Kyläkoulu on arvovalinta

Pirjo Virtanen kirjoitti osuvasti kyläkouluista ESS 7.10.21. Kyläkoulun lopettajat eivät ole miettineet lopettamisen vaikutuksia kylälle, eikä mitä kehittämisvaihtoehtoja on kyläkoulujen säilyttämiselle. Yleensä koulun lopettaminen merkitsee kylän kuolemaa. Yhteisöllisyys kärsii, tapahtumat loppuvat, kokoontumispaikka loppuu, harrastamispaikka loppuu, kauppa loppuu, linja-autovuorot vähenevät, kyläyhdistyksen toiminta hiljenee, väki vähenee ja vanhenee jne. Seuraavassa vaihtoehto kyläkoulun säilyttämiseksi:

Kyläyhdistys, kunta ja kylän yrittäjät tekevät viiden vuoden kehittämissuunnitelman, jossa jokaisella osapuolella on tehtävät. Suunnitelmaa seurataan ja päivitetään. Kunta kaavoittaa kylälle omakotitontteja, pitää koulurakennukset kunnossa, järjestää kylällä asuville senioreille uusia asumisvaihtoehtoja, hyödyntää eläviä kyliä asukasmarkkinoinnissa, aluksi kuskaa halukkaita oppilaita keskustasta kylälle, eikä päinvastoin, erityisopettajat kulkevat keskustasta kylälle oppilaiden luo, eikä päinvastoin. Koulun tunnettavuutta lisätään ympäristöystävällisyydellä ja luonnon läheisyydellä, kyläkouluissa on vähemmän järjestyshäiriöitä jne. Lahti voisi nimetä 2-3 kyläkoulua joita ryhdytään kehittämään esittämältäni pohjalta. Tässä olisi hyvä teema jollekin aluevaaliehdokkaalle. Jos ette usko, kannattaa käydä kysymässä Vuolenkoskelta, miten se homma tehtiin. Siellä tehtiin arvovalintoja.

Olen itse kyläkoulun kasvatti. Uskon että siinä ympäristössä kastaa terveempiä, sopusuhtaisempia, yhteistyökykyisempiä ja luontoa kunnioittavia kansalaisia, paremmin kuin isoissa ”teollisuus” kouluissa. Keskittäminen tässä asiassa ei ole aina tehokkain ja paras ratkaisu.