Julkisen hallinnon säästömahdollisuudet

Veli-Pekka Kiviharju kertoi MT:ssa 22.5. ”Julkisessa hallinnossa säästömahdollisuuksia”. Olen samaa mieltä. Valitettavasti tämän aiheen käsittely meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa on jäänyt varjoon. Tietysti eihän virkamiehet esitä päättäjille oman oksansa sahaamista. Hyvä veli/sisko verkosto toimii. Suurissa kunnissa on apulaisjohtajia, sijaisia niin monta että jokaiselle vallassa olevalle puolueelle löytyy ”hillotolppa” ja muut puolueet eivät vastusta, koska kohta on heidän vuoronsa. Tätä asiaa selvittämään pitää nimetä ulkopuolinen HR-asiantuntija. Valtion ja kuntien hallintojen palkkakulut ovat noin 36 miljardia euroa ja tästä summasta keskijohdon palkkojen osuus oli noin 12 miljardia euroa. Olen itse ollut töissä valtakunnallisessa organisaatiossa, jossa aikanaan organisaatiosta yksi taso poistettiin ja seuraavien vuosien aikana tulos parani, tehokkuus parani ja byrokratia väheni. Jos nykyisestä valtion ja kuntien keskijohdosta joka toinen siirrettäisi tehtäviin, joissa tekijöistä on puutetta, seuraavan kahden vuoden aikana. Valtion ja kuntien yhteinen tulosparannus, kevennys olisi kahdessa vuodessa noin 6 miljardia euroa. Jokaisen menneen hallituksen ohjelmissa on ollut byrokratian vähentäminen, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan, koska virkamiehet vastustavat heidän määränsä vähentämistä. Virkamiesten vähentäminen merkitsee jäljelle jäävien vastuun kasvamista, lisää liksaa ja motivaation paranemista ja kuntalaisille, suomalaisille joustavampia palveluja, vähemmän byrokratiaa. Ei tarvitse peruspalveluja leikata, karsia, tehostaminen ja parempi johtaminen riittää. Myös eduskunnan on herättävä byrokratiatalkoisiin, ei jokaiseen ongelmaan pidä lakia säätää.