle löytää uusia tuotteita omaan tuotantoonsa ja kaupalle löytää uusia lähituotteita kaupan hyllylle. Osa myyjistä kiertäisi kaikki markkinapaikat ja osa osallistuisi vain oman maakunnan markkinoihin. Alan opiskelijat voisi haastaa auttamaan lähiruokayrittäjiä markkinoilla. Toivon että TMK ja kaupunki eivät rahasta markkinapaikasta liikaa, teemana voisi olla ”Kotimaisen ruokatuotannon puolesta, tuontia vastaan”. Asiakkaat voisivat markkinoilla aina äänestä mielestään parhaan lähituotteen, ja sitä kautta tuottaja saisi tunnettavuutta. Markkinoilla järjestettäisiin myös yleisön edessä keskustelutilaisuus kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuudesta MTK:n Luomuliiton, valtiovallan ja lähiruokayrittäjien edustajien kesken. Markkinoiden aikana osalla lähialueen tuottajatiloilla voisi olla ”avoimet ovet”, jolloin asiakkaat pääsevät tutustumaan tilan elämään ja lähituotteiden syntyyn.

Kotimaisen lähiruoan puolesta

ps. kuulin että Kotimaisen Lähiruoan Suurmarkkinat ovat suunnitteilla, Hyvä.

Kariniemen ympäristön kehittäminen?

Lahden sataman seutua on mainostettu lahtelaisten olohuoneeksi. Nyt on mielestäni tullut aika tehdä ja päivittää uudet kehittämissuunnitelmat satamalle, Kariniemen mäelle. Pikku-Veskun puistolle onkin jo tehty kehittämissuunnitelma 2021. Näitä kolmea aluetta pitäisi kehittää yhdessä. Näin lahtelaisten olohuone laajenisi, komistuisi ja sitä kävisivät matkailijatkin ihastelemassa.

Seuraavassa kerron ideoita Kariniemen mäen ympäristön kehittämiseksi. Nyt on oikea aika, kun Lanun puisto täytti 30v ja kunto-näköalaportaat satamasta Lanun veistospuistoon rakentuvat syksyllä. Portaat lisäävät Lanun veistospuiston ja 2005 perustetun puulajipolun tunnettavuutta ja helpottavat sinne menoa. Puulajipolkua, voisi täydentää mäen päällä olevan aukion istutuksilla. Siitä voisi tehdä kirsikka -sireeni- pihlaja- tai visakoivupuiston, jonne voisi sijoittaa myös puuveistoksia, aiheena metsän eläimet. Voisin järjestää puuveistäjien kilpailun aiheesta. Puuveistotaiteilijat lahjoittaisivat taideteoksensa puulajipolulle, Lanun töiden kaveriksi. Polkuja pitää siistiä ja opastaa paremmin. Sataman bulevardin varrella portaiden vieressä opastaulu, jossa kerrotaan portaista, Lanun veistospuistosta, Puuveistospuistosta, Kirsikkapuistosta, Puulajipolusta ja runsaista valko- sinivuokko ja kielo esiintymisistä

Kariniemen kesäteatteri on toiminut vuodesta 1958 alkaen, ja 1990 luvulla toiminta lopetettiin kuulemma nuorison tihutöiden takia. Nyt olisi aika herättää kesäteatteri taas toimimaan Lahden harrasteteattereiden toimesta. Kaupunki siistisi katsomon penkit ja katsomo katettaisiin Heinolan mallin mukaan, näkyvän sponsorin toimesta. Kaupunki rakentaisi aidan alueen ympärille (osittain jo rakennettu) ja rakentaisi uuden esiintymislavan tai kunnostaisi nykyisen tarpeeseen sopivaksi. Naapurissa oleva kioski tarjoaisi palveluja teatterivieraille. Teatteritiloissa voisi järjestää myös äitienpäiväkonsertteja, koulujen päättäjäisä, isoja perhejuhlia, kyläkokouksia jne. Kesäteatterin ensimmäisten esitysten teemoja voisi olla ”Lanun vaiherikkaasta elämästä ja sataman historiasta ja Vesijärven puhdistumisesta.

Sataman kehittämisideat ovat jo toisen kirjoituksen aihe, toivon siinä kaupungin aktiivisuutta ja alueen yrittäjien ja käyttäjien kuulemista.