Miksi koulut voivat pahoin?

Viime vuosisadan loppupuoliskolla kouluissa oli kuri ja järjestys, opettajaa kunnioitettiin, ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita, liikuntaa oli paljon koulussa ja vapaa-ajalla. Oppimistulokset olivat hyviä. Tietämäni mukaan kouluampumisia ei ollut.

Tällä vuosisadalla opettajien järjestyksenpito-oikeuksia on kavennettu tai niitä ei käytännössä ole ollenkaan, oppitunneilla osa oppilaista tekee ja huutaa mitä tykkää lakki päässään, osa pelaa kännyköillään eli oppimisympäristö on rauhaton. Oppimaan halukkaat eivät pysty keskittymään. Ei ole ihme, että oppimistulokset huononevat. Asia ei korjaannu sillä, että vaaditaan lisää avustajia, rahaa, jopa vartijoita kouluun ja häiriköt ehdotetaan sijoitettavan johonkin erillisiin punkkereihin. Lasten kasvatusketju kotoa päiväkotiin, sieltä alakouluun ja yläkouluun ja sieltä lukioon tai ammattioppilaitokseen pitää korjata ja samansuuntaistaa. Jos ei opita, pitää kerrata ennen kuin pääsee portailla eteenpäin. Korjausprojektiin mukaan kouluhallitus, vanhemmat, koulujen henkilökunta ja koululaiset. Poliitikot mukaan vasta, jos lakimuutoksia tarvitaan. Lapset pitää jo kotona opettaa kunnioittamaan vanhempia ihmisiä ja opettaa hyvät käytöstavat.  Vanhempien tulee pitää yhteyttä kouluun, opettajiin ja tukea heitä. Tästä nykyisestä ahdingosta selvitään vain kotien ja koulujen hyvällä yhteistyöllä. Tätä ongelmaa ei hallituskaan pysty yksi korjaamaan.

 

Lähiruokatori Heila jokaiseen maakuntaan

Vuoden lähiruokateko 2024 oli Lähiruokatori Heila Heinolasta. Heila on toiminut menestyksellisesti jo yli 15 vuotta, joten konsepti on testattu ja toimii. Jo vuosia maataloustuottajat ovat protestoineet kauppaketjuja vastaan heidänkin hintojensa halpuuttamisesta. Kauppaketjut ovat kuulemma syynä maataloustuottajien tulosten jatkuvaan laskuun. Tulonmuodostus tuotantoketjussa tuottaja-teollisuus-kauppa-kuluttaja ei ole tasapuolinen. Tätä ongelmaa ovat lähes kaikkien puolueiden maatalousministerit luvanneet ratkaista, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan.

Voisiko, varsinkin pienten maataloustuottajien eli lähiruokatuottajien tilannetta helpottaa perustamalla jokaiseen maakuntaan Heila, joka välittäisi kuluttajille 200-300 lähiseudun pientuottajien tuotteita? ”Äiti-Heila” antaisi nimen käyttöoikeuden, valvoisi konseptin toteutumista ja kehittämistä sekä hoitaisi sovittua yhteismarkkinointia ja tiedottamista. Maakunnan Heilan yrittäjät valittaisiin samoilla perusteilla kuin ”Äiti-Heilassakin”. Usko luomu-ja lähiruokaan, kokemusta menestyvästä yritystoiminnasta sekä jotakin omaa tuotantoa esimerkiksi, leipomo, liha, vihannes-marja, olut jne. Uusi Heila pitää perustaa maakunnassa olemassa olevien asiakasvirtojen varrelle, kuten 24h liikennemyymälät, Prisma, Citymarket, Lidl jne. Joku rakentaja voisi suunnitella Heilalle sopivan liikekiinteistökonseptin ”Äiti-Heilan” mallin mukaan. Heila menestyy paremmin omassa kiinteistössään kuin osana isompaa liikerakennusta. Rakennuksen ulkoisen olemuksen pitää tukea luomu-lähiruokamielikuvaa. Tätä hanketta on saatava tukemaan maan hallitus, MTK, Luomuliitto, Kuluttajaliitto, Maakuntien Leader ry:t. Hankkeeseen pitää saada EU:n tukea ja rahaa.

Olen Heinolan Heilan synnyttäjä, olen tämän projektin käytettävissä, jos pyydetään.

 

 

Vuoden Lähiruokateko- Heinolan Lähiruokatori Heila

Onnittelut Heilan nykyisille ja entisille yrittäjille ja henkilökunnalle. Tavoitteena Heilaa 2008 perustettaessa oli, että siitä ei tule mikään ”päiväperhonen” vaan pysyvä, kehittyvä myyntipaikka ja ruokapaikka suomalaisille luomu-ja lähiruokayrittäjien tuotteille. Perustaminen ei ollut helppoa. Osa rahoittajista sanoi, että sitä oli jo viisi vuotta sitten Itä-Hämeessä kokeiltu, ei menestynyt. Nykyisen tontin haltija kaavaili tontille jotakin autoiluun ja huoltoon liittyvää. Sain vakuutettua osan rahoittajista ja tontin omistajan luomu-ja lähiruokaan perustuvan kaupan perustamisen järkevyydestä. Perustamista auttoi juuri avatun ABC liikennemyymälän asiakasvirtojen kasvu ja moottoritiellä liikkuvien automäärien kasvu arkisin ja erityisesti viikonloppuisin. Seuraavassa vaiheessa käynnistyi sopivien yrittäjien haku. Tavoitteena löytää yrittäjät, jotka uskovat luomu-ja lähiruokaan ja joilla on jo menestystä yrittäjänä ja joilla oli jotakin omaa tuotantoa, kuten viljapossu, viini, olut. Yrittäjät löytyivät myymäläpuolelle ja ravintolapuolelle. Yrittäjät perustivat yritykset Heilan ympärille ja liikerakennuksen suunnittelu alkoi. Maanomistaja rakensi Heilan rakennuksen ja vuokrasi sen yrittäjille. Perustamisvaiheessa Hesalaisille Savon mökille matkaaville Heilassa oli Hesan jälkeen ensimmäinen oikea lihatiski. Tänään niitä on matkalla jo useita. Heila oli edelläkävijä. Tänään myös lähes kaikki ruokakaupat ovat lisänneet valikoimiinsa luomu-ja lähiruokatuotteita. Heila oli edelläkävijä. Heilan on pitänyt löytää uusia vetovoimatekijöitä. Lähes kolmensadan lähi- tuottajan valikoimat elävät ja kehittyvät. Myös nettimyynti on tullut mukaan. Koko Heilan kiinteistön toiminnot ovat nyt saman yrittäjän käsissä, se helpottaa toimintaa ja tuottaa kustannussäästöjä. Lähiruokaravintolan tarjonta ja palvelu on yksi vetovoimatekijä. Ulkomyynnissä testataan uusien tavarantoimittajien tuotteiden kiinnostavuus. Uusien Heilojen avaaminen on mahdollista vain jo olemassa olevien asiakasvirtojen varrelle. Olen aikanaan niitä ehdottanut muutamien muiden ABC liikennemyymälöiden viereen, mutta esitykset eivät ole saaneet tulta. Maakunnassa voisi olla aina yksi menestyvä Heila. Konsepti on testattu ja hyväksi havaittu. Heila on Heinolallekin merkittävä vetovoimatekijä. Hei Heila Heinolasta jokaiselle...

 

Maailman paras, miksi ei maailman halutuin?

Suomi on maailman onnellisin maa, Suomessa on maailman puhtain ilma ja vesi. Suomi on jääkiekon maailmanmestari. Tamperelaiset markkinoinnin ammattilaiset kertoivat että 170 matkanjärjestäjää eri puolilta maailmaa eivät tiedä missä Tampere sijaitsee, mutta lähes kaikki tietävät, että Suomi on maailman onnellisin maa, jo monta vuotta. Miten tätä on hyödynnetty Suomen markkinoinnissa? Tampere on tehnyt jo paketteja onnellisuusteeman ympärille, saunaan, metsäretkiin, vesistöön, jääliikuntaan jne. Tämän lisäksi Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa muita maita. Meillä on puhdasta luontoa, lunta ja tuntureita, järvikaloja ja terveellisiä metsämarjoja. Miksi emme osaa hyödyntää näitä tämän päivän vahvuuksia? Joulupukkiteema ei puhuttele kaikkia haluttuja kohderyhmiä. Eikö maailmankansalaisia, perheitä juuri nämä asiat kiinnosta; onnellisuus, puhdas ilma, vesi, luonto, turvallisuus ja lasten tulevaisuus. Onko näitä teemoja hyödynnetty, kun hankitaan työntekijöitä perheineen ulkomailta? Hallituksen kannattaisi teettää näistä teemoista uusi Suomen markkinointivideo, jota yrityksetkin työtekijähankinnoissaan hyödyntäisi.

 

Lahden vetovoima hiipunut

Viimeisen T-Median tekemän tutkimuksen mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu on edelleen Tampere, toiseksi vetovoimaisin Jyväskylä ja Kuopio ja kolmanneksi Oulu. Lahti oli tässä listauksessa kahdeksas ja menettänyt hieman vetovoimaansa. Tutkimuksessa vetovoimaan vaikuttivat talouden elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne. Miksi Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi ja yliopistokaupunkileima eivät ole vaikuttaneet myönteisesti? Eikö markkinoinnissa hyödynnetty näitä uusia vahvuuksia vetovoimaan? Myönteistä taulukossa on, että Lahden takaa löytyvät Helsinki ja Vantaa, tämän pitäisi parantaa Lahden vetovoimaa pääkaupunkiseudulle. Oletan että Lahdella on parannettavaa kustannusrakenteessa ja yhteisöllisyydessä. Politiikassa ei puhalleta yhteen ”Lahden hiileen” ei tajuta, että yhdessä olemme enemmän.

 

Yhteistyötaidot käyttöön

Hyvät yhteistyötaidot estävät isojen ongelmien ja vastakkaisasetelmien syntymistä. Ongelmaa tai kehittämisehdotusta pitää johtajan osata katsoa omasta ja myös asiakkaan ja työntekijän vinkkelistä. Täytyy löytää etuja kaikkien kolmen osapuolen osalta. Asiakkaan, työntekijöiden ja yrityksen omistajan edut pitää tuoda neuvottelussa selvästi ja uskottavasti esille. Olemme samassa veneessä. Omassa johtamisessani esitin eli testasin uutta ideaani ensin yhden työryhmän jäsenen kanssa, jäsenen valitsin olettamuksen mukaan, että hän suhtautuu siihen positiivisesti. Päätöskokouksessa hän auttoi ideani läpimenoa ja uskottavuutta. Johtajan, yrityksen edustajan pitää osata asennoitua asiakkaan ja henkilökunnan ”housuihin”. Minä esimerkiksi juttelin paljon asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa, se auttoi ymmärtämään heitä.

Nyt näyttää siltä, että valtakunnantasolla näitä periaatteita ei ole ymmärretty, varsinkin kun oppositio vääristää tavoitteita ja vaikutuksia. Hallitus ei ole pystynyt kertomaan toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia yritysten henkilökunnalle, liitoille ja Suomen kansalaisille. Välttämättömien toimenpiteiden myönteiset, kansantajuisesti esitetyt vaikutukset ovat jääneet opposition huutojen alle. Hallitus kertoo, että se odotti liittojen koviakin toimenpiteitä. Hallituksella olisi ollut aikaa valmistautua näihin liittojen koviin toimenpiteisiin. Nyt näyttää siltä, että hallitus katselee tapahtumia ”housut nilkoissa ”ja ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Valitettavasti.

 

Kuunteleeko Lahti asukkaitaan?

Huonosti kuuntelee. siis kaupunki, yrittäjät, yhdistykset. Kuuden vuoden aikana esittämistäni kymmenistä kehittämisideoista toteutui vain kaksi. Ankkurin S-Marketin liikenneympyrän opasteita nostettiin, jotta talvella autoilija näkee jalankulkijan suojatieltä liikennemerkkien takaa. Toinen idea oli Sataman kunto-näköalaportaat, jotka toteutuivat vuosien valitusten jälkeen. Kunto-näköalaportaiden opastusideani on vielä toteuttamatta, portaathan ovat myös hyvä reitti Lanun patsaspuistoon.

Toteutumatta jääneitä kehittämisideoita:

Lanun puiston yhteyteen Puuveistospuisto teemalla ”metsän eläimet”, jääveistotapahtuman toteuttaminen torilla tai satamassa, Karirannan kesäteatterin fiksaus ja käynnistäminen, Vesijärven jään hyödyntäminen helmi-maaliskuussa ”Vesijärven talvi” teemalla, sataman torille kesällä vihannes -ja mansikkakauppiaita, kauppahallista oikea kauppahalli ei ruokailuhalli ja parempi yhteistyö torin ja torin ympäristön kivijalkakauppiaiden kanssa, torin ympäristön ja toriparkin parkkimaksujen puolittaminen pe-la, torille live-kamera nettiin torin omille sivuille josta asukkaat voivat seurata torin elämää, tapahtumia ja tulla paikan päälle, Keskustan kehän ulkopuolella yrittäjät voisivat tulla torille esittelemään kausitavaroitaan esim. veneet, polkupyörät, mopot, auto, sukset jne. teemalla ”Kausimarkkinat” joka kuukauden eka lauantai, Päijät-sote poistaisi yhden organisaatiotason ja toteuttaisi omalääkärimallia ja säilyttäisi sote-lähipalvelut yli 8000 asukkaan taajamissa, Niemen leirintäalueen lopettaminen oli virhe, leirintäaluetta olisi pitänyt kehittää, esimerkiksi Heinolan leirintäalue palvelee myös talvella, nyt Niemessä on vain pari isoa tapahtumaa vuodessa, leirintäalue olisi paremmin sopinut ympäristöpääkaupungin imagoon, Lahti-Heinolan radalle henkilöliikenne yrittäjän toimesta VR:ltä vuokratulla ”Lättähatulla”, Salpausselän kesäkisat: mäki, rullahiihto, viestit, maastojuoksut, nykyisin hyppyrimäkiä hyödynnetään liian vähän, yhdessä olemme enemmän.

Olisin toivonut, että edes vastataan, ”kiitos ideasta, selvitellään” tai kysytään ”kerro tarkemmin mitä tarkoitat?”

 

Etähoito ja ongelmat lisääntyvät

A-Studiossa keskusteltiin 27.2.2027 etähoidosta, etävastaanotosta ja etäyhteydenotosta. Mukana oli THL:n edustaja, hyvinvointialueen johtaja ja lääkäri. Etähoidon osuus muutamilla hyvinvointialueilla on jo 50-60%. Jollakin alueella oli ollut konsulttifirma kokeilemassa etähoitoa. Tulokset olivat huonoja. Kokeilut pitää tehdä oman henkilökunnan voimin ja johdolla. Ainoastaan mukana oleva lääkärien edustaja oli huolissaan perusterveydenhoidossa hoidon jatkuvuudesta ja hänen mukaansa siihen paras ratkaisu on omalääkärimalli. Ihmettelen että mukana ollut hyvinvointialueen johtaja eikä THL:n edusta tuoneet omalääkärimallin tarpeellisuutta esille etähoitoa kehitettäessä. Olen itse syöpäsairas diabeetikko, joten minulla on ollut sama lääkäri yli kymmenen vuotta. Aikaisemmin kävin lääkärissä kolme kertaa vuodessa, nyt vain kerran vuodessa ja se on omalääkärimallin ansiota. Olen tyytyväinen.

Johtopäätökseni keskustelusta oli, että vähemmän politiikkoja ja enemmän tekijöitä, lääkäreitä, hoitajia palvelujen kehittämiseen. Ainoa keino etähoidon onnistumiseen ja sen lisäämiseen on omalääkärimalli. Miksi omalääkärimallin sisäänajo on niin vaikeata?

 

Miksi kansanedustaja jättää ”hukkuvan laivan”?

Vasemmisto ja keskusta olivat sorvaamassa nykyistä sote-mallia, joten he tietävät missä päätökset tehdään. Ne tehdään hyvinvointialueiden valtuustoissa, ei maan hallituksessa. Kuitenkin nyt kun ko. puolueet ovat oppositiossa ne vaativat maan hallitusta tekemään toimenpiteitä tai estämään palvelujen karsimista. Yritetään sumuttaa äänestäjiä. Ei kansalaiset ole niin tyhmiä, kaksinaamaisuus paljastuu.

Kun hyvinvointialueiden valtuustoja vaaleilla valittiin, iso osa kansanedustajaistakin oli ehdolla valtuustoon ja useimmat pääsivät. Tavoitteena oli puolueen vallan kasvattaminen ja puoluetuen lisääminen. Ei heitä näköjään kiinnostanut oikeasti sote-palvelujen kehittäminen. Nyt kun on tullut esille, että hyvinvointialueiden valtuustoissa on tehtävä palvelujen karsintaa ja puolueen kannalta huonoja päätöksiä, monet kansanedustajat ja ministerit ovat pyytäneet eroa valtuustoista, mm. Purra, Orpo, Mykkänen, Runne, Sammallahti, Rustila, Berghom, Heinonen, Juuso. Kansalaisten kannalta huonot päätökset rasittavat kansanedustajien ja ministereiden imagoa ja mahdollisuutta pärjätä seuraavissa vaaleissa. Jätetään ”hukkuva laiva” ajelehtimaan, ei kanneta vastuuta tehdyistä päätöksistä.

Ennen lähtöä valtuustoista he kuitenkin ehtivät tekemään pari tärkeää päätöstä puolueen kannalta. Nostettiin tuntuvasti kokouspalkkioita ja jaettiin puoluetukia monia miljoonia. Samat päättäjät vaativat sitten hallitukselta lisää rahaa hyvinvointialueille, kaksinaamaisuutta. Puoluepolitiikka on sotkenut ja hämärtänyt kaikki uuden soten hyvät tavoitteet. Pitää enemmän kuulla soten tekijöitä ei poliitikkoja.

 

Miksi velkarahaa riittää puoluetukiin?

Näyttää siltä vasta perustetut hyvinvointialueet ovat todellisia ”hillotolppia” puolueille ja niiden jäsenille. Hyvinvointialueiden valtuustot nostivat palkkioitaan 14 miljoonalla eurolla ja jakoivat puoluetukea lähes 3-5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan oppositio huutaa lisää rahaa hyvinvointialueille, jotta palvelut voidaan turvata. Eikö valtuutettujen olisi pitänyt näyttää esimerkkiä näissä kulusäästötalkoissa?

Viime vuonna verorahoja jaettiin puoluetukena puolueille lähes 36 miljoonaa euroa. Kunnallista puoluetukea jaettiin viime vuonna lähes 15 miljoonaa euroa (tutkija Venhon mukaan). Eduskuntavaalien aikaan puoluetukia jaettiin lähes 30 miljoonaa euroa. Lisäksi puolueet saavat rahaa myös erilaisten eläkeläisten, liikunnan ja kulttuuriyhdistysten kautta, sillä monet yhdistykset ovat puoluesidonnaisia. Lisäksi rahaa kiertää puolueille myös erilaisten säätiöiden kautta verovapaana. Osa suurista puolueista hyödyntää vuokralaisten ahdinkoa.

Esitän että kansanedustajat ja hyvinvointialueiden valtuutetut puolittavat palkkionsa täksi ja ensi vuodeksi. Samoin puolueet puolittaisivat saamansa virallisen puoluetuen täksi ja ensi vuodeksi. Se olisi hyvä teko.

 

Suomen päivittäistavarakaupan katteet

Suomessa tutkimusten mukaan Euroopan korkeimmat päivittäistavarakaupan katteet. Nyt annetaan ymmärtää, että se johtuu siitä, että kauppa ”ryöstää” asiakkailtaan ja tuottajilta. Jätetään kertomatta myös se että, Suomessa päivittäistavarakaupan verotus on Euroopan korkeinta. Ei oteta huomioon sitä, että Suomi on harvaan asuttu maa, pitkät etäisyydet ja kalliimmat henkilöstökustannukset Keski-Eurooppaan verrattuna.

Toinen tapa tulkita tuloksia on, että kaupan hyvät katteet johtuvat Euroopan parhaista liike-ideoista, ketjujen tehokkuudesta, hyödyntämisestä. Toiminta on kustannustehokasta, logistiikka toimii, volyymit kasvavat, bonusten ansiosta asiakkaat keskittävät ostoksiaan, bonusten ansiosta päivittäistä mainontaa on voitu karsia, vähentää, työvoiman käyttö on tehokasta, uutta tekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi rahastuksessa, tilauksissa, myynnin seurannassa, hävikin vähentämisessä. Kaupan valikoimien kotimaisuusaste on korkea ja näin kauppa välillisesti tukee lähituottajia, elintarviketeollisuutta, logistiikkayhtiöitä. Vain kannattava yritys pystyy työllistämään ja investoimaan. Suomalaisten kauppaketjujen katteet jäävät Suomeen, ulkolaisten ketjujen katteet viedään pois Suomesta. Kauppaketjujen hypermarkettien asiakasvirtaa hyödyntämät tuhannet pienyrittäjät.

 

Liika lihavuus lisää myös syövän riskiä

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että liika lihavuus lisää syövän riskiä ja lisäksi sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta. Nämä yhteensä ovat kansanterveydelle iso haaste. Kustannukset ovat monia miljardeja. Miksi ei oteta käyttöön kovempia keinoja elämäntapamuutosten aikaan saamiseksi? Onko karamellitehtaiden, juomafirmojen, Alkon, sokeritehtaiden ja ”höttöruokien” valmistajien vastustus esteenä? Miksi poliitikot elävät vain tätä ja huomista päivää, vaalien väliaikaa, miksi ei satsata tulevaisuuteen, lapsiimme? Nyt tehtävien radikaalien toimenpiteiden tulokset näkyvät vasta kymmenen vuoden jälkeen, mutta ne on nyt tehtävä. Muutos pitää aloittaa jo kotoa sillä sieltä saadut ruokailu- ja liikuntatottumukset kantavat pitkälle. Tärkeitä ovat yhteiset ruokailuajat, kotiruoka, terveelliset välipalat yhdessä tekeminen, yhteiset, säännölliset liikuntaharrastukset. Kouluissa lisättävä säännöllistä liikuntaa, kerrottava terveellisen ruoan merkityksestä ja lisättävä lähiruokaa, kotiruokaa eli ei tehdasvalmisteista, suurissa keittiöissä valmistettua edullista ruokaa. Tässäkin asiassa pieni on kaunista eli terveellistä, läheltä.

Kaupan ketjut ja ravintolat voisivat yhdessä sopia toimenpiteistä terveellisemmän ruoan markkinoinnista ja esillepanoista. Terveemmät asiakkaat elävät ja ostavat pidempään. Kuntaliitto voisi vuosittain haastaa kunnat liikuttamaan kuntalaisia ja vuoden liikuttavin kunta palkitaan ruhtinaallisesti. Terveyskeskusten lääkärit voisivat määrätä liikuntareseptejä ja jakaa liikuntaseteleitä. Suomen Yrittäjäyhdistys voisi haastaa kaikki Suomen yrittäjät liikuntataloisiin, jossa parhaat palkitaan. Uusi presidentti voisi olla näiden valtakunnallisten tapahtumien suojelija, innostaja. Valtiovalta voi esimerkiksi veropolitiikalla ohjailla kulutusta. Kotimaisen luomuruoan ja lähiruuan vero alemmaksi ja epäterveellisen ruoan vero korkeammaksi ja säätämällä uuden sokeriveron. Lisäksi valtiovalta voi muuttaa erilaisten yhdistysten, seurojen, myös poliittisten avustusta jakoperusteita niin että siinä huomioidaan kuinka hyvin ko. yhdistys liikuttaa suomalaisia tai edistää terveellisempiä ruokia ja ruokailutapoja

Olen varma, jos näistä ideoista, mahdollisuuksista puoletkin toteutetaan, tilanne paranee merkittävästi. Nyt ei pelkät juhlapuheet auta. Liike, kotiruoka, lähiruoka on lääke

 

S-Kauppa saa parhaat liikepaikat kunnissa?

Otsikon väite elää tänäänkin monen suomalaisen mielessä, hän uskoo kateellisten kilpailijoiden väitteisiin. Kunnan vapaat liikepaikkatontit ovat olleet monesti vuosia vapaana S-kaupan kilpailijoidenkin ostettavissa. Esimerkiksi liikennemyymälöiden paikat moottoriteiden varsilla eivät menneet kaupaksi kilpailijoille koska heillä ei ollut sopivaa liike-ideaa, konseptia. Näin kävi esimerkiksi Heinolassa. Samalle tontille olisi tarvittu kolme eri yrittäjää, bensanjakelu, korjaamo, ravintola/kahvila. S-Ryhmä kehitti tällaisille tonteille toimivan liike-idea eli ABC-liikennemyymälät, joissa tontilla oli vain yksi yrittäjä, alueosuukauppa. Lisäksi ABC kiinteistössä moni yksityisyrittäjä hyödyntää syntynyttä asiakasvirtaa. ABC-liikennemyymälä on monessa pienessä kunnassa merkittävä palvelu kuntalaisille ja moottoritiellä kulkijoille.

Autotavaratalotontit määritellään jo maakuntakaavoissa. Kunnat suunnittelevat palvelurakenteensa kehittämistä aktiivisempien toimijoiden kanssa. S-Ryhmän alueosuuskaupat ovat olleet aktiivisempia. Kesko menetti mahdollisuutensa maakunnissa lopettamalla alueorganisaationsa. Pääkonttoritasolta maakuntien liikepaikkojen hankinta oli hankalampaa. Nopeimmat söivät hitaat. Tästä on turha syyttää kunnan päättäjiä ja S-ryhmää. Suurin osa ABC:n liikepaikoista on ostettu yksityisiltä ei kunnalta. Jos liikepaikkojen myöntämisessä olisi ollut jotakin suhmurointia, oikeusprosessit olisivat käynnissä. Esimerkiksi Heinolassa ensimmäisen automarketpaikan sai Keskon Citymarket ja osa päättäjistä on vuosia vastustanut Prisman tuloa Heinolaan. Alueosuukaupan vahvuutena on ollut laaja omistajakunta, jäsenet, hyvät konseptit ja osaaminen. Osuuskapan voitto ei mene omistajien eikä johtajan taskuun vaan se pääosin käytetään toimipaikkojen kehittämiseen ja uusien rakentamiseen.

 

Onko Prisma kaupungin miina?

Ystävämme Seppä ei pystynyt estämään Prisman tuloa Heinolaan. Nyt hän yrittää, historian vedoten mustamaalata Prisman tuloa ja vertaa sitä miinaan, Itä-Häme lehdessä 15.1.2024. Sepän antamat liikkeenjohdolliset neuvot ja johtopäätökset eivät ole tätä päivää, ne ovat viime vuosisadalta. Juna meni jo.

Yhtä asiaa historiasta Seppä ei muista tai ei halua muistaa. Viime vuosisadan vaihteessa Prisma oli tulossa keskustaan. S-marketin ja Itä-Hämeen tontit olisi yhdistetty ja kellarikerrokseen olisi tullut iso parkkihalli. Tämän suunnitelmaan etenemiseen kaupunki ei tehnyt mitään. Vuosien odottaminen nosti kustannuksia ja Hämeenmaa kyllästyi odottamaan ja etsi muita toteuttamisvaihtoehtoja Citymarketin naapuriin. Miksi Seppä ei yhtä voimakkaasti tukenut tätä keskustan Prisma-hanketta?

Seppä ei halua puhua Prisman erikoistavarakaupasta, se lisää asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja vähentää ostosmatkoja Lahteen. Keskustan erikoistavarakaupat, kivijalkakaupat säilyvät, jos eivät odota Prisman tuloa kädet taskuissa. Kivijalkakauppojen vahvuus on valikoimat, hyvä palvelu ja sopivat aukioloajat. Lähikauppojen säilymisen ratkaisevat asiakkaat käyttämällä lähikauppojen palveluja. Uskon että paikallisliikenteen kyydissä pääsee kätevästi myös Citymarkettiin ja Prismaan.

Citymarket ja Prisma moottoritien samassa liittymässä vetävät enemmän asiakkaita moottoritieltä tavarataloihin ja osa niistä ajaa keskustan kautta takaisin moottoritielle, jos keskusta on vetovoimainen. Prisman tulo vauhditti myös Citymarketin laajentamista ja uusimista. Prisman tulo ei ole miina, se on mahdollisuus.

 

Miksi Vesijärven jäätä ei hyödynnetä?

Lahden kaupungin liikuntavastaavat kertovat, että Vesijärven jäätä ei voi vielä hyödyntää, kun ei ole suunnitelmia. Olen kahtena syksynä lähettänyt kaupungin liikuntavastaaville ja Vesijärvi-säätiölle idean, miten Vesijärven jäätä voisi hyödyntää, mutta näköjään se on ollut väärän henkilön idea ja se on mennyt roskakoriin. Tavoitteena minulla oli saada mahdollisimman moni lahtelainen liikkumaan talvella Vesijärven jäällä. Kävelijät, sauvakävelijät, luistelijat, hiihtäjät, pyöräilijät, hiihtäjät, ”pipolätkää” pelaavat, curlingia harrastavat, napakelkkaa pyörittävät, jääsaunassa kävijät, avantouimarit jne. Nämä eri lajit vetävät aurinkoisina päivinä jäälle tuhansia ihmisiä. Samalla tämä olisi piristysruiske jään ympärillä oleville yrityksille esim. Lokki, Kokka, Nosturi, Moottoripyörämuseo, Kahvila Kotiranta, Messilä Camping. Toimenpiteeksi ehdotin, että kaupunki kutsuu kokoon edellä mainitut, mahdolliset yhteistyökumppanit suunnitelman tekoon seuraavalle talvelle, helmi-maaliskuulle. Suunnitelmassa sovitaan mitä tehdään koska ja kuka tekee, kuka auraa väylät, kuka tekee ladut, mitä tapahtumia yritykset järjestävät, tapahtumat keskitettäisiin pe-su, sovittaisiin yhteismainonnasta, perustettaisiin omat nettisivut jne. Vesijärvi-säätiö olisi vahvasti mukana järjestämällä koko perheen pilkkikisat ja myymällä tuotteitaan. Jos kaupunki innostuisi oikeasti jään hyödyntämisestä, pystyn järjestämään Suomen jääveistotaiteilijoille jääveistokisat jotka veistäisivät kymmen jääveistotaidetta ennakkoon sovitun teeman pohjalta esimerkiksi sataman torille.

PS. kuulemma moottoriradan suunnittelu jäälle kyllä edistyy, ex ympäristöpääkaupungissa