Osuuskunnan tulevaisuus?

Helsingin sanomat Jaana Savolainen kirjoittaa 19.9.2019 ”Osuuskunnille voisi olla tilausta ja uusia tehtäviä”

Esimerkkinä artikkelissa oli Pohjois-Karjala jossa väestö vähenee ja keskitty Joensuun ympäristöön. Maakunnan osuuskauppa PKO pärjää kuitenkin hyvin 20 alueosuuskaupan joukossa Suomessa. PKO:n tärkein tavoite on, kuten muillakin alueosuuskaupoilla, tuottaa edullisesti palveluja omistajille, jäsenille eli yhteistä hyvää. Liiketoiminnan on oltava kannattavaa. Pohjois-Karjalan väestöstä on jo 86% osuuskaupan omistajia, jäseniä. Muutama vuosi sitten PKO otti toiseksi tavoitteekseen elinvoiman tuottaminen, ja kasvattaminen toimialueelleen eli Pohjois-Karjalaan. Tämä merkitsi hakeutumista uusille alueille. Lieksassa asukkaat toivoivat kunnalta liikuntahallia monta vuotta. Liikuntahallia ei tullut kun kunnalla ei ollut rahaa. PKO päätti rakentaa hallin ja vuokrata osan siitä kunnalle. PKO:lla ei ollut samanlaista kilpailuttamisvelvollisuutta kuin kunnalla, siksi halli rakennettiin kokonaan maakunnan rakennustarvikkeista ja työvoimalla. Halli syntyi edullisemmin kuin kunnan omana työnä ja kilpailuttamana ja samalla tuettiin paikkakunnan yrittäjiä. Joensuussa oli muutama vuosi sitten vain yksi työterveysasema joka tarjosi palvelujaan mm. PKO:n, noin tuhannelle PKO-laiselle. Hinta-Laatu ei ollut kohdallaan. Osuuskauppa päätti perustaa itse työterveysaseman joka myöhemmin laajeni terveysasemaksi ja tarjoaa edullisia palvelujaan jäsenkunnalleenkin. Toriparkin rakentamista on pähkäilty monessa kaupungissa monta vuotta, niin Joensuussakin. PKO:lla on torin laidalla Sokos, S-market, Sokos-hotelli sekä monta ravintolaa joiden asiakkaat tarvitsevat parkkipaikkoja. Taas sovittiin kaupungin kanssa että PKO rakentaa toriparkin. Tämäkin projekti toteutui edullisemmin kuin kaupungin rakennuttamana, samasta syystä kuin Lieksan urheiluhallikin. Parhaillaan rakennetaan maan päällistä parkkihallia Sokos-hotel Kimmelin ja rautatieaseman kupeeseen. Molemmat parkkihallit toteutettiin maakunan omista tarvikkeista ja omien yrittäjien toimesta. Maakunnan asukkaiden etu on sama kuin osuuskaupan jäsenten etu. PKO:n S-marketeissa ja Prismoissa paikallisten tuottajien, yrittäjien  tuotteet ovat näkyvästi esillä (katso kuva alla). PKO:n avoinmuutta korostaa sekin että johtajistossa on viestintäjohtaja, alansa asiantuntija.

Osuuskauppa on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallittu yritys. HS kirjoittaa ” Herääkin kysymys, mitä vaihtoehtoja muutkin kuin vähittäiskaupan osuuskunnat voisivat tarjota sinne, mistä julkinen valta vetäytyy rahan puutteessa ja yksityinen suurpääoma liian pienen pääoman tuoton vuoksi” Kun valtiovallan maakunta-hanke toteutuu, se varmasti osaltaan vahvistaa myös maakuntaosuuskauppojen menestystä ja toimintamahdollisuuksia. Se voisi mahdollistaa esimerkiksi maakunnallisen vanhustenhoito-osuuskunnan, menestyvää Hollannin mallia soveltaen.

Kuvassa lähiruokamerkki " Työtä Pohjois-Karjalasta" Toinen merkki kertoo että asiakkaan toivomuksia voidaan toteuttaa "Asiakkaan toiveesta SINULLE valikoimaan"

JK. Itse olen ollut osuustoiminnan palveluksessa, johtotehtävissä lähes 40 vuotta kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa ja siitä ajasta lähes  kuusi vuotta PKO:ssa 1970 luvun lopulla. Kuvassa Hotellin Kimmelin kutsuvierastilaisuus 1977 maaherra Esa Timonen toivottaa kutsuvieraat tervetulleiksi, maaherran takana Luomupekka, Pekka Rusila, PKO:n markkinointijohtaja.