Lahdessa on Suomen parhaat
harjoitusmäet, siltä lahtelaiset mäkihyppääjät,
yhdistetynmiehet eivät pääse edes kisaan mukaan, saatikka toiselle
kierrokselle. Ammunnan harjoittelupaikkoja on riittävästi.
Ampumahiihdossa hiihto kulkee mutta jatkuvasti takapakkia ammunnassa,
se on kuin lottoa. Miksi muut pärjäävät niin paljon paremmin
mäkihypyssä ja ammunnassa? Kun nämä kaksi heikkoutta saadaan
kuntoon, suomalaiset ovat jatkuvasti kärkikolmikossa mukana
yhdistetyssä ja ampumahiihdossa. Eikä tämä tavoite kannusta
korjaamaan virheet? Jos tuloksia ei tule, hyppyrimäkiä ei kannata
kunnostaa, osa puretaan. Selitykset eivät enää auta, tarvitaan
tekoja, tuloksia. Valmentajille, johtajille tulosvastuu. Seuraavassa
penkkiurheilijan näkemyksiä;
1.Olosuhteet Suomessa
-mäkihypyn
harjoiteluolosuhteet hyvät kesällä ja talvella, joskin
talvileirityksiä tar-
vitaan syksyllä
-ollaanko
välinekehityksessä ajan tasalla.sukset,puvut,aseet?
-onko urheilijoilla
taloudelliset edellytykset harjoitella täyspainoisesti?
2.Oikeat tyypit
-tiedetäänkö oikeat
ominaisuudet joita lajissa menestyminen edellyttää?
-osataanko valita
nuorista oikea tyypit valmennuksen piiriin?
-harrastajamääriä on
merkittävästi kasvatettava, lajin kiinnostavuutta lisättävä
3.Valmennus,
harjoittelu
-onko valmennuksen
osaamistaso riittävä (fyysinen,tekninen,henkinen valmennus)
-kotimainen vai
ulkolainen valmentaja?
-tutkimustiedon
hyödyntäminen, soveltaminen?
-asento ylämäessä,
lennossa, ammunnassa)?
-riittävän vahvan
peruskunnon huolto ja ylläpito?
-ilmapiiri,
kannustaminen, palkitseminen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti