Missä haluamme asua tulevaisuudessa?

Viime aikoina on esitelty monenlaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että yli kolmannes suurkaupunkien asukkaista suunnittelee tulevaisuudessa muuttoa maaseudulle tai pienempiin maaseutukaupunkeihin. Jo nyt on havaittu asuntokaupan ja kesämökkikaupan vilkastumista maaseututaajamissa. Nämä tutkimukset ovat vahvistaneet kaupungin ja maaseudun vastakkaisasettelua. Luovuus katoaa kun aletaan riitelemään.

Nyt tulevaisuuksien kuvittelija Kimmo Rönkä teilaa vastakkaisasettelun. Hänen mukaansa maaseutu on tulossa kaupunkeihin ja sille pitää antaa tilaa. Rönkä on tehnyt kehittämistyötä lähes kaksikymmentä vuotta asumisen ja elämisen parissa.

Hänen mukaansa tulevaisuuden kaupunki on korttelin kokoinen ja sillä on ystävälliset kasvot. Korttelimaisen asumisen kylämäisyydellä hän tarkoittaa luontevia tiloja kohtaamisille, paikallisia palveluja, luottamusta ja ystävällisyyttä, pienimuotoista omavaraisuutta, paikallisesti tuotettua ruokaa, yhteiskäyttö kulkuvälineitä (auto, sähköpyörä jne.). Röngän mielestä asuntojen kerrostalosaunat ovat turhia, tulevaisuudessa talon katolle rakennetaan hieno saunaosasto yhteiskäyttöön. Rönkä ammentaa asumiseen oppeja matkailusta, toimistoista, korkeakouluista, matkailun elämyksistä, hyvistä toimistoista ja muotoilusta, jossa tuotteet tehdään huomioiden käyttäjän ja kuluttajan tarpeet. Opetellaan hyväksymään ja kehumaan toisiamme. Markkinointiteeman voisi olla esimerkiksi ”Unelmien Heinola”.

Sisäilmaongelmat, homeongelmat ja nopea rakentaminen ovat viimevuosien ongelma. Hän visioi että 2020-luku on puurakentamisen vuosikymmen. Puukerrostaloja, hirsikouluja, puuelementtitaloja jo rakennetaan. Tehdään terveellisempiä, pitkäaikaisempia ja kestävämpiä taloja. Kunta ja kaupunki voisivat suunnittelussa edellyttää ja vaatia puurakentamista tontteja luovuttaessaan. Esimerkiksi Heinolan ympäristöstä on tulossa puurakentamisen edelläkävijä, -keskus, mutta Heinolan kaupunki rakentaa kouluja kuten ennenkin, betonista. Ei suosi oman talousalueen rakentajia. Ei halua olla edelläkävijä.

Lähde: ESS 18.8. Susanna Vilposen kirjoittama artikkeli