Järki käteen poliitikot

                                                                                                                                                                     THL:n uusi toimitusjohtaja puhuu järkeä. Myös poliitikkojen on tunnustettava tosiasiat. Ei kaikkia nykyisiä sairaaloita voida pitää auki, toiminnassa yksistään siitä syystä, että ei ole riittävästi henkilökuntaa ja toiseksi meillä ei ole siihen varaa. Joka maakunnassa ei voi jatkossa olla riittävän monipuolista sairaalaa. Monelle meistä tulee ehkä kerran tai kaksi elämässä tarvetta isoon leikkaukseen, sydänoperaatioon jne. Me voimme silloin mennä sinne 100- 300 km päässä olevaan isoon sairaalaan jossa on parhaat laitteet ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Tulevaisuudessa pitää valmistautua hyvinvointialueiden yhdistämisiin, pitää vähentää hallintoa, byrokratiaa ja keskittää vähäisiä voimavaroja. Hyvinvointialueen nimikin velvoittaa hoitamaan alueen ihmisten hyvinvointia esim. liikuntaa lisäämällä, kannustamalla ja liikuntamahdollisuuksia lisäämällä. Pitää edistää terveellisiä ruokailutottumuksia esim. valistuskampanjoilla ja sokeriveron avulla

Lähipalvelu, lähihoidon tarjoaa uudet konseptin terveyskeskukset, sotekeskukset. Niitäkään ei voi olla kaikissa pienissä kuntakeskuksissa, ratkaisevia tekijöitä ovat alueen asukasmäärä ja keskimäärin alle 100km matka sote-keskukseen. Uusissa sotekeskuksissa toimii omalääkärimalli ja siellä hyödynnetään digipalveluja, tekoälyä, etävastaanottoja ja etäisimmillä alueilla kiertävää terveysbussia

 

Lakkoillaanko väärän asian puolesta?

AY- liike haluaa ja olettaa että työttömyys ja köyhyys jatkuu entisellään ja heille pitää verorahoista antaa vähintään entiset korvaukset, jotta he pärjäävät kotona. Työn vastaanottaminen ei kaikkia kiinnosta, kun pärjää korvauksillakin.  Minun mielestäni lakkoilla pitäisi sen takia että hallituksen toimet työttömyyden ja köyhyyden vähentämiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi ovat riittämättömiä. Hallituksen tavoitteenahan on saada työttömät töihin, jolloin heidän tulotasonsa paranee ja yhteiskunnalta tarvittavaa tukea ei tarvita. Valtion talous paranee. AY- liikkeen tavoitteena tulee olla työllisyyden lisääminen ja työssä olevien jäsenten elintason parantaminen sekä tukea yritysten menestymistä. Työnantaja ja työntekijä ovat samassa veneessä, siksi venettä ei kannata kaataa sillä yhdessä olemme enemmän.

Paikallisen sopimisen vastustaminen osoittaa, että AY-johtajat eivät luota jäseniinsä, pienemmässäkin yrityksessä pitäisi olla joku AY- liikkeen nimeämä ”kukko” neuvottelemassa. Nämä tavoitteet ovat viime vuosisadalta. Byrokratiaa pitää vähentää, ei lisätä. Yrityksen työntekijät tuntevat yrityksen tilanteen paremmin kuin AY- liikkeen kovapalkkaiset ”kukot” pääkaupunkiseudulta. Näillä toimenpiteillä AY- liikkeen jäsenmäärä jatkaa laskuaan. Onko näillä lakoilla tarkoitus myös tukea joitakin presidenttiehdokkaita? Se ei kuulu AY- liikkeen tehtäviin.

 

Mihin katosi Suomen Joulupuukaupunki?

Aiheellinen kysymys pääkirjoituksessa 2.12.2023. Toistakymmentä vuotta sitten Heinolassa kyseltiin tapahtumia myös talveksi, koska kesä oli jo tapahtumia täynnä. Heinolan Kaupunkisydän ry tarttui asiaan. Selvitettiin, onko Suomessa jo joulukuusikaupunki, se löytyi. Sen jälkeen selvitettiin olisiko joulupuukaupunkia? Sitä ei ollut eli sitä lähdettiin työstämään yhdessä kaupungin puutarhurin kanssa ja myöhemmin mukaan liittyi Sähkö Lukkarinen. Tavoitteena oli saada ensimmäiseen jouluavaukseen sata valaistua joulupuuta. Torilla olevat kymmenen joulupuun valot kustansivat Heinolan yrittäjät. Tehtiin anomus kaupunginhallitukselle, joka julisti Heinolan Suomen Joulupuukaupungiksi 2011. Haastettiin myös kaupunkilaiset ja taloyhtiöt valaisemaan oman pihansa joulupuun. Joulunavaukseen etsittiin tunnettua persoonaa presidentinvaaliehdokkaista Väyrynen vai Niinistö? Yhteensattumien ansiosta, Timo Erkkilän kanssa saatiin Sauli Niinistö sytyttämään ensimmäiset 100 Suomen joulupuukaupungin joulupuuvaloa. Joulupuukaupungin emokuusi on Rantapuistossa oleva Suomen suurin Albertan valkokuusi. Sen juurelle kutsuttiin kaupunkilaiset valolyhtyjensä kanssa, siellä yhdessä laulettiin ”Oi kuusipuu…” ja sytytettiin kuusen valot, sitten marssittiin ja vietiin valo kulkueena torille. Tori oli pimeä ja täynnä ihmisiä. Sauli Niinistö ja Sanni Gran-Laasonen sytyttivät ensimmäiset Suomen joulupuukaupungin valot sataan joulupuuhun. Muuten torin ohjelma on samantapaista kuin nykyäänkin.

Joulupuukaupungin ja joulunavaustapahtuman tavoitteena oli saada kaupunkilaiset mukaan ohjelman tuottamiseen ja näin kasvattamaan yhteisöllisyyttä, yhdessä olemme enemmän. Seuraavan kahden vuoden aikana valaistujen joulupuiden määrä ylitti jo 200. Toinen unhoon jäänyt tai jätetty talvitapahtuma oli kansainväliset jääveistokisat. Ensimmäiset kisat toteutettiin Heinolan Kaupunkisydämen ja Heinolan Ladun ja Jäälinna ry:n yhteistyönä, kymmenien talkoolaisten avustuksella. Muutaman vuoden jälkeen kaupunki halusi järjestää kisat itse ja myöhemmin lopettaa niiden järjestäminen. Osaksi kaupungin toiminnan ansiosta myös Heinolan Kaupunkisydän ry:n toiminta on ajettu alas. Verorahoilla on helpompi toteuttaa kaikkea kivaa, kun ei tarvitse miettiä mistä rahat ja unohtaa muiden kehittämät omarahoitteiset tapahtumat, ideat.

Pekka Rusila, entinen Heinolan Kaupunkisydän ry:n toiminnanjohtaja

 

Lahden Pikku-Veskun puuveistokset Tanskasta

ESS;ssa Pikku-Veskun  esittelyjutussa piti lukea oikein kahteen kertaan, että puuveistokset Ilves, Karhu, Hylje on ostettu Tanskasta. Puuveistotaiteilijoita on Lahdessakin ainakin pari ja Suomessa yli kolmekymmentä. Olen menneinä vuosina järjestänyt monet puuveistokisat Heinolassa, tunnen Suomen puuveistotaiteilijat. Olen pariin kertaan esittänyt kaupungin puutarhaosastolle puuveistosten sijoittamista kuntoportaiden ympäristöön ja Kariniemeen Lanun puiston yhteyteen. Esitykseni olisi tullut maksamaan kaupungille vain muutaman tonnin, se olisi tuonut metsän eläimiä puistoon, kettu, jänis, orava, kurki, ilves, metso jne. Puuveistokset tukisivat myös sataman historiaa ja kiinnostaisivat lapsiperheitä liikkumaan portaissa ja puistoissa. Esimerkiksi Ilves kuuluu Hämeeseen, Lahteen, se kuuluu tehdä myös kotiseutunsa puusta. Toinen ihmetykseni aihe oli kesäteatterin kehittämisen puuttuminen. Tähänkin olen esittänyt kaupungille toimivan vaihtoehdon. Eikö jo puolivalmiin kesäteatterin saaminen toimimaan olisi ollut juuri lapsiperheitä houkutteleva vaihtoehto? Liike on lääkettä, kulttuurikin on lääkettä. Olisi virkamiehiltä hyvää käytöstä vastata kaupunkilaisten tekemiin kehittämisideoihin, juhlapuheissa niitä pyydetään, mutta käytännössä niitä ei huomioida. Kielteinenkin toteutusvaihtoehto on esittäjän idean huomioimista.

PS. kuvassa suomalaisten puuveistotaiteilijoiden töitä moottorisahalla

 

Suomi on sääntöjen Suomi

Tästä hyvä esimerkki on Heinolan uudet torisäännöt. Ei luoteta ihmisiin. Selvästi näkyy, että sääntöjä on ollut tekemässä virkamiehet ja kireäpipoinen torikauppias. Säännöissä ei heijastu tulevien toriasiakkaiden ja torin ympäristön liikkeiden toivomukset ja mielipiteet. Heinolan torin pinta oli toimiva torikaupalle ennen remonttia, mutta kaupunki halusi siitä vielä verorahoilla nätimmän ja moni uskoi, että tori siitä vilkastuisi. Olisin toivonut, että torisääntöjen alussa olisi toimenpiteitä ja mahdollisuuksia, yhteistyömalleja, Heinolan keskustan ja torin vetovoiman lisäämiseen. Kaupunki osaa kyllä markkinoida kesäteatteria, miksei kaupungin keskustaa, toria? Torin, uudet aukioloajat ovat ristiriidassa torin ympäristön liikkeiden aukiolojen kanssa ja ne eivät mahdollista työssäkäyvien, joita vielä Heinolassakin on, toripalvelujen hyödyntämistä. Torin aukioloaikoja voisi aamusta supistaa ja illasta lisätä, yhteistyötä torin ympäristön liikkeiden kanssa pitää lisätä, yhteisiä tapahtumia, tuote-esittelyjä, yhteistä mainontaa, keskustan tuloväylien varrella olevien sähköisten mainostaulujen hyödyntämistä, torilta livekuvaa nettiin, esiintymislava yhdistyksille, puhujapönttö  jne. Torikaupan muutos on menossa joka puolella, tarvitaan uusia luovia ratkaisuja, yhteistyötä, ei tiukkapipoisia sääntöjä. Tori on kaupungin sydän, jos sydän sykkii koko kaupunki voi hyvin.

 

LähiTapiolan 79v synttärilahja

Olen sauvakävelyn suurkuluttaja, noin 8-10 km joka päivä. Olen syöpäsairas diabeetikko. Minulla on silloin tällöin isovarpaan kynsi kasvanut sisään ja se on pitänyt leikata. Minulla on LähiTapiolan pysyvä matkavakuutus. Nyt olemme Fuegirolassa loka-marraskuun 2023. Tulimme tänne 1.10. ja kävin täällä Pacosissa jalkahoitolassa 23.10. ja jalkahoitaja totesi, että isovarvas oli terve, ei tulehtunut. Sitten 1.11. huomasin että varvas oli jo hieman punainen ja vähän tulehtunut. Tilasin Costaklinikalta lääkäriajan 3.11. klo 9.40. Sen jälkeen soitin LähiTapiolan hätäpalveluun ja pyysin maksusitoumusta vaivan hoitoon. Vastus oli kielteinen, perusteluna, että tämä vaiva oli jo tänne tullessa. Jalkahoitaja voi todistaa, että vaivaa ei ollut tänne tullessa. Edellisellä reissulla sama vaiva korvattiin ja se todettiin aiheutuvat runsaasta sauvakävelystä täällä Fuengirolassa. Näyttää siltä, että päätös riippuu siitä, kenen virkailijan puheille joutuu. Toinen tulkitsee samaa sopimuspykälää eri tavalla. Ei voi olla niin että jos minä kaadun sauvakävellessä ja polvi murtuu, se korvataan, mutta jos sama sattuu myöhemmin, sitä ei korvata koska se on toistuva. En ole tyytyväinen päätökseen, vaadin sen korjaamista

 

Oppositio- hallitus yhteistyön parantaminen

Eduskunnan kyselytunnin katsominen ärsyttää. Kukin puolue vuorollaan, joka neljäs vuosi, oppositiossa. Oppositiokaudellaan kaikki puolueet yrittävät torpata hallituksen kaikki kehittämistoimet, leikkaukset. Tämä on populismia, puoluepolitiikka, ei kotimaan asioiden kehittämistä. En arvosta tällaista politiikkaa, sillä ei Suomea kehitetä. Oikea tapa olisi, kun et hyväksy hallituksen esittämiä toimia, esitä aina yksi tai kaksi vaihtoehtoista kehittämistoimenpidettä. Näin toimien välttämättömät kehittämisasiatkin mennevät eteenpäin ja oppositio voi oikeasti vaikuttaa kehittämistoimien sisältöön. Näin eduskunnan kysetuntien seuraaminen tulee katsojille mielenkiintoiseksi. Miten tämä saadaan toimimaan? Eduskuntaryhmien puheenjohtajat, eduskunnan puhemiehen johdolla sopivat, että kun kyselytunnilla arvostellaan, aina on esitettävä oma vaihtoehto toimenpiteelle. Näin menetellen saadaan koko eduskunta mukaan kehittämään hallituksen esityksiä vieläkin paremmiksi suomalaisten kannalta. Tätä esimerkkiä voivat sitten toteuttaa myös kunnanvaltuustot ja hyvinvointialueiden valtuustot.

 

 

Nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisykeinoja

Nuorisorikoillisuus ei vähene ikärajoja alentamalla ja rangaistuksia koventamalla. Yhteistyötä ja keskustelua eri toimijoiden välillä on lisättävä, parannettava. Perheissä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa on puutumisen kynnystä laskettava. Perheiden on otettava parempi ja vahvempi vastuu lastensa tekemisistä. On löydettävä, kehitettävä säännölliset keskustelufoorumin vanhempien, päiväkotien, koulujen ja oppilaiston välille. Yhteisöllisyyden parantaminen, yhdessä liikkumisen lisääminen, avoimemman keskustelukulttuurin luominen, yksittäiset, nuorten ongelmien ja pahoinvoinnin tunnistaminen ajoissa ovat ennaltaehkäisyä. Maahanmuuttaja nuorilla kielitaidon hankkiminen ja hyvä kotouttamisohjelma parantaa, soputumista suomalaiseen yhteiskuntaa. Kun se tapahtuu jo varhaiskasvatuksessa, opiskelumahdollisuudet ja työn saantimahdollisuudet paranevat.

 

McAfee kiusaa ja maalittaa

Ostin Gigantista 4 vuotta sitten tietokonepaketin, johon tuli myös turvasuoja, viruksentorjuntaan. Turvasuoja oli voimassa kolme vuotta. Kun kolme vuotta täyttyi ja en uusinut turvapakettia, alkoi tapahtua. Joka kerta kun avaan tietokoneen, ruudulla välähtää McAfee käsky uusia sopimus tai tapahtuu ”kauheita”. Tämä toistuu joka päivä ja monta kertaa, aina kun avaan tietokoneen. Käskyssä pitää täyttää kaksi kohtaa ennen kuin se poistuu eli ”tilaan uuden sopimuksen”, ”jatkan sopimusta” tai ”hyväksyn riskin”. Minusta tämä on mallittamista, kiusaamista. Minua tämä kiusasi niin paljon, että otin toisesta firmasta ilmaisen, kevyen suojan, koska lähes 80v eläkeläisellä ei ole tarvetta eikä syytä rakentaa tietokoneelle vahvoja muureja. McAfeen liian aktiivinen, aggressiivinen, asiakasta syyttelevä myynti koitui heidän omaksi vahingoksi. En jatkossakaan tilaa tältä firmalta mitään ja varoittelen ystäviänikin. En ole vielä löytänyt keinoa tämän ongelman poistamiseksi tietokoneeltani, tämä kiusaaminen on jatkunut kohta vuoden. Tämä kokemus vahingoittaa myös Gigantin mainetta.

 

Hyvinvointialueiden kehittämiseen kolme pointtia

Päijänne-Soten johtoryhmän jäsenelle antamani palaute ja sen käsittely organisaatiossa sähköpostien mukaan avasi silmäni. Palaute kulki kolmen organisaation läpi henkilölle, joka vastasi palautteeseen. Hänenkin piti asiaa kysellä ja varmistaa vielä alaisiltaan. Mielestäni hyvinvointialueiden organisaatioista pitää vähintään yksi kerros vähentää ja siirtää säästyneet rahat lattiatason tekijöiden palkkoihin, sairaanhoitajille, lähihoitajille. Nopeuttaa päätöksentekoa ja motivoi henkilökuntaa.

Toinen pointti on kotihoito. Väki vanhenee ja moni haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tarve kasvaa. Kotihoito pitää eriyttää huvinvointialueiden organisaatiosta yhteistyöorganisaatioksi. Pitää toteuttaa niin sanottua Hollannin mallia Suomeen. Mallissa kotihoitajat ja sairaanhoitajat muodostavat tiimin, jolla ei ole johtajia on vain muutama valmentaja. Tiimin jäsenet muodostaisivat vaikka yleishyödyllisen osuuskunnan. Tiimi palvelisi alueensa asiakkaita päivittäisen palvelutarpeen mukaan, ei ennakkoon määrätyn kellonajan mukaan. Tiimin jäsenet saisivat 5-10% parempaa palkkaa asiakastyytyväisyyden mukaan. Kokemusten perusteella kotihoitajat ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Hyvä kotihoito vähentää painetta ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan.

Kolmas pointti on omalääkäri. Tätä mallia on jo Suomessa kokeiltu mm. Pohjois-Karjalassa, jossa toimiva järjestelmä lopetettiin aikanaan kateellisten politiikkojen toimesta. Uusi malli pitää rakentaa yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yksityislääkärien avulla. Malli mahdollistaa nykyistä paremmin etävastaanotot ja teknisten laitteiden hyödyntämisen yhteydenpidossa ja hoidoissa. Olen itse diabeetikko ja minulla on ollut ”omalääkäri” jo parikymmentä vuotta, joten tiedän, miten se toimii ja on hyödyllinen potilaalle ja lääkärille, kustannuksia säästyy. Lääkäreille valmistumisen jälkeen kolmen vuoden pakollinen työjakso sote-keskuksissa Espanjan tapaan

Uusien toimintamallien suunnittelu testaus pitää käynnistää heti jossakin alueella. Hollannin mallia toivoin hyödynnettävän jo viisi vuotta sitten sote-neuvotteluissa, ei ottanut silloin tulta.

Pyörä-kävelyteiden verkosto Heinolan ympäristöön

Vihreä siirtymä patista työmatkaliikkujia siirtymään autosta polkupyörään. Siirtymistä auttaa turvallinen pyörätie. Lisäksi pyöräteitä hyödyntävät monet urheilijat, pyöräilijät, rullasuksihiihtäjät, juoksijat, sauvakävelijät jne. Monien pitkien rekkojen kuljettavat toivovat pyöräilijöitä pois vilkkaiden maanteiden reunoilta turvallisuuteen vedoten. Esimerkiksi Urheiluopistolta Vuolenkoskelle menevät pyöräilijät vaarantavat oman henkensä koska sillä tienpätkällä on rekkaliikennekin lisääntynyt viime vuosina. Heinolassa ja Vuolenkoskella on ymmärretty pyöräteiden tarve. Vuolenkoski on vuosia sitten tehnyt talkoovoimin kylän kohdalle valaistun pyörätien. Heinola on samoiin tehnyt pyörätien Heinola-Vierumäki-Urheiluopisto välille. Tällä hetkellä tehdään pyörätietä tai oikeammin kevyen liikenteen väylää Vääksystä Vierumäelle. Nyt tästä tavoiteverkostosta puuttuu vielä Urheiluopisto Vuolenkoski osuus. Koen että tämä osuus on erittäin tärkeä Urheiluopiston asiakkaille, urheilijoille, työmatkaliikenteelle, paikallisille asukkaille ja Vuolenkosken yrittäjille. Uskon että pyörätien tekeminen on helpompaan kangasmastoon. Nyt tarvitaan hankkeen käynnistäjiä ja tekijöitä. Mielestäni Vierumäen ja Vuolenkosken aktiivisten kyläyhdistysten kannatta yhdistää voimavaransa ja käynnistää projekti. Lyylisi että hankkeelle saisi myös hankerahaa

Kuva tiestä jolla ei ole pyörätietä

 

Miten varaudutaan koululaisten vähenemiseen?

On ennustettu, että vuosikymmenen loppuun mennessä peruskoululaiset vähenevät radikaalisti eli 82000, vaikka työperäisen maahanmuuton vaikutukset huomioitu. Vähennykset vuoteen 2040 mennessä Lahdessa -15%, Heinolassa -37%, Orimattilassa -29%, Hartolassa - 32%, Sysmässä -48%. On entistä tärkeämpää miettiä koulun lopettamisen ja uuden rakentamisen elinkaarivaihtoehtoja. Missä ja kuinka paljon oppilasmäärät muuttuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kuntien välinen yhteistyö on nyt tärkeää. Kuntien rajat tulee kouluasioissa unohtaa. Jos perhe päättää viedä lapsensa läheisempään, toisen kunnan kouluun, sen pitää olla mahdollista. Sen jälkeen kunnat sopivat pelisääntönsä ja kustannustenjaon. Sama käytäntö myös opettajien osalta eli opettaja voi tehdä työtään kahden kunnan kouluilla.  Jos ja kun vielä uusia kouluja rakennetaan, pitää niistä tehdä monitoimirakennuksia, jotka lasten vähenemisen takia osa tai kokonaan voidaan muuttaa toiseen käyttöön esimerkiksi palvelutaloksi. Pienemmät koulut  tulee olla siirtokelpoisia esim. viipalekouluja joita voidaan siirtää sinne missä koulua tarvitaan esimerkiksi seuraavat kymmenen vuotta.

Nämä peruskoululaisten muutokset vaikuttavat jatkossa myös lukioihin, ammattikouluihin ja yliopistoihin. Maahanmuuton kehitys tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi myös työvoimapulaan ja koulujen oppilasmääriin ja opetuksen laatuvaatimuksiin. Näyttää siltä, että syntyvyyden merkittävä lisääminen ei tule toteutumaan tässä maailmantilanteessa. Valitettavasti tulevaisuudessa osan oppilaista koulumatkat tulevat pitenemään.

                             

                                                                                                                                                                            Lahden kauppahallista tulossa ruokailuhalli

Valitettavaa että Lahden kauppahallin valtaavat erilaiset ruokailukonseptit. Onhan se tietysti parempi kuin tyhjät tilat. Perinteiset kauppahalliyrittäjät, tuottajat ovat lopettaneet. Kauppahalleja vaivaa sama ”tauti” kuin toria, perinteiset kauppiaat lopettavat ja uusia ei ole ilmaantunut. On löydettävä uusi toimintatapa. Ilahduttavaa että kauppahallissa liha- kala ja juustokauppiaat ovat löytäneet toisensa ja uusi konsepti on syntynyt. Yhdessä olemme enemmän. Toivoisin että hallin toiselle laidalle syntyisi vastaava malli, lähiseudun lähiruoka- ja luomutuottajilta. Muutamat lähituottajat toisivat tuotteensa halliin ja yksi mukana olevista yrityksistä hoitaisi myynnin ja esillepanon, tietysti sovittua korvausta vastaan. Esimerkiksi; leipomotuotteet, vihannes-juurekset-yrtit, lähimyllyn tuotteet, kananmunat, hunaja, sahtivierre, marjasäilykkeet. Siellä voisi olla myös metrin pöytä myyjälle, joka myy oman kotipuutarhansa tuotteita ja metsästä kerättyjä tuotteita, Tässä yhteistyössä säästetään kiinteitä kustannuksia ja henkilöstökustannuksia ja yhteismarkkinointi on näkyvämpää, tehokkaampaa. Luulisin että hankkeen käynnistämiseen löytyisi hankerahaa. Hallin ja torin yrittäjien yhteistyö koituisi varmasti molempien hyväksi. Yhteistyömalli voisi olla Heinolan Lähiruokatori Heilan malli. Yhdessä olemme enemmän.

 

Lahden keskustavisio 2030

Projekti käynnistyi yleisötilaisuudella 29.8. Seuraavassa muutamia havaintoja keskustelusta ja omista ajatuksistani:

Kaupungin keskustojen hiljentyminen on maanlaajuinen ongelma. Maailma muuttuu Eskoseni. Peltomarketit vetävät asiakkaita pois keskustasta, lapsiperheet muuttavat kaupungin laidoille lähemmäksi turvallista luontoa, keskustassa asuu eläkeläisiä ja yksineläviä ja opiskelijoita, nettikauppa kurittaa kivijalkakauppiaita, torikauppiaat vanhenevat ja uusia ei tule, torin merkitys kauppapaikkana on muuttunut, autoton keskusta jakaa mielipiteitä, isot tapahtumat (MM-hiihdot, Salpurin kisat Irooman) eivät näy keskustassa samalla tavalla kuin 50v sitten, kivijalkakauppojen vapautuviin tiloihin syntyy uusia ravintoloita ja juottopaikkoja kuin sieniä sateella jne.

Mitä pitäisi tehdä?

Tärkeintä on nyt tehdä rohkeita päätöksiä tulevaisuutta varten. Kaikille mieluisia päätöksi ei voida tehdä, enemmistö päättää. Keskustaa pitää kehittää vihreämmäksi, kauniimmaksi, persoonallisemmaksi, lapsenmielisemmäksi. Leikkipaikkoja lapsille ja lähelle viihtyisiä oleskelupaikkoja, olohuoneita aikuisille. Kerrostalojen asfalttipihoja muutetaan viherkeitaiksi. Hissittömiin kerrostaloihin hissit ja rakennetaan terassikerros. Kukkaistutuksia lisää, myös taloyhtiöiden pihalle ja julkisivuille. Katujen turvallisuutta lisäämään oma, tuttu ”kyläpoliisi”, ”korttelipoliisi”. Isoihin kerrostaloihin oma talonmies, taloisäntä. Torille pysyvä ohjelmalava, ”maalaisten ” pöytä jossa omakotiasujatkin voivat myydä ylijäämätuotantonsa, torikahvilat viihteisemmiksi, vihreämmiksi, perjantaisin iltatori, tapahtumia joka viikonloppu, myös lähialueen kivijalkakaupat esittelemään kausituotteitaan (veneet, pyörät, autot jne,), Lähialueen kesäteatterit esittelisivät näytelmäänsä, livekuvaa torilta nettiin, kansa voi vilkaista mitä torilla tapahtuu, suuret urheilutapahtumat näkyvät ja kuuluvat keskustassa, torilla (kuin silloin ennen), torilla voi olla livekuvaa urheilutapahtumasta (kuten MM-jääkiekossa oli), kesäkahviloille jotain yhteistä, nättiä, viihtyisää, tulo keskustaan helpolla, autolla, pyörällä, potkulaudalla kävellen, bussilla, taksilla, ennen oli keskustassa Vossikat nyt voisi olla Riksat, keskustasta opastettuja kävely-pyöräreittejä viheralueille; hyppyrimäen maastoon, Radiomäelle, Kariniemen mäelle, Vesijärvelle, satamaan, museoille. Tarvitaan myös yhteistyöelin keskustan yrittäjät-kaupunki-torikauppiaat-Lahden city ry kesken.

Lahti on nuori kaupunki, karjalaisten kaupunki, talviurheilukaupunki, Vesijärven kaupunki, puu-huonekalukaupunki ja nyt yliopistokaupunki, pääkaupunkiseudun esikartanossa. Keskustavisioon on myös synnytettävä mielenkiintoinen tarina jota hyödynnetään markkinoinnissa.

Tässä maistiaisia siitä mitä voitaisiin tehdä keskustan vetovoiman lisäämiseksi.

 

Ironman Finland Lahti 2023 palaute

Ironman MM kisat olivat mahtava tapahtuma. Kilpailijoita lähes 6000, lisäksi huoltajat, sukulaiset, ystävät eli yhteensä noin 15000 ulkomaalaista vierasta. Kisojen järjestelyt ja läpivienti sujuivat mallikkaasti, ilma suosi ja maisemat olivat parhaimmillaan. Kilpailijoilla ja huoltajilla oli kisaviikolla 2-3 vapaapäivää ja muilla vierailla enemmän. Palautteeni koskee sitä, miten tapahtumaa hyödynnettiin yrittäjien ja kaupungin toimesta? Mitä ohjelmaa, tapahtumia tarjottiin vierailijoille heidän vapaapäivinään? Olisi voinut tarjota lyhyitä pakettiristeilyjä Vesijärvellä, linja-autoretkiä lähialueen nähtävyyksiin, musiikkitapahtumia, museokierroksia, livekuvaa torilla kilpailuista jne. Näistä oheistapahtumista olisi pitänyt olla ohjelmalehtinen. Torilla olisi pitänyt olla infopiste, jossa kisa- ja tapahtumatietoa olisi saatavilla. Näillä toimenpiteillä euroja olisi jäänyt Lahden seudulle enemmän. Tarvitaan ennakkoon tiiviimpää yhteistyötä kaupungin, järjestäjien ja yrittäjien kesken. Yhdessä olemme enemmän.

Esitin näitä kehittämistoimenpiteitä muutamille järjestelyissä mukana olleille, he eivät arvostaneet palautetta, heidän mielestään kaikki meni oikein hyvin. He eivät tunnistaneet mahdollisuuksia hyödyntää tapahtumaa paremmin. Valitettavasti. Sama koskee hiihdon MM-kisoja ja Salpurin kisoja.  Palaute on yrityksen, kaupungin paras ja halvin kehitysmoottori, Tallaisten tapahtumien tee näkyä ja tuntua nykyistä paremmin kaupungin keskustassa

 

Miksi koulujen oppimistulokset heikkenevät?

Viime vuosien oppimistulokset ovat olleet huolestuttavia. Syitä on etsitty opetusohjelmista, opetusryhmien koosta, opettajien lisäkoulutustarpeesta jne. Korjaustoimenpiteitä ovat olleet laidansäädäntömuutokset, opetusohjelmamuutokset, kyläkoulujen lopettamiset, isojen koulujen synnyttämiset, ilmaiset koulutaksit, oppiainemuutokset, liikuntatuntien vähentämiset, opiskeluavustajat jne. Syiden selvittelyssä on jäänyt vähemmälle huomiolle pyrkimys yhä suurempiin kouluyksiköihin joka lyhyellä tähtäimellä voi säästää kustannuksia mutta pitemmällä tähtäimellä heikentää oppimistuloksia ja lisää nuorten mielenterveysongelmia ja koulukiusaamista. Kannattaisi suosi noin 100-150 oppilaan peruskouluja joissa, kasvaa terveitä kansalaisia ja jotka vahvistavat pienempien paikkakuntien kehitystä turvallisena kasvupaikkana lapsille. Toinen tekijä on liikunnan väheneminen koulussa, koulumatkoilla ja kotona. Riittävä liikunta vaikuttaa nuoren fyysiseen ja henkiseen kuntoon. Riittävä liikunta parantaa oppimistuloksia monessa aineessa. Koulumatkoille tukea muille välineille kuin taxeille. Minä kävin 5 km koulumatkan pyörällä, kävellen ja suksilla. Kolmas tekijä, joka vaikuttaa oppimiseen ja keskittymiseen on kännykkä. Kännykät pitää saada pääsääntöisesti pois oppitunneilta. Välitunneillakin pitää keskittyä erilaiseen liikuntaa eikä kännykän tuijottamiseen

Kuvassa toimiva Vuolenkosken kyläkoulu

 

Seurakunnan valintamahdollisuudet

Vuosikymmeniä sitten oli yksi kunta ja yksi seurakunta. Maailma, ympäristö on muuttunut. Tänään on yksi iso kunta ja monta seurakuntaa. Seurakuntien säännöt pitää päivittää tähän päivään. Jos samassa kunnassa, kuten Lahdessa, on monta seurakuntaa, kunnan asukkaalla pitää olla perustelujen jälkeen oikeus valita seurakunta, johon hän haluaa liittyä. Perusteluja ovat kotiseurakunta, kirkkomaalla lepäävät kaikki lähisukulaiset ja omakin hautapaikka on siellä. Olen viimeisen kahden vuoden aikana ihmetellyt asiaa ja informoinut ongelmasta alueen piispaa ja arkkipiispaa, Näyttää siltä, että kirkko ei ole ihmisen puolella vaan on kirkon vanhentuneiden sääntöjen ja byrokratian vartija. Kirkko voisi edes toteuttaa vanhaa viisautta ”poikkeus vahvistaa säännön”. Jos ja kun säännöt eivät ole tätä päivää, säännöt pitää uudistaa. En ihmettele enää miksi moni eroaa seurakunnasta.

Heinolan Prisman vaikutukset

Työllistää 80 - 100 kaupan ammattilaista, laskutavasta ja vuodenajasta riippuen. Lisää tarjontaa erityisesti erikoistavarakaupassa, joka puolestaan vähentää ostosmatkoja Lahteen. Lisää yhdessä Cittarin kanssa asiakasvirtaa moottoritieltä Heinolaan. Moottoritiellä kulkee keskimäärin 15000 ajoneuvoa vuorokaudessa, tammikuussa noin 10000 ja kesäviikonloppuina yli 30000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä kun saadaan muutama prosentti lisää poikkeamaan Heinolaan, niin se näkyy kauppojen kassoilla. Kaupunki parantaa liikennejärjestelyjä myös automarkettien välillä. Prisman tulo vauhdittaa myös Cittarin palvelujen parantamista. ABC:n aulassa olevalla opastemallilla voidaan saada osa Cittarin ja Prisman asiakkaista ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle. Keskustan erikoisliikkeet ja palvelut pärjäävät, jos kehittävät valikoimiaan, parantavat palveluaan ja aukioloaikojaan sekä vahvistavat nettimarkkinointiaan, yhdessä. Kehittäminen pitää aloittaa huomenna. Tästä hyvä esimerkki on kenkäkauppa Jenni, joka ei pelkää vaan toivoo Prisman tuloa. Prisman tulo auttaa kaupunkia myös uusien asukkaiden hankinnassa ja mökkiläisten ostosmatkojen kasvussa Heinolaan. Viimevuosian joka kesäiset katutyöt ja torityöt ovat vähentäneet mökkiläisten asiointi keskustassa. Kaupungin pitää markkinoida mökkiläisille monipuolistuneita palveluja ja uudistunutta keskustaa, toria.

Lahden sataman lokkiongelman ratkaisu

Sataman aallonmurtaja ei ole luonnollinen paikka lokkien pesimiselle, se on ihmisten rakentama, joten ihminen voi sen virheensä myös korjata. Kun aallonmurtaja on aikanaan kivillä päällystetty, syntynyt kiven koloja ja pensaita istutettu se on kuin tehty lokkien pesimispaikaksi. Satamapäällikkö vähättelee ongelmaa, koska hän ei näe nenäänsä pidemmälle. Lintujen levittämät taudit lisääntyvät, Isot veteen liittyvät tapahtumat voidaan joutua perumaan, niitä ei jatkossa kannata edes suunnitella Lahden satamaan. Vaikeudet sataman yrittäjille tulevat lisääntymään. Lahtelaisten ”Olohuoneen” vetovoima heikkenee. Mainehaitta Lahdelle.

Ratkaisuvaihtoehto. Pensaat revitään juurineen pois, aallonmurtajalle levitetään tiheä verkko, aallonmurtajan päälle valetaan vähintään 10 cm paksuinen, puolipyöreä, sileä betonikansi. Kanteen voi maalata opasteen veneilijöille ”Tervetuloa Lahteen”

 

 

Uudessa sotessa pitää kehittää työn sisältöä ja organisointia

Jorma Paavonen ja Antti Mäkitie antoivat HS 30.7.2023 kirjoituksessaan hyviä vinkkejä hallitukselle ja päättäjille. Pitää hyödyntää tutkimustietoa ja kuunnella tekijöitä ja asiakkaita. Suomessa uskotaan liikaa suuruuden ekonomiaan. Itse käytän mieluiten Heinolan Sotekeskuksen palveluja kuin Lahden. Useat EU maat hyödyntävät perusterveyshuollon yleislääkäri- ammatinharjoittajia ja perhelääkäreitä ja kansalainen saavat itse valita. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvityskin suosittelee omalääkärimallia. Koska saman lääkärin hoidossa potilaan pitkäjännitteisen hoidon laatu paranee ja kalliiden päivystyspalveluiden käyttö ja kustannukset vähenevät. Suomessa Sote uudistuksella luotiin raamit ja puitteet uudelle toimintatavalle, mutta nyt pitää kehittää rohkeasti työn sisältöä, työssä viihtymistä ja organisointia. Valitettavasti vuosikymmeniä sitten toteutettu omalääkärimalli lopetettiin kevyin perustein. Esimerkiksi Joensuussa haastattelemani omalääkäri kertoi, että hänellä oli lähes 2000 potilasta, vastaanotolle pääsi viikossa, lääkäri ja potilaat olivat tyytyväisiä. Joensuussa omalääkärijärjestelmä purettiin päättäjien ja politiikkojen vajavaisten tietojen perusteella. ”Kateus vie kalatkin järvestä”. Olen syöpäsairas diabeetikko eli minulla on ollut jo parikymmentä vuotta  ”omalääkäri” eli diabeteslääkäri ja diabeteshoitaja. Tiedän mistä puhun. Olen hyvien oma-lääkärihoitajien palvelujen ansiosta jo yli 20 vuotta lisäajalla. Esitän että omalääkärin apuna olisi myös omahoitaja, jolloin työn kuormitus jakautuisi paremmin, helpommin ja nopeammin hoidettaviin ja vaikeampiin hoitoihin. Tulevaisuudessa omalääkäri voi seurata potilaan arvoja älykellon ja implanttien avulla hyödyntäen tekoälyä ja telelääketiedettä.

 

Miksi luomutuotteiden kysyntä heikkenee?

Yksi syy on tuotantopanosten voimakas nousu ja toinen syy on kotitalouksien kiristynyt taloustilanne. Moni ajattelee, että se lähiruokakin on melkein luomua ja ostaa sitä. Luomutuotannon volyymi pitäisi saada keskieurooppalaiselle tasolle, jolloin hintataso alenisi tuotantoyksikköä kohden. Valtiovalta ja kunnat ovat poliittisilla päätöksillään pyrkineet lisäämään luomuruokaa valikoimiinsa, mutta se ei ole toteutunut halutulla tavalla käytännön valinnoissa. Valvonta ontuu. Myös moni kaupan asiakas ei tiedosta miksi luomutuote maksaa enemmän ja miksi siitä kannattaa maksaa enemmän. Tämä edellyttää kaupan henkilökunnan kouluttamista ja informatiivisempaa kaupan mainontaa luomu- tuotteista. Kauppa kertoo, että se myy sitä mitä asiakkaat haluavat ostaa. Kyllä, mutta. Olen ollut lähes 40 vuotta kaupan johtotehtävissä, tiedän että kauppa voi valikoima- ja esillepanopolitiikallaan ohjata ostokäyttäytymistä myös terveellisempään suuntaan. Kaupankin etu on, että asiakkaat syövät terveellisesti ja elävät terveempinä pidempään. Suomen yöttömässä yössä kasvaneet luomu- tuotteet ovat kysyttyjä ja haluttuja muualla EU-alueilla, siksi vientiin pitää panostaa, sitä kautta volyymit kasvavat. Hyvä esimerkki on Heinolassa Pekan Leipä, joka vie ruisleipiä Saksaan niin paljon kuin ehtii tekemään. Toinen hyvä esimerkki Heinolasta on luomu -lähiruokatuotteiden myyjä  kotimaassa, Lähiruokatori-ravintola Heila.

 

Hallitusvaihtoehdot syksyllä 2023

Yksi vaihtoehto on, että nykyinen hallitus jatkaa, se edellyttää luottamuksen saamista eduskunnan äänestyksessä syksyllä. Hallituksen jatkotaival tulee olemaan silti kuoppainen ja kriisiytyvä.

Toinen vaihtoehto on, jos Purra saa epäluottamuksen eduskunnan luottamusäänestyksessä, mutta hallitus jatkaa, uusi valtiovarainministeri voisi olla Sakari Puisto. Uskon kuitenkin, jos puheenjohtaja saa epäluottamuslauseen, PS jättää hallituksen. Sen jälkeen Orpo voisi muodostaa uuden hallituksen kuuden puolueen kanssa eli Kokoomus, RKP, KD, Keskusta, Vihreät, Vasemmisto. Tässä mallissa on liian paljon puolueita ja vasemmisto olisi kokoomukselle vaikea pala. Toinen vaihtoehto olisi kolmen puolueen hallitus eli Kokoomus, SDP ja Keskusta. Helpompi sopia asioista kolmen kesken. Kokoomuksen ja SDP pitää sitä ennen sopia avoimet riitansa. SDP:n puheenjohtajavaihdos helottanee yhteistyötä.

Jos RKP päättää lähteä hallituksesta, sen voisi korvata Vihreät, joskin Vihreiden on varmasti vaikea suostua kutsuun. Sielläkin puheenjohtajavaihdos voi helpottaa tuskaa. Keskusta ei varmasti lähde missään mallissa Perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.

Tärkeitä on että Suomella on toimintakykyinen hallitus.

Miksi Lahti ei hyödynnä Lanun patsaspuistoa?

Taiteilija Lanun patsaat sijaitsevat Kariniemen puistossa, johon pääsee neljää eri reittiä ympäristön kaduilta. Vain yhdellä reitillä on opaste. Uusin reitti kulkee sataman kunto-näköalaportaiden kautta. Portaat lähtevät rantatieltä, jota pitkin kulkee paljon ihmisiä, matkailijoita, ulkomaalaisia. Portaat ovat siis myös hyvä kulkuväylä Lanun patsaspuistoon ja puulajipolulle. Lahti mainostaa vain kunto-näköalaportaita, ei mainitse mitään portaista Lanun patsaspuistoon. Miksi? Nyt portaiden alaosassa on pieni taulu, jossa kerrotaan vain portaiden pituus ja portaiden määrä.  Esitin oikein kuvan kanssa puolivuotta sitten virkamiehille, miten portaiden alapäähän voisi laittaa opasteen ja kuvan taiteilija Lanun patsaspuistosta. Toinen kehittämiskohde on puistossa patsaiden luota toiselle patsaalle opasteet. Samalla pitäisi veistosten ja polun ympäristöä siistiä. Olen esittänyt kaupungille myös puuveistospuiston synnyttämisestä puulajipolulle teemalla ”Metsän eläimet”. Tämä tukisi hyvin sataman historiaa. Pystyn järjestämään moottorisahataiteilijoiden puuveistokset muutamalla tonnilla, sataman tapahtumien yhteydessä. Patsaspuiston esittelykierroksia pitäisi kesällä järjestää viikottain oppaiden toimesta. Kariniemen mäelle voisi kunnostaa betanque ja mölkky kentät sekä hankkia muutama kuntolaite puusta. Liike on lääkettä.

 

  

 

Miksi omalääkärikokeilu lopetettiin?

Olen syöpäsairas diabeetikko, joten minulla on ollut ”omalääkäri” jo yli kaksikymmentä vuotta. Olen tyytyväinen. Lääkärissäkäyntejä on vain yksi vuodessa. Tarvittaessa saa lääkäriajan viikon sisällä. Yhteydenpito välillä tapahtuu Libre3 järjestelmän kautta, nettiyhteyksien kautta ja puhelimella. Lääkäri tuntee minun sairauteni ja lääkitykseni vuosien kokemusten perusteella. Lisäksi diabeteshoitaja on minun omahoitajani. Moni ongelma järjestyy soittamalla diabeteshoitajalleni. Uskon että tulevat etävastaanotot ja digivastaanotot onnistuvat parhaiten omalääkärin kautta.

Olen haastatellut monia lääkäreitä, jotka toimivat kokeilussa omalääkärinä. He ihmettelevät miksi se lopetettiin. Omalääkäreillä oli hyvät yhteydet erikoislääkäreihin ja yhteistyö toimi. Lääkäriin pääsi viikon sisällä, jonoja ei ollut ja potilaat olivat tyytyväisiä. Kuulemma päättäjät, ja osa poliitikoista eivät olleet tyytyväisiä. Lääkäreillä meni liian hyvin, he tienasivat liikaa ja elivät yltäkylläisyydessä ja nauttivat korruptoiduista eduista. Osa poliitikoista ei halunnut tukea yritteliäisyyttä eikä maksaa verorahoista lääkäriyrittäjien elämää. Sanotaan että kateus vie rahatkin pesästä, tässä kateus vei meiltä toimivat omalääkärit. Omalääkärikokeilun puoltajat ovat kertoneet, että vastapuoli kuvitteli hankkivansa Venäjältä ja Virosta edullisempia lääkäreitä terveyskeskuksiin ja näin säästävänsä verorahoja. Nyt kai voidaan todeta, että kävi päinvastoin, tuli jonot, lääkäripula, hoitajapula ja rahapula. Tietokonejärjestelmät on tehty byrokratiaa vasten ei helpottamaan lääkärin työtä potilaan hyväksi.

Kannatan omalääkäri- omahoitaja järjestelmää, se on parempi kuin nykyinen senhän näkee ”Erkkikin”

 

”Miljoona Roskapussia” kampanja

Roskaaminen maksaa suomalaisille miljoonia euroja vuodessa. Esimerkiksi Helsingin puhtaanapitokulut ovat yli 11 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt kampanjalla yritetään saada jokainen suomalainen pienentämään näitä puhtaanapitokuluja. Pitää saada aikaan asennemuutos. Uudenlainen kasvatus on aloitettava jo kotoa ja koulusta. Hyvä kampanja, mutta ei vielä täydellinen. Mukaan pitää saada myös roskakorien suunnittelijat ja niiden hankinnasta vastaavat. Nämä vastuuhenkilöt pitää laittaa jonakin viikonloppuna siivoamaan ihmisten ja lintujen jättämiä jälkiä satamissa ja vesistöjen läheisyydessä, jossa on ollut paljon holtittomia ihmisiä, nälkäisiä lokkeja ja viisaita variksia. Uskon että tämän havainnollisen kokemuksen jälkeen rupeaa syntymään oikeanlaisia roskiksia näille riskialttiille paikoille. Asun Lahden satama-alueella ja aamulenkillä usein ihmettelen näkymää ison tapahtuma jälkeen. Jälkien siivoamiseen menee siivoustyötekijöiltä kymmeniä tuntia. Tärkeää on myös oikeanlaisten roskisten sijoittaminen oikeille paikoille ja sen oikean paikan saa selville olemalla joskus mukana tapahtumassa ja seuraamassa mitä tapahtuu tapahtumassa ja sen jälkeen. Tiettyihin paikkoihin voisi suunnitella kaksitasoisen roskiksen, jossa alakertaan voisi laittaa kierrätettävät tölkit ja pullot. Suunnitellaan miljoona uutta, toimivaa roskakoria

 

Järvisten kansakoulun entiset oppilaat tapasivat 10.6.2023

Järvisten kansakoulu toimi 1940 luvulla Alestalon tuvassa. Uusi koulu rakennettiin kyläläisten talkoovoimin 1951. Koulu ehti toimi vain noin parikymmentä vuotta, kun koulu lopetetiin ja rakennus myytiin. Tämän ajan oppilaat tapailevat ja muistelevat kouluaikojaan joka toinen vuosi jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Viimeisin tapaaminen oli Järvisten kylän Myllylammella ja paikalla oli 20 tätä koulua käyneitä veteraaneja. Ritva oli järjestänyt tilaisuuteen pientä purtavaa ja kahvia pullan ja herkullisen piirakan kera. Ohjelmassa oli Vuolenkosken kyläveteraani Pauli Pekman esitys Vuolenkosken kylän menestystarinasta. Esimerkillistä toimintaa ja yhteishenkeä. Pauli visioi tiiviimpää yhteistyötä naapurikylien kanssa, Esityksen innoittamana päätettiin kerätä historiatietoa kansien väliin koulumme historiasta ja tapaamisistamme. Pyydettiin jokaista miettimään ja kirjaamaan ylös ikimuistettavia tapahtumia, kommelluksia koulutaipaleeltamme. Pitää tuntea historia, jotta voi kehittää jotakin uutta. Itse kävin tätä koulua 1950 luvun alussa viisi vuotta. Veljeni Kari ehti jo poistua ennen kuvan ottoa.

 

Lahden keskustasta ”TAIVASKATTOINEN KAUPPAKESKUS”

Tori on kaupungin sydän, se pitää saada sykkimään. Torikauppiaat vanhenevat ja vähenevät. Torilta ei enää osteta samoja tavaroita kuin 30-40 vuotta sitten. Pitää löytää uusia käyttäjiä-myyjiä ja uusia asiakkaita. Esimerkiksi ”MM-kisakatsomo” ja kesäinen ”olohuone”, talvella luistelualue lapsille ja konsertit ovat esimerkkejä uudesta. Kaipaisin myös näkyvämpää luomu-lähiruokatoria ja tiiviimpää yhteistyötä torin ympäröivien kivijalkakauppiaiden kanssa, aukioloajat, tapahtumat jne. Torille voisi laittaa myös live-kameran nettiin, josta asiakkaat voisivat seurata mitä torilla tapahtuu. Myös keskustan laitamilla olevat yrittäjät voisivat esittäytyä toritapahtumissa, veneet, polkupyörät, autot, grillausvälineet jne. Yhdessä olemme enemmän.

Keskustan kehittäjien kannattaa selvittää montako yritystä, palvelua on torilta 500 metrin säteellä, montako on sellaista palvelua, erikoisliikettä, joita peltomarketeista ei löydy. Myös aukioloaikoihin on löydettävä joku yhteinen sävel. Kun luettelo on valmis, tehdään kartta ja yhteismarkkinointisuunnitelma, johon alueella olevat yritykset toimijat osallistuvat pienellä panoksella. Jokainen mukana oleva levittää mainosta ”Taivaskattoisesta Kauppakeskuksesta” netissä, omissa ilmoituksissaan, näyteikkunassaan jne. Myös kaupunki levittäisi tätä ilosanomaa eikä enää vaikeuta keskustaan autolla ajamista.

Kaupungin panos projektissa on sovitulta alueelta kadunvarsi parkkimaksujen poisto, tilalle tunnin tai kahden tunnin parkkikiekko. Toriparkin parkkimaksu puolitetaan. Kokeilu tehtäisiin ensi kesänä touko-syyskuulla. Projektin alussa selvitetään mukaan tulevien yritysten liikevaihto tältä kesältä, vastaavalta ajalta, jotta voidaan arvioida tulokset yritysten ja kaupungin kannalta. Kaupungin parkkimaksujen menetykset verrattuna yritysten liikevaihdon kasvun myötä lisääntyneisiin verotuloihin. Miettikää tätäkin vaihtoehtoa kaupungin viisaat päättäjät. Tämä olisi Lahden keskustan vastaisku ”peltomarketeille” ja piristysruiske yrittäjille.

 

Pari keinoa oppimistulosten parantamiseksi

On olemassa pari keinoa oppimistulosten parantamiseksi kaikissa oppiaineissa. Kun poistamme kännykät oppitunneilta, oppilainen keskittymiskyky paranee, opettajan opit tavoittavat oppilaat, opettajan arvostus paranee ja tämä tapahtuisi kaikissa oppiaineissa. Kun lisäämme oppilaiden liikuntaa pari kertaa päivässä, oppimistulokset paranevat kaikissa oppiaineissa, keskittymiskyky paranee, fyysinen kunto kohentuu ja stressi vähenee. Myös kouluajan jälkeistä liikuntaa tulee aktivoida, koulumatkat kävelle, pyöräillen, koulun liikuntatilojen hyödyntäminen iltaisin, kannustetaan nuoria jononkin liikunnalliseen harrastukseen. Tämän ohjelman toteuttamiseen mukaan hallitus, virkamiehet, vanhemmat, opettajat, oppilaat. Itse olen kävelevä esimerkki siitä mitä nämä periaatteet saivat aikaan 1950-60 luvulla oppilaissa. Hyvä fyysinen kunto, hyvä keskittymiskyky, opettajan arvostus ja kunnioittaminen sekä hyvä elinikäinen kirjoitustaito, lukutaito. Kymmenen kilometrin sauvakävelylenkkejä päivittäin 78- vuotiaana. Liike on lääkettä.

Kariniemen kesäteatteri

Hyödyntämismahdollisuudet:

-Hyvä sijainti, Keskustan lähellä, pikku-Vesijärven kainalossa, sataman naapurissa

1. Kesäteatteritoiminta, esim. 25 näytöstä kesässä, keskimäärin 300 katsojaa

2. Konsertteja (Varuskuntaorkesterin konsertti, Äitienpäiväkonsertti, paikalliset orkesterit)

3. Yhteislaulutapahtumat

4. Koulujen päättäjäiset keväällä ja Urheiluseurojen liikuntatapahtumat

5. Yritysten tilaisuudet (infot, koulutus, vuosijuhlat, tuote-esittelyt, jäsenet jne.)

6. Koomikoiden stand up tilaisuudet, lasten tapahtumat

7. Huutokaupat (taulut, antiikkihuonekalut jne.)

8. Yö-elokuvaesitykset, puolueiden vaalitilaisuudet, Seurakuntien tilaisuudet

9. Bingo päivä (aamupäivällä ja iltapäivällä), yhdistysten tapahtumat ja kokoukset

Tavoitteena kesässä yli 10 000 kävijää, katsomo vetää noin 400 vierasta

 

Edellytykset

1.Sadekatos kesäksi katsomon päälle (Heinolan malli)

2.Penkkien fiksaus, maalaus, numerointi

3.Alueen aitaus

4.WC tilat kioskin yhteyteen tai pajamajat

5.Esiintymislavan päivitys

6.Teatterinäytösten tuottajat, tekijät (näytelmä Lanun elämästä, sataman historiasta)

 

Rahoitus

1.Bonsorirahaa, mainosrahaa (mainospaikkoja: teatterin nimi, sadekatos, aidat)

   -sadekatoksen bonsori + teatterin nimi, aitojen mainospaikat

2.Kustannusarvion rahoitus: bonsoreilta, Päijät-Hämeen liitolta ja kaupungilta

3.Alustava kustannusarvio 12000-15000€ (ei sillä wc tiloja)

  

 

Julkisen hallinnon säästömahdollisuudet

Veli-Pekka Kiviharju kertoi MT:ssa 22.5. ”Julkisessa hallinnossa säästömahdollisuuksia”. Olen samaa mieltä. Valitettavasti tämän aiheen käsittely meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa on jäänyt varjoon. Tietysti eihän virkamiehet esitä päättäjille oman oksansa sahaamista. Hyvä veli/sisko verkosto toimii. Suurissa kunnissa on apulaisjohtajia, sijaisia niin monta että jokaiselle vallassa olevalle puolueelle löytyy ”hillotolppa” ja muut puolueet eivät vastusta, koska kohta on heidän vuoronsa. Tätä asiaa selvittämään pitää nimetä ulkopuolinen HR-asiantuntija. Valtion ja kuntien hallintojen palkkakulut ovat noin 36 miljardia euroa ja tästä summasta keskijohdon palkkojen osuus oli noin 12 miljardia euroa. Olen itse ollut töissä valtakunnallisessa organisaatiossa, jossa aikanaan organisaatiosta yksi taso poistettiin ja seuraavien vuosien aikana tulos parani, tehokkuus parani ja byrokratia väheni. Jos nykyisestä valtion ja kuntien keskijohdosta joka toinen siirrettäisi tehtäviin, joissa tekijöistä on puutetta, seuraavan kahden vuoden aikana. Valtion ja kuntien yhteinen tulosparannus, kevennys olisi kahdessa vuodessa noin 6 miljardia euroa. Jokaisen menneen hallituksen ohjelmissa on ollut byrokratian vähentäminen, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan, koska virkamiehet vastustavat heidän määränsä vähentämistä. Virkamiesten vähentäminen merkitsee jäljelle jäävien vastuun kasvamista, lisää liksaa ja motivaation paranemista ja kuntalaisille, suomalaisille joustavampia palveluja, vähemmän byrokratiaa. Ei tarvitse peruspalveluja leikata, karsia, tehostaminen ja parempi johtaminen riittää. Myös eduskunnan on herättävä byrokratiatalkoisiin, ei jokaiseen ongelmaan pidä lakia säätää.

 

Byrokratian ja joustamattomuuden kukkanen

Asun Lahden Ankkurissa, minua ei hyväksytä kotiseurakuntani Lahden Nastolan jäseneksi. Lahden kaikkien seurakuntien verotulot menevät samaan kassaan, joten se ei voi olla syynä. Joten syynä on kirkon johtavien virkamiesten jääräpäisyys, lakien tulkinta ja pelisilmän puuttuminen. En ihmettele, että kirkosta eroaa paljon järkeviä ihmisiä.

Olen kotoisin Nastolasta, siellä on kotini, hautausmaalla isä, äiti, veli, vaari, mummo ja sukulaiset, siellä on myös minun hautapaikkani. Käyn Nastolan hautausmaalla lähes kuukausittain, en käy Lahden muilla hautausmailla koska siellä ei ole läheisiäni hautoja. Nastolan Joulukirkossa kävin perheeni kanssa lähes joka joulu, joskus hevosellakin, matkaa kotoa kirkolla oli lähes 20km. Olen lähettänyt asiasta kirjeen Nastolan kirkkoherralle, Mikkelin piispalle ja arkkipiispalle. Vain Mikkelin piispa vastasi, koska tunnemme toisemme, vastus oli selittelevä, anteeksi pyytävä. Vanha sanonta sanoo ”poikkeus vahvistaa säännön”, valitettavasti nykyinen kirkon johto ei halua ymmärtää minun henkisiä perusteitani, eivätkä uskalla tehdä seurakuntalaisen mielestä oikeudenmukaista päätöstä. Terveydenhoitopuolella on jo vuosia kunnioitettu asukkaan toivomuksia. Asun Lahdessa ja käytän Heinolan sotekeskuksen palveluja, koska siellä palvelu on henkilökohtaisempaan, kotoisempaa, Lahdessa se on ”tehdasmaista”. Toivon että kirkkokin päivittää käytäntönsä ja tulkintansa tälle vuosisadalle ja tälle päivälle.

 

Koulun oppitunnit, eduskunnan kyselytunnit ja kännykät?

Farmi- tv ohjelman osanottajilla ei ole älykännyköitä mukana. He kertoivat yhdessä jaksossa miltä se kännykkäpuute tuntui. Kännyköiden puute syvensi ja pidensi kahdenkeskisiä keskusteluja, paransi keskittymiskykyä tehtäviin ja ongelmanratkaisuihin. Tämän ”laboratoriotestin” tuloksia pitää hyödyntää keskustelussa oppimistulosten heikentymisen syistä. Kun katsoo kuvia tämän päivän koululuokasta, oppitunnilta, osa istuu lakki päässä, osa näprää kännykkää, osa keskustelee keskenään ja muutama yrittää kuunnella opetusta ja oppia.

Eduskunnan kyselytunnilla osa näprää kännykkää, osa keskustelee keskenään, osa huutelee puheenvuoron saaneen päälle, osa kirjoittaa tekstiä lehden yleisönosastolle jne. Ei omena kauas puusta putoa. Päättäjien esimerkki ei kannusta oppitunnilla keskittymiseen.

Kun mietitään miten pitäisi oppimistuloksia parantaa, kannattaa harkita yhtenä keinona kännykkäkieltoa oppitunneilla ja eduskunnan kyselytunneilla. Uskon että samalla paranee opettajan ja puhemiehen arvostus ja kunnioittaminen. Tämän onnistuminen edellyttää myös oppilaiden vanhempien tukea ja eduskunnassa puolueiden tukea.

 

Päijät-Sote ja diabeetikot

Hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt hyvin eri jalkaa, joka on luonnollista koska aikaisemmin lähes jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä oli omat toimintatavat. Sote uudistuksen tavoitteena on yhdistää alueilla toimintatapoja ja hyödyntää hyviä käytäntöjä. Päijät-sote on monissa asioissa Suomessa edelläkävijä koska täällä tehtiin rakenteellisia muutoksia etuajassa. Diabeetikoiden hoidossa on kuitenkin paljon vielä petrattavaa.

Päijät-soten alueella diabeetikkoja on noin 14000 joista ykköstyypin noin 2500. Vuoden 2022 tulosten mukaan hoitotasapaino ykköstyyppiläisillä oli 42%:lla huono ja kolesteroliarvot olivat 83%:lla huonot. Nämä tulokset ovat roimasti valtakunnan keskiarvojen alle. Kun huomioidaan ykköstyypin hoitokustannukset, jotka ovat noin potilasta kohden 3500€/vuosi, mutta jos on lisäsairauksia kustannus on 5915e/vuosi. Diabeetikon lisäsairauksien lista on pitkä: sydän-ja verisuonisairaudet, aineenvaihduntahäiriöt, aivohalvaus, munuaissairaudet, silmänpohjamuutokset, jalkojen ongelmat, erektio-ongelmat, masennus. Päijät-sotessa on todettu parantamisen tarvetta psykologin ja jalkaterapeuttien palveluissa ja diabeteslääkärin ohjauksessa. Potilaat kaipaavat tukea jaksamiseen, mielialaan, jalkojen hoitoon ja suun terveyteen. Päijät-soten diabetespoliklinikka keskittyy uusien diabetestapausten ja raskausajan diabeetikoiden hoitoon, insuliinipumppupotilaiden hoitoon ja niiden hoitoon, joilla jo on monia lisäsairauksia. Paukkuja pitäisi laittaa ennalta ehkäisyyn, jolla vältetään lisäsairausten syntyminen. Ennaltaehkäisyllä säästetään eniten euroja ja potilaiden kärsimyksiä. Ennalta ehkäisyä on myös potilaiden omahoitoon ohjaus ja kannustus. Minulla on ykköstyypin diabetes ollut yli 25 vuotta, Diabetesliiton diabeetikoiden kursseilla olen ollut jo neljä kertaa, viimeksi 2-4.5.23 Tampereella. Osittain tästä syystä ja Heinolan Sote-keskuksen hyvässä ohjauksessa minun hoitotasapainoni on hyvä. Libre sensorin käyttöön otto yli  kymmenen vuotta sitten, oli merkittävä virstanpylväs parempaan hoitotasapainoon.

 

Lahtelaisten ”Olohuoneen” kehittäminen

Lahtelaisten olohuone on kesällä Lahden saman ympäristössä. Siellä on Sibeliustalo, rantabulevardi, Kariniemen puisto ja Lanun patsaspuisto, ProPuun näyttelyt, uimaranta, ravintoloita, kahviloita, laivaravintoloita, jäätelölaiva, toritapahtumia, makasiinitapahtumat, laivoja, risteilylaivoja, vierasvenelaitureita, Pikku-Veskun ympäristö, vesiurut, vesillä ja maastossa tarvittavien liikkumisvälineiden vuokrausta, ruokamarket, kioski, kuntosali, lasten leikkipaikkoja, kalastuspaikkoja ja viimeisimpänä tänä keväänä saatiin kunto-näköalaportaat, portaat Lanun patsaspuistoon ja puulajipolulle.

Pikku-Veskun naapurissa sijaitsee vuonna 1961 perustettu ja rakennettu kesäteatteri, joka toimi yli 30 vuotta. Toiminta kuulemma lopetettiin nuorison riehumisen ja tihutöiden takia. Viimeiset yli kaksikymmentä vuotta tilat ovat olleet lähes käyttämättöminä. Kaupungilla ja paikallisilla yhdistyksillä ei ole ollut kiinnostusta käynnistää kesäteatteri uudestaan. Toiminnan käynnistäminen täydentäisi hyvin lahtelaisten ”Olohuonetta”. Tilat eivät olisi vain kesäteatterin näytösten käytössä, siellä voisi järjestää äitienpäiväjuhlia, koulujen päättäjäisiä, konsertteja, yhteislauluiltoja, antiikkihuutokauppoja, yhdistysten kokouksia, kaupungin infoja jne. Kunnostaminen vaatisi penkkien hiontaa, maalauksen (penkeille mahtuu lähes 400 katsojaa), sateita varten katoksen rakentamisen (pystytys keväällä, purku syksyllä) ja esiintymislavan parantaminen. Lisäksi tarvitaan aita alueen ympäri (osaksi jo valmiina) ja leveä portti kioskille päin. Toteutukseen pitää saada mukaan alueen yhdistykset, talkoovoimat, teatterifanit, Lahden matkailu, sponsoreita pitää löytää aitaan ja sadekatokseen tavoitteena puolet budjetista ja puolet kaupungilta. Mikäli olemassa olevat yhdistykset eivät lähde veturiksi hankkeelle, perustetaan oma yhdistys kesäteatteria varten. Olen parhaillaan selvittämässä ja kokoamassa alustavaa budjettia. Odotan hankkeesta kiinnostuneiden yhteydenottoja ja tukea..

Seuraava kehittämiskohde on lautan rakentaminen kuntoportaiden kohdalle rantaan, johon tulisi saunapalvelut, uintipaikka läpi vuoden ja juomakioski. Kohteesta on olemassa jo alustavat piirustukset kaupungilla. Toteuttajaa odotellaan.

 

 

Lahden sataman kuntoportaiden syntyhistoria

Esitin kuntoporrasidean yli viisi vuotta sitten Lahden järjestämässä tiedotustilaisuudessa Sataman kehittämisvaihtoehdoista mm. rantaan lautta, jossa uintipaikka, sauna, ravintola jne. Halusin täydentää kaupungin ideaa kuntoportailla Kariniemen huipulle eli hiki portailta ennen saunaan menoa. Lähellä olevat omakotiasukkaat ja Kariniemi seura vastustivat ja viivästyttivät hanketta. Toivon mukaan nyt portaiden valmistuminen vauhdittaa vuorostaan saunalautan syntyä satamaan.

Toinen syy oli lahtelaisten kunnon parantaminen, pitää olla eri vaihtoehtoja liikuntaan. Itse olen selvinnyt syövästä ja ykköstyypin diabeteksesta lääkärien mukaan hyvän peruskunnon ansiosta. Armeijassa Cooperissa 3400 m ja ennen 50v juhlia 3000m. Myös syntymäpaikka Suomen Urheiluopisto on kannustanut minua liikkumaan. Tänään 78v keskimäärin 10km sauvakävelyä joka päivä. Tutkimusten mukaan Lahden liikkumisvaje euroiksi muutettuna maksaa 30 miljoonaa euroa vuodessa eli kannattaa tehdä kaikki toimenpiteet, joilla vajetta pienennetään. Liike on lääkettä.

Kolmas syy oli Lanun patsaspuiston saavutettavuuden ja näkyvyyden parantaminen matkailijoille, vierailijoille ja puulajipuistopolun tunnetuksi tekeminen. Lanun puistoa voisi myös täydentää moottorisahalla tehdyillä puuveistoksilla, metsäneläimillä. Puuveistokset sopisivat hyvin sataman puuhistoriaan.

Jatkossa portaita voidaan hyödyntää mm. järjestämällä ympäristössä kaupunkisuunnistuskisoja, porrasjuoksu- ja kävelykissoja, tekemällä satamaan oma kuntopolku kuntoportaiden kautta 1,5 km, valokuvauskisa näköalatasanteilla otetuista kuvista. Kariniemen mäelle voi tehdä Petanque ja Mölkky - kentät

Seuraava kehittämisideani koskee Kariniemen kesäteatterin käynnistämistä Pikku-Vesijärven kainalossa. Kulttuuri liittyy tärkeänä osana ihmisten hyvinvointiin.