Luomupekan tositarina

Olen syntynyt 1944 Suomen Urheiluopistolla, maanviljelijän vanhimpana poikana. Kotini sijaitsee Nastolan Järvisten kylässä. Kansakoulun kävin kotikylän lähikoulussa, oppikoulun ja kauppaopiston Heinolassa, liikkeenjohdollisen kenttäkoulutuksen Jollas-opistossa ja Joko valmennuksen Tampereen Yliopistossa ja Teknillisessä Korkeakoulussa,  tuotekehittäjä/innovaattori tutkinto Koulutuskeskus Salpauksessa. Sotilasarvo on lääkintäylikersantti. Työurani ensimmäisellä 35 vuoden jaksolla vähittäiskaupan, tukkukaupan ja elintarviketeollisuuden johtotehtävissä Lahdessa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Joensuussa, Orivedellä, Tampereella, Nokialla ja pääkaupunkiseudulla. Työurani toisella jaksolla, yrittäjänä olen valmentanut luomu- ja lähiruokatuottajia, synnyttänyt lähiruokatori Heilan Heinolaan, järjestänyt Karjalan Messut Joensuussa ja Senioreiden turvamessut Heinolassa, järjestänyt jää-hiekka- ja puuveistokisoja Heinolassa ja 2022 Jääveiston SM-kisat Lahdessa.

Olen ollut mukana monissa yhdistyksissä eri paikkakunnilla mm. SPR, Heinola Seura, Rotaryt, Lions, Sepäntähti kyläyhdistys, Oriveden Ponnistus, Heinolan Kaupunkisydän, Syöpä ja Diabetesyhdistykset jne. Olen ollut myös pari kautta Heinolan kaupunginvaltuustossa. Olen ollut kehittämässä etänä EU luomukauppaa, olen kuulunut eduskunnan lähiruokatyöryhmään, luomuliiton hallitukseen ja luomulehden toimituskuntaan. Olen ollut kehittämässä Heinolan Seurakunnalle Ympäristödiplomia 2014 ja Jyränkölän Seklementille ”Muuttokummi” projektia 2021. Olen synnyttänyt Heinolasta Suomen Joulupuukaupungin, yli 200 valaistua joulupuuta.

Minulla todettiin 1994 nuoruustyypin diabetes. Heti sairastumisen jälkeen pyysin lääkäriltä lähetettä Tampereelle Diabeteskeskukseen viikon kurssille. Halusin tietää sairaudesta enemmän. Siellä minulle kirkastui, että olen itse itseni paras hoitaja. Sen jälkeen olin aktiivinen kaikkiin diabeteksen uusiin hoitoihin ja laiteisiin. Sain ensimmäisenä Libre -sensorin, joka paransi merkittävästi hoitotasapainoani. Monessa mielessä sain Heinolassa Suomen parasta hoitoa ja ohjausta. Viime vuosina taso on laskenut, ilmeisesti valmistautuvat soteen. Esimerkiksi tärkeää jalkahoitajaa ei ole ollut vuoteen käytettävissä.

Vuonna 2002 minulta leikattiin peräsuolen syöpä, joka oli jo levinnyt lähialueelle. Leikkaus tehtiin Meilahden sairaalassa Helsingissä. Siellä sain Suomen parasta hoitoa. Tähystyksiä eli seurantaa tehtiin alussa puolen vuoden välein, sitten vuoden välein, sitten kolmen vuoden välein. Seuranta lopetettiin kymmenen vuoden jälkeen. Syöpään sairastuminen oli järkytys, tuntui että kuolema tuli liian lähelle. Ystävät ja vertaistuki auttoivat. Saman sairauden läpikäynyt suositteli raparperi-koivunmahlamehua ja brasilialaista puuteetä. Nautin niitä viiden vuoden ajan joka päivä. Toinen selviytymiskeino oli terveellisempi kotiruoka, liikunta ja positiivinen asenne. Halusin nähdä lastenlapsieni kasvavan, kouluun menon, ripille pääsyn jne. Nyt voin todeta, että kaikki ne haaveet ovat toteutuneet. Kiitos lääkärihoitajien ja yläkerran Herran. Heitä kiitän jokaisena vuodenvaihteena. Minulla on hyvä kokemus Suomen terveyshuollon nykytilasta.

Lääkärit kertoivat, että hyvä peruskuntoni on mahdollistanut selviytymiseni. Synnyinpaikkani Suomen Urheiluopisto on motivoinut minua liikkumaan koko ikäni. Maaseudulla, maatilalla liikuntaa tuli joka päivä luonnostaan koulumatkoista, harrastuksista ja maatalon töistä. Armeijassa juoksin Cooperin testissä 3400 m ja 50-vuotiaana 3000 m ja nyt kesällä 2021 sauvakävelyä 170 päivässä 1790km eli keskimäärin 10km viikon jokaisena päivänä. Olen huolestunut nykynuorison vähäisestä liikunnasta ja liikunnan vähäisestä osuudesta koulujen lukujärjestyksessä. Kauhulla ajattelen mikä on heidän kuntonsa ja sairauksien kestävyys minun ikäisenä? Sote alueiden on panostettava ja kannustettava kaikki ihmisiä liikkumaan, hoitamaan kuntoaan, koska se säästää myöhemmin sote kustannuksia.

 

Lahden keskustan kehittämisvaihtoehtoja

Uusi Lahti lehdessä 10.11.2021 Christian van Niftrik kirjoitti ansiokkaasti keskustan ja torin kehittämisvaihtoehdoista, olen niistä samaa mieltä. Muistelen aikoja, jolloin tori oli vähintään puolillaan jokaisena toripäivinä ja markkinapäivinä turvoksissa. Nyt vain kerran kuussa lähes täysi, muulloin lähes tyhjä. Kesäisin muutamia musiikkitapahtumia, kesäkahviloita ja joulukuussa joulutori.

Perinteinen torikauppa hiipuu ja kauppiaat vanhenevat ja uusi ei näy. Torin perinteistä liike-ideaa on muutettava tätä ja huomista päivää vastaavaksi. Paikallisliikenteen pysäkkejä ei saa siirtää torin laidalta pois. Torin parkkihallia pitää hyödyntää, esimerkiksi ma-ke tunnin hinnalla kaksi tuntia (ei markkinapäivinä). Kaupunki alentaa toripitäjän vuokria 20% ja torinpitäjä alentaa paikkavuokria 10%. Kaupunki hankkii torille liikuteltavan esiintymislavan, jossa valot ja äänentoisto valmiina. Lavalla yhdistykset ja kesäteatterit antavat maistiaisia tulevasta ja yhdistykset esittelevät toimintaansa. Pe-la näyttelijäyhdistys järjestää seremoniamestarin esiintymislavalle ja torille. Toria kuvaava live-kamera nettiin. Yhteistyö keskustan kauppiaiden kanssa voisi olla esimerkiksi yhdessä sovittuja tapahtumapäiviä, yhteismainontaa, ajankohtaisia teemaviikonloppuja, hiihto, pyöräily-potkulautailu, sähköautot, veneet, kalastus, muoti, lähiruoka-luomu jne. Teemaan liittyvät yritykset-kaupat tulevat torille esittelemään ajankohtaista tuotettaan tai palveluaan. Tässä voisi olla kokoavana voimana Keskustan kehittämisyhdistys Lahti City ry. Yhdistyksen hallintoon mukaan enemmän oikeita yrittäjiä. Torin kehittämiseen voisi nimetä oman tiimin. Toimintasuunnitelmassa pitää esiintyä myös torin kehittämissuunnitelmat, koska tori on merkittävä osa keskustan kehittämisessä. 

Miksi Suomeen tuodaan elintarvikkeita 150 eri maasta?

Joka viides Suomessa myydyistä elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Yhteensä noin 150 eri maasta. Tuonnista 80% tulee Euroopan sisämarkkinoilta, eniten Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Alankomaista. Elintarvikkeiden tuonti Suomeen ajalla 2010-2020, kasvoi +34%. Leipomotuotteita tuodaan eniten verrattuna suomalaisiin leipomoituotteisiin. Raakapakasteiden tuonti on laajaa ja suurin tuontimaa on Saksa. Pekan-Leipä Heinolasta vie vastaavasti Saksaan luomuleipää kaiken mitä ehtii leipomaan. Kannattaisiko Suomessa tehdä muitakin leipomotuotteita luomusta vientiin? Virvoitusjuomissa suurin yksittäinen tuontituote ovat vedet ja kivennäisvedet? Suomessa maailman puhtaimmat vedet, miksi tuodaan vettä?

Osahan Suomeen tuoduista elintarvikkeista tarvitaan elintarviketeollisuutemme raaka-aineeksi, mutta uskon että osa tuonnista voidaan korvata kotimaisilla tuotteilla, raaka-aineilla, lähituotteilla, lähikalalla, metsämarjoilla. Esitän että maatalousministeri perustaa työryhmän, joka selvittää mitkä tuotteet voidaan korvata kotimaisilla tuotteilla. Tähän projektiin löytyy rahaa EU:n ilmaston muutosrahasta. Työryhmässä pitää olla edustajat maataloustuottajista, kaupasta, tuontifirmoista ja hallituksesta. Lopputuloksen pitää vähentää tarvetta rahdata elintarvikkeita ympäri maailmaa, lisätä korvaavien kotimaisten tuotteiden kysyntää ja sitä kautta lisätä työllisyyttä. Samassa yhteydessä voidaan parantaa kotimaisen maatalouden kannattavuutta ja huoltovarmuutta.

PS. Joku ravintola voisi ottaa tästä kilpailuvaltin ja perustaa asiakastoimikunnan, jonka avulla etsitään jokaiselle, tuotti tuotteelle vastaava kotimainen vaihtoehto ja muutetaan reseptejä sen mukaan. Ruokalistalla esitellään raaka-aineiden tuottajat, tekijät tai ravintolan seinällä on kuvin ja tekstein esitelty tavarantoimittajat. Avoin, läpinäkyvää tiedottamista. Aitoa Suomalaista ruokakulttuuria. 

 

Kilometrikisa 2021

Kisasin joukkueessa ”Tahkon Kiertäjät”. Nimi Tahko Pihkalan mukaan. Joukkueemme sijoittui kisassa toiseksi. Joukkueemme johtajana toimi Tuomo Jantunen. Minä sijoituin joukkueessamme kolmanneksi eli 183 päivää ja 1790 km sauvakävelyä. Väitän että kisa lisäsi minunkin kilometrejäni. Nyt sauvakävely jatkuu oman kunnon ja terveyden hyväksi. Kuva syntymäpaikkani ovelta, Suomen Urheiluopistolta, Tahko Pihkalan maisemista.

Turvallisuus kevyen liikenteen väylillä

Kevyen liikenteen väylillä on liikenne lisääntynyt, hyvä niin, mutta turvallisuus heikentynyt. Heinola paransi huolia sillä, että maalasi katuun isot opastekuvat ja tilanne parani. Sähköpyörillä, -potkulaudoilla ajo jalkakäytävillä väheni merkittävästi. Tässä hyvä idea Lahden keskustaankin. Torin Aleksin puoleisella jalkakäytävällä ajetaan pyörillä, vaikka hyvin merkitty pyörätie on kadun toisella puolella.

Toinen huolestuttava asia on soittokellon käyttö. Sillähän perässä tulija varoittaa edellä kulkevaa ohituksestaan ”älä vaihda kaistaa”. Mielestäni turvallisuuden kannalta tärkeämpi on kellon käyttö kuin perävalo. Keski-Euroopassa tätä soittokelloa hyödynnetään hyvin.

Kolmas turvallisuutta parantava tekijä olisi kypäräpakko kaikille kevyen liikenteen väylillä sähköisillä laitteilla liikkuville kulkijoille. Nyt me veronmaksajat maksamme holtittomien liikkujien päävammoja vuosia

Neljäs opeteltava asia on suojatien käyttö, koska pyöräilijällä on etuajo-oikeus ja koska pyörä on talutettava suojatien yli. Tässäkin voisi auttaa opastekuvat suojatiessä tai lisäkuva tai teksti liikennemerkissä

Tietysti tiedottamista näistä asioista pitää lisätä. Uskon että moni jalkakäytävällä sähköpyörällä tai -potkulaudalla ajava ei tiedä rikkovansa liikennesääntöjä.

Halpaa vai Aitoa ruokaa?

Lehdistö todistelee, että Suomessa on Euroopan kalleinta ruokaa. Kauppa vaatii teollisuudelta edullisempia tuotteita. Kauppa teettää usein ulkomailla edullisempiä Pirkka ja Rainbow tuotteita. Teollisuus vaatii tuottajilta edullisempaa raaka-aineitta. Asiakkaat vaativat kaupalta edullista ruokaa, pidempiä päiväyksiä, helppoa ostettavaa. Asiakkaat sanovat, että ruoka on kallista ja kuitenkin he heittävät ostamastaan ruuasta lähes 30 % pois, roskikseen. Koskaan aiemmin emme ole käyttäneet niin vähän käytettävissä olevista tuloistamme ruokaan. Kotimainen maatalous on ahdingossa. Tuontituotteiden osuus kasvaa. Kauppa kehuu tuloksillaan. Vuosien ajan maatalousministerit lupaavat vuoron perään selvittää suomalaisen ruokaketjun salat. Mitään merkittävää ei ole tapahtunut.

Miksi kauppa ja kuluttajat eivät hehkuta ja vaadi laatua, makuja, läpinäkyvyyttä, lisäaineettomuutta, vähemmän E-koodeja, ruokaketjun oikeudenmukaisempaa tulonjakoa, puhdasta kotimaista ruokaa? Kun luette ruotsalaisen Mats-Eric Nilsonin kirjan ”Aitoa ruokaa”, tiedätte mihin tämä yksistään hinnasta puhuminen johtaa ja miksi aidosta, kotimaisesta ruuasta kannattaa maksaa enemmän.

Yksinkertainen esimerkki miten maatalouden ahdinkoa voitaisiin helpottaa: Kotimaisen, laadukkaan tuotteen hintaa kaupassa nostetaan esimerkiksi 5 sentillä tai 2 % ja se lisähinta tuloutetaan tuottajalle, ei kaupalle, ei teollisuudelle. Lisähinnan suuruuden määrää tuottajan kustannusten kasvu. Tarkastelu voidaan tehdä, vuosittain, satokauden jälkeen. Teollisuus ja kauppa kyllä osaavat pitää huolen omista hinnoistaan. Uskon että asiakkaat tämän hyväksyvät, kun tietävät, että korotus menee suoraan alkuperäiselle, kotimaiselle tuottajalle. Tällä toimenpiteellä turvataan kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuus ja Suomen omavaraisuus.

 

 

Kokemuksia Espanjasta 10/2021

 

Maskipakkoa valvoo yrittäjät, siksi kauppaa sisään et pääse ilman maskia. Toimii hyvin. Sanoin linja-autossa ja junissa, kuljettajat valvoo.

Ilmaantuvuusluku on täällä noin 40 ja Suomessa noin 140

Polkupyörät, sähköpyörät, sähköpotkulaudat kulkevat ajotien reunassa, ei jalkakäytävillä

Kaupoissa muoviin pakkaaminen on huipussaan, monikertaisia pakkauksia. Tölkkien ja pullojen kerääminen, kierrätys on alkutekijöissään eli sitä ei ole.

Auton vuokraushinnat ovat lähes tuplaantuneet, vertaisussa ennen korona aikaan. Vuokrattavien asuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin ennen koronaa.

Noin joka neljännen ravintolan ovet olivat kiinni. Osa ravintoloiden rajoituksista poistui 14.10.

Keittiön suunnittelussa on vielä opittavaa Suomesta. Kuivauskaapista vesi valuu työpöydälle, eikä tiskipöydälle

Hienot liikuntamahdollisuudet. Tähän mennessä 1.5. alk. Suomessa ja nyt Fugessa, kasassa 1638 km, kävelykilometrikisassa, Tahkon Kiertäjät joukkueessa

Lämpötila aamulla klo 7  +18-20 ja päivällä +28-30

Halvimmat lounaat saa 6-7 eurolla, lauantaina söin suomalaisten pitämässä ravintolassa läskisoosin kaikilla herkulla, oluen kanssa 10 euroa, tosi hyvää, tuli lapsuus mieleen

Jalkahoito suomalaisen tekemänä 40€, hieronta 45 min. 38 euroa, miesten hiustenleikkuu 15 euroa, merkkilenkkarit Decanthlonista 44 euroa (vastaavat Suomessa n.100€)

 

 

Kyläkoulu on arvovalinta

Pirjo Virtanen kirjoitti osuvasti kyläkouluista ESS 7.10.21. Kyläkoulun lopettajat eivät ole miettineet lopettamisen vaikutuksia kylälle, eikä mitä kehittämisvaihtoehtoja on kyläkoulujen säilyttämiselle. Yleensä koulun lopettaminen merkitsee kylän kuolemaa. Yhteisöllisyys kärsii, tapahtumat loppuvat, kokoontumispaikka loppuu, harrastamispaikka loppuu, kauppa loppuu, linja-autovuorot vähenevät, kyläyhdistyksen toiminta hiljenee, väki vähenee ja vanhenee jne. Seuraavassa vaihtoehto kyläkoulun säilyttämiseksi:

Kyläyhdistys, kunta ja kylän yrittäjät tekevät viiden vuoden kehittämissuunnitelman, jossa jokaisella osapuolella on tehtävät. Suunnitelmaa seurataan ja päivitetään. Kunta kaavoittaa kylälle omakotitontteja, pitää koulurakennukset kunnossa, järjestää kylällä asuville senioreille uusia asumisvaihtoehtoja, hyödyntää eläviä kyliä asukasmarkkinoinnissa, aluksi kuskaa halukkaita oppilaita keskustasta kylälle, eikä päinvastoin, erityisopettajat kulkevat keskustasta kylälle oppilaiden luo, eikä päinvastoin. Koulun tunnettavuutta lisätään ympäristöystävällisyydellä ja luonnon läheisyydellä, kyläkouluissa on vähemmän järjestyshäiriöitä jne. Lahti voisi nimetä 2-3 kyläkoulua joita ryhdytään kehittämään esittämältäni pohjalta. Tässä olisi hyvä teema jollekin aluevaaliehdokkaalle. Jos ette usko, kannattaa käydä kysymässä Vuolenkoskelta, miten se homma tehtiin. Siellä tehtiin arvovalintoja.

Olen itse kyläkoulun kasvatti. Uskon että siinä ympäristössä kastaa terveempiä, sopusuhtaisempia, yhteistyökykyisempiä ja luontoa kunnioittavia kansalaisia, paremmin kuin isoissa ”teollisuus” kouluissa. Keskittäminen tässä asiassa ei ole aina tehokkain ja paras ratkaisu.

 

Diabeetikon jalkojen hoito

Diabeetikoiden määrä kasvaa ja väki vanhenee. Diabeetikoille jalkojen hoito on ensiarvoisen tärkeää, jos ei hoideta edessä saattaa olla jalan amputointi. Luonnollisesti jalan amputointi merkitsee potilaalle elämänlaadun heikkenemistä ja yhteiskunnalle lisää kustannuksia.

Heinolassa ei kuulemma ole enää jalkahoitajaa, jalkaterapeuttia. Oletan että syynä ovat kustannukset. Jos ei saada henkilöä töihin, voidaan tehdä sopimus yksityisen jalkahoitajan kanssa. Terveyskeskuksen jalkaterapeutilla käynti maksaa potilaalle reilut kymmenen euroa. Olen jutellut monen diabeetikon kanssa ja kaikki olivat valmiit maksamaan kaupungin jalkahoitajan palveluista 20-25 euroa. Vastaukseksi ei riitä, että ministeriö päättää hinnat, kaupunki voi niihin vaikuttaa ja perustella. Jos tänään kaupunki säästää yhden jalkahoitajan palkan, niin viiden, kymmenen vuoden päästä kaupungin diabeteskustannukset ovat moninkertaiset näennäiseen säästöön verrattuna. Terveydenhuollossa kannattaa miettiä millä toimenpiteillä voidaan ennakkoon säästää ja pienentää tulevia kustannuksia. Olisiko tässäkin palvelusetelille käyttöä?

”Monttu auki” ideat Lahden tulevaisuudelle

Lahti on haastanut asukkaansa ideoimaan ympäristöpääkaupungin tulevaisuutta teemalla ”Monttu Auki”. Tässä minun ideoitani:

Lahden päättäjien tulee lopettaa julkisuudessa riitely ja keskittyä kaupungin tulevaisuuden luomiseen. Parhaiten sen voisi toteuttaa kuuden vuoden välein, kaikkien puolueiden kanssa laadittavalla ”Lahden tulevaisuuden selonteolla”. Sillä saataisiin luotettavuutta, näkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä Lahteen muuttoa suunnitteleville yrittäjille ja asukkaille. Yhdessä olemme enemmän.

Asukasmarkkinointi on nyt hajanaista ja sattumanvaraista kaupungin ja kiinteistönvälittäjien tekemänä. Kaupungin, paikallisen lehdistön ja kiinteistönvälittäjien on yhdessä sovittava, aina vuodeksi eteenpäin, yhteinen sanoma, markkinointiteema, jota jokainen lupautuu käyttämään kaikessa markkinoinnissaan. Lahteen muuttoa suunnitteleville pitää tarjota kaikkia asumis -ja -paikkavaihtoehtoja, eläviä kyliä unohtamatta. Lahden kannattaa aktiivisesti ajaa eteenpäin myös Lahti-Heinola-Mikkeli oikorataa. Vesivehmaan lähilentokentän kehittäminen hyödyntäisi myös Lahden seutua, varsinkin kun tulossa ovat pienet sähkölentokoneet. Ympäristöpääkaupungin edut pitää myös hyödyntää.

Lahden seutu voisi olla Suomen terveys-kuntoliikunnan pääkaupunki. Lahti-Pajulahti-Vierumäki kolmio olisi vetovoimainen liikuntakeskus Keski-Euroopan markkinoilla. Kun talvet näköjään lämpenevät Lahden seudulle on saatava kesät-talvet toimiva hiihtoputki, hyppyrimäkiähän voi jo käyttää kesälläkin. Kesämäki saatava myös lapsille. Karttaan ja luontoon merkittyjä polkureittejä ja laavuja tulee lisätä.

Koulu -ja opiskelumahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää perheille ja nuorisolle. Tarvitaan terveitä kansakouluja, kyläkouluja, kielikouluja, päiväkoteja. Korkeakoulupaikkoja ja Koulutuskeskus Salpauksen tarjontaa tarvitaan monipuolistaa. Kansalaisopistolla on myös tärkeä tehtävä Lahden tarjottimella.

Miksi ei tehdä ilmastoselontekoa?

Nykyiseltä hallitukselta ja hallituspuolueilta vaaditaan sitoutumista hiilineutraalitavoitteeseen 2035. Nyt pitäisi jo tietää tai arvata riittävätkö tehdyt toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi 2035. Tavoitteen saavuttamista tai jarruttamista jatkossa ovat toteuttamassa ainakin kaksi uutta hallitusta joiden kokoonpanoa ei vielä tiedetä. Jos tulevissa hallituksissa ovat esimerkiksi nykyiset oppositiopuolueet, edellisen hallituksen sopimiin toimenpiteisiin tulee varmasti muutoksia. Jokainen puolue haluaa tavoitteisiin ja toimenpiteisiin oman puumerkkinsä. Puoluepolitiikka ja lähestyvät vaalit vaikuttavat liikaa toimenpiteisiin. Tämänkin hallituksen viimepäivien ”teatterissa” kerättiin poliittisia pisteitä ja siirrettiin isot, vaikeat päätökset tulevaisuuteen, seuraavalle hallitukselle.

Miksi ei hyödynnetä jo vuosia hyväksi todettua, kaikkien puolueiden selontekoa? Kaikki hyväksyvät jo puolustusselonteon, miksi ei tehdä ilmastoselontekoa? Hiilineutraali Suomi 2035 on kaikkien puolueiden ja suomalaisten yhteinen tavoite, joka pitää saavuttaa. Nyt pitää jättää puoluepolitiikka taka alalle. Yhdessä saavutamme tavoitteen varmemmin. Mikä puolue tekee aloitteen?

 

Eka käynti Akuutissa

Vasen silmä oli aamulla punainen. Saavuin Akuuttiin noin 8.15 jolloin sairaanhoitaja muutaman kysymyksen jälkeen ohjasi minut keltaista viivaa pitkin vastaanottoaulaan. Noin 30 min odottelun jälkeen pääsin taas sairaanhoitajan tenttiin. Hän mittasi verenpaineet ja silmänpaineet ja kyseli koska ja missä tilanteessa se sattui. Hän kertoi, että näyttää normaalilta silmän verisuonen katkeamiselta, onneksi ei ollut päässä. Paranee itsestään viikon parin kuluessa. Hän kertoi myös verenpaineen mittaamisen tärkeyttä säännöllisesti. Nämä toimenpiteet olivat valmiina noin klo 9.00.

Sitten alkoi odotus. kukaan ei kertonut väliaikatietoja tai että olisi pyytänyt odottelua anteeksi. Kukaan ei kertonut koska silmälääkärin pitäisi tulla. Odotetun silmälääkärin vastaanotolle pääsin klo 12.30. Hän kertoi samat asiat kuin sairaanhoitaja jo kolme ja puolituntia aikaisemmin. Myöhemmin selvisi, että silmälääkäri tuli töihin vasta klo 11 jälkeen.

Kehittämisehdotukset:

-Sairaanhoitajille valtuudet kirjoittaa raportti kevyemmistä vaivoista ja päästää potilas kotiin, jolloin lääkärille jää enemmän aikaa vaikeimmille potilaille

-Potilaalle pitää kertoa miksi hän joutuu odottamaan tavallista pidempään, antaa väliaikatietoja ja pyytää odottelua anteeksi. Tämän tiedon saatuani olisin voinut välillä käydä, vaikka kahvilassa välipalalla (on diabetes).

 

 

Miksi Lahden satamaan tarvitaan kuntoportaat?

Minun lapsuudessani monenlainen liikunta oli lähes pakollista. Kouluun, kauppaan, pelikentälle, töihin. kyläilemään hiihtäen, kävellen, pyöräillen. Riiulla ja tansseissa käytiin naapurikylässä pyörällä. Ei ollut muita vaihtoehtoja. Joulukirkkoon (20 km) kyllä mentiin hevoskyydillä. Lisäksi käveltiin paljon metsissä, marjastamassa ja sienestämässä. Näistä edellä mainituista syistä minullakin on edelleen (76 v) hyvä fyysinen kunto. Olen sairastanut syövän ja ykköstyypin diabeteksen yli kaksikymmentä vuotta sitten. Lääkärien mielestä yksi syy selviämiseeni on hyvä fyysinen peruskunto. Viisikymppisenä cuupperin testissä yli 3000 m, tänään sauvakävelyä yli kymmenen kilometriä lähes joka päivä Salpausselän maastoissa.

Tämän päivän nuorisolla ja vähän vanhemmallakin ei ole ”lähes pakko” liikkua omin jaloin. Taxi vie kouluun, kauppaan. Isä tai äiti vie harrastuksiin, töihin ja kylään autolla. Kerrostaloissa ja rinteissä on hissit, tavarataloissa, satamissa liukuportaat. On sähköpyörät, sähköpotkulaudat, mopot ja mopoauto, sähkö rollaattorit. Metsistä marjat noukkivat thaimaalaiset ja unkarilaiset sähköpoimureilla. Tiheä paikallisliikenteen verkosto kuljettaa ihmiset töihin, kouluun ja kauppaan. Kouluissa liikunnan osuus on vähentynyt. Nämä esimerkit osoittavat, että tämän päivä ihminen pitää houkutella käyttämään omia jalkojaan ja liikkumaan omin avuin. Pitää olla monia, houkuttelevia vaihtoehtoja. On padel, sähly ja golf kentät, hienot jalkapallo ja pesäpallostadionit, polkujuoksu, nakujuoksu, villasukkajuoksu, Eukonkanto tapahtuma, suunnistuksen kiintorastit, sauvakävely, kuntopyörät, juoksumatot.

Nykyään pitää olla vaihtoehtoja. Siksi Lahden satamaan tarvitaan kuntoportaat, jotka samalla auttavat kulkemista Lanun taidepuistoon. Ne palvelevat myös tulevaisuudessa tulevan uima-altaan ja saunojen asiakkaita. Ne auttavat monia nykypäivän ihmisiä innostumaan kuntoilusta oman terveytensä hyväksi. Hyviä kokemuksia on jo muualtakin.

                                             ÄSSÄLAULU                                                                                                                                                                                                                                                       Juha Vainion tekemä Ässälaulu osuuskauppaväen kesäpäiville. Sanat sopivat vielä tähänkin päivään. Itse töissä ollessani käytin tätä laulua työryhmäni, marketpäälliköiden tunnuslauluna, se laulettiin aina yhteisten tilaisuuksien alussa. Laulu esitettiin orkesterin voimin myös 50v ja 70v synttäreilläni. 

 

Vaikuttaako äänestäjän ääni?

Ääni vaikuttaa puolueen äänimäärään. Kun puolueen äänet on laskettu, sen jälkeen äänen vaikutus on sattumanvaraista. Kun puolueet aloittavat, alustavat neuvottelut  luottamusmiespaikoista, astuu esille valtapolitiikka, suhmurointi ja hyvä veli politiikka. Esimerkiksi Lahdessa vanhat valtapuolueet haluavat torpata uusien puolueiden tiet vallan kammareihin. Heinolassa on kokoomuksella kaksi yhdistystä joista ”rautarouvan” johtama yhdistys haluaa vallan himossa viedä kaikki merkittävät paikat. Tämän seurauksena puolue on hajoamassa, jäseniä on eronnut ja erotettu. Mitkään ennakkoon yksimielisesti sovitut pelisäännöt paikkojen jaosta eivät toteudu (äänimäärä, kokemus ja puolueen eteen tehty työ, puolueaktiivisuus). Ratkaisevaa on se miellyttääkö ”Rautarouvaa” valtuutetun ”pärstä”. Toinen esimerkki Heinolasta. SDP on neuvotteluissaan kerännyt ympärilleen lähes kaikki pienpuolueet. Eli kun perussuomalainen äänesti perussuomalaista, ääni hyödyttikin myös SDP:tä. Mielestäni näissä esimerkeissä demokratia ja äänestäjän tahto ei täysin toteudu.

Oikeampi vaihtoehto voisi toimia näin: puolueen äänimäärät ratkaisevat niiden saamien luottamusmies paikkojen määrän, eniten ääniä saanut puolue valitsee ensin ja sitten toiseksi eniten ääniä saanut puolue jne. Puolueesta eniten ääniä saanut valtuutettu valitsee ensin haluamansa paikan ja seuraavaksi toiseksi eniten ääniä saanut jne. Valtuutettu voi myös jättää valinnan väliin, silloin hänelle riittää vain rivivaltuutetun paikka. Jos äänimäärät ovat lähekkäin, kokemus ja puolueen hyväksi tehty työ ratkaisee.

 

Sähköpotkulautojen edut ja haitat

Sähköpotkulautojen eli Skuuttien edut käyttäjälle: helppo saatavuus, voi jättää melkein mihin vain, helppo ja edullinen käyttää, ei aikatauluongelmia, korvaa lähitaksin, tarpeeksi tehokas, ei kypäräpakkoa, valvonta olematonta, ei saa ajaa jalkakäytävillä

Haitat yhteiskunnalle: vähentää paikallisliikenteen ja taksien käyttöä, kaatumiset aiheuttavat terveyshuoltoon lisäkustannuksia, palautukset vääriin paikkoihin aiheuttavat kolareita, vaaratilanteita, lisäävät kevyen liikenteen väylien ruuhkia ja vaaratilanteita, skuuteilla ajaa alle 18- vuotiaita, jalkakäytävillä ajo on rajoitettua, mutta kuka näitä rajoituksia valvoo?, liikkuminen omin voimin (kävely, pyörä) vähenee ja se vaikutta hyvinvointiin, terveyteen, miten säilytys ja lataus taloyhtiöiden pyöräkellareissa?

Miten haittoja lievennetään? Ohjelmaa ladatessa pitää varmistaa käyttäjän vakuutus, joka korvaa vahingot, koko vuorokauden nopeusrajoitus 15 km/h, kypäräpakko, jos kuljettaa useampaa henkilöä sakotetaan, kaupunkien keskustoissa omat parkkipaikat, laadittava tarkemmat käyttöohjeet, pelisäännöt kesällä ja talvella laitteelle ja kevyen liikenteen väylille, valvontaa tehostettava (alle 18v, kaksi kyydissä, missä ajo sallittua jne.), soittokellon käyttö vähentäisi yhteentörmäyksiä, kampanjoidaan kävelyn, sauvakävelyn ja pyöräilyn terveellisyyden puolesta

kuvan skuutti jätetty jyrkän mutkan jälkeen alamäen alle keskelle väylää

 

Ostamisen helpottaminen

Mitä ostamisen helpottaminen tarkoitti 1990-2000 pääkaupunkiseudun S-Marketeissa? Lähtötilanteessa olimme selvästi huonompia ja kalliimpia kuin kilpailijamme. Markkinaosuutemme oli alle 10 %. Kehittämistiimimme lähtökohdaksi otettiin ”ostamisen helpottaminen”. Vanhoja yksiköitä uusittiin ja uusia avattiin. Päälliköitä ja henkilökuntaa valmennettiin. Esimerkiksi palvelutiskin myyjien valmennuksessa oli mukana teatterin ammattilainen. Myös luomuasiantuntija myyjä koulutettiin. Myös rakentajille kerrottiin tavoitteista ja perusteltiin ratkaisuja aina myymäläkohtaisesti. Myymälöiden kiinnioloaikaa remontin aikana lyhennettiin minimiin, noin viikkoon. Ennen avausta rakentajille ja henkilökunnalle perheineen järjestettiin pienimuotoiset ”kokkarit”. Ketjun vanhan mielikuvan muuttaminen kesti kolme vuotta.

Myymälän pihalle järjestettiin parkkialue jossa parkkiruudut olivat leveät (huom. lapsiperheet). Pihan perälle rakennettiin Eko-kierrätyspiste. Seinälle pankkiautomaatti ja postilaatikko. Osalle saatiin polttoainejakelupistekin. Kaupan sisäänkäyntiin leveät portaat, luiskat ja automaattiovet. Pihalle hyvä valaistus.

Myymälän pohjassa huomioitiin oikea kierto myös nopeille ostoksille, leveät käytävät, pullonpalautus eteiseen, hyvät opasteet, kassoille ei makeisia, sama tuote vain yhdessä paikassa, oikean kokoiset ostoskärryt ja korit, kassoille muovipussin lisäksi paperipussit ja kangaskassit (jotka pysyvät pystyssä auton peräkontissa), valikoimissa tuotteita noin 5-6000, luomutuotteita enemmän kuin kilpailijoilla, kylmähyllyjen päässä A4 kokoinen suurennuslasi, josta voi tarkistaa tuoteselosteen, tuoteryhmänhoitajien kuvat ja etunimi ko. tuoteryhmän kohdalla – helpotti palautteen antoa ja motivoi vastuuhenkilöä. Palautetta voi antaa myös postilaatikkoon, puhelimen ja netin kautta tai myyjälle (hänellä oli pieni vihko taskussa, johon palaute kirjattiin asiakkaan nähden, illalla palautelaput vietiin päällikön pöydälle). Asiakas-ja henkilökuntapalaute on paras ja edullisin yrityksen kehitysmoottori, Ennen remontin aloittamista, yksikön henkilökunnalla oli tilaisuus kommentoida uutta myymälän pohjakuvaa.

Toimintapolitiikkaa muutettiin: hankintapolitiikka uusittiin, ei päiväntarjouksia, ei ostorajoituksia, pysyvät hintaedut (aluksi LISTA-tuotteet), suosittiin valikoimissa lähituotteita, pitkät asiakasystävälliset aukioloajat, henkilökunnalla siistit, yhtenäiset työasut ja nimilapussa kielitaitotarra, kun kassalla oli jonossa yli viisi asiakasta soitettiin kelloa jolloin uusi kassa avattiin, bonusrahat menivät suoraan S-tilille, myös pullonpalautukseen rakennettiin järjestelmä joka hälytti henkilökunnalle kun automaatissa oli jokin vika, vastaavalla järjestelmällä hälytettiin palvelutiskille lisää myyjiä. Aluksi teimme itse myymäläkohtaisia hintavertailuja, joilla varmistimme hintatasomme kilpailukyvyn. Uusia omistajia, jäseniä hankittiin aktiivisesti.

Vuosisadan lopulla olimme pääkaupunkiseudun suurin marketketju. Tämä edellä kerrottu osoittaa, että tämä vaati paljon määrätietoista ja johdonmukaista työtä henkilökunnalta, rakentajilta, hallinnolta, yhteistyökumppaneilta ja pomoilta. Yhdessä olimme enemmän

Seminaarin tilojen hyödyntäminen?

Heinola rakensi Suomen komeimman lukiorakennuksen. Kadun toisella puolella Suomen komeimmat vanhan seminaarin rakennukset rappeutuvat. Seminaarin tiloihin on yritetty yli kymmenen vuoden aikana saada uusi omista, huonolla menestyksellä. Kaupungin virkamiehet ovat olleet koko ajan passiivisia. Matkan varrella monet kaupunkilaisetkin ovat esittäneet tilojen hyödyntämistä kaupungin ja alueen yrittäjien toimesta, aina se on kaatunut kaupungin virkamiesten haluttomuuteen.

Nyt kun suunnittelua ja ideointia ryhtyivät tekemään elinvoimatoimen asiantuntija tiimi, uusia ehdotuksia syntyi. Ehdotus on hyvä pohja jatkoneuvotteluille. Mutta kun ehdotus ei tullut kaupungin johtoryhmältä, siihen suhtauduttiin edelleen nuivasti. Näin Heinola kehittää kaupungin keskustaa. Nyt on oikea aika vertailla eri vaihtoehtoja, koska isot peruskorjaukset ovat edessä kaupungintalolla ja kirjastossa. Uskon että seminaari-hankkeelle olisi saatavilla EU rahaakin.

Toivon että joku minua viisaampi perustaa seminaarin pelastamiseksi adressin, jonka kaupunkilaiset voivat allekirjoittaa. Adressi luovutetaan kaupungin uusille päättäjille. Nyt on viimeinen hetki pelastaa historialliset seminaarin kiinteistöt kaupunkilaisten käyttöön Maaherranpuiston ja uuden Lukion kainalossa. Yhdessä olemme enemmän.

 

Vaaliväsymyksen syyt?

Jos kunnallisvaaleissa keskimäärin puolet äänestää, vaikuttaa ja puolet ei äänestä, ei vaikuta, silloin on jotakin pielessä. Se vääristää vaalien tulosta ja demokratiaa.

Poliitikkojen keskustelukulttuuri on rapistunut. Ei arvosteta toisten mielipiteitä. Tietoisesti levitetään muunneltua totuutta. Levitetään pelkoa ja uhkakuvia. Vaalien alla annettuja lupauksia ei pidetä, toteuteta. Kun katsotaan juurisyihin, ne löytyvät kotikasvatuksesta ja koulukasvatuksesta.

Tietysti äänestysvilkkauteen vaikuttaa vaalien ajankohta (kesä, talvi) ja vaalien määrä vuodessa, tulee vaaliväsymystä. Vaaleissa ehdokkaana olevat heräävät vasta puoli vuotta ennen vaaleja. Naamankuvia on joka media täynnä. Kokemus osoittaa monelle äänestäjälle, että vaalien jälkeen valittuja näkee ja tapaa harvoin. Valittujen tulisi pitää yhteyttää äänestäjiin myös vaalien välillä. Pitää kuunnella äänestäjiä enemmän kuin puoluetoimistoa.

Mitä pitäisi tehdä äänestysaktiivisuuden nostamiseksi? On ehdotettu äänestystä ”pakolliseksi”, ei toimi Suomessa. Äänestysmahdollisuus myös netin kautta olisi varteenotettava vaihtoehto aktivoimaan varsinkin nuoria. Kannattaa selvittää, edistää. Lähellä olevia vaaleja voidaan myös yhdistää. Puolueet voisivat yhdessä luoda yhden a-nelosen käyttäytymissäännöt valituille, jotka he joutuvat allekirjoittamaan valituksi tultuaan. Puolueet rankaisisivat omiaan, jos ylilyöntejä tulee. Puolueet valvoisivat toisiaan lehdistön tuella. Puoluejohdon tenttejä pidettäisiin säännöllisin väliajoin esimerkiksi vuosittain. Lapsia koulussa palkitaan hymypatsailla. Vastaava käytäntö voisi olla myös eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa. Esimerkiksi kunnan valtuustoehdokkaat joutuisivat kaikki, puolueista riippumatta esittämään kolme kunnan tärkeitä kehittämiskohdetta seuraavalla vaalikaudella, jolloin äänestäjille ehdokkaiden vertailu olisi helpompaa. Nyt jokainen runoilee tavallaan, niistä ei ota selvää Erkkikään.

 

Miten helpotamme Heinolaan muuttoa?

Jyränkölä hallitsee, Päijänne-Leader rahoittaa hanketta, jonka tavoitteena on pääkaupunkiseutulaisten Heinolaan muuton helpottaminen. Osaltaan korona aikakin on lisännyt pääkaupunkilaisten muuttohaluja väljemmille vesille, lähemmäksi luontoa. Hanke on allekirjoittaneen ideoima ja synnyttämä. Seuraavassa hankkeen prosessikuvaus:

Ensiksi pitää pääkaupunkilainen saada kiinnostumaan Heinolasta. Hänet ohjataan Heinolan kaupungin nettisivuille, josta selviävät Heinolan vahvuudet ja palvelut. Heinolassa on kaikki pikkukaupungin edut, kaikki turvallisesti lähellä. Seuraavaksi hänet ohjataan Jyränkölän sivuille, jossa Heinolaan lähiaikoina muuttaneet seniorit kertovat miksi he valitsivat Heinolan ja miksi viihtyvät Heinolassa. Tavoitteena on jatkossa käydä kertomassa tätä ilosanomaa pääkaupunkiseudun eri yhdistyksissä.

Seuraavana on vuorossa asuntovaihtoehdot ja niitä löytyy Etuovelta ja Oikotieltä, jossa on yli 250 asuntovaihtoehtoa. Siellä Heinolan kiinteistövälittäjät esittelevät tarjontaansa. Omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja keskustassa, kaupunginosissa, rannalla, elävillä kylillä. Samalla he kertovat mitä kaksio tai kolmio maksaa pääkaupunkiseudun lähiössä ja mitä se maksaa Heinolan keskustassa. Hintaero on merkittävä. Neliöhinnat noin 50% edullisemmat Heinolassa. Kiinteistövälittäjät hoitavat ammattitaidolla kaupan vaatiman paperisodan. Jos asunto vaatii pientä remonttia, kiinteistövälittäjä ohjaa paikalliselle ”Remonttireiskalle”.

Seuraavaksi muuttaja miettii, miten muutto hoidetaan? Mistä löytyy luotettava, edullinen muuttoauto miehineen? Muuttofirmojen kilpailutuksen voi hoitaa muuttomaailma.fi sivustoilla.

Mikäli muuttajalla ei ole Heinolassa tuttuja, hän voi tilata avukseen paikallisen, koulutetun asiantuntijan ”MuuttoKummin” puh. 044512 7899. Muuttokummi on luotettava, Jyränkölän kouluttama vapaaehtoinen (ku. Hän tuntee Heinolan kuin omat taskunsa ja auttaa uuteen kotikaupunkiin perehtymisessä. Muutamat Heinolan yrittäjät toivottavat uudet kaupunkilaiset tervetulleiksi antamalla edullisen ”Tervetulosetelin” muuttokummin kautta.

Samaa konseptia voidaan jatkossa hyödyntää myös lapsiperheiden muuttoon Heinolaan, heti kun uudet koulut ovat valmiina. Samoin aktiiviset, elävät kylät voivat tällä konseptilla houkutella asukkaita kyläänsä esimerkiksi KyläKummin avustuksella.

   

                                                                                   Lahden sataman kehittäminen

Lahden satamaa rakennettiin nykymuotoon vuosisadan vaihteessa, osittain EU:n rahoilla. Sen jälkeen kehittäminen on pysähtynyt. Viimeisin takaisku oli, kun kaksi risteilyalusta poistuivat pysyvästi satamasta. Sataman rantaan suunniteltu, kelluva uima-allas, sauna, ravintolakompleksi ei ole edennyt. Samoin suunnitellut kuntoportaat eivät ole valmistuneet, joilla parannettaisiin myös kulkua Lanun puistoon. Alueella oleva kesäteatteri ammottaa tyhjyyttään, hyödyntämättömänä. Siinä voisivat harrasteteatterit esittää näytelmiään, vaikka sataman historiasta ja taiteilija Lanun elämästä.  Lanun puistoa ei ole hyödynnetty markkinoinnissa. Vierasvenesatamaa ja sen palveluja ei ole kehitetty. Sibelius-talon katolta puuttuu veneilijöille LAHTI valaistu opaste. Polttoaineiden jakelupiste veneilijöille puuttuu. Kesällä torialueella ei ole sallittu vihannesten ja mansikoiden myyntiä. Torille pitää saada tapahtumia enemmän. Nettisivuilta puuttuu saunalauttojen, James Bondin laivan esittely ja PUKSU junan aikataulut. Satamarakennuksen päädystä, parkkialueelle päin puuttuu Led-taulu tapahtumia ja mainoksia varten. Veneiden talvisäilytyspaikka on samalla käyttämättömien veneiden hautausmaa. Pikku-Veskun puistosta ei kannata suunnitella liikuntapuistoa, liikuntalaitteet ja pelit Lanun puiston tyhjälle kentälle. Lahden satama ei kehity nykyisen johdon toimesta. Nykyiset ja uudet yritykset odottavat yhteistyökykyistä ja innovatiivista, neuvottelukumppania kaupungin puolesta. Pitää olla muutosten toteuttaja ei jarruttaja. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Lahden sataman mahdollisuudet pitää hyödyntää. Jos älypyörätiehen saatiin EU rahaa, niin sataman kehittämiseenkin sitä saadaan älykkäällä hakemuksella.

 

 

Lahden ja Heinolan torien kehittäminen?

Lähestyn asiaa kolmelta kantilta: saavutettavuus, vetovoima ja viihtyvyys.

Lahden torin saavutettavuus eri kulkuvälineillä on nyt tyydyttävä, mutta tulevaisuudessa huonompi. Paikallisbussien pysäkkien siirto, parkkimaksujen korotukset ja katujen kaventamiset heikentävät saavutettavuutta. Nykyiset torin aukioloajat eivät huomioi työssäkäyviä ja lähikauppojen aukioloaikoja. Torien aukioloajat pitäisi muuttaa klo 9-18 eli torikauppiaat tulevat 9-10 välillä ja lähtevät 17-18 välillä. Lahden torin reunaan pitäisi järjestää muutama ilmainen puolentunnin paikka, jolloin asiakkaat voisivat noutaa perunasäkin tai kesäkukat. Torin ympäristön parkkimaksut voisivat olla edullisempia klo 16-20, jolloin ne hyödyttäisivät toria ja keskustan kauppoja.

Heinolan torilla saavutettavuus on hyvä. Torin ympärillä paljon ilmaisia parkkipaikkoja, joista osa pitäisi laittaa kahden tunnin parkiksi, jotta niissä ei pidettäisi autoa koko päivää. Aukioloaikamuutos Lahden torin tapaan. Heinolan toria ovat rasittaneet monena vuotena tori - ja katuremontit.

Vetovoimatekijöitä pitää parantaa molemmilla toreilla, löydettävä omaperäisiä vetovoimatekijöitä. Lahden torilla on talvella luistelutori ja kesällä samalla paikalla voisi olla miniautorata tai polkuautorata. Talveksi voisi vielä tehdä jääliukumäen ja muutaman lasten hahmojen jääveistoksen. Kummallekin torille tarvitaan pieni ohjelmalava, jota voidaan laajentaa ja jolla on valot ja äänentoisto valmiina. Tämän avulla saadaan tapahtumia torille mm. lähialueen kesäteatterit voivat antaa näytelmästään maistiaisia, yhdistykset voisivat esittäytyä ja vaalivuonna ehdokkaat voisivat torilla harjoitella puheitaan, konsertteja, tanssia. Kun lavalla on hyvät palvelut, siitä voi periä pienen maksun. Kun perinteiset torimyyjät harvenevat, pitää houkutella keskustan ulkokehällä olevia yrityksiä tulemaan torille esittelemään esim. sähköpyöriä, veneitä, kalastusvälineitä, suksia, moottorikelkkoja jne. Pitää houkutella kotipuutarhan pitäjiä ja tuottajia myymään omia tuotteitaan edullisimmilla paikoilla, joulutori on hyvä esimerkki. Molemmille toreille live-kamera, joka välittää aukioloaikana kuvaa torin myyjistä ja tapahtumista. Lisäksi torille iso Led-taulu jossa kerrotaan kaupungin tapahtumista ja siellä voitaisiin näyttää livekuvaa käynnissä olevasta jääkiekkopelistä Peliitat ja Pelicans. Lumisina talvina voisi järjestää myös puistohiihdot torilla ja lähipuistoissa. Kaupunki voisi alentaa torivuokraa, jos se merkitsee lisää elävyyttä, tapahtumia torille. Kun keskustassa asiakasmäärät lisääntyvät kaupunki saa enemmän verotuloja kun yritykset menestyvät.

Viihtyvyydessä on parannettavaa molemmilla toreilla. Tori pitäisi olla kaupungin ihmisten olohuone, johon tullaan lasten ja ystävien kanssa, jossa tavataan ystäviä, juodaan päiväkahvit, vaihdetaan kuulumia, nautitaan torilla olevista esityksistä. Torien pohjakarttaa pitää uudistaa. Myyntialueet kahviloilla, tuoretavaroille, erikoistavaroille, myyntiautoille. Kesällä runsaat kukkaistutukset talvella lumiukkoja. Torilla olevilta ravintoloilta olisi vaadittava viihtyisämpää sisustusta ja talvella paikalle voisi tehdä lumilinnakahvilan, jos sää sallii.

 

Lahden Kariniemen laelle toivotaan kesäravintolaa

Lahden Seudun Uutisissa viikolla 20 toivotaan Kariniemen laelle kesäravintolaa. Silloin kun siellä 1950 luvulla oli ravintola ja laululava, alapuolella oleva satama oli silloin aivan toisen näköinen kuin nyt, puuteollisuuden vallassa. Satamassa ei ollut kesäravintoloita. Nyt on kesäravintoloita, kahviloita, laivaravintoloita joka sormelle. Olen jo monta kertaa esittänyt, että olemassa oleva Kariniemen kesäteatteri herätetään henkiin. Siellä on istumapaikkojakin lähes 400, esiintymislava ja vieressä kesäkahvila. Siellä voi pitää kaivattuja konsertteja, lauluiltoja, juhlia, harrastelijoiden toimesta kesäteatterinäytöksiä jne. Ei tarvitse aina rakentaa uutta, vaan hyödynnetään jo olemassa olevaa. Jos rahaa on kesäteatterin voisi kattaa Heinolan kesäteatterin tapaan, kevyesti.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että taiteilija Olavi Lanun töitä pitäisi paremmin hyödyntää, siistiä ympäristöä, parantaa opastusta ja rakentaa suunnitellut kuntoportaat satamasta Lanun puistoon, ne palvelevat kuntoilijoiden lisäksi Lanun puiston kävijöitä ja matkailijoita. Kariniemen laella olevaa tyhjää kenttää pitää hyödyntää. Sinne voisi rakentaa betanque- ja mölkkykentän ja muutaman kuntolaitteen (puusta). Siellä voisi pitää mootorisahaajien puunveistokisat ja syntyneet taideteokset jäisivät sinne perustettuun puupuistoon. Puupuisto täydentäisi Lanun puistoa ja kunnioittaisi sataman perinteitä. Lanun puistossahan on myös erikoisia puita, jotka on esitelty opasteessa.

Haastan Kariniemen ja lähialueen yhdistykset mukaan talkoisiin kehittämään Kariniemen ja Pikku-Vesijärven ympäristöä yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa. Yhdessä olemme enemmän.

 

Kuka saa kirjoittaa paikallislehteen?

Eräs tunnettu heinolalainen yrittäjä on sitä mieltä, että Itä-Häme lehden yleisönosastolle saavat kirjoittaa vain Heinolassa asuvat. Siksi minunkin kirjoituksiani ei saisi julkaista koska asun Lahdessa. Hän soitti minulle ja antoi palautetta ja kysyi miksi, kirjoitan Heinolan paikallislehteen. Olen syntynyt Vierumäen Urheiluopistolla, Heinola on koulukaupunkini, olen asunut työurani jälkeen yli kymmenen vuotta Heinolassa, käyn nykyisin Heinolassa lähes joka viikko, terveyskeskuksessa, hautausmaalla, torilla, parturissa, kenkäkaupassa, S-Marketissa, kukkakupassa jne. Minulla on lähes 40v kokemus liikealan johtotehtävissä eri puolella Suomea, myös Heinolan liike-elämästä. Yrittäjän esittämällä perusteella ei Heinolan ympäristössä asuvat mökkiläisetkään saisivat antaa palautetta paikallislehden sivuilla. Kyllä paikallislehden päätoimittaja ratkaisee mitkä jutut julkaistaan ja mitkä ei. Päätoimittajan on huomioita koko lukijakunta levikkialueella ja arvioida kirjoittajan tietojen oikeellisuus, painavuus ja ajankohtaisuus. Näin vaalien alla kirjoittajista on ruuhkaa, minä en ole kunnallisvaalien ehdokas ja minä kirjoitan vaalien välilläkin. Olen paikallislehden lukija.

PS. Hänen oma julkaisematon kirjoituksensa koski Prisman tulon vastustamista Citymarketin viereen. Hän haluaisi Prisman keskustaan. Yli kymmenen vuotta sitten Prisma oli tulossa keskustaan, mutta silloinen kaupungin johto ja päättäjät eivät halunneet sitä edistää. Hämeenmaa neuvotteli kolme vuotta kaupungin kanssa tuloksetta ja valitsi toisen sijoituspaikan.

 

Miksi jaetaan yksipuolista tietoa ”Maakuntamallista”?

”Suomi ei tarvitse lisää hallintohimmeleitä”, ”Kepu ajaa maakuntamallia”, ”Pitää keskittyä ihmisten palvelemiseen, hoitojonojen lyhentämiseen, ei hallintomalleihin”. ”Hallituksen malli ei tuo säästöjä, vaan lisää kustannuksia”. ”Maakuntavero kasvattaa verorasitusta”. ”Isojen kaupunkien vaikutusvalta kapenee”. ”Yksityiset toimijat jäävät sivuraiteille”. Näitä, maakuntamallin vastustajien kommentteja on kuultu jo yli kymmenen vuotta, puolueet ovat vain vaihtuneet niiden esittäjinä. Näyttää siltä, että näiden hukattujen vuosien aikana kaikkia isoja puolueita on kiinnostanut vain valta, ei aidosti ihmisten palvelujen saatavuus. Muutama puoluekin on jo kääntänyt takkinsa pariin kertaan.

Minun mielestäni oikeaoppinen maakuntamalli vähentää hallintohimmeleitä, siirtää päätöksentekoa valtiolta maakuntiin, pienentää rajusti kasvavia kustannuksia tulevaisuudessa, parantaa palvelujen saatavuutta, päättäjät valitaan demokraattisilla vaaleilla. Jos käytäntö osoittaa, että maakuntia on liikaa, niitä yhdistetään. Ei yksikään näin iso muutos ole heti valmis, kokemusten perusteella sitä muokataan ja hiotaan toimivammaksi.

Maakuntaorganisaatioon kootaan tulevaisuudessa kaikki maakunnan tarvitsemat, tärkeät palvelut. Niitä on nykyään yli 400 eri hallintohimmelissä. Suurin osa näistä hallintohimmeleistä lopetetaan ja toiminnot keskitetään 18 maakuntaan. Ministeriöistä siirtyy valtaa ja ihmisiä maakunnille ja valtion hallinto kevenee. Päätöksenteko siirtyy lähemmäksi maakunnan ihmisiä. Maakunnan tarpeet voidaan nykyistä paremmin huomioida. Onnistuminen edellyttää paikallisten, yksityisten toimijoiden hyödyntämistä. Mahdollinen verotusoikeus ratkaistaan vasta sitten kun on mallin toimivuudesta enemmän kokemusta. Kokonaisveroaste ei saa kasvaa tämän takia. Jos jossakin maakunnassa demokraattisten vaalien jälkeen jonkun puolueen valta kasvaa, kansa on puhunut, pulinat pois. Tämä hanke edistää kaikkien puolueiden tavoitetta ”pidetään koko Suomi asuttuna”. Esimerkki liike-elämästä: kun S-Ryhmä siirtyi valtakunnallisesta ohjausmallista maakuntaosuuskauppamalliin, markkinaosuus ja tulokset paranivat silmissä. Ratkaisu paransi myös maakuntien ja kuntien kauppapalveluja merkittävästi.

Tyhjentääkö Prisma keskustaa?

Eihän sitä tyhjentänyt aikanaan Citymarketin tulokaan. Tyhjenee jos odotellaan tumput suorina mitä tapahtuu. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Tämä on mahdollisuus. Moottoritieltä poikkeaa Heinolan E ja P liittymien kautta lähes puolet enemmän asiakkaita kuin nyt. Plussa-kortit ja S-bonuskortit auttavat ja ohjaavat. E-liittymän palvelut monipuolistuvat. Eikö nyt päättäjien ja yrittäjien keskustassa pitäisi miettiä miten me saamme siitä, kasvavasta asiakasvirrasta osan ajamaan Heinolan keskustan kautta takasin moottoritielle? Miten parannamme opastusta ja mainontaa? Miten parannamme keskustan yrittäjien, palvelujen kiinnostavuutta? Se ei parane torin kivetystä uusimalla ja jatkuvalla alueen remonteilla. Torista pitää tehdä heinolaisten ja vierailijoiden ”olohuone” ja tapahtumapaikka. Keskustan yrittäjien ja kaupungin pitää tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi Heinolan Kaupunkisydän ry:n kautta. Ei olla kateellisia, yhdessä olemme enemmän. Keskustan yrittäjien pitää kiillottaa liikeideaansa. Hyvät valikoimat, asiakasystävällinen palvelu ja yhtenäiset aukioloajat, ilmaiset parkkipaikat. Kannustavia esimerkkejä ovat Lelukauppa, Kenkä Jenni, Kettu ja Kana, Harjupaviljonki, Cafe Kailas. Ruokaravintoloissa ”mukaan mökille paketit” ruokalistoille enemmän lähiruokaa ja luomua. Ennakkotilaukset älypuhelimien kautta.  Keskustaan pitää saada lisää mökkiläisiä ja lomalaisia kiinnostavia palveluja ja yhteismainontaa nettiin, älypuhelimiin. Pitää hyödyntää kesäteatteria, lintutarhaa, satamaa, Kylpylän uimarantaa. Nämä toimenpiteet vähentävät myös eurojen virtaa Lahteen, ne jäävät Heinolan veronmaksajien hyväksi. Heinolan keskustasta pitää tehdä "Taivaskattoinen Kauppakeskus".

 

Työntekijöiden motivointi

Olen tehnyt työurani tukku- ja vähittäiskaupan johtotehtävissä. On ilo nyt huomata, millaisilla asioilla tänään motivoidaan ja kannustetaan työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Näitä toteutin jo kolmekymmentä vuotta sitten. Kaikkien, myös johtajien on tervehdittävä jokaista tiimin jäsentä, kiitettävä kun on aihetta, toivotettava hyvää työpäivää, lomaa, viikonloppua. Kun kerätään palautetta, yleensä asiakkailta, sitä on systemaattisesti kerättävä myös henkilökunnalta. Kun suunnitellaan toimipaikan remonttia, sitä on ensiksi käsiteltävä henkilökunnan kanssa. Kokemuksesta tiedän, että henkilökunnalta tulee aina uusiakin kehittämisideoita, joita johtaja ja johtoryhmä ei ole keksinyt. Tämä sitouttaa koko henkilöstön tulevaan uudistukseen, muutoksiin. Myyjien valmennukseen pitää kuulua vierailut tavarantoimittajilla, maatiloilla, lähitehtailla. Myös lähituottajien vierailut myymälässä, keskustelut asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa, motivoi kaikkia osapuolia. Kehityskeskusteluissa on esimiehen kuunneltava myös tiiminsä jäsenen mahdollisia haasteita kotona, opiskelussa, urasuunnitelmissa. Säännöllinen liikunta on meille jokaiselle tärkeä työssä jaksamiselle. Pitää tukea ja kannustaa henkilökunnan liikuntaharrastuksia. Entisaikojen ryyppyillanviettojen tilalle pitää löytää yhdessä henkilökunnan kanssa uusia illanviettotapoja, saunailtoja, lentopallopelejä, luontoretkiä, kuntosalivuoroja, opintomatkoja jne. Myös tulostiedot pitää kertoa avoimesti ja käytännönläheisesti, ymmärrettävästi henkilökunnalle päivä, viikko, kuukausi, vuositasolla. Työntekijän pitää voida vaikuttaa omaan työhönsä. Tulospalkkio pitää olla myös koko henkilökunnalle, eikä vain johtajille. Henkilökunnan pitää olla ylpeä työpaikastaan, työnantajastaan

 

Liikennesääntöjen kertausta

Olen törmännyt suojatiellä tilanteisiin, jossa pyöräilijä tiuskii jalankulkijalle ja päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että kumpikaan ei tunne liikennesääntöjä suojateilla. Suojateitä on kahdenlaisia, sellaisia joissa kaikkien kulkijoiden on ylitettävä suoajatie kävellen, siis pyöräilijöidenkin (kuva tästä jutun alla). Toisenlaisella suojatiellä on oma kaista pyöräilijöille ja jalankulkijoille (kuva yllä). Suojatieviivojen, valkoisten viivojen välissä on puolen tai metrin välikkö ilman viivoitusta, se on tarkoitettu pyöräilijöille ja he voivat sen yli ajaa, ei välttämättä tarvitse taluttaa pyörää. Kun molemmat suojatien ylittäjät pysyvät omalla kaistallaan, ongelmia ei ole. Tätä eivät monet liikkujat tiedosta tai eivät välitä ja se aiheuttaa vaaratilanteita.

Kävely- ja pyöräteille, viimeisen parin vuoden aikana, on tullut liikennevälineitä   rutkasti lisää. Ne ovat kaikki sähköisiä, akulla liikkuvia. Niiden kulkemisesta ei synny juuri mitään ääntä ja niiden nopeudet ovat kasvaneet. Kun eri nopeuksilla liikkuvia kulkijoita on enemmän menossa eri suuntaan, eri puolilla väylää, syntyy vaaratilanteita. Näitä tilanteita varten jokaisessa laitteessa on jonkinlainen soittokello. Valitettavasti suomalaiset eivät osaa tai eivät rohkene käyttää. Keski-Euroopassa sen käyttö on jo opittu. Minusta tämä kellonkäyttö on paljon hyödyllisempää, tarpeellisempaa kuin pyörän takavalo. Varoittakaa soittokellolla edellä kulkijaa ja tehkää turvallinen ohitus. Toinen parannuskeino leveimmillä väylillä on erottaa maalauksella ja liikennemerkeillä kävelijöille oma väylä.

 

Seurakunta ei uudistu nykyaikaan

Nastolan kunta liittyi Lahden kaupunkiin. Nastolan seurakunta kuuluu nyt Lahteen ja on yksi Lahden seurakunnista. Olen kotoisin Nastolan Järvisten kylästä. Kuuluin nuoruuteni Nastolan seurakuntaan. Nastolan kirkkomaahan on haudattu isäni, äitini, veljeni ja lähes kaikki lähisukulaiseni. Lapsena Nastolan joulukirkkoon tultiin hevosella kahdenkymmenen kilometrin matka. Nuorena osallistuttiin moniin seurakunnan tilaisuuksiin lukusiin, rippijuhliin, hääjuhliin, siunaustilaisuuksiin, joulukirkkoon jne. Nastolassa ja Nastolan seurakunnassa on juureni, historiani, muistoni. Siellä on myös hautapaikkani.  Vaikka asun Lahden toisella laidalla, halusin liittyä Nastolan seurakuntaan, kotiseurakuntaani, hengelliseen kotiini. Yllätyksekseni sitä ei hyväksytty, vaikka valitin asiasta alueen piispallekin. Olen pettynyt. Miksi kirkko ja seurakunta ei kunnioita jäsentensä historiaa ja juuria? Ollaan vain kiinnostuneita kirkollisverosta. Perustellaan kieltoa voimassa olevalla lailla, laki on ihmisten tekemä ja ihmiset voivat muuttaa lakia. Oletin että ainakin piispa voi antaa poikkeusluvan, kun on hyvät perustelut eli poikkeus vahvistaa säännön. Valitettavasti näin ei käynyt ja erosin kirkosta. Kirkon säännöt ja lait pitää päivittää nykypäivään. En enää ihmettele kirkosta eronneiden suurta määrää. Kirkon ja seurakunnan pitää kuulla ihmistä, kirkon jäsentä enemmän. Yhdessä olemme enemmän.

 

Ikä ihmisten ulkoiluttaminen?

Viimeisten tutkimuksen mukaan kotihoidossa olevista ikäihmisistä joka neljäs ei päässyt ulos koko vuotena ja laitoksissa olevista vanhuksista joka viides ei päässyt ulos koko vuotena. Syynä on kuulemma se, että hoitajat eivät ehdi ulkoiluttamaan. Pitää miettiä ja ideoita uusia tapoja, keinoja.

Suomessa kotieläimillekin on oikein laissa määritelty ulos pääsy, se otetaan huomioon jo rakennuksia suunnitellessa. Miksi ei vanhusten hoidossa? Olen nähnyt uusimpia yksityisten palvelukoteja, joissa talon ympäristö on aidattu ja pihalla huomioitu vanhusten liikkumistarpeet. Pirteämmät voivat ulkoilla itsekseen, eivätkä karkaa kylille yksinään. Miksi ei kaikissa hoitolaitoksissa voisi tehdä vuoden ulkoiluttamissuunnitelma ennakkoon? Varataan joka kuukaudelle ulkoiluttamispäivä ja neuvotellaan niille päiville ulkoiluttamisapua, mikäli omaiset eivät pääse. Apua voisi neuvotella alueen leijonilta, rotareilta, eläkeläisyhdistyksiltä, urheiluseuroilta, terveysalan opiskelijoilta. Ulkopuolisille ulkoiluttajille laaditaan ohjelehtinen: luottamuksellisuus, pukeutuminen, liikkumisvälineet, reitti, aika, juomat. Mukana olisi ulkoilupäivinä aina yksi hoitaja, henkilökuntaan kuuluva. Kun ulkoilupäivät on ohjelmoitu aina vuodeksi eteenpäin, töissä olevien omaisten ja lupautuneiden yhteistyökumppaneiden on helpompi varata päivä tälle tapahtumalle. Tavoitteena tulisi olla, että jokainen vanhus pääsisi ulos vähintään kerran kuukaudessa, mieluimmin tietysti kerran viikossa. Ulkoilumuotoja ovat pihatapahtumat, kävelyretket lähiympäristössä. Tämä käytäntö on sovellutettavissa myös kotihoitoon, jokaiselle kotihoitoasiakkaalle tehdä oma ulkoilusuunnitelma aina kuukausia eteenpäin. Yhteistyö on voimaa, yhdessä enemmän.

 

 

ABC-liikennemyymälän merkitys alueelle?

ABC on Suomen suurin ja menestyvin liikennemyymäläketju. Aikaisemmin oli huoltoasemia, nyt ne ovat liikennemyymälöitä. ABC on perustettu 1998, nyt yli 100 liikennemyymälää ja yli 320 automaattiasemaa. Sen menestyminen perustuu hyvään liikepaikkaan, tontilla on vain yksi omistaja ja monenlaisia autoilijan ja lähiseudun tarvitsemia palveluja; ruokakauppa, ravintola, polttoainejakelu, erikoisliikkeitä, usein Alko, apteekki ja CarWash. Tätä konseptia muutamat kateelliset eivät sulata ja he virittävät epäsopua osuuskaupan ja yrittäjien välille. Väittävät että hyvä liikepaikka on saatu kepulikonstein, jos näin olisi siitä olisi varmaan valitettu ja kauppa purettu tai määrätty isot sakot. Näin ei ole tapahtunut. Kaikki on tapahtumat voimassa olevien lakien ja säädösten mukaan. Yhdessä olemme enemmän ja vahvempia, yrittäjät ja osuuskaupan ABC Liikennemyymälä. Olen saanut olla mukana synnyttämässä ABC ketjua.

Jos katsotaan mitä hyötyä esimerkiksi Heinolalle on ollut, yli kymmenen vuotta sitten rakennetusta ABC liikennemyymälästä; ABC:n luomaa ja synnyttämää liikennevirtaa hyödyntää kiinteistössä seitsemän yksityistä yritystä, pihapiirissä viisi yritystä. Liikekeskus työllistää yli 100 henkeä, ammattilaista. Tämä konsepti saa aikaan sen, että viereisen moottoritien tuhansista kulkijoista moni poikkeaa Vuohkallion liikekeskukseen ABC:lle, Heilaan, Tokmanille. Tämä yhä kasvava asiakasvirta ohitustieltä tuo Heinolalle veroeuroja lisää joka päivä. Nämä ovat myös merkittäviä lähipalveluja lähiseudun paikallisille asukkaille ja ovat merkittävä houkutun uusille asukkaille. Siis yhdessä olemme enemmän.

 

Lahden Myllysaaren kehittäminen

Nykyisin Myllysaaren kiinteistöineen omistaa Lahden Purjehdusseura ry, jonka omistukseen saari siirtyi 1910. 1900-luvun alussa saaressa oli Ali-Köllin tilan mylly, josta saari on myöhemmin saanut nimensä. Paviljonki saareen valmistui 1910 ja sen suunnitteli arkkitehti Uno Alanco. Saaren laitureita on uusittu. Ravintola kommodorissa on ollut monta toimijaa, pyörittäjää. Viimeisimmät yrittäjät Anssi Jokinen ja Juha Lehtinen aloittavat 1.5.2021. Myllysaari on luonnonkaunis paikka, sieltä löytyy yli 100 jalopuuta, jotka on 1930 luvulla istutettu. Moni on ihmetellyt miksi siitä ei ole tullut suositumpi ja miksi yrittäjät eivät ole siellä menestyneet? Toivon että uudet yrittäjät ovat pitkäjänteisiä, kärsivällisiä ja innovatiivisia. Toivon heille menestystä näiden kehittämisideoitteni saattelemana.

Yrittäjien tavoitteena tehdä saaresta jalkarantalaisten ja muidenkin ”olohuone” ja paras ravintola Kommodori. Pihapelejä lapsille ja aikuisille, nykyaikainen ulkohuussi, luontopolku, grillikatos, mato-ongintapaikka (vapoja, matoja), vuokrattava vene, pari kanoottia, vesiskootteri, pari läskipyörää, 2 saunaa, ruokalistalla vain läheltä luomu- ja lähiruokaa, joiden tuottajista kerrotaan tarinoita ruokalistoilla. Tehdään yhteistyötä ympäristön eri yhdistysten kanssa (Pursiseura, Jalkaranta Seura, Partio, Martat, Seniorit, Kalastajat jne.) Järjestetään yhteistyössä tapahtumia, koulujen päätös, vappu, juhannus, syyssato, Venetsialaiset, Myllysaaren mestaruuskisoja (saaren ympärisoutu, lasten onkikisat, tikanheitto, mölkky), tehdään erilaisia elämyspaketteja joita markkinoidaan Visit Lahden sivuilla, josta esimerkiksi Lahden hotellien vieraat ne helposti löytävät.

Lahden satamasta: Reittialuksen reitille lisätään, neuvotellaan Myllysaaren satama, sovitaan yhteistyöstä sataman venetaksin ja  saunalautan kanssa.