Helsingiuksen suku

Olen tutkinut juuriani. Viime vuonna valmistui isäni suvusta sukukirjanen. Pääsin sukuni juurille aina 1700-luvulle saakka. Viime vuoden syksyllä pidettiin myös ensimmäinen sukukokous.Vaarini on vaihtanut 1902 Helsingius sukunimen Rusilaksi. Samaan aikaan tuhannet suomalaiset vaihtoivat ruotsinkielisen nimen suomenkieliseksi.

Seuraavat suvut polveutuvat tästä Helsingiuksen suvusta:
Rusila, Suppi, Multamäki, Tuominen, Mallinen, Virta, Nordman, muutama sukuhaara on säilyttänyt edelleen Helsigiuksen nimen.

Sukukirjasen teon yhteydessä teetettiin myös suvun vaakuna. Tämän vuoden alusta alkaen vaakuna esiintyy suvun T-paidassa ja mukissa, niitä voi tilata allekirjoittaneelta.

Suomalaiset tuotteet paremmin tarjolle

Reijo Karhinen esittää, aivan oiken että suomalaistuotteet pitää saada paremmin esille. Kolmenkymmenen vuoden vähittäiskauppakokemuksella kerron että suomalaisten tuotteiden tarjonta omalla hyllyllä, kylmähyllyllä ja pakastealtailla ei toimi. Olen tämän itse testannut aikanaan luomu-tuotteilla. Kun luomutuotteita oli kaupassa alle sata, ne olivat omalla hyllyllä. Siellä kävivät pääsääntöisesti vain Luomu-fanit, ei kiireiset perhe-emännät. Kun suomalaisia tuotteita on kaupassa monta sataa ne kannattaa laittaa omiin tuoteryhmiinsä, leivät leipähyllyyn, juustot juustohyllyyn jne. sillä tavalla me helpotamme kiireisen asiakkaan ostamista ja valintoja. Suomalainen tuote pitää tuoda nykyistä paremmin esille hyllynreunassa, isolla suomenlipulla, joutsenlipulla tms. Lisäksi kaupan sisääntuloon ilmoitustaulu jossa kerrotaan uusimmista valikoimiin tulleista suomalaisista tuotteista ja niiden sijainista hyllykartalla. Valikoimissa pitäisi myös paremmin hyödyntää yöttömässä yössä, puhtaassa Suomen ilmastolla kasvaneita luomu-tuotteita. Toivon myös että isompien asiakavirtojen varrelle syntyy kauppoja jotka myyvät vain suomalaisia tuotteita. Tästä on hyvä esimerkki, jo yli kymmenen vuotta toiminut Lähiruokatori ja -ravintola Heila, Heinolassa.

Suomalaisten tuoteiden markkinointia voisi parantaa myös matkailumarkkinoinnissa. Vilkkaimmissa matkailukohteissa voisi olla suomalaisten tuotteiden hyllykkö josta matkailijat voisivat niitä ostaa kotiinviemisiksi ja tuliaisiksi. Matkailukohteiden ravintola, ruokapalvelut voisivat ottaa näkyvämmin listoilleen suomalaisista raaka-aineista valmistellut ateriat, jossa esitellään myös niiten tuottajat nimeltä ja miltä paikkakunnalta. Suomalaisia pientuottajia voisi tehdä tunnetuksi myös maatilavierailupäivillä.

Mistä Soten 3 miljardin säästöt?

Oppositio antaa ymmärtää että 3 miljardin säästöt ovat leikkaus nykyisistä sote kustannuksista, joka tietenkin merkitsisi palvelujen karsimista. Hallituksen oikea tavoite on leikata 3 miljardia tulevista, kasvavista soten kuluista tulevien vuosien aikana. Jatkossa kustannuksia kasvattaa merkittävästi Suomen väestön ikääntyminen ja elinajan pidentyminen.

Oppositio väittää että säästöt eivät ole mahdollisia, ilman että heikennetään palveuja ja nostetaan maksuja. Jos mitään rakenteellista muutosta ei tehdä, oppositio on oikeassa. Mutta kehitystä ei tapahtu ilman muutosta. Suunniteltuja muutoksia ovat :

-Sote ja maakuntauudistus kokonaisuutena, tulee suuremmat hartijan ja asiantuntevampaa palvelua

  ja johtamista

-panostetaan ennaltaehkäisyys, hyvinvointiin, hyvän kunnon ylläpitämiseen

-toimintaa tehostetaan ja hyödynnetään sähköisiä palveluja

-asiakaslähtöiset, vaikuttavat, kustannustehokkaat ja yhteen sovitetut palvelut

-valinnanvapaus jossa asiakas itse saa valita hoitopaikan, julkiselta tai yksityiseltä

-julkinen valta vastaa ja koordinoi palveluja ja hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia maakunta-

  tasolla nykyistä paremmalla kilpaillutuksella ja yhteistyösopimuksilla sekä valvonnalla

Olen itse ollut mukana, muutosten kautta nostamassa S-Ryhmää raskaasta tappiollisesta organisaatiosta kannattavaksi ja menestyväksi kaupparyhmäksi. Muutos saatiin aikaan 5-10 vuodessa. Tämä on mahdollista Sotessakin, kun unohdetaan puoluepolitikointi. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Tehdään se muutos, yhdessä. Yhdessä olemme enemmän.

Hoivan uudet vaihtoehdot

Pelkkä numero lakiin ei riitä!

Kotihoito

Nykyisellä hallituksella oli tavoite panostaa kotihoitoon, laitoshoidon kustannuksella. Se ei ole täysin onnistunut vanhalla konseptilla. Kustannuksissa on säästetty palvelun ja laadun kustannuksella. Konseptia on muutettava, näin ei voi jatkua.

Kirsti Karttunen on selvittänyt Hollannin mallia. Hollannissa on menestyvä yritys kotihoitosektorilla Buurtzorg-säätiö ”Naapuriapu”. Kymmenen hengen sairaanhoitajatiimillä on 40-50 asiakasta. Kevyt organisaatio jossa ei ole päällikkötasoa, tiimi on itseohjautuva. Tiimi päättää itse mm. työnjaosta, työasuista. Asiakkaan luona käy aina tuttu hoitaja. Jos tiimillä on ratkaisemattomia ongelmia, apuun pyydetään yrityksen ”Valmentajaa”. Tiimin hoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Jos säätiö tuottaa voittoa se käytetään työtä helpottavien laitteiden hankintaan, koulutukseen ja virkistystoimintaan. Säätiön arvoja ovat luottamus, itsenäisyys, luovuus, yksinkertaisuus, yhteistyö.

Tästä voitaisiin Suomessakin ottaa oppia. Suomeen voisi sopia osuustoimintamalli, jossa tiimin hoitajat olisivat osuuskunnan jäseniä ja päättäjiä. Osuuskunta voisi olla vaikka maakuntatasoinen.

Laitoshoito

Suomessa on viime suosina ollut hallitsematon tilanne, Soten viivästymisestä johtuen. Veroparatiisiyhtiöt ovat ostaneet suurimman osan menestyvistä pienistä hoivayrityksistä. Tuloset tästä kehityksestä ovat viimepäivinä tuleet karmealla tavalla esille. Muutaman vuoden kuluttua Suomessa on vain kaksi kansainvälistä hoivayritystä jotka jakavat markkinat ja määräävät hintatason. Tämä kehitys on Soten avulla pysäytettävä. On suosittava paikalliasia, maakunnallisia yrityksiä jotka maksavat veronsa paikkakunnalle ja käyttävät mahdolliset voittonsa paikkakunnan hyväksi.

Kolmannen sektorin onnistumisesta hoiva-alalla on hyvä esimerkki Heinolassa Jyränkölän Seklementti. Heillä on jo kuusi ympärivuorokautisen hoidon palvelutaloja joissa tyytyväisiä asiakkaita, senioreita lähes 300. Seklementti on merkittävä työnantaja ja maksaa veronsa Heinolaan. Jyränkölä pyörittää myös yli 100 hengen vapaaehtoistoimintaa joka hyödyntää hoivapalvelujakin monella tavalla, veroparatiisiyhtiöt eivät tätä tee. Miksi tätä konseptia ei voisi laajentaa koko maakuntaan ja Suomeen? Mielestäni voisi laajentaa. Toinen vaihtoehto veroparatiisiyhtiöille olisi osuustoiminnallinen, maakunnallinen yritys jossa palvelutalojen asukkaat olisivat osuuskunnan omistajia ja sitä kautta päättäjiä.

Nämä kehittämistoimenpiteet ovat täysin mahdollisia kun panostetaan tulevien maakuntien hankintaosaamiseen, laadun tilaamiseen ja sovittujen yhteistyösopimusten valvontaan sekä riittävin koviin sanktioihin. Eli kannattaa katsoa tarkemmin ketä seuraavissa eduskuntavaaleista äänestät