Suomen ruokaketjun selonteko?

Suomen turvallisuus ja puolustus on niin tärkeä, että sille on jo vuosia laadittu kaikkien puolueiden kesken puolustusselonteko, jota aika ajon päivitetään ja noudatetaan. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että myös ruokaturvallisuus on meille tärkeää, huomioiden sijaintimme ja maailmanpoliittisen tilanteen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on turvattava oma ruuan tuotantomme ja saatavuus. Mielestäni tämä tapahtuisi parhaiden laatimalla kaikkien eduskuntapuolueiden, ruokaketjun toimijoiden ja yliopiston edustajien kesken ruokaketjun selonteko kuudeksi vuodeksi eteenpäin ja sitä päivitettäisiin aina puolessa välissä. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja turvallisuutta kaikille ruokaketjun yrittäjille. Tällä myös ratkaistaisiin tasapuolisempi tulonjako ruokaketjussa.

Nykytilanne on kestämätön. Poliittisten pisteiden keruun toivossa laaditaan uusia lakeja, pidetään yllä korkeita veroja, vaikeutetaan jonkun ruokaketjun osan toimintaa, ei kunnioiteta kotimaisuutta edes yhteiskunnan laitosten hankinnoissa, ei arvosteta kotimaisen ruuan puhtautta, syytellään toinen toisiaan, esimerkiksi nyt kaupan katteita. Eikö kannattava toiminta ole yritysten tavoitteena, koska silloin he voivat kehittää toimintaansa ja pystyvät maksamaan kilpailukyistä palkkaa työntekijöilleen? Eikö yhteistyö ole voimaa ruokaketjussakin? Miksi se ei toimi?

Jos kotimainen ruokatuotanto ajetaan alas, olemme tuontiruoan varassa ja kun sota syttyy lähellämme, Itämeren ympäristössä, tuontireitit katkeavat ja ruokapula iskee. Kotimaisesta, suomalaisesta, puhtaasta, terveellisestä, yöttömässä yössä kasvaneesta ruoasta kannattaa maksaa enemmän. Kannattaa turvata ruokaketjun toimivuus ja tulevaisuus, myös poikkeusolosuhteissa.

 

Kaupan katteet puhuttavat

Kyösti Kakkonen syyttää Suomenmaassa 16.10.22 kauppoja liian suurista katteista.

Kaupan eri tuoteryhmien hinnoittelu kertoimet ovat olleet samalla tasolla lähes vuosikymmeniä, jolloin kauppa teki paljon nykyistä enemmän töitä katteensa eteen. Henkilöstökulut olivat paljon nykyistä suuremmat, logistiikka oli moniportaista ja kallista, myymäläverkosto oli epätasaista, ketjujohtamista ei osattu, valikoimien hallinta ei toiminut, perinteiseen mainontaan uhrattiin paljon markkoja, tehtiin yksikkökohtaisia hankintasopimuksia, hävikki oli suurta, henkilökohtaista palvelua oli paljon. Kaupalle jäävä kate oli alhainen, monella tappiollinen.

Nykyset kaupan katteet ovat syntyneet tietoisen ja pitkäjänteisen työn tuloksena. Suurimmat hyödyt valtakunnan tasolla ovat tulleet logistiikasta, tietojärjestelmistä, ostojen keskittämisestä, itsepalvelun kehittämisestä, valikoimahallinnasta ja ketjujohtamisesta ja Plussa- ja bonuskorttien kehittämisestä. Tämä kehitys on tarkoittanut monen toimipaikan lopettamista, tappiollisesta toiminnasta luopumista, harha askelista luopumista ja keskittymistä tässä tapauksessa vain päivittäistavarakauppaan. On tullut takapakkia ja lunta tupaan, mutta on uskottu visioon, tavoitteisiin, on kuunneltu asiakkaita. Osaksi nyt korjataan pitkäjänteisen työn hedelmiä. Nykytilanne ei ole tullut sormia näpsäyttämällä, se on vaatinut yli kolmenkymmenen vuoden pitkäjänteisen työn. Esimerkiksi S-ryhmä käyttää katteensa, voittonsa toiminnan keittämiseen, omistajiensa hyvinvoinnin parantamiseen, se parantaa aluetaloutta. Se ei mene veroparaatiseihin eikä kauppiaiden, toimitusjohtajien taskuun. Henkilöstä saa tulospalkkionsa sopimusten mukaan.

Nyt pitää kysyä mitä ruokaketjun muut osat elintarviketeollisuus ja tuottajat ovat tehneet samana aikana? On lopetettu ja yhdistelty teollisuuslaitoksia, maatiloja on poistunut tuotannosta paljon, pienemmästä päästä. Miten on kehitetty tuotantolaitosten ja maatilojen sisäistä toimintaa, kuka sitä on johtanut? Onko hyödynnetty ketjujohtamisen tuomia hyötyjä? Kuka on johtanut koko ruokaketjun tuloksellista toimintaa? Miksi yhteistyö ruokaketjussa ontuu? Syytellään vain toisia. Asia ei hoidu vain uusia lakeja säätämällä. Tässä ei auta poliitikkojen puheet, lupaukset ja uhoamiset tarvitaan oikeita ruokaketjun asiantuntijoita. Jokaisen ketjun osan pitää jatkossa saada työstään vastaava osuus katteesta, oman kehittämistyönsä jälkeen. Pitää tehdä koko ruokaketjun selonteko seuraavalle viisivuotiskaudelle yhdessä yliopistojen kanssa.

 

Liike on lääkettä ja ennakoivaa hoitoa

Ei ole oikein, ei ole tasapuolista, että lapsilta lopetetaan suosittu luistelu Lahen torilla ja aikuisille osaksi ulkopaikkakuntalaisille sallitaan ilmainen ensilumihiihto. Jos lopetetaan, se loppuu kaikilta. Päättäjien kannattaa muistaa, että liikuntaan satsaaminen on investointi tulevaisuuteen. Liikuntapaikkojen käyttäjät ”maksavat” käyttämänsä palvelut pienempinä sairauskuluina tulevaisuudessa eli he ovat terveempiä. Toivon että seuraavilla vaalikentillä keskustellaan nuorten yhä heikentyvästä kunnosta ja hyvinvoinnista. Puolueiden pitää yhdessä laatia kunnonkohotusselonteko seuraavalle viidelle vuodelle.

 

 

Liike on lääkettä

Huippu-urheiluyksikön johtaja, MM-hiihtäjä Matti Heikkinen on huolissaan Suomen nuorten ja aikuisten huonosta fyysisestä kunnosta. Nuoret miehet armeijan cooper-teistissä juoksevat 1500m, allekirjoittanut juoksi vastaavassa testissä vuonna1964 3300m ja vielä ennen 50v juhlia 3050m. Kouluissa ja oppilaitoksissa on liikunnan osuutta vähennetty, lapsia ja nuoria kuskataan autolla kouluun ja harrastuksiin, kortteliliiga-pelejä on vähennän kuin ennen, sähköiset pyörät ja potkulaidat lisääntyvät.

Koska liike on lääkettä, Heikkinen ehdottaa lääkäreille liikuntareseptin määräämistä muiden reseptien rinnalle. Se olisi hyvä herätys lasten vanhemmille ja nuorille, miksei aikuisillekin. Liikunnan merkitystä tulisi korostaa ja kannustaa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla. On todistettu, että metsässä liikkuminen, kävely tai polkujuoksu parantaa myös henkisesti, vähentää stressiä.

Liikuntaan panostaminen vähentää tulevaisuuden sairauskuluja. Tulevien hyvinvointialueiden, maakuntien kannattaa kehittää yhdessä alueen kuntien kanssa liikuntapalveluja ja kehittää porkkanoita niiden käyttäjille. Oli säälittävää erään hyvinvointialueen hallituksen jäsenen lausunto, että lisäämme merkittävästi terveyskeskuskäyntejä, kun liikuntaa hyödyntävät kuntalaiset haluavat vähentää terveyskeskuskäyntejä. Tavoitteen ”liike on lääkettä” saavuttaminen edellyttää myös poliitikoilta ymmärrystä, kannustusta ja toimenpiteitä. Lahdessakin kannattaa tehdä tekolumilatu ja periä siitä pieni maksu ja niillä rahoilla rakentaa torille hyvin hyödynnetty luistinrata lapsille, samoin sataman kuntoportaat tulevat tarpeeseen. Säästöjä voidaan hakea turhista katumuutoksista, isoista energiasyöpöistä, hyödyntämättömistä kiinteistöistä, turhasta byrokratiasta, kokouspalkkioista jne.