Miksi jaetaan yksipuolista tietoa ”Maakuntamallista”?

”Suomi ei tarvitse lisää hallintohimmeleitä”, ”Kepu ajaa maakuntamallia”, ”Pitää keskittyä ihmisten palvelemiseen, hoitojonojen lyhentämiseen, ei hallintomalleihin”. ”Hallituksen malli ei tuo säästöjä, vaan lisää kustannuksia”. ”Maakuntavero kasvattaa verorasitusta”. ”Isojen kaupunkien vaikutusvalta kapenee”. ”Yksityiset toimijat jäävät sivuraiteille”. Näitä, maakuntamallin vastustajien kommentteja on kuultu jo yli kymmenen vuotta, puolueet ovat vain vaihtuneet niiden esittäjinä. Näyttää siltä, että näiden hukattujen vuosien aikana kaikkia isoja puolueita on kiinnostanut vain valta, ei aidosti ihmisten palvelujen saatavuus. Muutama puoluekin on jo kääntänyt takkinsa pariin kertaan.

Minun mielestäni oikeaoppinen maakuntamalli vähentää hallintohimmeleitä, siirtää päätöksentekoa valtiolta maakuntiin, pienentää rajusti kasvavia kustannuksia tulevaisuudessa, parantaa palvelujen saatavuutta, päättäjät valitaan demokraattisilla vaaleilla. Jos käytäntö osoittaa, että maakuntia on liikaa, niitä yhdistetään. Ei yksikään näin iso muutos ole heti valmis, kokemusten perusteella sitä muokataan ja hiotaan toimivammaksi.

Maakuntaorganisaatioon kootaan tulevaisuudessa kaikki maakunnan tarvitsemat, tärkeät palvelut. Niitä on nykyään yli 400 eri hallintohimmelissä. Suurin osa näistä hallintohimmeleistä lopetetaan ja toiminnot keskitetään 18 maakuntaan. Ministeriöistä siirtyy valtaa ja ihmisiä maakunnille ja valtion hallinto kevenee. Päätöksenteko siirtyy lähemmäksi maakunnan ihmisiä. Maakunnan tarpeet voidaan nykyistä paremmin huomioida. Onnistuminen edellyttää paikallisten, yksityisten toimijoiden hyödyntämistä. Mahdollinen verotusoikeus ratkaistaan vasta sitten kun on mallin toimivuudesta enemmän kokemusta. Kokonaisveroaste ei saa kasvaa tämän takia. Jos jossakin maakunnassa demokraattisten vaalien jälkeen jonkun puolueen valta kasvaa, kansa on puhunut, pulinat pois. Tämä hanke edistää kaikkien puolueiden tavoitetta ”pidetään koko Suomi asuttuna”. Esimerkki liike-elämästä: kun S-Ryhmä siirtyi valtakunnallisesta ohjausmallista maakuntaosuuskauppamalliin, markkinaosuus ja tulokset paranivat silmissä. Ratkaisu paransi myös maakuntien ja kuntien kauppapalveluja merkittävästi.