Hallituspalapelin vaihtoehdot?

Aluksi, en ole minkään puolueen jäsen, olen suomalainen ja haluan isänmaalleni vain hyvää. Nyt ei siltä näytä. Liian paljon tehdään koronan varjolla pahaa tulevaisuudelle. Kun korona voitetaan, arki paljastuu. Kasvatetaan valtion ja kuntien velkaa vastuuttomasti ja jaetaan rahaa epämääräisin perustein, työttömyys kasvaa, turvesekoilut, metsäteollisuus vaikeuksissa. Ei uskalleta purkaa turhaa byrokratiaa eikä tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia.  Uskon että kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Hallituksen kokoonpanoa on muutettava, ilman vaaleja.

Kyselytutkimus osoittaa, että puolet suomalaisista haluaa ulkoministerin eroa. Miksei kukaan puolue, esimerkiksi keskusta, tätä tietoa hyödynnä? Pitää esittää vihreille vaatimus, jos ulkoministeri ei vaihdu, hallitus hajoaa. Jos ministeri vaihtuu tai hallitus hajoaa pisteet sataisi keskustan laariin.

Jos hallitus hajoaisi, SDP:n johdolla muodostetaan uusi hallitus, ilman vaaleja. Hallituksen muodostaisivat SDP, Keskusta, Kokoomus ja Ruotsalaiset. Hallituksen takana olisi 119 kansanedustajaa. Ruotsalaisten tilalle voisi valita tietysti KD:n, silloin hallituksen takana olisi 114 kansanedustajaa. Jos ei valita yhtään ns. ”takiaispuoluetta” hallituksen takana olisi 109 edustajaa. On turha pelotella hallituskriisillä ja uusilla vaaleilla. Tätäkin pelkoa perustellaan koronalla. Tämäkin osoittaa, että hallitukselle on monta vaihtoehtoa ilman vaaleja, jos niin halutaan. Perussuomalaisten pelko ajaa vielä muita puolueita yhteistyöhön. Seuraavat eduskuntavaalit ovat sitten kokonaan uusi juttu, viimeistään sen jälkeen tulee isoja muutoksia, jos niitä nyt ei osata tehdä. 

 

Nuorten henkirikosten ennaltaehkäisy

Suomessa nuorten tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet ja raaistuneet. Viimeinen surullinen tapahtuma oli Helsingissä, Koskelan sairaalan nurkilla. Osa viranomaisista ja poliitikoista ovat sanattomia ja aseettomia. Korjaukseksi tarjotaan lisää sosiaalitoimen virkamiehiä ja poliiseja. Tärkeintä olisi ennaltaehkäisy, ongelmien tunnistaminen alkuvaiheessa. Ensimmäisenä tulisi auttaa ongelmiin ajautuneita perheitä. Seuraava vaihe, jossa ongelmanuori tulisi tunnistaa on koulu.

Nyt suunta on yhä suuremmat, ”tehdasmaiset” koulut ruuhkaisissa keskustoissa, joissa yksittäisen nuoren ongelmien tunnistaminen on vaikeaa. Suurempi koulu on varmasti kustannustehokas per oppilas, mutta onko se paras tapa kasvattaa yhteiskuntakelpoisia nuoria? Kustannustehokkuus rapisee, kun joudutaan hoitamaan ja kustantamaan ongelmanuorten työttömyyttä, hoitoja ja rikoksia. Pienikin voi olla kaunista ja kokonaisedullista. Mielestäni 50-100 lapsen kyläkouluja ei pitäisi lopettaa automaattisesti. Esimerkit osoittavat, että näissä kyläkouluissa on paljon vähemmän ongelmia, koska siellä lapset kasvavat turvallisemmassa ympäristössä, lähellä luontoa ja saavat yksilöllisempää opetusta. Viimeaikaiset opettajien haastattelut osoittavat, että hekin työskentelevät mielellään kyläkouluissa. Espoossa, luonnon helmassa toimiva Nuuksion kyläkoulu ja Iitissä Vuolenkoskella toimiva kyläkoulu ovat hyviä esimerkkejä.

Kaupan historiassa lähikaupat ovat tulleet takaisin uudella konseptilla (K-Market, Sale, Alepa, ABC jne.). Miksei lähikoulutkin voisivat tulla takaisin uudella konseptilla. Tarvitaan kyläläisten, viranomaisten yhteistyötä ja yhteistyötä lähikuntien kesken, yli kuntarajojen. Lapsia voidaan kuljettaa myös ruuhkaisista keskustoista lähikouluun, eikä aina vain päinvastoin. Näin menetellen keskustaan ei tarvitsisi rakentaa ylisuuria kouluja. Erityisopettajat voisivat hoitaa tuntejaan useammassa koulussa. Tämä uudenlainen kyläkoulu olisi vetovoimatekijä monelle kunnalle ja pikkukaupungille. Tänään varsinkin lapsiperheet arvostavat väljyyttä, turvallisuutta ja luonnon läheisyyttä. Etätyö taas auttaa vanhempia muuttamaan lähelle kyläkoulua, pois ruuhkista. Uskon että tämä auttaa myös syntyvyyden kasvuun.

 

 Puhdasta, kotimaista lähijoulua kaikille!

On kunnia toimia Euroopan Ympäristöpääkaupungin yhtenä TEKIJÄNÄ. Yli 30 vuoden työ kotimaisen lähiruoan ja luomun hyväksi kantaa hedelmää. Toivotan Sinulle tapahtumarikasta ympäristövuotta 2021 ja paljon ympäristötekoja. Ympäristö ja Lahti kiittää.

 

Mitä hyötyä koronasta?

Tutkimusten mukaan korona on vaikuttanut meidän asenteisiin, arvoihin ja kulutustottumuksiin. Muutokset ovat positiivisia ja negatiivisia. Nyt on tärkeää miettiä, miten saamme myönteiset muutokset pysyviksi ja miten voimme niitä hyödyntää. Samoin miten vähennämme kielteisten muutosten vaikutuksia.

Seuraavassa tutkimuksissa havaittuja myönteisiä muutoksia:

+lähipuistojen ja metsien merkitys on kasvanut ja siellä liikkuminen lisääntynyt

+muutto pääkaupunkiseudun ruuhkista väljemmille alueille, mökeille on kasvanut

+kotimaan matkailu on kasvanut merkittävästi

+paikallisuuden, kotimaisuuden ja lähiruoan merkitys on vahvistunut ja kasvanut

+pyöräily, työmatkapyöräily, osaksi sähköpyörien ansiosta on kasvanut

+kotiruoan arvostus ja kotona leipominen on kasvanut

+nettitilaaminen on kasvanut, myös ruoan osalta

+etätyö on lisääntynyt, osaksi pysyvästi

+on opittu varautumaan pandemiaan

+turhat kokoukset ja liikematkat ovat vähentyneet, korvataan videopalavereilla

Koronan kielteisiä vaikutuksia:

-julkisen liikenteen käyttö on vähentynyt

-oman auton käyttö on lisääntynyt

-sosiaalisten kontaktien määrä on vähentynyt, yksinäisyys lisääntynyt

-hotelli-ravintolatoiminta, tapahtumanjärjestäjät ovat kärsineet

-ulkomaanmatkailijoiden väheneminen, puuttuminen kokonaan vaikuttaa

-monien pienyrittäjien toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi

-valitettavasti konkurssien ja työttömien määrä tulee lisääntymään

Nämä myönteiset ja kielteiset vaikutukset pitää jokaisen yrittäjän ja virkamiehen tunnistaa vastuualueeltaan ja ryhtyä toimenpiteisiin. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Yhdessä olemme enemmän.

 

Euroopan Ympäristöpääkaupunki ja Luomupekka

On kunnia olla mukana Euroopan Ympäristöpääkaupungin 2021 esittelysivuilla ja kadulla mainostaulussa TEKIJÄNÄ (katso geenlahti.fi/tekijat)

Valtakunnallisesti olen saanut olla vaikuttamassa S-Ryhmän ympäristöohjelmaan ja luomuvalikoimiin ja EKO-kierrätyspisteisiin ja ympäristövastaavien myyjien valmennukseen. Luomuliiton hallituksen jäsenenä olen ollut kehittämässä luomutuotantoa, luomun logistiikkaketjua ja luomun mielikuvia. Olen ollut mukana myös EU:n ja Suomen eduskunnan lähiruokatyöryhmässä. Olen myös valmentanut satoja elintarvikealan pientuottajia teemalla "Miten saan tuotteeni kaupan hyllylle?"

Lahden seudulle olen synnyttänyt Heinolaan Lähiruokatorin ja -ravintola Heilan. Se on edistänyt jo yli 10 vuotta menestyksellä lähiruuan ja luomun ilosanomaa ja tukenut alan pienyrittäjien menestystä.

 

Vastavirtaan tuloksia?

Miksi kuljemme lauman mukana aina samaan suuntaan? Miksi uskomme, että suurempi on aina parempi, tehokkaampi?

Heinolan asukasluku pienenee joka vuosi. Mistä yritykset, kaupat, ravintolat voisivat saada uusia asiakkaita. Heinolassa ajatellaan ja moititaan, miksi käytte ostoilla Lahdessa. Miksei ajatella niin että Lahdesta on Heinolaan yhtä lyhyt matka kuin Heinolasta Lahteen, joko vanhaa tietä tai moottoritietä. Aikaa matkaan kuluu vain reilut puoli tuntia. Lisäasiakkaita pitää saada Heinolan ulkopuolelta, esimerkiksi Lahdesta. Heinolan kauppojen vetovoimatekijöitä ovat valikoimat, henkilökohtainen, persoonallinen palvelu, ilmaiset parkkipaikat. Esimerkiksi lelukauppa, kenkäkauppa, kodinkonekauppa, kesätori, lähiruokatori Heila. Heinolan vetovoimatekijät luonto puistoineen, satama, museot, kesäteatteri, lintutalo, pikkukaupungin edut kaikki lähellä, Suomen Joulupuukaupunki. Markkinointi kannattaisi keskittää Etlariin ja nettiin. Etlarista pitäisi varata pysyvä paikka esimerkiksi joka torstaille, jossa Heinolan vetovoimaiset yritykset ja kaupat kertovat tarjontaansa, yhteisen otsikon alla.

Miksi kouluverkkokeskustelussa aina ajatellaan, että kyläkoulujen oppilaat kuljetetaan keskustan suuriin kouluihin? Perusteluina on aina kustannustehokkuus. Miksi ei selvitetä lähikoulun, luonnon, yhteisöllisyyden merkitystä oppimistuloksiin ja lasten kasvuympäristöön ja turvallisuuteen? Miksei selvitetä mitä lähikoulun lopetus merkitsee alueella asuvien perheiden elämään ja vetovoimaisuuteen? Tässäkin kannattaisi kokeilla kulkemista vastavirtaan. Kuljetamme halukkaat lapset keskustasta lähimpään kyläkouluun, uskon että halukkaita löytyy. Taksikyyti maksaa yhtä paljon molempiin suuntiin. Kuntarajat pitää voida myös ylittää lähikouluun matkalla. Tämä lisää kaivattua lähikoulujen oppilasmääriä ja pienentää isojen uusien koulujen rakentamistarvetta keskustaan.

 

Ensilumiladulle palveluja

Lahdessa taas hyvä ensilumilatu hyppyrimäen maastossa. Profiili sopii perheille ja harrastelijoille. Viime vuoden tapaan väkeä tulee varmasti ympäri Etelä-Suomea, koska ladun käyttö on ilmaista. Hyvä niin, se vahvistaa hiihtopääkaupungin mainetta. Toivoisin kuitenkin, että esimerkiksi Lahden Hiihtoseura järjestäisi ladun varteen, laavulle palveluja. Grillimakkaraa, nuotiopannukahvia, lettuja, mehuja, suksien huoltoa, suksisien esittelyjä jne. Palvelujen tuottaja voisi olla esimerkiksi partiolaiset tai eläkeläisyhdistykset yhteistyössä urheiluliikkeen ja Koti ravintolan kanssa. Vähintään palveluja tulisi olla viikonloppuisin

 

Miltä näyttää Suomi 2030?

Olen elänyt ja ollut osaltani vaikuttamassa 1980-90 luvulla Suomen kaupan kehitykseen. Jos mitään ei olisi tehty, esimerkiksi S-Kauppoja ei enää olisi. Piti tehdä isoja muutoksia rakenteisiin, toimintatapoihin. Kaikkea kaikille ei enää toiminut, piti valita ne tuotealueet, joissa halutaan pärjätä. Piti uskaltaa luopua. Onneksi oli edelläkävijä johtajia ja osuuskauppoja, jotka raivasivat tietä ja loivat uskoa perässähiihtäjille. Nyt nautitaan niiden vaikeiden muutosten hedelmiä. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Mutta miten varaudutaan seuraaviin muutoksiin, joiden suunta on jo hieman näkyvissä?

Ilmastomuutoksen vaatimat toimenpiteet ja tulevat pandemiat ja ihmisten arvostusten muutokset vaikuttavat kehitykseen. Liikkumisen muodot ja välineet muuttuvat, ihmiset arvostavat läheisyyttä, väljyyttä, luontoa, lähellä tuotettua. Tämä tarkoittaa, että nettikauppa ja lähikauppa kasvaa ja hypermarketkauppa vähenee. Pienikin voi olla kaunista. Maaseudun lähikaupoista tulee monipalvelukeskuksia. Luomuruoka, terveellinen lähiruoka tulee kunniaan myös ravintoloissa. Suurten ja pienten kaupunkien keskustat voimistuvat ja kehittyvät ihmisten olohuoneiksi ja kävelypainotteisiksi. Tarjolla on sähköautotaksien rinnalla sähköpolkupyörätakseja ”Riksoja”. Lähikaupat ja puutiikit ovat tulleet takaisin. Kotiinkuljetuspalvelu pelaa nettiostoille ja lähikauppaostoille.

Suuret hypermarketit, peltomarketit ovat ongelmissa. Osasta tulee hyvinvointikeskuksia ja vapaa-ajan keskuksia. Hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella olevat hypermarketit pärjäävät, mutta niidenkin on muututtavat. Palvelujen kirjo muuttuu, koska ympäristö muuttuu. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.

 

Lahden torin kehittämisideoita

Suomessa torikauppa hiljenee, koska torimyyjät ikääntyvät ja uusia, nuorempia ei ole tulossa. Lisäksi markettien lukumäärä ja laajennetut valikoimat ja aukioloajat ovat vaikuttaneet torikauppaan. Lahdessa tulevat liikennejärjestelyt vaikuttavat torin asiakasmääriin, jos mitään ei tehdä. Lahden torin kainalosta puuttuu iso liikekeskus/tavaratalo, joka on esimerkiksi Mikkelin torin kainalossa. Jäätori on hyvä, toimiva. Jäätorille pitää vain saada myös kesäaikaan toimintaa esim. kesäinen luistelurata, polkuautorata tms. Toriparkki on toimiva ja kuukausimarkkinat vetävät myyjiä ja väkeä. Tori on kaupungin sydän, Kuopiossa se on ”Muoliman napa”. Tulevaisuuden tori on myös kaupunkilaisten olohuone.

Lahden torin pohja pitää suunnitella kokonaan uusiksi. Lisääntyvät myyntiautot pitää sijoittaa vierekkäin torin laidalle. Lähiruokatuottajat ja niistä ruokaa valmistavat ja kädentaitajat pitää sijoittaa yhdelle alueelle, jolloin kysyttyjen lähituotteiden näkyvyys ja saatavuus paranee. Kahvilayrittäjien myyntikojut vierekkäin ja eteen yhteinen asiakastila, katoksineen ja pöytineen. Torin tilankäyttö tehostuu. Torille pitää saada myös pienimuotoinen, vaikka siirrettävä esiintymislava äänentoistoineen ja valoineen. Lavalla voisivat yrittäjät esitellä uutuuksia, kausituotteitaan esim. kesällä veneitä ja talvella suksia. Lavalla voisivat myös lähialueen kesäteatterit antaa maistiasia tulevista esityksistä, ja vaalien alla esiintyjistä olisi tungosta. Torin yläpuolelle on saatava kamera, joka lähettää live-kuvaa nettiin Lahden sivuille ja facebookiin, lähikuvalla kerrotaan mitä mielenkiintoista torilla on tänään. Sunnuntaisin torilla voisi olla maakunnan suurin peräkonttikirppis ja kesällä perjantaisin iltatori. Paikallislehden sivuille torikauppiaiden ilmoitukset yhden otsikon alle ”Lahden torilla tapahtuu”. Torin viihtyvyyteen kesällä ja talvella pitää panostaa ja löytää uusia ideoita; kukat värit, valot, opasteet, lumiukot, jääveistokset jne. Torilla voisi olla iso näyttötaulu, josta voisi katsoa jääkiekkopeliä, Salpurin kisoja. ja elokuvia. Torille voisi palkata puheliaan oloneuvoksen oppaaksi, ”Markkina-tapahtumaisännäksi”, jolla olisi myös persoonallinen työasu. Torin pitäjän pitäisi kehittää yhteistyötä ja tapahtumia toria ympäröivien yritysten kanssa ja naapurikaupunkien kanssa torikiertoa. Yhdessä olemme enemmän. Nämä kehittämisideat toteutuakseen vaativat yhteistä suunnittelua ja näkemystä torinpitäjän, kaupungin, torikauppiaiden ja keskustan yrittäjien kanssa. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.

 

 

Kuvassa paloasema ja liikuntahalli

Vuolenkoski, edelläkävijä!

Tänään tutkimukset osoittavat, pääministeriä myöden, että on halu muuttaa maalle, väljemmille vesille, luonnon lähelle. Varmasti korona on vahvistanut tätä halua. Erityisesti lapsiperheet etsivät lapsilleen turvallisempia ja virikkeellisimpiä asuinympäristöjä.

Vuolenkoskella Seppo Lehtinen, valtakunnan ”Kylähullu” on tunnistanut tämän kehityksen, kaipuun jo parikymmentä vuotta sitten. Hän on käynnistänyt Vuolenkosken nousun, yhteistyöllä ja rohkeudella. Ensin tehtiin talkoilla valaistu pyörätie kylän halki, rakennettiin asuntoja. Kylään muutti lapsiperheitä, koulussa oli yksi opettaja, nyt kolme opettajaa. Kyläläisten ja kunnan yhteistyöllä rakennettiin paloasema, kunnostettiin satama, rakennettiin liikuntahalli ja viimeksi liikerakennus kylän omalle kaupalle. Kylällä on hyvä ”pöhinä” joka jatkuvasti vetää paluumuuttajia ja nuoria perheitä. Kylällä on lähes joka kuukausi omaperäisiä tapahtumia, yksi suositummista on kesätori joka viikko.

Tässä on hyvä esimerkki naapurikylille, että kaikki on mahdollista, jos yhdessä halutaan. Esimerkiksi Vierumäellä olisi hyvät mahdollisuudet kehittyä valovoimaiseksi kyläksi ja suosituksi asuinpaikaksi, jos kyläläiset ja Heinola niin haluaisivat. Vierumäellä on hyvät eväät. Puuttuu vielä henkilöliikenne rautatieltä. Toivon että Vierumäellekin löytyy oma ”kylähullu”, kehittäjä, yhteistyön veturi.

 

Auttaako tuotantoeläinten hyvinvointimerkki?

Tutkimuksessa, 2.11.2020 Suomalainen maaseutu, väitetään että tuotteissa, joissa on hyvinvointimerkki, ostajat ovat valmiit maksamaan jopa 10 % enemmän. Väitän että tämä ei pidä paikkaansa käytännössä, kaupan tiskillä. Noin 30-40 vuotta sitten tehtiin tutkimuksia siitä paljonko enemmän asiakkaat ovat valmiit maksamaan luomu-tuotteista. Tulos oli, että jopa 20 % enemmän. Käytännössä, kaupan tiskillä ei oltu valmiit maksamaan yhtään ”luomulisää”. Oikeat luomufanit olivat valmiit maksamaan 10 % enemmän. Tänään moni luomutuote ei maksa enempää kuin perinteisillä menetelmillä tuotetut tuotteet. Se on ollut mahdollista kehittämällä tuotantomenetelmiä, kasvattamalla volyymia, lyhentämällä logistiikkaketjuja ja välistä rahastajia.

Eläinten hyvinvointia voidaan edistää suosimalla perhetiloja, ei suuria teollisuustiloja, varmistamalla tuotteiden jäljitettävyys ja kertomalla pakkauksessa tuottajan nimi, joskus kuvankin kanssa, järjestämällä tiloilla avoimen ovien päiviä. Joku välikäsi kerää hyvinvointimerkillä organisaatiolleen rahaa ja tuottajan osuus jää minimiin.

 

Pääministerikin haluaa muuttaa maalle

Viimeaikaiset tutkimukset ja trendit osoittavat muuttovirtaa väljemmille vesille, lähemmäksi luontoa, maaseudulle. Korona epidemia on tukenut tätä kehitystä. Samaan aikaan lähellä tuotetun luomu- ja lähiruoan merkitys kasvaa. Arvotetaan lyhyttä, läpinäkyvää tuotantoketjua. Halutaan tukea oman talousalueen yrityksiä. Kotimaan matkailu lisääntyy ja kiinnostus mielenkiintoisiin, paikallisiin, persoonallisiin tuoteisiin kasvaa. Maatilamatkailu voimistuu.

Uskon että tämä kehitys mahdollistaa Lähiruokatori-ravintola Heilan tapaisten yksiköiden synnyn, liikennevirtojen solmukohtiin. Tuottajia kiinnostaa myös lyhyemmän toimitusketjut tuottajalta tuotteen kuluttajalle. Tämä on tärkeää esimerkiksi kotimaisen järvikalan markkinoinnissa. Tämä mahdollistaa tuottajalle paremman hinnan, kun välikäsiä on vähemmän ja rahtikulut pienempiä. Lähiruokatori-ravintola mahdollistaa talousalueen pienille lähiruokatuottajille ja käden taitajille myyntikanavan lähellä. Tuottajat voivat keskittyä vain tuottamiseen, lähiruokatori hoitaa markkinoinnin. Heinolan Heila on toiminut jo yli kymmenen vuotta, se kertoo, että konsepti toimii, kun osapuolten yhteistyö pelaa.

Puurakentajien kanssa pitää laatia prototyyppi lähiruokatorista-ravintolasta Heilan mallin mukaan. Liikerakennus toimisi samalla puurakennuksen mainoksena. Uskon että näitä yksikköitä mahtuisi Etelä-Suomeen noin 6-8 kappaletta. Liikerakennuksen voisi rakentaa paikallinen osuuskauppa tai rakennusliike alueen vilkkaimman Liikennemyymälän, esimerkiksi ABC:n pihalle ja vuokrata sen yksikön pyörittäjälle. Vastuullinen pyörittäjä pitäisi olla yksi alueen lähiruoan tuottaja esim. leipomo, viinitila, lihantuottaja, olutpanimo. Olen Heilan ”synnyttäjä”, olen tarvittaessa käytettävissä projektin toteutuksessa.

 

Mitä tarkoittaa ennakkoon varautuminen?

Miksi hallituksen ministereille ei ole kerrottu ja opetettu miten pitää toimia, kun halutaan ennakoida tulevia tapahtumia, viruksen leviämistä, toista aaltoa. Vasta nyt kun perustuslakivaliokunta on puuttunut asiaa, hallitus herää. Maallikkokin tunnistaa, että huoltoaseman ravintola, jossa ei alkoholia tarjoilla, on erilainen kuin yöravintolat. jossa alkoholia tarjotaan ja tanssilattialla ollaan lähekkäin. Mielestäni huoltoaseman ravintola voi olla auki, kun pöytäpaikkojen ja asiakkaiden välit ovat riittävät, käsidesiä käytetään ja tullessa, kassajonossa käytetään maskeja. Sama koskee pelkkiä ruokaravintoloita, lounasravintoloita, kahviloita. Näiden selvästi erityyppisten ravitsemustoimipaikkojen tunnistaminen ei ole maakunnissa vaikeaa, näköjään hallitukselle se on vaikeaa.

Toinen asia on tiedottaminen maakunnissa. Nykytekniikalla on mahdollista laittaa nettiin yksi osoite, josta voi tarkistaa oman maakuntansa rajoitukset. Alueen viranomaiset pitävät sivujaan ajan tasalla. Tämä sivusto olisi voitu rakentaa valmiiksi jo elokuussa, jos olisi haluttu ennakoida. Tämän sivuston olisi hallitus voinut teettää, eikä siirtää tiedotusvastuu kokonaan maakuntiin. Tässä kriittisessä tilanteessa hallitus itse vielä sekoittaa ”pakkaa”, puhumalla hyvinvointialueista ja maakunnista.

 

 

Suomen hyödyntämättömiä luonnonvaroja

Metsämarjat

Suomen metsämarjat (mustikka, puolukka, hilla) kasvavat puhtaassa ilmassa ja yöttömässä yössä. Ne ovat puhtaita ja terveellisiä, monen mielestä ”lääkettä”. Vuotuinen marjasato; mustikka 184 miljoonaa kiloa, puolukka 184 miljoonaa kiloa ja hilla 25 miljoonaa kiloa. Huolestuttavaa on, että sadosta kerätään talteen alle 10 prosenttia. Syy on kuulemma, kun ei saada riittävästi thaimaalaisia, puolalaisia poimijoita. Miksi suomalaiset eivät itse kerää, vaikka keräystulo on verovapaata? Työministeriön ja alan toimijoiden tulisi löytää yhdessä oikeat porkkanat työttömien ja opiskelijoiden marjankeruuseen. Tavoitteena kerätä sadosta talteen puolet. Alueen suunnistusseurat voisivat laatia marja-kartaston, jonka avulla matkailijat tulisivat paikkanunnalle. Paikkakunnan hotelleissa olisi saatavana marja-reppu jossa olisi päivän eväät, vesipullo, poimuri ja suunnistuskartta ja kompassi. Reppu maksaisi 25€. Kun palauttaa repun ilman eväitä saa 20€ takaisin. Marjastamisen hyötyjä ovat myös liikunta ja terveellisyys (metsä rauhoittaa ja hoitaa stressiä)

Kotimainen kala

Suomen järvissä on yli 100 kalalajia, joista 20 helposti pyydettävää (alven, hauki, kiiski, kuha, lahna, särki, säyne, sorva). Kala on terveellistä; laadukkaita proteiineja, omega 3 rasvahappoja, D ja B12 vitamiineja, kivennäisaineita. Kotimaisen järvikalan hyödyntämiseen ei ole riittävästi panostettu. Siihen panostamalla saataisiin tuontikalojen virtaa vähennettyä. Esimerkiksi S-Ryhmä on viime vuosina panostanut kotimaiseen järvikalaan. Muualla maailmassa arvotetaan suomalaista, puhdasta kalaa, esim. Kalaneuvos on saanut vientiluvan Kiinaan. Kotimaisen kalan ympärille voitaisiin rakentaa myös monenlaisia matkailu- ja elämyspaketteja.

Kotimainen kivi

Suurin osa noin 90% katukivistä tuodaan kiinasta, edullisen hinnan takia. Suomen kivi on laadukasta ja moni-ilmeistä. Myönteinen poikkeus on esimerkiksi Kajaani, jossa kivet ostettiin korkeammalla hinnalla paikalliselta. Miksi virkamiehet ja kuntapäättäjät eivät ajattele kokonaisvaltaisesti? Pitää huomioida työllisyysvaikutukset, rahan kierrättäminen omalla talousalueella ja ympäristövaikutukset (kiveen tuonti Kiinasta fossiilisten polttoaineiden avulla laivalla ei ole ympäristöystävällistä). Lisäksi päätöksellä on vaikutusta kuntaan tuleville uusille yrityksille, se kertoo kunnan yrittäjäystävällisyydestä.

 

 

Ajankohtaista maskeista

Koko kevään viranomaiset pallottelivat maskien hyödyistä ja haitoista. Asia valkeni vasta syksyllä, että niistä onkin hyötyä. Nyt viranomaiset suosittelevat niiden käyttöä, mutta laaja käyttö ei näytä lisääntyvän. Ainoa keino nyt olisi määrätä maskipakko kriittisille alueille, maakuntiin: kulkuvälineet, kaupat, kirjastot, ravintolat, urheiluhallit, koulut jne. Poliisi valvoo ja sakottaa. Kaikki yli 10 hengen tilaisuudet peruttava toistaiseksi, jos turvavälejä ei voida järjestää.

 

Ajankohtaista ehdotetusta Sotesta

Nyt pääkaupunkiseutu, ruuhka-Suomi valittaa, että he joutuvat osaltaan rahoittamaan ympäristökuntien, maaseudun sotea. Se on ryöstö heidän mielestään. Pääkaupunkiseudun pomojen kannattaisi muistaa mistä se uudet veronmaksajat ja työntekijät ovat heidän kaupunkiinsa tulleet. Ketkä ovat kasvattaneet ja kouluttaneet ne uudet muuttajat? Ne on kasvatettu ja koulutettu maaseudun veronmaksajien rahoilla, maaseutukaupungeissa ja kunnissa. Ei olla kateellisia.

Ajankohtaista veron korotuksesta Lahdessa

En kannata veronkorotusta, koska se on liian helppo keino parantaa taloutta ja jatkaa tuhlaamista. Pitää löytää saneeraus- ja karsimiskohteita sekä kehittämiskohteita, joilla saadaan uusia veronmaksajia ja yrityksiä. Isoja investointeja tulee siirtää, kaikkia ei tarvitse omistaa, tarpeettomat kiinteistöt tulee myydä, pormestarimalli jäihin, liikennemerkkien vaihtaminen jäihin, parannetaan omien kiinteistöjen hoitoa (jotta ei homehdu), yhdistetään tytäryhtiöitä ja toimenkuvia, pienennetään henkilöstökuluja 10%, hyödynnetään alueen yrittäjiä jne.

Jos kuitenkin päädytään veronkorotukseen, pitää tehdä vertailu, vaikka pääkaupunkiseudun veroprosenttiin, jossa huomioidaan myös asumiskustannukset, yleinen hintataso, asumisen väljyys ja sujuminen, luonnon läheisyys ja mitä palveluja, sillä korkeammalla veroprosentilla saa jne. Selvitetään kokonaisedullisuus esimerkiksi 4 hengen lapsiperheen osalta ja hyödynnetään laskelmaa.

8.10. Kokoomus veti tukensa pois pormestarimallilta. Hyvä päätös Lahdelle ja veronamaksajille. Nyt voi myös kaupungintalon remontin keskeyttää kun lisätilaa ei tarvikaan pormestarien "armeijalle"

 

”Aja keskustaan!”

Yrittäjien yhteistyöllä saatiin ABC:lle Led-taulu, jolla oli tarkoitus ohjata moottoritieltä ABC:lle poikkeavia ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle. Yrittäjien kustantamassa opastaulussa oli maininta ”Taivaskattoisesta Kauppakeskuksesta ja yli 200 yrityksestä, palvelusta” ja kehotus ”Aja keskustan kautta takasin moottoritielle”. Taulu oli enemmän opaste kuin mainos.

Kaupungin nykyiset markkinointivastaavat eivät tätä hyväksyneet vaan laittoivat tilalle keskustan pelkistetyn, värillisen katukartan tekstillä ”Aja keskustaan”. Varmasti mainonnanhoitajan silmissä näyttää kivalta, mutta saako se katsojaa toimimaan? Onko se riittävän mielenkiintoinen?

Kumman luulette enemmän kiinnostavan ABC tontille poikkeavia? Tämän yrittäjien taulun ottivat myös ABC ja Citymarket tuloaulansa seinälle. He halusivat tukea keskustan yrittäjiä. Yhteistyö on voimaa.

Pormestari vai kaupunginjohtaja

Kaupunginjohtaja tekee ja esittää päätöksiä virkavastuulla, kaupungin edun nimissä. Pormestari tekee poliittisia päätöksiä ja lehmänkauppoja puolueensa edun nimissä. Pormestarimalli kasvattaa kustannuksia ja lisää byrokratiaa. Pormestarivaalit vääristävät kuntavaalien tulosta. Pormestarimalli ei ole ratkaisu nykyisiin kaupungin ongelmiin. Jos se on ”pakko” ottaa, sitä pitää siirtää muutamalla vuodella eteenpäin.

Meillä on hyviä kokemuksia nykyisestä kaupungin johtajasta. Hänen aikanaan on pyritty yhä kasvamassa määrin ottamaan kaupunkilaisia mukaan päätöksentekoon. Tällä tiellä voidaan jatkaa ja ottaa esimerkiksi kyläyhdistykset ja kaupunginosayhdistykset vahvemmin mukaan aluettaan koskeviin päätöksiin. Kaupunginjohtaja on yhteistyön rakentaja puolueiden erilaisten tavoitteiden yhdistämisessä. Kaupunginjohtaja antaa kaupungille puolueettomat näkyvät kasvot. Nykyistä malliakin voidaan kehittää. Yhdistetään vastuualueita isommiksi kokonaisuuksiksi, vähennetään omia yrityksiä, hyödynnetään enemmän paikkakuntalaisia yrityksiä. Kaupungin ei kannata nykyään kaikkia tehdä itse. Kannattaa nykyistä paremmin hyödyntää koronan vahvistamaa trendiä, muuttaa pääkaupunkiseudulta väljemmille vesille, lähemmäksi luontoa. Lahdessa on luonto lähellä, on maaseutumaisiakin asuinalueita, uusia terveitä kouluja, yliopisto ja hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle.

Näyttää siltä että ESS ei enää julkaiset näitä pormestarimallia kritisoivia kirjoituksia. Mistähän on kielto tullut? Nyt kaupungintalolle tehdään kalliisti puolet lisää työpaikkoja koska ennekoidaan pormestarimallin tuloa. Kasvattaa siis kaupungin henkilkuntaa noin 60-70 henkeä, meidän veronmaksajien rahoilla.

MuuttoKummi auttaa

Kaikki tutkimukset ja selvitykset, varsinkin koronan jälkeen, kertovat maaseudun arvostuksen ja vetovoiman kasvusta. Jopa stadinkundi Pekka Saurista tuli etätöissä maaseudun fani, ”lantapaukku”. Miten tätä asennemuutosta hyödynnetään? Heinolassa, Suomen kauneimmassa pikkukaupungissa, päätettiin helpottaa Heinolaan muuttoa. Samalla tavalla kuin aikanaan S-kaupassa helpotettiin asiakkaan ostamista. Ensin helpotetaan pääkaupunkiseudun senioreiden muuttoa ja kun uudet, terveet koulut valmistuvat helpotetaan lapsiperheiden muuttoa.

Heinolaan muuttoa helpottava paketti on:

1.    www.heinola.fi sivuilta löytyy Heinolan mahtava palvelutarjonta

2.    Heinolan yli 250 asuntovaihtoehtoa selviävät osoitteesta

www.oikotie.fi ja www.etuovi.fi. Keskimäärin kerrostaloneliöt maksavat Helsingissä noin 4000€/m2 ja Heinolassa 1500€/m2. Vuorattavia palveluasuntoja löytyy Jyränkölän Palvelukodeista p.044 797 2458

3.    Luotettava remonttifirma Heinolasta löytyy Fonecta/haku/remonttipalvelu-Heinola

4.    Edullinen ja luotettava muuttopalvelu löytyy www.muuttomaailma.fi

5.    Jyränkölän kouluttaman MuuttoKummin voi tilata p.0445127899. Auttaa muuttojärjestelyissä ja uuteen kotikaupunkiin tutustumisessa

6.    Muutama yrittäjä tarjoaa tervetulosetelin joka oikeuttaa 10% etuun ensimmäisestä ostoksesta, palvelusta

MuuttoKummi-paketin markkinointi

Vihtori Koskinen on haastatellut lähivuosina Heinolaan pääkaupunkiseudulta muuttaneita senioreita. Esittelyvideot tulevat näkymään Heinolan kaupungin, Jyränkölän ja kiinteistövälittäjien sivuilla. Lisäksi facebookissa ”Heinolan Kuuttokummi” sivuilla. Lisäksi tarjotaan yhteistyötä pääkaupunkiseudun eläkeläisyhdistyksille, vierailemalla kokouksissa tai lähettämällä esitteitä jne. On myös A4 taitettu esite MuuttoKummi-paketista ja sitä jakavat mm. Heinolan kiinteistövälittäjät ja Heinolan kesäteatteri. Uskomme että kun ensimmäinen muuttokuorma tulee MuuttoKummin johdolla, paikalla ovat myös median edustajat.

MuuttoKummi-hanketta hallinnoi Jyränkölän Seklementti ry ja mukana ovat Heinolan kaupunki ja Suomen Luomupekka Oy. Hanketta rahoittaa Päijänne Leader. Hankkeen toiminta-aika on 1.6.2020 – 31.5.2021. Hankkeen käynnistäjä on Luomupekka Pekka Rusila.

  

Luomun ja lähiruoan esitaistelija

Maanviljelijän vanhin poika Nastolasta, synt. 1944 Urheiluopistolla Vierumäellä

1.S-Ryhmän ympäristöohjelman synnyttäjä, aloittaja (S-Ryhmässä 1968-2002)

   -Luomuliiton eka tunnustus luomukaupasta, Sokos elintarvike, Helsinki

   -Ekat kierrätyspisteet/EKO-pisteet pääkaupunkiseudun S-markettien pihalle

   -Ekat luomu -osastot pääkaupunkiseudun S-Marketteihin (yli 100 luomutuotetta)

   -Luomuosaston hoitajien vuosittaiset valmennuspäivät (Luomu-laulu/kasetti)

   -Luomu-videon teko myyjille ”Miksi luomu maksaa enemmän ja miksi siitä

    kannattaa maksaa enemmän?” luomutiloilta ja kaupasta

   -Kauppakeskus Jumbon Prismaan perustettiin Luomu-Lähiruokatori

   -Luomuliiton hallituksen jäsen ja Luomulehden toimituskunnan jäsen

2.Suomen Luomupekka Oy, 2002 - 2020            (yhden miehen yritys)

   -Toteutettiin Karjalan Messut Joensuussa, jossa iso luomu-lähiruokaosasto

   -Olin eduskunnan lähiruokatyöryhmän jäsen ja EU:n luomuryhmän etäjäsen

   -Valmennettiin yli 200 lähiruoan ja luomun pientuottajaa teemalla ”Miten saa

     saan tuotteeni kaupan hyllylle”

   -Valmennettiin Jumbon Citymarketin henkilökunta kolmena vuonna Suomen

     Parhaaksi luomukaupaksi

    -Synnytettiin Lähiruokatori- ja ravintola Heila Heinolaan

    -Lukuisia luentoja ja lehtikirjoituksia luomu -ja lähiruokateemasta

    -Kirja ”Luomupekan jäljet Suomessa 1944-2014”

Trendit vievät maaseudulle

Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että yli kolmannes pääkaupunkiseudulla nyt asuvista suunnittelee jossakin vaiheessa muuttavansa väljemmille vesille, maaseudulle. Lisäksi luonnossa, metsässä liikkumisen on todettu vähentävän stressiä ja lisäävän terveyttä. Erityisen tärkeää se on lapsille. Tilastoista voimme todeta, että luomun ja lähiruuan kysyntä kasvaa. Niitä tuotetaan maaseudulla. Pienpanimoita ja lähileipomoita syntyy jatkuvasti maaseututaajamiin. Korona opetti myös pari asiaa, jotka suosivat edellä kerrottua trendiä. Etätyömahdollisuuksien käyttö mahdollistaa maaseudulla asuminen ja nettikaupan-tilausten hyödyntäminen ei vaadi kauppoja eikä ”tavarataivasta” asunnon läheisyyteen. Korona vauhditti myös mökkikauppaa. Maaseudulle, pikkukaupunkeihin ja eläviin kyliin muuttoa helpottaa runsas asuntojen tarjonta ja tosi edulliset hinnat. Kun Lauttasaaresta myy kaksion, sillä rahalla saa esimerkiksi Heinolasta hyvän omakotitalon tai uudenkarheasta kerrostalosta, keskustasta ison asunnon, vesistönäkymällä. Lisäksi maaseudulla asuminen on turvallisempaa kuin ruuhka-Suomessa ja yhteydet isompiin kaupunkeihin pelaa. On sanottu myös että ilma on puhtaanpaa ja talvella kadut auki.

Tämä edellyttää maaseutupaikkakunnilta aktiivisuutta. Maaseudulle muuttoa tulee helpottaa. Esimerkiksi Heinolassa kehitetään MuuttoKummi -toimintaa muuttajien avuksi. Pitää varmistaa, että tietoliikenneyhteydet pelaavat, asumisvaihtoehtoja tarjotaan kokonaisvaltaisesti pääkaupunkiseudun asukkaille, kerrotaan terveistä kyläkouluista ja alueen palveluverkostosta. Helpotetaan ja nopeutetaan rakennuslupien ja muutoslupien käsittelyä. Helpotetaan vapaa-ajan asunnon muuttamista pysyväksi asunnoksi. Tuetaan alueiden, kylien yhteisöllisyyttä. Näistä toimista ja markkinoinnista hyvä esimerkki on Sysmä ja sen nettinäkyvyys.

Tämä juttu myös Helsingin Sanomissa 8.9.2020

Lahden pormestarimalli jäähylle

Korona nostaa merkittävästi kaupungin kustannuksia. Kaupungin talous oli kuralla jo ennen koronaakin. Tällaisessa tilanteessa yleensä karsitaan kustannuksia ja kevennetään organisaatiota. Pelicans on tästä hyvä, tuore esimerkki. Osa Lahden päättäjistä ajaa silmät ummessa pormestarimallia eli luodaan kustannuksia lisää ja kasvatetaan organisaatiota. Rakennetaan joillekin politiikan uskollisimmille palkkiovirkoja ”hillotolppia”. Ja kun johonkin lisätään rahaa jostakin pitää säästää, leikata. Nämä samat päättäjät esittävät isoja leikkauksia kouluihin, päiväkoteihin ja heikompi osaisten palveluihin. Kaiken huippu oli kaupungin asukkaille laatima talouskysely. Periaatteessa ihan kannatettava idea. Siellä oli myös pormestarimalliin liittyvä kysymys, joka oli mielestäni paikallaan. Kun kysymys tuli pormestarimallin kannattajien tietoon, se poistettiin mahtikäskyllä. Haluaisin, muiden tavoin tietää kuka kysymyksen poistamiskäskyn antoi? Tämä on demokratian irvikuva. Pormestarimalli pitää laittaa jäähylle ja ryhtyä ratkaisemaan taloudellisia ongelmia yhteistyössä puolueiden, henkilöstön ja yrittäjien kanssa. Hyvä on kerätä myös veronmaksajilta kehittämisideoita ja säästämisen kohteita. Pormestarimalli sekoittaisi liiaksi myös tulevia kunnallisvaaleja ja hautaisi alleen todelliset kehittämistarpeet vaalikeskusteluissa.

Miksi kirkko ei muutu nykypäivään?

Asun Lahdessa, olen valinnut terveyskeskukseksi Heinolan, koska tiedän että siellä palvelu pelaa paremmin kuin Lahdessa. Se on sitä soten hyvää valinnanvapautta.

Olen kotoisin Nastolasta joka liittyi Lahteen. Minut on kasteessa kastettu Nastolan seurakuntaan. Olen lapsena käynyt 20 km hevosen kyydissä perheeni kanssa Nastolan joulukirkossa, olen ollut lukusissa seurakunnan tentissä rikkikouluun, minulla on hautapaikka Nastolan kirkkomaalla sukuhaudassa, vaarini vieressä.

Lahden kaupungissa on monta seurakuntaa. Halusin liittyä kotikuntani Nastolan seurakuntaan, vaikka asun Keski-Lahden seurakunnan alueella. Minulle vastattiin, että se ei ole mahdollista nykyisen kirkkolain mukaan. Mielestäni kirkkolakia pitää päivittää nykypäivään. Ymmärrän jos asuisin Heinolassa, sieltä liittyminen Nastolaan ei olisi mahdollista. Mutta asun Lahdessa jonka alueella toimiin Nastolan seurakunta. Mielestäni minulla oli hyvät perustelut. Seurakunnan valinnanvapaus samassa kaupungissa pitäisi olla mahdollista. Se aktivoisi seurakuntia kehittämään toimintaansa. Huonot seurakunnat sulautuisivat parempaan tai kuihtuisivat pois. Uskon että tämä osaltaan vaikuttaisi myönteisesti seurakuntien jäsen määriin.
En sitten liittynyt mihinkään Lahden seurakuntaan. Odottelen liittymisen valinnanv apautta.

Heinolan Prisman paikkavaihtoehdot

Moottoritietä ajavat matkailijat ja mökkiläiset eivät pysähdy Heinolan kohdalla kahdessa paikassa, Citymarketissa ja ABC:llä. Pysähtyvät vain toisella, kumpi on  vetovoimaisempi?

1.Jos Prisma rakennetaan Citymarketin naapuriin se vahvistaa aluetta ja saa yhä

   useamman ihmisen poikkeamaan Prismassa ja Citymarketissa. Tälle paikalle

   rakentamislupa Prismalle on vaikea saada (lepakot, perhoset, valittajat) ja raken-

   taminen tulee kalliiksi (kalliot, liittymä)

2.Jos Prisma rakennetaan ABC:n n naapuriin, alueen vetovoima vahvistuu, lupa tulee 

   nopeasti ja rakentaminen edullisemmaksi. Näkyy hyvin moottoritielle. Alue olisi    

   vetovoimaisempi ABC+ erikoisliikkeet(Nanso, Marimekko, Muurikka,MustiMirri

      

   Pentik, Hesburger) Apteekki, Heila, Tokmanni, Jysk, Sale, Prisma, kannattaisi raken-

   taa vielä auton itsepalvelupesula. Alueen sisäinen liikenne järjestettävä uudelleen,

   sisään ja ulos eri liittymistä.

3.Prisma rakennetaan puolivalmiisiin tyhjiin tiloihin Jyskin viereen. Kannattaisi

    selvittää laajentamismahdollisuudet tai ostaa itselleen myös Jyskin tilat. Jyskille

    olisi uudet, edullisemmat tyhjät tilat kadun toisella puolella. Tähän Prisman perus-

    taminen olisi edullisinta, mutta sijainti alueella ei olisi paras mahdollinen.

Paikallisen väestön saavutettavuus ratkaiseen Häämeenmaalla Prisman sijoituspaikan ja se on vaihtoehto 1.

Perusteluja vielä 2 vaihtoehdolle
-asiakkaat haluavat helppoa ostamista, ja yhden pysähdyksen taktiikkaa
-Prisman tulon jälkeen Vuokallion Kauppakeskus olisi Heinolan monipuolisin
-tarvittaan Kauppakeskuksen yhteismarkkinoitia, kuten alueen alkutaipaleella, olin 
  sitä toteuttamassa, alue tuli tutuksi ja yrittäjät saivat hyvän alun
-moottoritieltä poikkeavia olisi enemmän kuin 1.vaihtoedossa, samoin lähialueiden ja
 Heinolan alueen asiakkaita, selvästi vetovoimaisempi vaihtoehto
-lisäksi Hämeenmaa voisi joustavasti hyödyntää henkilökuntaansa alueella ja
 kiinteät kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin vaihtoehdossa yksi.

Nykymalli vai pormestarimalli Lahteen?

Olen edelleen nykymallin kehittämisen puolesta. Nykymallissa voidaan lisätä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia, siitähän on jo hyviä kokemuksia. Pitää saada kaupunginosayhdistykset ja kyläyhdistykset mukaan, vaikuttamaan suunnitteluun. Esimerkiksi lautakuntien on pyydettävä yhdistyksiltä lausunto heidän aluettaan koskevista suunnitelmista ennen päätöksentekoa jne. Nykymalli ei nosta kustannuksia. Pormestarimalli vahvistaa puolueiden vaikutusmahdollisuuksia liikaa ja nostaa kustannuksia ja lisää byrokratiaa. Esimerkiksi, Tampereella pormestarimalli ei ole helpottanut kaupungin tulosahdinkoa.

Jos kuitenkin demokraattisin päätöksin päätetään mennä pormestarimalliin, se edellyttää muutamia tarkistuksia. Työnjaon on oltava tarkka ja selkeä pormestarin ja apulaispormestarien välillä. Pitää olla valtuuksia mutta myös vastuuta. Tuloksellisuuttaa pitää voida arvioita sovittujen mittareiden perusteella. Pormestariksi halukkailla pitää olla korkeakoulututkinto ja riittävä kielitaito. Lahden kokoista kaupunkia ei johdeta mutu- tuntumalla. Puolueiden pormestariehdokkaat pitää olla vaaleissa tiedossa. Tällä vältetään lehmänkauppojen teko vaalien jälkeen. Mielestäni joku puolue voisi ottaa nykyisen kaupunginjohtajankin ehdokkaakseen, jos hän siihen suostuisi. Silloin äänestäjä tietäisi mitä tilaa, saa. Toivon että mallin heikkouksista ja vahvuuksista keskustelu jatkuu.

Missä haluamme asua tulevaisuudessa?

Viime aikoina on esitelty monenlaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että yli kolmannes suurkaupunkien asukkaista suunnittelee tulevaisuudessa muuttoa maaseudulle tai pienempiin maaseutukaupunkeihin. Jo nyt on havaittu asuntokaupan ja kesämökkikaupan vilkastumista maaseututaajamissa. Nämä tutkimukset ovat vahvistaneet kaupungin ja maaseudun vastakkaisasettelua. Luovuus katoaa kun aletaan riitelemään.

Nyt tulevaisuuksien kuvittelija Kimmo Rönkä teilaa vastakkaisasettelun. Hänen mukaansa maaseutu on tulossa kaupunkeihin ja sille pitää antaa tilaa. Rönkä on tehnyt kehittämistyötä lähes kaksikymmentä vuotta asumisen ja elämisen parissa.

Hänen mukaansa tulevaisuuden kaupunki on korttelin kokoinen ja sillä on ystävälliset kasvot. Korttelimaisen asumisen kylämäisyydellä hän tarkoittaa luontevia tiloja kohtaamisille, paikallisia palveluja, luottamusta ja ystävällisyyttä, pienimuotoista omavaraisuutta, paikallisesti tuotettua ruokaa, yhteiskäyttö kulkuvälineitä (auto, sähköpyörä jne.). Röngän mielestä asuntojen kerrostalosaunat ovat turhia, tulevaisuudessa talon katolle rakennetaan hieno saunaosasto yhteiskäyttöön. Rönkä ammentaa asumiseen oppeja matkailusta, toimistoista, korkeakouluista, matkailun elämyksistä, hyvistä toimistoista ja muotoilusta, jossa tuotteet tehdään huomioiden käyttäjän ja kuluttajan tarpeet. Opetellaan hyväksymään ja kehumaan toisiamme. Markkinointiteeman voisi olla esimerkiksi ”Unelmien Heinola”.

Sisäilmaongelmat, homeongelmat ja nopea rakentaminen ovat viimevuosien ongelma. Hän visioi että 2020-luku on puurakentamisen vuosikymmen. Puukerrostaloja, hirsikouluja, puuelementtitaloja jo rakennetaan. Tehdään terveellisempiä, pitkäaikaisempia ja kestävämpiä taloja. Kunta ja kaupunki voisivat suunnittelussa edellyttää ja vaatia puurakentamista tontteja luovuttaessaan. Esimerkiksi Heinolan ympäristöstä on tulossa puurakentamisen edelläkävijä, -keskus, mutta Heinolan kaupunki rakentaa kouluja kuten ennenkin, betonista. Ei suosi oman talousalueen rakentajia. Ei halua olla edelläkävijä.

Lähde: ESS 18.8. Susanna Vilposen kirjoittama artikkeli

Lahden Ankkurin valkoposkihanhet

Aikaisempina kesinä vierastin sauvakävelylenkkiä Ankkurin niemen kautta, koska matkalla oli runsaasti hanhen ”kakkaa” joka tarttui kenkiin ja sauvoihin. Tänä keväänä käytiin julkista keskustelua siitä, voidaanko tätä vieraslajia hätistellä koirien avulla pois nurmikoilta. Ei voitu. Maallikkojärki sanoi että niitä voidaan hätistellä pois ihmisten toimesta. Hetken päästä alueelle tuotiin kyltit että näitä vieraslajeja voivat hätistellä vain koulutetut hätistelijät ja rantabulevardilla liikkuvien tulee varoa, väistellä käveleviä valkoposkihankia joista osa oli agressiivisia ohikulkijoille. Sitten joku keksi että laitetaan niemen rantaan noin 50cm korkea verkkoaita. itse epäilin vaikutuksia. Aita asennettiin ja minut yllätti sen vaikutukset. Nyt voin käytä sauvakävelyllä nimen lenkillä, siellä ei ole vieraslajeja sotkemassa käytäviä. Mutta aitaa ei ole Ankkurin uimarannan kohdalla, joten valkoposkihanhet valloittivat ihmisille tarkoitetun uimarannan. Kuva sunnuntaiaamusta. Arkiaamuna veronmaksajien rahoilla kaksi siivoojaa korjaa kakkoja rantahiekalta. Ei viikonloppuna. Tästä niemen puhdistumisesta seurasi se että valkopostihanhet miehittivät pikkuveskun ympäristön ja Jalkarannan rannat. Nyt en käy siellä päin sauvakävelylenkillä, samoin moni rollaattorilla liikkuva on joutunut etsimään uuden ulkoilureitin. Ihmettelen kaupungin suhtautumista vieraslajeihin. Ihmettelen myös suomalalaisten viranomaisten suhtautumista, joka poikkeaa muiden EU maiden ratkaisuista. Tämä vieraslaji on lisääntynyt Suomessa niin että se ei tarvitse enää niin korkeaa suojaa eli voitaisiin metsästää tiettynä aikoina.

Lahden sataman lokit

Lokit vaikeuttavat ja aiheuttavat lisäkustannuksia sataman yrittäjille, ravintoloille, lokeista on myös äänihaittaa lähialueen asukkaille. Tätä ongelmaan on Lahdessa yritetty ratkaista koko nykyisen sataman olemassaoloajan. Kokeiltuja ratkaisuja ovat olleet: siisteys, ruokajätteet pois pöydiltä, langat pöytien yläpuolella, henkilökunnan hätistelyt jne. Venelaitureilla on parhaillaan kokeilussa haukkaa muistuttavat tuulessa liikkuvat pelättimet jotka näyttävät osittain toimivan. Miksi niitä ei voisi kokeilla myös aallonmurtajalla?

Lokkien poistamista aallonmurtajalta on selvitetty oikeuslaitoksissakin. Korkein hallinto-oikeus on todennut että aallonmurtaja ei kuulu Natura verkostoon. Sen päätöksen luulisi helpottavat ongelman poistamista. Sinne on suunniteltu matalien pensaiden istuttamista kaupungin päätöksillä, mutta sitä ei ole jostakin syystä toteutettu. Muualla maailmassa on saatu hyviä kokemuksia elävän haukan asettumisesta aallonmurtajalle tai lähimaastoon. On esitetty myös tiheän verkon asentamista aallonmurtajan päälle. Kohta on taas vaalit tulossa. Miten ehdokkaat ratkaisevat tämän pulman? Puhetta ja esityksiä riittää mutta teot puuttuvat.

Kyläkoulujen lopettamisen vaikutukset?

Olen itse käynyt viisi vuotta kyläkoulua maaseudulla. Koulu rakennettiin kylän isäntien talkoilla 50-luvun alussa. Koulussa oli minun aikanani keskimäärin 12-16 oppilasta. Koululla oli oma keittäjä, oma perunamaa, omat marjapensaat. Koululla järjestettiin paljon kylän yhteisiä tapahtumia: kevätjuhlat, joulujuhlat, Äitienpäiväjuhlat, valojuhlat (kylään tuli sähkö) hiihtokilpailuja, Marttojen järjestämiä kursseja jne. Yhteisöllisyys oli voimissaan. Elimme hyvissä väleissä luonnon kanssa. Kylissä kasvoi yritteliäitä, terveistä nuoria yhteiskuntaa. Sain hyvät eväät tulevalle elämälleni. Koulu lopetettiin 70-luvulla, sen jälkeen loppui kylän kauppa, sitten posti ja linja-autojen aikataulut harvenivat, kylän väkiluku väheni ja vanheni.

Kyläkouluista on lopetettu noin 90% ja tahti vain kiihtyy. Tästä on seurannut nuorten maaltapako kaupunkeihin ja huonovointisuus. Yleiskuntokin on heikentynyt koska omatoiminen liikkuminen on vähentynyt, liikutaan mopoilla, autoilla, takseilla jne. Oppimistuloksetkin ovat viime aikoina heikentyneet ja syrjäytyminen lisääntynyt. Kyläkoulujen raju väheneminen on varmasti vaikuttanut myös syntyvyyden laskuun.

Kyläkoulujen lopettamispäätökset tehdään taloudellisin perustein. Myös valtio on kiihdyttänyt konsulttien avulla kyläkoulujen lopettamista saadakseen työvoimaa kasvukeskuksiin. Missään ei huomioida oppilaiden hyvinvointia, pitkien koulumatkojen vaikutuksia, lähiopetuksen ja tuen merkitystä, vanhempien toivomuksia, pienen opiskeluyhteisön merkitystä. Ei anneta arvoa maaseudun, kylän elinvoiman säilymiselle. Ei ymmärretä että pienikin voi olla kaunista ja hyvää.

Tänään, koronan jälkeen on havaittavissa pieniä heräämisen merkkejä. On taas opittu liikkumaan luonnossa ja arvostamaan sen merkitystä, varsinkin lasten kehitykselle.

Kyläkoulusta on tullut ja tulossa monelle paikkakunnalle vetovoimatekijä. Perheet haluavat muuttaa kyläkoulujen lähelle ja vanhemmat hyödyntää etätyömahdollisuuksia. Tiedän perheitä, jotka haluavat asua maalla ja isä tekee päivittäin lähes sadan kilometrin työmatkoja lasten ja perheen hyvinvoinnin takia.

Toivon että edelläkävijäpäättäjät eivät sulje loppuja kyläkouluja, vaan kehittävät niitä kunnan vetovoimatekijäksi. Ratkaisuvaihtoehtoja löytyy. Yksi opettaja voi toimia kunnan useammassa kyläkoulussa, osa tunneista voidaan toteuttaa etäopetuksena, kouluruokailun voi toteuttaa kylän pitokokki, kyläkoulu voi toimia iltaisin ja viikonloppuisin kylätalona, yhdistysten toimitilana, oppilaiden ruokailun jälkeen ruokaa voisi tarjota kylän senioreille, talonmieskin löytyy kylältä. Nyt varmasti joku sanoo että tämä on niitä Luomupekan vouhotuksia. Näyttöjä löytyy, läheltäkin. Muutamia vuosi sitten Vuolenkosken kyläkoulu oli hiljenemässä, opettajia oltiin vähentämässä. Siten kylän väki heräsi toimimaan. Nyt koulussa on kolme opettajaa, oma liikuntahalli, oma paloasema jne.  Kyllä se on mahdollista, varsinkin kun oma kunta on sitä omatoimisuutta tukemassa. Yhteistyössä on voimaa.

Terveydenhoitokustannusten hillitseminen?

Diabetestä sairastavien määrä on kymmenen vuoden aikana kasvanut +70% ja

kustannukset + 50%. Vuonna 2011 tuottavuuskustannukset ja sairaalahoidon

kustannukset olivat yhteensä 3384 miljoonaa euroa. Tänään lähes 4000 milj.€.

Syöpäsairauksia todettiin v.2013  32000 uutta tapausta ja ennakoidaan että v.

2030 todetaan 43000 uutta tapausta. Syövän kustannukset olivat 2014  927 mil-

joonaa euroa ja ne olivat kasvaneet kymmenessä vuodessa vain 3%. Eli syöpä-

hoidon kustannukset ovat paremmin hallinnassa kuin diabeteksen kustannukset.

Diabeteksen hoito on enemmän potilaan omalla vastuulla.

1.Miten hoidot edullisemmiksi, mistä säästetään?

   -ehdotettuja sote-keskuksia vähennetään, karsitaan, keskitetään

   -pieniä sote-keskuksia korvamaan kehitetään ”Sote-myymäläautolla”

   -etä- vastaanottoja kehitetään, lisätään ja kaikki varaukset netistä

   -kaikille ykköstyypin diabeetikoille sensorit, vähentää lääkäri-hoitajakäyntejä ja

     parantaa hoitotasapainoa (kokemusta on)

   -kalliit, isot leikkaukset hoidot keskitetään 3-4 isoon sairaalaan Suomessa

2.Miten voimme ennakolta ehkäistä kalliit sairaudet?

   -kehitetään jokaiseen sairauteen yksilölliset ennaltaehkäisevät toimet, ruoka-

     valioon, painon hallintaan, liikuntaan, tressin hallintaan jne. Näiden toteuttamista

     valvotaan, seurataan.

    -tekoälystä tulossa jo ”lääkärihoitajan apulainen” ja syövän, diabeteksen haistaja

    -sairaudet voidaan jo karsia perimästä ja tunnistaa geenivirheet ja hoitaa ne

    -on jo kehitetty laboratorio-olosuhteissa geenimuunneltu omena, jota syömällä

     välttää mm. syövän

Valtion velan kasvattamisen riskit?

On harhaan johtamista kertoa äänestäjille että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan takaisin. Valtio maksaa joka vuosi lainoja takaisin ottamalla uutta lainaa. Tämä on tällä hetkellä hyväksyttävää kun lainojen korot ovat nollilla. Kun korot kuitenkin jossakin vaiheessa nousevat, esimerkiksi yhdellä prosentilla, se tietää valtiolle korkomenoja reilusti yli miljardi euroa. Kun korko nousee kaksi prosenttia korkomenot ovat jo lähes kolme miljardia euroa. Lisäksi seurauksena voi olla luottoluokituksen heikentyminen, joka merkitsee taas uuden lainan korkeampia korkoja. Miten tästä kierteestä selvitään, ilman veronkorotuksia?

Sote-uudistuksesta on laskettu saatavan kymmenen vuoden jaksolla 1,5 miljardin säästöt. Se ei riitä tarvitaan enemmän. Liian pieniä Sote-maakuntia pitää vielä yhdistää. Kuntien valtionosuuksia tulee karsia, niitä ei saisi maksaa alle 10000 asukkaan kunnille. Kuntien lukumäärä tulee puolittaa. Jatkossa pitää kunnilta vielä siirtää joitakin toimintoja maakunnalle

Ei ole oikein että osa työttömistä ei ota työtä vastaan, kun hän saa työttömyyskorvauksia ja sosiaalietuja enemmän ja on vapaampi tekemään silloin tällöin pimeitä töitä. Järjestelmää pitää muuttaa niin että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa työttömälle. Tämä on senkin takia tärkeää kun työssäkäyvien osuus väestöstä vähenee. Kaikki kynnelle kykenevät saatava töihin. Elintasopakolaisten sosiaalietuja on kavennettava jotta kiinnostus työelämään mukaan kasvaa.

EU:n liittovaltiokehitystä on vastustettava ja eurosta eroamisen vaihtoehdot selvitettävä. EU:n direktiivit toteutetaan ja niihin ei Suomen virkamiehet saa lisätä omia lisävaatimuksia. Muuten EU:n kansalaiset ja yrittäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan Suomessa, kuten nyt tapahtuu.

Haittaveroja voidaan korottaa, jotta ihmisiä ja yrityksiä voidaan ohjata tekemään tulevaisuuden kannalta oikeita ratkaisuja (esim. turve, sokeri, alkoholi, öljy, bensa, energia) Yritysten investointihalukkuutta ei saa heikentää verotuksella. Suositaan kotimaisuuttaa (esim. hankinnat, ruoka, energia, matkailu). Valtion hallintoa tulee keventää ja päällekkäisyyksiä purkaa, tehtäviä yhdistää, digitalisaatiota hyödyntää. Hävittäjähankintoja siirrettävä parilla vuodella.

 

                                                                                                                                                       Pormestarimallin vaarat

En kannata Lahteen pormestarimallia. Jos se kuitenkin demokraattisesti halutaan, pitää huomioida seuraavat karikot:
Valtaa ei saa liikaa keskittää pormestarille, kuten Helsingissä. Pitää vahvistaa kansliapäällikön ja tulosaluejohtajien asemaa. He toimivat virkavastuulla. Minusta apulaispormestareita ei ainakaan aluksi tarvita, ne voidaan nimetä myöhemmin jos halutaan. Vaikuttaa siltä että apulaispormestarin paikka olisi ”hillotolppa” eri puolueiden kellokkaille, vaalissa toiseksi jääneille pormestariehdokkaille. Esimerkiksi Helsingissä apulaispormestarien asema on epäselvä.
Joka tapauksessa pormestarimalli kasvattaa kustannuksia, se tulee veronmaksajille kalliimmaksi. Mallin hyödyt ovat vaikeasti mitattavissa. Väitetään että demokratia paranee ja kaupunki kehittyy vauhdilla. Tulokset muualta osoittavat että tuloksenteko on vaikeampaa eli että kulut ja tuotot olisivat tasapainossa ja veroprosentti kilpailukykyinen. Pormestarille tulee asettaa myös koulutuksellisia tavoitteita eli oltava korkeakoulututkinto. Pormestariehdokkaat on julkaistava ennen vaaleja, jotta estetään vaalien jälkeiset "lehmänkaupat"

Lahden eka vaihtoehto veronkorotus?

Julkisuudessa kiertää otsikko ”Lahti korottaa veroja” Se on kasvattanut haluja muuttaa pois Lahdesta ja se on hiljentänyt muuttohaluja Lahteen. Lahden imago heikkenee. Virkamiehet syyttävät otsikoinnista toimittajaa. Toimittajahan tekee otsikon hänen mielestään lukijoitaan kiinnostavasta asiasta. Kaupungin olisi pitänyt informoida lehdistöä otsikolla ” Näillä toimenpiteillä Lahti estää veronkorotukset”. Toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi tytäryhtiöiden yhdistämiset, organisaation keventäminen, päällekkäisyyksien karsiminen,eläkkeelle lähtevien esimiesten paikkoja ei täytetä, työt organisoidaan uudelleen, hyödynnetään yksityisten yritysten palveluja- kaupungin ei tarvitse kaikkia tehdä itse, koko henkilöstö pitää yhden viikon palkattoman loman, Lahdesta tehdään Päijät-Hämeen yrittäjäystävällisin kunta, pormestarimallia ei toteuteta, kouluja rakennetaan elinkaarimallilla, Lahteen muuttavien muuttoa helpotetaan muuttokummipalvelulla, kerrotaan kaupunkilaisille ja muuttoa Lahteen suunnitteleville mitä he saavat Lahden veroprosentilla, kerrotaan että yhteistyötä naapurikuntien kanssa parannetaan ihan lattiatasolla jne. Kaupunki ei maksa kulujaan prosenteilla vaan euroilla. Kilpailukykyisemmällä veroprosentilla saadaan euroja enemmän kaupungin kassaan. Lahden veroprosentti pitää olla Päijät-Hämeen toiseksi alhaisin, Sysmällä on tietysti alhaisin ja sieltä kannattaisi Lahden päättäjienkin ottaa oppia ja mallia. Pienikin voi olla tehokas.

Näin menetellen nykyiset ja tulevat asukkaat ymmästäisivät tarvittavat sopeuttamistoimet. Lahden imago paranisi. Veroja osataan korottaa kansakoulupohjallakin, mutta muihin sopeuttamiskeinoihin tarvitaan osaamista, uusi ideoita, kokonaisnäkemystä. On hyvä asia että kaupunkilaisia yritetään ottaa enemmän mukaan suunnitteluun ja budjetointiin.Yhdessä olemme enemmän.