Vaaliväsymyksen syyt?

Jos kunnallisvaaleissa keskimäärin puolet äänestää, vaikuttaa ja puolet ei äänestä, ei vaikuta, silloin on jotakin pielessä. Se vääristää vaalien tulosta ja demokratiaa.

Poliitikkojen keskustelukulttuuri on rapistunut. Ei arvosteta toisten mielipiteitä. Tietoisesti levitetään muunneltua totuutta. Levitetään pelkoa ja uhkakuvia. Vaalien alla annettuja lupauksia ei pidetä, toteuteta. Kun katsotaan juurisyihin, ne löytyvät kotikasvatuksesta ja koulukasvatuksesta.

Tietysti äänestysvilkkauteen vaikuttaa vaalien ajankohta (kesä, talvi) ja vaalien määrä vuodessa, tulee vaaliväsymystä. Vaaleissa ehdokkaana olevat heräävät vasta puoli vuotta ennen vaaleja. Naamankuvia on joka media täynnä. Kokemus osoittaa monelle äänestäjälle, että vaalien jälkeen valittuja näkee ja tapaa harvoin. Valittujen tulisi pitää yhteyttää äänestäjiin myös vaalien välillä. Pitää kuunnella äänestäjiä enemmän kuin puoluetoimistoa.

Mitä pitäisi tehdä äänestysaktiivisuuden nostamiseksi? On ehdotettu äänestystä ”pakolliseksi”, ei toimi Suomessa. Äänestysmahdollisuus myös netin kautta olisi varteenotettava vaihtoehto aktivoimaan varsinkin nuoria. Kannattaa selvittää, edistää. Lähellä olevia vaaleja voidaan myös yhdistää. Puolueet voisivat yhdessä luoda yhden a-nelosen käyttäytymissäännöt valituille, jotka he joutuvat allekirjoittamaan valituksi tultuaan. Puolueet rankaisisivat omiaan, jos ylilyöntejä tulee. Puolueet valvoisivat toisiaan lehdistön tuella. Puoluejohdon tenttejä pidettäisiin säännöllisin väliajoin esimerkiksi vuosittain. Lapsia koulussa palkitaan hymypatsailla. Vastaava käytäntö voisi olla myös eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa. Esimerkiksi kunnan valtuustoehdokkaat joutuisivat kaikki, puolueista riippumatta esittämään kolme kunnan tärkeitä kehittämiskohdetta seuraavalla vaalikaudella, jolloin äänestäjille ehdokkaiden vertailu olisi helpompaa. Nyt jokainen runoilee tavallaan, niistä ei ota selvää Erkkikään.