Miten torpataan kolmas Prisma-hanke?

Sepän kirjoitus Itä-Häme lehdessä 27.6. osoittaa että hänellä on nyt vaikeus löytää kolmanteen Prisman paikkaan valituskohteita. Hän ja hänen yhdistyksensä saivat viivytettyä ja torpattua edellisen Prisma hankkeen. Liike-elämässä pätevät samat säännöt kuin kalastuksessakin, kannattaa kalastaa siellä missä kala liikkuu. 1990 luvun jälkeen maailma ja ympäristö on muuttunut, Heinolassakin. Yritysten pitää elää ajassa. Kuten Seppä kertoi, Hämeenmaan edeltäjä oli lähes konkurssin partaalla. Tästä syystä palveluverkoston kehittäminen on vielä kesken, toisin kuin pohjanmaalla KPO:lla. Hämeenmaan edustajisto, joka koostuu vaaleilla valituista asiakasomistajien edustajista, on päättänyt käyttää ylijäämän palveluverkoston kehittämiseen. Osuuskauppa ei jaa rahaa asiakasomistajille, jos sitä ei ole tuloksen kautta kertynyt. Uskon että muutaman vuoden kuluttua edustajisto päättää jakaa ylijäämää myös asiakasomistajille, kun palveluverkosto on halutussa kunnossa, Heinolassakin. On luonnollista, että ostohyvitystä maksetaan asiakasomistajille palvelujen käytön suhteessa, se on tasapuolista. Yritykset, Hämeenmaa ja Suomen hallitus ilmoittavat työllistettävien määrät samalla tavalla. Osa-aikatyö on monella opiskelijalle ja perheenäidille hyvä vaihtoehto. Moni pääsee osa-aikatyön kautta työn syrjään kiinni ja päätyy sitä kautta pysyvään työsuhteeseen. Työpaikat ja työympäristö on merkittävästi muuttunut siitä ajasta kuin minä ja Seppä olimme työelämässä. Näyttää siltä, että olemme Suomessa oikealla tiellä työllisyys kasvaa. Heinolassakin näyttää olevan myötätuulta. Aika entinen ei palaa.

 

Uusi opaste, liikennemerkki

Näitä opasteita on ilmestynyt myös Lahteen, onko Heinolaan? Tämä on virallisesti opaste pyöräilijöille ja jalankulkijoille, mutta se on samalla ko. kohteen pysyvä mainos. Tällä voitaisiin opastee esim. Heinolassa vieraita, matkailijoita mm. satamaan, Heinäsaareen, Museoille, Lintutarhalle, Leikkipuistoon, Harjupaviljongille, Torille, Rantapuistoon Suomen suurimman puun luo, Lukiolle, Kesäteatteriin. Jos kaupungilla ei ole rahaa tähän, kaupunki voi myydä opasteen alimmaisen rivin yritykselle, joka on samalla suunnalla. Tämä olisi yksi keino saada asiakkaita Heinolan keskustaan ja haluttuihin kohteisiin.

 

Prisman vaikutukset Heinolassa?

Nyt Heinolassa puhutaan, että tuleva Prisma tyhjentää Heinolan keskustan. Ei tyhjennä, jos yrittäjät varautuvat toimintaympäristön muutoksiin. Aikanaan Citymarketin tulon piti tyhjentää keskusta. Ei tyhjentänyt, mutta hiljensi. Koko Heinolan kannalta vaikutukset ovat positiivisia. Moottoritien kulkijoista yhä useampi pysähtyy Heinolaan ja jättää euroja Heinolaan. Yhä useampi jättää ostosmatkan Lahteen tekemättä ja jättää euronsa kotikaupunkiinsa. Prismaan tulee uusia työpaikkoja lähes 100. Pieniä merkkejä väkiluvun kasvustakin jo on. Toivottavasti Prisma rakennetaan puusta, heinolalaisien yrittäjien voimin.

Miten yrittäjät voivat varautua Prisman tuloon? Parantamalla valikoimiaan, erikoistumalla ja parantamalla henkilökohtaista, asiantuntevaa palveluaan. Hyödyntämällä nettikauppaa. Tästä hyvä esimerkki on Kenkä-Jenni, kannattaa tutustua ja ottaa oppia. Erikoistumisesta hyvä esimerkki on Heila. Jotta saadaan osa kesäasukkaista pyörähtämään myös keskustan kautta mökilleen, pitää aukioloaikoja pidentää ja yhdenmukaistaa. Prisman tontille kyltti ”Aja keskustan kautta takaisin ABC:lle ja moottoritielle” ja ABC:n tontille kyltti ”Aja keskustan ja Prisman kautta takaisin moottoritielle”. Lisäksi kannattaa miettiä mitä palveluja keskustasta puuttuu, joiden takia ohikulkija poikkeaisi? Pitää hyödyntää ilmaiset parkkipaikat, hyvät ruokapaikat, torin hyvä paikallistarjonta, Lintutarha ja sen uusi ympäristö, Suomen suurin puu Rantapuistossa, Suomen Joulupuukaupunki jne.

Nyt kannattaa unohtaa riittely ja kateus. Yhteistyö on voimaa. Kaupungilla on töissä hankejohtaja, elinkeinojohtaja, elinkeinopäällikkö, kaupungissa on Visit- ja Business Heinola. Näyttäkää nyt yhdessä yrittäjien kanssa, kuinka kaupungin keskustan vetovoimaa lisätään. Se on mahdollista. Mutta vaan yhteistyöllä ja uusilla innovaatioilla. Kädet taskussa muutosta peläten se ei toteudu.

PS. Hyvä markkinointiviesti: Heinolan keskusta on  "Taivaskattoinen Kauppakeskus, yli 200 yritystä ja palvelua vain kävelymatkan päässä torilta ja ilmaiset parkkipaikat" Eli tarjontaa keskustassa on enemmän kuin Citymarketissa ja Prismassa yhteensä.

 

Oikealla vai vasemmalla?

Minulle opetettiin jo lapsena, että on käveltävä aina tien oikeaa laitaa. Olen maalta kotoisin. Kun siirryin asumaan kaupunkiin, kävelin tietysti jalka- pyörä käytävienkin oikeaa laitaa. Silloin näillä teillä oli vain muutama pyöräilijä ja kävelijä. Nyt jalankulkija kokee turvattomuutta yhdistetyillä jalka- pyöräteillä. Pyöriä. läskipyöriä ja sähköavusteisia kulkuneuvoja suihkii ohi molemmilta puolin kävelijää. Osa ajaa ylinopeutta, osa ajaa humalassa, osalla on kaveri kyydissä. Kun kävelen oikeaa laitaa, ne tulevat selän takaa vauhdilla ja suurin osa heistä ei tiedä miksi pyörässä on soittokello. Pitäisi mennä oppiin keski-Eurooppaan. Liikenneturva ohjeistaa jalankulkijaa kulkemaan joko oikeaa tai vasenta laittaa, tilanteesta riippuen. Ei edistä yhdistetyn pyörätie jalkakäytävän turvallisuutta.

Edellä mainituista syistä kävelen nyt jalka- pyörätien vasenta laitaa, jolloin näen vastaan tulevat hurjastelijat ja voin varmistaa omalta osaltani turvallisen ohituksen. Eli jalankulkija kulkee yhdistetyn jalka- pyörätien vasenta laitaa ja muut oikeaa laittaa kulkusuunnassaan. Liikennemerkissä pyöräilijä ja jalankulkija ovat ”päällekkäin”. eli ei mitenkään ohjata käyttäytymistä. Mielestäni merkissä pitäisi olla pyöräilijän kuva oikealla ja kävelijän kuva vasemmalla, silloin se ohjaisi osaltaan liikennettä ja auttaisi järjestystä ja turvallisuutta yhdistetyllä kävely- pyöräteillä.

 

Lahden sataman kehittämisideat

Tässä tulee ne lupaamani Lahden sataman, ”olohuoneen” kehittämisideat. Muuttaman vuosi sitten kaupunki esitteli suunnitelman, veden päällä olevasta lautasta, jossa olisi uima-allas, sauna, pieni ravintola, jossa myytäisiin saunajuomat ja grillatut kalaruoat, mieluiten Vesijärven kalaa. Satama tarvitsee saunan. Lautta sijoittuisi tulevien kuntoportaiden kohdalle rantaan. Tätä suunnitelmaa tietenkin kannatettiin ja vastustettiin. Miksi se on unohdettu? Palautteet huomioiden siitä tulisi hyvinkin toteutuskelpoinen. Sataman läheisyyteen pitäisi saada esimerkiksi minigolf rata. Laivaranta kaipaa kunnon risteilyalusta päivittäin, nykyisen lisäksi. Tori kaipaa tapahtumia kesällä joka viikolle; vihannes- juures -puutarhamarja -metsämarjamyyjiä iltatorille klo 15-20. Sinne sopisi jonkin nuorisojärjestön grilli-lettu-vohvelipaistopiste. Torilla voisi olla myös urheilutapahtumia esim. Sählypeliturnaus, kaupunkisuunnistus, Kariniemen ympärituoksu. Satamaan tulevia veneilijöitä varten Sibelius-talon katolle tai savupiippuun iso valaistu LAHTI kyltti. Veneilijät odottavat myös paremmin organisoitua polttoainejakelua ja tulevaisuutta ajatellen sähkölatauspisteet. Kehittämistoimissa onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä alueen yritysten, yhdistysten ja kaupungin kanssa. Aluetta Kariniemi, Pikku-Vesku, satama pitää markkinoida yhdessä, jolloin saadaan matkailijatkin kiinnostumaan Lahden uudistuneesta olohuoneesta. Nettiin pitää luoda yhteiset tapahtumasivut. Nyt on syytä unohtaa vanhat riidat ja kateus. Yhdessä saamme enemmän aikaan alueen jokaiselle yrittäjälle ja kotikaupungillemme.

ps. Talvikaudelle ehdotukseni oli ”Vesijärven Talvi 2023” se on esitelty jo näilläkin sivuilla aikaisemmin. Toivottavasti kaupunki ottaa siitä kopin.

 

 

                                                                         Kotimaiset lähiruoan suurmarkkinat?

TMK- Tori- ja markkinakaupan keskus Oy järjestää Suomessa Kansainväliset Suurmarkkinat 19 eri paikkakunnalla touko-syyskuussa, Lahdessa 9-12.6.2022, teemana on ”Rauhan puolesta Sotaa vastaan”. Suurmarkkinoilla on myyjiä 30 eri maasta, mukana muutama suomalainenkin. Kovin kaukaa rahdataan ruokaa Suomen markkinoille näin epävarmana aikana. TMK on toteuttanut näitä suurmarkkinoita jo monena vuonna. Olisin toivonut parempaa pelisilmää tänä vuonna, jolloin moni suomalainen on huolissaan kotimaisen tuotannon ja lähiruoan tulevaisuudesta, ruokaturvallisuudesta. Nyt suomalaiset tuottajat olisivat tarvinneet tukea ja arvostusta. Mielestäni kansainvälisiä suurmarkkinoita voisi järjestää joka kolmas vuosi ja joka toinen vuosi ”Kotimaisen ruoan suurmarkkinat” esimerkiksi teemalla ” Suuret maakunnan maut, pienet lähiruokatuottajat”. Nämä markkinat voisi järjestää jokaisen maakunnan keskuskaupungissa. Tämä olisi pientuottajilta suoraa myyntiä kuluttajille ja samalla se olisi näköalapaikka elintarviketeollisuudelle löytää uusia tuotteita omaan tuotantoonsa ja kaupalle löytää uusia lähituotteita kaupan hyllylle. Osa myyjistä kiertäisi kaikki markkinapaikat ja osa osallistuisi vain oman maakunnan markkinoihin. Alan opiskelijat voisi haastaa auttamaan lähiruokayrittäjiä markkinoilla. Toivon että TMK ja kaupunki eivät rahasta markkinapaikasta liikaa, teemana voisi olla ”Kotimaisen ruokatuotannon puolesta, tuontia vastaan”. Asiakkaat voisivat markkinoilla aina äänestä mielestään parhaan lähituotteen, ja sitä kautta tuottaja saisi tunnettavuutta. Markkinoilla järjestettäisiin myös yleisön edessä keskustelutilaisuus kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuudesta MTK:n Luomuliiton, valtiovallan ja lähiruokayrittäjien edustajien kesken. Markkinoiden aikana osalla lähialueen tuottajatiloilla voisi olla ”avoimet ovet”, jolloin asiakkaat pääsevät tutustumaan tilan elämään ja lähituotteiden syntyyn.

Kotimaisen lähiruoan puolesta

ps. kuulin että Kotimaisen Lähiruoan Suurmarkkinat ovat suunnitteilla, Hyvä.