S-Ryhmän ruokamanifesti

S- Ryhmä sitoutuu omalta osaltaan tekoihin, jotka nivoutuvat ruokateesien hahmottelemiin tulevaisuudenkuviin. S- Ryhmä haastaa kaikki ruokatoimijat mukaan, tavoitteena tehdä Suomesta kekseliäin ja kiinnostavin ruokamaa. Koko maailmassa. Yhdessä. Tulevaisuutta ei kukaan pysty tarkalleen ennustamaan. Mutta siihen voi ja siihen kannattaa kaikkien vaikuttaa.

Minun mielestäni merkittäviä toimenpiteitä, teesejä  S- Ryhmän ruokamanifestissa ovat:

1.S-Ryhmä sitoutuu parantamaan tuoreen kotimaisen kalan saatavuutta yhteistyössä kalastajien ja kalankasvattajien kanssa. Tuore järvikala halutaan kaikkien asiakkaiden ulottuville. Yksi tavoitteista on että tonnikalapurkki vaihtuu kuluttajien pöydässä särkipurkiksi. Miksi? Siksi että siinä on järkeä.

2.Lähiruoalla ja luomulla on vahva asema. Luomu kriteerit ovat jo lähtökohtaisesti tiukkoja, lähiruoassa jäljitettävyys on suurempaa. Lähiruoassa välikäsiä on vähemmän ja tuotteen matka kauppaan on lyhyt. S-Ryhmä on jo nyt Suomen suurin luomu ja lähiruoan myyjä.

3.S-Ryhmä haluaa olla radikaali läpinäkyvyyden edelläkävijä ruokatuotteiden toimitusketjussa. S-Ryhmä haluaa pilotoida blockchain -tasoista tuotteiden jäljitettävyyttä omissa toimitusketjuissa.

4.S-Ryhmä ei hyväksy rutiininomaista antibioottilääkitystä ja antibiootirehun antoa terveille eläimille. S-Ryhmä edellyttää, että kaikki omia merkkejä valmistavat, ulkomaista lihaa käyttävät tavarantoimittajat, sitoutuvat S- Ryhmän antibioottien käyttöohjeisiin.

5.S-Ryhmä lanseeraa terveellisiä lastenruokia näyttävästi esille myös myymälöissä. Osana kestävän kehityksen yhteiskuntasopimusta S- Ryhmä tekee ravitsemussitoumuksen, jolla edistetään parempia ruokavalintoja. Jo tänä vuonna Marttaliiton kanssa järjestetään 100 lasten kokki-kurssia yli 1000 lapselle.

6.S-Ryhmä vahvistaa satokausiajattelua; kauppoihin tulee yhä enemmän kauden kasviksia ja reseptejä. S-Ryhmä jatkaa kasvishalpuutusta, jotta kasvisten monipuolinen ja runsas käyttö on mahdollista kaikille.

Rakasta ruokaasi. Tunne se.

Tunteet ja palaute

Johtajallakin pitää olla tunteet, sillä silloin hän voi aistia ja kokea miten tehdyt päätökset vaikuttavat ja tuntuvat henkilökunnasta ja asiakkaista. Silloin hän osaa myös ottaa vastaan palautetta. Johtajan pitää osata asettaa itsensä henkilökunnan ja asiakkaiden ”housuihin”, jolloin hän voi ennakoida reaktiot ja varautua niihin.

Johtaja jolla on tunteet, kuuntelee asiakaspalautetta, kiittää palautteesta ja katsoo peiliin ja toteaa” miten minä voisin tehdä tämän vielä paremmin”. Johtaja jolla ei ole tuntumaa henkilöstöön, asiakkaisiin ryhtyy heti selittelemään palautteen antajalle. Palautteen antaja kokee että vika olikin hänessä, hän ei ollut  tarpeeksi fiksu ymmärtämään. Johtajan pitää ennen päätöstä osata ajatella miten henkilökunta ja asiakkaat reagoivat asiaan. Palaute on yrityksen paras ”kehitysmoottori”.

Näiden periaatteiden noudattaminen näkyy tuloksissa. Kokemusta on.

Luomuilluusio

Muutama kommentti TV:ssä 20.7. esitetystä ohjelmasta ”Luomuilluusio”

Ohjelmassa yhdistettiin kaksi eri asiaa, luomutuotanto ja työvoiman riisto. Katselijalle tuli mielikuva että luomutuotanto on työvoiman riistoa. Työvoiman riisto on suomalaiselle luomutuottajalle vieras käsite. Työvoiman riisto on tuttua monella tuotannon alalla maailmassa. Eettisesti tietenkin työvoiman riisto ei ole hyväksyttävää missään tuotannossa. Ohjelmassa korostui myös suuruuden ekonomian harha. Mitä suuremmat tuotantoyksiköt sitä enemmän ongelmia ja mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Suuruuden ekonomia, massatuotanto ei sovi luomutuotantoon. Hinta ei voi olla ainoa kilpailuvaltti. ”Iso on aina paha ja pieni on hyvä”.

Suomessa yöttömässä yössä, pääosin  perheyrityksissä tuotetut luomutuotteet ovat luomun luomua verrattuna esimerkiksi Etelä -Euroopassa tuotettuihin luomu- tuotteisiin. Suomessa valvonta on myös tiukempaa. Suomessa luomun hintakin halpenee, koska logistiikkaa on oikaistu ja kysyntä, volyymi kasvaa. Kannattaa siis suosia suomalaista luomua, se luo myös työtä Suomeen.

Päijät-Hämeen Region Oy

Nyt kun Koko Lahti Oy:n on siirretty kaikki Lahti-keskeiset yritykset (Lahti Events, Lahden Messut, Sibeliustalo jne.), Lahti Regionista voidaan tehdä koko Päijät-Hämeen markkinointiyritys. Uskon että kun nimi muutetaan Päijät-Hämeen Region Oy:ksi jäseniksi saadaan kaikki alueen kaupungit ja kunnat sekä merkittävä osa matkailualan toimijoista. Yrityksen pohja laajenee ja sitoutuminen kasvaa, varsinkin kun mukaan saadaan myös matkailualan yrityksiä. Koko Päijät-Häme tarvitsee oman markkinointiyhtiönsä.

Harha suuruuden ekonomiasta

Muutama vuosikymmen sitten kaupan alalla vannottiin suuruuden nimeen. Rakennettiin suuria yksiköitä päivittäistavarakauppaan, tavaratalokauppaan, hypermarketkauppaan, autokauppaan jne. Pienet lähikaupat, kyläkaupat, myymäläautot lopetettiin. Tänään asenteet ovat muuttuneet. Isojen yksiköiden rakentaminen on pysähtynyt. Uudenlaisia lähikauppoja, kyläkauppoja, tilamyymälöitä, nettikauppoja syntyy. Asiakkaat arvostavat lähipalveluja ja lähellä tuotettuja kotimaisia tuotteita, luomutuotteita. Myös pienten, lähellä toimivien olutpanimoiden ja leipomoiden suosio on kasvussa.

Vastaavaa suuruuden hulluutta ja uskoa aletaan nyt toteuttamaan sote- palveluille. Väitetään että lopettamalla 4-5 terveyskeskusta yhden ison tieltä parannetaan palvelua ja säästetään kustannuksia. On ymmärrettävää että sellaiset palvelut joita ihminen tarvitsee keskimäärin kerran tai kaksi eläessään (esim. isot leikkaukset ja synnytykset) voidaan keskittää isommille aluille jolloin voidaan taata riittävä asiantuntemus. Muut, usein tarvittavat sote- palvelut tulee olla lähellä asiakkaita, potilaita. Myös koulusektorilla muodostetaan liian suuria yksiköitä yksistään kustannussyistä.

Pienissä yksiköissä palvelu on henkilökohtaisempaa koska hoitajat, opettajat ja myyjät tuntevat asiakkaansa paremmin ja saavutettavuus on parempi.

                                                                      Pienemmissä yksiköissä voidaan paremmin hyödyntää terveyskeskuksen, kaupan, olutpanimon ja leipomon lähiympäristön tarpeet koska ne ovat erilaisia ison maakunnan sisälläkin ja eri puolilla Suomea. Esimerkiksi 3-4 opettajan kyläkoulujen ansiot ovat kiistattomia oppilaiden näkövinkkelistä katsottuna. Menestyvät ja toimivat kyläkoulut ovat myös yksi vetovoimatekijä lapsiperheille. Paikallisuutta voidaan myös hyödyntää maatilamatkailussa. Eläviä kyliä kehittämällä pidetään koko Suomi asuttuna.

Pieni on kaunista – Yhdessä olemme enemmän!

Kotimaan matkailussakin - Yhdessä Enemmän!

Antti Siika-aho osui naulan kantaa  HS 16.7.2017 kirjoituksessaan kotimaan matkailun esteistä. Matkatoimistot kyllä osaavat tehdä monenlaisia ulkomaanmatkapaketteja, aurinkolomapaketit, kaupunkilomapaketit jne. Miksi niitä ei tehdä Suomeen, suomalaisille ja ulkomaalaisille? Tässäkin pätee yhden pysähdyksen, puhelinnumeron taktiikka. Matkan varaaminen pitää olla helppoa ja vaivatonta, vaihtoehtoja pitää olla paljon. Tarjottava paketteja järville, tuntureille, metsäretkille, suolle, saaristoon, maatiloille, luonnonpuistoon, rakovalkealle yöksi, eläville kylille, erilaisiin tapahtumiin jne. Paketin pitää sisältää kaikki matkalla tarvittava, asunto, lähi- tai luomuruoka, kulkuvälineet, luvat, tarvittava opastus jne. Miksi näitä ei tehdä? Onko lähellä liian kaukana? Vai onko syynä yrittäjien kateus? Vai ideoiden puute?

Elinkeinoministeri Lintilä voisi tehdä muutakin kuin syyllistää meitä suomalaisia. Ministeriö voisi selvittää miksi kotimaan matkailupaketteja ei synny, onko lupaviidakko yksi este? Ministeriö voisi käynnistää jokaisessa maakunnassa kotimaan matkailuhankkeen jossa alueen yrittäjien kanssa yhteistyössä synnytetään matkailupaketteja kesälle ja talvelle. Näin saatua kokemusta hyödynnetään sitten koko valtakuntaan, poistetaan esteitä, valmennetaan ja kannustetaan yrittäjiä yhteistyöhön, kerrotaan onnistuneista esimerkeistä.

PS. Olen valmis Päijät-Hämeessä vetämään esittämäni kehittämishankkeen, jos ministeri pyytää.

Miksi Heinolan keskusta kuihtuu?

Heinolasta veronmaksajat vähenevät huolestuttavasti. Heinolan keskusta hiljenee, tyhjät liikehuoneistot lisääntyvät. Päivittäiset asiakasmäärät vähenevät. Torikauppiaat vanhenevat ja vähenevät. Kaupungin organisaatiota ei uskalleta keventää. Korjausvelka kasvaa .Byrokratiaa ei ole osattu tai haluttu purkaa.

Miksi näin?

Heinolan Kaupunkisydän ry perustettiin aikanaan kaupungin teettämien kehittämissuunnitelmien seurauksena. Konsultit ehdottivat yhdistyksen perustamista. Tavoitteena oli että yhdistyksessä keskustan yrittäjät ja kiinteistönomistajat yhdessä kaupungin viranomaisten kanssa paneutuvat keskustan kehittämiseen. Aluksi yhteistyö toimi hyvin, mutta sitten poliittiset päättäjät tulivat kateelliseksi ja yhteistyöhön tuli säröjä. Jopa virkamiehiä kiellettiin osallistumasta yhdistyksen toimintaan. Kaupunki ei halunnut tulla yhdistyksen jäseneksi, kuten naapurikaupungeissa Mikkelissä, Kouvolassa ja Lahdessa. Keskustan kehittäminen viivästyi. Sössittiin jopa valmiita yrittäjien suunnitelmia, esimerkiksi Ok Hämeenmaan, Kekkosen ja Rakennusliike Reposen suunnitelmat. Eri konsultit tekivät torin kehittämiseksi kolmet suunnitelmat, joita mitään ei toteutettu eikä hyödynnetty. Suunnitteluun ei otettu yrittäjiä mukaan, ne vain esiteltiin yrittäjille. Kaupunki ei aktiivisesti tukenut esimerkiksi Keskon ja Hämeenmaan valmiita suunnitelmia, investointeja keskustaan. Aikanaan hallituksen puheenjohtaja totesi että keskustan kehittämisellä ei ole kiirettä. Nyt ei ole enää kiirettä. Keskustan kehittäminen olisi pitänyt aloittaa 5-10 vuotta sitten. Kun kaupungin keskusta kuihtuu, koko kaupunki kuihtuu.

Mitä tulevaisuudessa, jos jatketaan nykymenoa?

Kaupungin keskustan liiketaloja muutetaan asunnoiksi. Erikoisliikkeet poistuvat katukuvasta asiakkaiden puutteesta, tori hiljenee, torille jalkautuvat kuukausittain kaupungin eri toimialat ja koulut. Energiarahasto on tuhlattu korjausvelan hoitoon ja homekoulujen korjauksiin ja uusien koulujen rakentamiseen. Kouluja on vain keskustassa ja lukio on Lahdessa. Kaupungin väkiluku on noin 15000 ja kaupungin organisaatio on mitoitettu edelleen yli 20000 asukkaalle. Verotusta on pitänyt kiristää. Teolliset työpaikat vähenevät joka vuosi. Lahti-Heinola radan kiskot on kerätty pois. Ei ole osattu aikanaan hyödyntää Heinolan vahvuuksia. Minua harmittaa käyttämättä jätetyt mahdollisuudet ja yrittäjäystävällisyyden puute käytännön toiminnassa.

Mikä vielä pelastaisi?

Kaupungin organisaatiota kevennetään reilusti. Elinkeinopolitiikkaan panostetaan tuplasti enemmän. Markkinointia tehdään yhdessä Lahden ja ympäristökuntien kanssa. Uusien yrittäjien vastaanottoon ja asioiden käsittelyn nopeuteen panostetaan. Neuvotellaan keskustaan Prisma ja sen alle iso parkkihalli. Tori siirretään satamaan ja sitä aluetta kehitetään. Kylpylän rantaan uudenlainen kylpylä. Rautatielle yksityisyrittäjän kiskobussiliikenne kolme kertaa päivässä Lahteen. Hevossaaresta teollisuus pois ja tilalle loma-asutusta ja kakkosasuntoja Vierumäen kävijöille ja oloneuvoksille. Lukiosta liikuntapainotteinen, yhteistyössä Vierumäen kanssa. Uusi konsepti lapsiperheiden houkuttelemiseksi Heinolaan (uudet liikuntakoulut ja päiväkodit, kouluissa luomuruokaa, keskustan perheasunnot, toimivat omakotialueet, elävät kylät, turvallinen koulutie, verotus jne.) Apajalahden luolasta ”lapin portti” (ympärivuotiset jääveistokset, lasten hiihtoladut, pulkkamäki jne.) Hyödynnetään yhdistysten aktiivisuutta ja palkitaan aktiivisimmat. Yrittäjäystävällisyys pitää näkyä joka päivä virkamiesten toiminassa, eikä vain strategiapapereissa. Valtiovaltaa on vaadittava tekemään rautatien jatkamispäätös Mikkeliin. Tämä kaikki edellyttää luottamusmiesorganisaatiolta yhteen hiileen puhaltamista.