Miltä näyttää Suomi 2030?

Olen elänyt ja ollut osaltani vaikuttamassa 1980-90 luvulla Suomen kaupan kehitykseen. Jos mitään ei olisi tehty, esimerkiksi S-Kauppoja ei enää olisi. Piti tehdä isoja muutoksia rakenteisiin, toimintatapoihin. Kaikkea kaikille ei enää toiminut, piti valita ne tuotealueet, joissa halutaan pärjätä. Piti uskaltaa luopua. Onneksi oli edelläkävijä johtajia ja osuuskauppoja, jotka raivasivat tietä ja loivat uskoa perässähiihtäjille. Nyt nautitaan niiden vaikeiden muutosten hedelmiä. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Mutta miten varaudutaan seuraaviin muutoksiin, joiden suunta on jo hieman näkyvissä?

Ilmastomuutoksen vaatimat toimenpiteet ja tulevat pandemiat ja ihmisten arvostusten muutokset vaikuttavat kehitykseen. Liikkumisen muodot ja välineet muuttuvat, ihmiset arvostavat läheisyyttä, väljyyttä, luontoa, lähellä tuotettua. Tämä tarkoittaa, että nettikauppa ja lähikauppa kasvaa ja hypermarketkauppa vähenee. Pienikin voi olla kaunista. Maaseudun lähikaupoista tulee monipalvelukeskuksia. Luomuruoka, terveellinen lähiruoka tulee kunniaan myös ravintoloissa. Suurten ja pienten kaupunkien keskustat voimistuvat ja kehittyvät ihmisten olohuoneiksi ja kävelypainotteisiksi. Tarjolla on sähköautotaksien rinnalla sähköpolkupyörätakseja ”Riksoja”. Lähikaupat ja puutiikit ovat tulleet takaisin. Kotiinkuljetuspalvelu pelaa nettiostoille ja lähikauppaostoille.

Suuret hypermarketit, peltomarketit ovat ongelmissa. Osasta tulee hyvinvointikeskuksia ja vapaa-ajan keskuksia. Hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella olevat hypermarketit pärjäävät, mutta niidenkin on muututtavat. Palvelujen kirjo muuttuu, koska ympäristö muuttuu. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.