Seurakunta ei uudistu nykyaikaan

Nastolan kunta liittyi Lahden kaupunkiin. Nastolan seurakunta kuuluu nyt Lahteen ja on yksi Lahden seurakunnista. Olen kotoisin Nastolan Järvisten kylästä. Kuuluin nuoruuteni Nastolan seurakuntaan. Nastolan kirkkomaahan on haudattu isäni, äitini, veljeni ja lähes kaikki lähisukulaiseni. Lapsena Nastolan joulukirkkoon tultiin hevosella kahdenkymmenen kilometrin matka. Nuorena osallistuttiin moniin seurakunnan tilaisuuksiin lukusiin, rippijuhliin, hääjuhliin, siunaustilaisuuksiin, joulukirkkoon jne. Nastolassa ja Nastolan seurakunnassa on juureni, historiani, muistoni. Siellä on myös hautapaikkani.  Vaikka asun Lahden toisella laidalla, halusin liittyä Nastolan seurakuntaan, kotiseurakuntaani, hengelliseen kotiini. Yllätyksekseni sitä ei hyväksytty, vaikka valitin asiasta alueen piispallekin. Olen pettynyt. Miksi kirkko ja seurakunta ei kunnioita jäsentensä historiaa ja juuria? Ollaan vain kiinnostuneita kirkollisverosta. Perustellaan kieltoa voimassa olevalla lailla, laki on ihmisten tekemä ja ihmiset voivat muuttaa lakia. Oletin että ainakin piispa voi antaa poikkeusluvan, kun on hyvät perustelut eli poikkeus vahvistaa säännön. Valitettavasti näin ei käynyt ja erosin kirkosta. Kirkon säännöt ja lait pitää päivittää nykypäivään. En enää ihmettele kirkosta eronneiden suurta määrää. Kirkon ja seurakunnan pitää kuulla ihmistä, kirkon jäsentä enemmän. Yhdessä olemme enemmän.