Nuorten henkirikosten ennaltaehkäisy

Suomessa nuorten tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet ja raaistuneet. Viimeinen surullinen tapahtuma oli Helsingissä, Koskelan sairaalan nurkilla. Osa viranomaisista ja poliitikoista ovat sanattomia ja aseettomia. Korjaukseksi tarjotaan lisää sosiaalitoimen virkamiehiä ja poliiseja. Tärkeintä olisi ennaltaehkäisy, ongelmien tunnistaminen alkuvaiheessa. Ensimmäisenä tulisi auttaa ongelmiin ajautuneita perheitä. Seuraava vaihe, jossa ongelmanuori tulisi tunnistaa on koulu.

Nyt suunta on yhä suuremmat, ”tehdasmaiset” koulut ruuhkaisissa keskustoissa, joissa yksittäisen nuoren ongelmien tunnistaminen on vaikeaa. Suurempi koulu on varmasti kustannustehokas per oppilas, mutta onko se paras tapa kasvattaa yhteiskuntakelpoisia nuoria? Kustannustehokkuus rapisee, kun joudutaan hoitamaan ja kustantamaan ongelmanuorten työttömyyttä, hoitoja ja rikoksia. Pienikin voi olla kaunista ja kokonaisedullista. Mielestäni 50-100 lapsen kyläkouluja ei pitäisi lopettaa automaattisesti. Esimerkit osoittavat, että näissä kyläkouluissa on paljon vähemmän ongelmia, koska siellä lapset kasvavat turvallisemmassa ympäristössä, lähellä luontoa ja saavat yksilöllisempää opetusta. Viimeaikaiset opettajien haastattelut osoittavat, että hekin työskentelevät mielellään kyläkouluissa. Espoossa, luonnon helmassa toimiva Nuuksion kyläkoulu ja Iitissä Vuolenkoskella toimiva kyläkoulu ovat hyviä esimerkkejä.

Kaupan historiassa lähikaupat ovat tulleet takaisin uudella konseptilla (K-Market, Sale, Alepa, ABC jne.). Miksei lähikoulutkin voisivat tulla takaisin uudella konseptilla. Tarvitaan kyläläisten, viranomaisten yhteistyötä ja yhteistyötä lähikuntien kesken, yli kuntarajojen. Lapsia voidaan kuljettaa myös ruuhkaisista keskustoista lähikouluun, eikä aina vain päinvastoin. Näin menetellen keskustaan ei tarvitsisi rakentaa ylisuuria kouluja. Erityisopettajat voisivat hoitaa tuntejaan useammassa koulussa. Tämä uudenlainen kyläkoulu olisi vetovoimatekijä monelle kunnalle ja pikkukaupungille. Tänään varsinkin lapsiperheet arvostavat väljyyttä, turvallisuutta ja luonnon läheisyyttä. Etätyö taas auttaa vanhempia muuttamaan lähelle kyläkoulua, pois ruuhkista. Uskon että tämä auttaa myös syntyvyyden kasvuun.