Entisten Seminaarin ja Kirjaston tilojen hyödyntäminen?

Olen pettynyt Heinolan elivoimajohtajan (huom. elinvoima) luovuuteen Seminaarin alueen hyödyntämisessä( IH 31.12.). Samaa voi sanoa puiston toisessa päässä olevan historiallisen,Vanhan kirjaston hyödyntämisestä. Toivottavasti ideakilpailu antaa senkin kehittämiselle vauhtia. Molemmat ovat kaupungin keskustan kainalossa. Elinvoimajohtaja sanoo että kaupungin perustehtävänä ei ole omistaa kiinteistöjä. Kuitenkin kaupunki rakentaa itselleen koulukiinteistöjä ja yrittäjille halleja, joista osa olisi voitu korvata vuokrakiinteistöllä. Esimerkiksi entisen Mattisen kiinteistön omistaja on tarjonnut koulukäyttöön sopivia tiloja monta vuotta, ei ole kelvannut. Tarjottiin toimivia tiloja 5€/m2, kaupunki valitsi homeiset tilat 9€/m2. Kyläkoulujakin voisi pelastaa vuokrausperiaatteella. Seminaarin alueen osalta kaupungin on oltava aloitteellinen. Kuntotarkastus tehtävä heti. Sitten pitäisi esitellä sijoittajille erilaisia kaava-vaihtoehtoja esim uuden kerrostalon tai palvelutalon rakentamista tontille, majoitustilojen eri käyttövaihtoehtoja, ravintolapalvelujen mahdollisuuksia, käyttö-ja energiakustannusten pienentämisvaihtoehtot jne. Kukaan ei osta sikaa säkissä. Perustettavan kehitysyhtiön osakkaina voisivat olla mm. rakennusliike, Jyränkölä, kaupunki, sijoittaja, Heinolan yrittäjät. Uskon että alueen kehittämiseen voisi saada EU:n tukeakin. Kaupunki voisi sijoittaa alueelle edustustilansa (juhlasali,saunat,kokoustilat) Jatkossa kun alue on vauhdissa kaupunki voi luopua osakkuudestaan, jos silloin kiinteistön osa-omistaminenkin on vahingollista.

Uskon että suurin osa heinolalaisista haluaa että nämä kaksi aluetta eivät mätäne käsiin ja rumenna kaupungin keskustaa. Moni haikailee vielä puuHeinolan perään. Vanhojen historiallisten rakennusten hyödyntämisestä on hyvä esimerkki Porvoossa. Jos kerran virkamiehet eivät näe näiden rakennusten mahdollisuuksia, toivon että valitsemamme valtuuteut, poliitkot heräävät ja vaativat virkamiehet toimimaan. Kysymys on enemmän asenteesta kuin rahasta.

Neljä vuotta vai kuusi vuotta - 200 vai 100?

Nyt keskustellaan presidentin virkakauden pituudesta. Kuusi vuotta vai neljä vuotta? Olen ehdottomasti nykyisen kuuden vuoden kannalta, koska se varmistaa jatkuvuuden ja yli eduskunnan vaalikausien mennevät ratkaisut. Jos vaalikausi olisi sama neljä vuotta kuin edukuntavaaleissakin, eläisimme jatkuvaa vaalitaistelua jossa oma etu ja puolueen etu on Suomen etua tärkeämpi. Presidentin valtakausien rajaaminen kahteen on hyvä, mutta kansanedustajienkin valtakaudet voisi rajata enintään neljään kauteen. Tulisi eduskuntaan vaihtuvuutta ja uusia kasvoja enemmän.

Toisaalta pitäisi keskustella myös siitä voisiko kansanedustajien määrää pienentään 100 kansanedustajaan? Koska kansanedustajilla on nyt jo monta avustajaa, vaikuttajien määrä eduskunnassa olisi kuitenkin yli 200. Lisäksi osa eduskunnan päätöksenteosta on siirtynyt EU:lle. Yksi perustelu eduskunnan koon pientämiselle voisi olla myös tulevat maakuntavaalit, maakuntavaltuustot.

Miksi mäkihypyssä ja ammunnassa takkuaa?

Lahdessa on Suomen parhaat harjoitusmäet, siltä lahtelaiset mäkihyppääjät, yhdistetynmiehet eivät pääse edes kisaan mukaan, saatikka toiselle kierrokselle. Ammunnan harjoittelupaikkoja on riittävästi. Ampumahiihdossa hiihto kulkee mutta jatkuvasti takapakkia ammunnassa, se on kuin lottoa. Miksi muut pärjäävät niin paljon paremmin mäkihypyssä ja ammunnassa? Kun nämä kaksi heikkoutta saadaan kuntoon, suomalaiset ovat jatkuvasti kärkikolmikossa mukana yhdistetyssä ja ampumahiihdossa. Eikä tämä tavoite kannusta korjaamaan virheet? Jos tuloksia ei tule, hyppyrimäkiä ei kannata kunnostaa, osa puretaan. Selitykset eivät enää auta, tarvitaan tekoja, tuloksia. Valmentajille, johtajille tulosvastuu. Seuraavassa penkkiurheilijan näkemyksiä;

1.Olosuhteet Suomessa

-mäkihypyn harjoiteluolosuhteet hyvät kesällä ja talvella, joskin talvileirityksiä tar-

vitaan syksyllä

-ollaanko välinekehityksessä ajan tasalla.sukset,puvut,aseet?

-onko urheilijoilla taloudelliset edellytykset harjoitella täyspainoisesti?

2.Oikeat tyypit

-tiedetäänkö oikeat ominaisuudet joita lajissa menestyminen edellyttää?

-osataanko valita nuorista oikea tyypit valmennuksen piiriin?

-harrastajamääriä on merkittävästi kasvatettava, lajin kiinnostavuutta lisättävä

3.Valmennus, harjoittelu

-onko valmennuksen osaamistaso riittävä (fyysinen,tekninen,henkinen valmennus)

-kotimainen vai ulkolainen valmentaja?

-tutkimustiedon hyödyntäminen, soveltaminen?

-asento ylämäessä, lennossa, ammunnassa)?

-riittävän vahvan peruskunnon huolto ja ylläpito?

-ilmapiiri, kannustaminen, palkitseminen?

Suomen Joulupuukaupunki, Heinola

1.Tilanne  16.12.2019

Kävin 16.12. Heinolan torilla ja häpesin idean isänä ja toteuttajana.

-Iso joulukuusi keskellä toria oli vinossa

-torin ympärillä olevat puut olivat kuin risukasoja, hoitamattomia ja valaistus huis-

 kin haiskin johdot poikki, osa pimenänä.

-valot myytiin aikanaan yrittäjille jotka maksoivat 1000€ per puu, luvattiin niiden

kestävän viisi vuotta

ensi vuonna tulee avauksesta 10 vuotta eli lupaus yrittäjille on lunastettu

-nyt on suunnitteilla 10v juhliin katunäytelmä ”Joulupuu”, hieno asia

-kannattaa muistaa ja hyödyntää Suomen Joulupuukaupungin emokuusta Ranta-

puistossa Albertan Valkokuusu, sarjansa pisin Suomessa

-perustusvaiheessa yhteistyökumppaneina olivat puutarhuri Javanainen ja Sähkö-

Lukkarinen ja Kaupunkisydän ry

-ensimmäiset valot 100 joulupuuhun sytytti nykyinen presidentti Sauli Niinistö

-Heinola tarvitsee tapahtumia myös tarvikauteen, Suomen joulupuukaupunki ja

sen teeman alla kymmenet pienemmät tapahtumat, uutena joulupuunäytelmä ja

Jääfestarit ovat hyviä tapahtumia. Nyt valaistuja joulupuita on reilusti yli 200

-Joulupuukaupungin nettisivuja ei ole kukaan päivittänyt
-Heinolan kaupunginhallitus on aikanaan julistanut Heinolan Suomen Joulupuu-
 kaupungiksi, missään muussa kaupungissa ei ole yhtä paljon valaistuja joulupuita

2.Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi?

-torin puista valot pois ja asiantuntija karsimaan, siistimään puut

-siten uudet valot, uudella tavalla asennettuna (kieputetaan paksumpiin oksiin jne)

-samalla idealla uudistuneet joulupuut ”myydään” ympäristön yrittäjille

-kaupunki nimeää henkilön organisaatiostaan joka vastaa joulupuukaugin, kau-

pungin omistamien valaistujen puiden hoidosta, huollosta seuraavan 6v. Aikana.

Voin avustaa puiden ”myynnissä” jos tarvitaan

-Suomen suurin puu, Poppeli Rantapuistossa valaistaan, uudella poikkeavalla taval-

la juhlavuoteen (eim. Värillisillä, 50cm kokoisilla valopalloilla tms)

-Kaupungin alueella valaistut puut lasketaan (kaupunki, taloyhtiöt, omakotitalo)

uskon että niitä on noin 250, missään Suomen kaupungeissa ole yhtä paljon

-Suomen Joulupuukaupunki teemaa hyödynnetään kaupungin markkinoinnissa

koko vuoden ajan ja kaikki jouluajan tapahtumat laitetaan tämän, saman teeman

alle. On myös nimettävä markkinointivastaava kaupungin organisaatiosta joka

myös samalla kannustaa kaupunkilaisia valaisemaan lisää joulupuitaan. Nettisivut

pitää päivittäin ja nimettävä vastuuhenkilö.

Emokuusi Rantapuistossa, Albertan Valkokuusi, Suomen pisin

Torin puut pitäisi valaista uusilla valoilla tällä tavalla

Yki 800000 suomalaista haaveilee muuttoa maaseudulle

Keski-Euroopassa todettu trendi, maallemuuton kasvusta on nyt rantautumassa myös Suomeen. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan maalle muuttamista suunnittelee vakavasti yli 800000 ihmistä ja yrittäjistä kolmannes. Haaveilevia on enemmän työikäisissä kuin eläkeläisissä. Pääkaupunkisedulla on vähiten maalle muuttoa haikailevia, ilmeisesti eivät uskalla muuttaa kehä kolmosen toiselle puolelle ja eivät tunne maaseudun asumisen etuja tänään ja tulevaisuudessa. Viimeaikaisten tukimustenkin mukaan metsällä liikkuminen edistää terveyttä, vähentää tressiä jne. Tämä on erittäin hyödyllistä lapsille.

Osa poliitikoista toistaa teemaa ”pidetään koko Suomi asuttuna” hyvä tavoite mutta miten? Ei ole vielä esitetty yksityiskohtaisia keinoja tavoitteen toteutukseen. Itse olen ehdottanut vielä elävien kylien ja pikkukaupunkien selvittämistä maakunnittain. Näille kylille ja kaupungeille laaditaan viiden vuoden kehitysohjelma. Hallituksen aavustaja armeijasta irroitetaan yksi asiantutija jokaiseen maakuntaan johtamaan tätä kehitystyötä ja hyödyntämään EU:n rahoitusvaihtoehtoja. Jokaiseen kylään ja kaupunkiin nimetään myös vetäjä ”Kylähullu”. Työlistalle tulevat mm.

-hyödynnetään onnistuneita esimerkkejä kylien ja pikkukaupunkien kehittämisestä

-pienten yksiköiden elinolojen turvaaminen (koulut,päiväkodit, kaupat)

-lähiterveyspalvelujen kehittäminen ja turvaaminen

-etätyömahdollisuuksien kehittäminen

-yhteisöllisyyden vahvistaminen, kaikki asukkaat mukaan kehittämistyöhön

-pienyrittäjien toimintaedellytysten parantaminen

-maaseutumatkailun ja lähiruoan tuottamisen kehittäminen

-julkisen liikenteen kehittäminen

-tyhjinä oleviin asuntoihin asukkaita esim. maahanmuuttajia

Tämän kehityssuunnan tukeminen helpottaa paineita pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa. Tämä kehityssuunta turvaa myös lasten kasvuympäristön paranemisen.

Heinolan keskustan kehittämisen historia

Matti Sepän 12.12.kirjoituksesta. Yli kymmenen vuotta sitten Hämeenmaa, Reponen, Kekkonen ja Kesko olisivat kehittäneet yhdessä Heinolan

keskustan kauppapalveluja ja pysäköintiä. Osalla oli jo piirustuksetkin ja vuokralaiset valmiina. Silloinen kaupunginjohto-päättäjät ja arkkitehti eivät tarttuneet tarjoukseen. Keskustasta piti tehdä ”Taivaskattoinen Kauppakeskus”. Nämä toimijat olivat valmiita panostamaan keskustan keittämiseen yli 30 miljoonaa euroa.Neuvotteluja on käyty monia vuosia, tuloksetta. Sitten Kesko teki omat ratkaisunsa, rakensi pienen K-marketin, Hämeenmaa kunnosti S-Marketin ja hankki Prismalle tontin Citymarktin vierestä.

Moottoritiellä kulkee tuhansia autoja vuorokaudessa. Osa niistä poikkeaa ABC:n ja Heilan liittymästä ja osa Citymarketin liittymästä. S-ryhmän pt-markkinaosuus on noin 45%. Kun Prisma tulee Citymarketin viereen poikkeavien määrä nousee ainakin puolella. Nyt myös Citymarket suunnittelee laajennusta.Lisäksi kahden ison yksikön kilpailu lisää kävijämääriä. Tämä merkitsee että Heinolasta virtaa euroja Lahteen nykyistä vähemmän ja useampi mökkiläinen jättää euronsa Heinolaan. Olen tehnyt kaupungille ehdotuksen, miten E ja P liittymistä poikkeavat asiakkaat saadaan ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle. Nyt Matti Seppä panee kapuloita rattaisiin tämän kehityksen tielle ja syyttää väärää puuta.

S-Ryhmän halpuutus on pakottanut myös Citymarketin ja Lidl:n tarkistamaan hintojaan alas päin. Kun huomioidaan valikoimien laajuus ja bonusetu, merkittäviä eroja hinnoissa ei ole. Tänään osa asiakkaista kiinnittää enemmän huomiota tuotteen alkuperään, kotimaisuuteen, lisäaineettomuuteen. Arvotetaan lähiruokaa ja luomua. Lisäksi Hämeenmaa käyttää mahdolliset voitot Päijät-Hämeen kehittämiseen, Lidlin voitot mennevät ulkomaille. Hämeenmaalla on Heinolan alueella laajin palveluverkosto, se lyhentää monen heinolalaisen kauppamatkoja.

Matti Seppä on haastanut mukaan myös perhoset ja liito-oravat Heinolan kehitystä jarruttamaan. Kun katsoo Heinolan ilmakuvaa, sieltä löytyy liito-oraville ja perhosille monta parempaa paikkaa kuin moottoritien kupeessa.

Uskon että kaupungin keskustan kehittämiseen saadaan uutta vauhtia uuden kaupunginjohtajan ja uuden kaupunkikehityssuunnittelijan toimesta. Alku näyttää hyvältä. Tarvitaan rakentavaa yhteistyötä, ei toisten syyttelyä. Yhdessä olemme enemmän.

Euroopan Ympäristöpääkaupungin velvoitteet

Lahti on Euroopan Ympäristöpääkaupunki 2021.Mitä tämä velvoittaa? Ensinnäkin on parannettava omia toimia ympäristön ja asukkaiden hyväksi. On saatava jokainen lahtelainen kantamaan oman kortensa kekoon, se tapahtuu vain yhteistyöllä, yhdessä olemme enemmän. Vielä ei ole esitetty merkittäviä kehittämiskohteita lahtelaisille ja yrittäjille. Itse olen ehdottanut yhdeksi tavoitteeksi Suomen Luomupääkaupunkia. Se loisi samalla työtä ja toimeentuloa koko maakuntaan. Tähän ideaan ei ole kukaan vastannut.

Mielestäni komea titteli ”Ympäristöpääkaupunki”edellyttää toimia Lahdessa, ja esimerkkejä koko Suomelle, myös Euroopalle. Tähän ehdotan eurooppalaisen yhteistyökaupungin valitsemista. Ehdotan Espanjan Fuengirolaa. Olin siellä pari kuukautta kuntoleirillä (sauvakävelyä 700km ja D-vitamiinia 56pv) ja samalla seurasin jätehuoltoa, kierrätystä. Kokemukseni perusteella siellä olisi suomalaiselle osaamiselle tilausta. Lisäksi siellä on lähes 20000 suomalaista asumassa pysyvästi ja lomalla, he voisivat tarjota projektissa ”vierihoitoa” paikallisille ja muille lomailijoille.

Lahden pitäisi perustaa EU:n tuella yhteistyöprojekti Fuengirolan kaupungin kanssa. Projektissa työstetään Fuengirolasta ympäristöasioissa esimerkkikaupunki Euroopan muille lomakaupungeille. Laaditaan prosessikaavio jätteiden kulusta kodin ja ravintolan keittiöstä keräilypisteisiin ja sieltä edelleen lajittelukeskuksiin. Organisoidaan tölkkien ja pullojen kierrätys. Vähennetää ruokahävikkiä kotona ja ravintoloissa.Opastetaan lomailijoita kotimaansa kielellä lajittelemaan ja kierrättämään jätteensä myös lomapaikkakunnalla. Tulevaisuudessa ympäristöasioiden hallinta edelläkävinä on myös matkailuvaltti.

Naudanlihasta luopuminen?

On naurettavaa että poliitikot puuttuvat jonkun ravintolan ruokalistamuutoksiin. Todella mopo on karannut käsitä ympäristökeskustelussa. Ei nähdä metsää puilta.

Jos tutkimukset osoittavat että lihan tuotanto rasittaa luontoa ja Suomi on sitoutunut EU:n ympäristöpolitiikkaan, ei se tarkoita sitä että lihan tuotanto ja syönti on heti lopetettava. Tutkimukset osoittavat myös että liika punaisen lihan syönti lisää riskiä sairastua suolistosyöpään.Tähän muutokseen on varauduttava ajan kanssa maatalouden tuotantosuuntia muuttamalla. Kasvatetaan viljantuotantoa (kaura,ruis, myös luomuna),siipikarjan tuotantoa, vihannestuotantoa, marjanviljelyä ja metsänkasvatusta. Ei kannata vastustaa väistämätöntä kehitystä, vaan hyödyntää sitä.Luovuutta ja positiivisuutta kehiin. Ilman muutosta ei tapahdu kehitystä. Ei pakolla vaan vapaehtoisesti.

Poliitikot voisivat miettiä miten vähennetään ulkolaisen punaisen lihan tuontia ja lisätään kotimaisen, ympäristöystävällisemmän lihan kysyntää? Se tietää lisää työtä ja toimentuloa Suomeen. Kotimainen liha on lähiruokaa.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

-suolistosyövän sairastanut ja selättänyt

Muutto vastavirtaan kasvaa

Suuri ei aina ole paras, tehoikkain pitkällä aikavälillä. Nyt päätöksiä tehdään vuoden kahden tähtäimellä ja kvarttaalitulosten perusteella. Siirrytään suurempiin kouluihin, päiväkoteihin, terveyskeskuksiin, palvelutaloihin, TE-toimistoihin, hypermarketteihin. Pienten kuntien ja kaupunkien palvelut vähenevät ja matkat palvelujen ääreen pitenevät, muutto suurempiin palvelukeskuksiin lisääntyy kehityksen seurauksena. Suurissa keskuksissa asuntojen hinnat nousevat pilviin, turvattomuus lisääntyy, kouluista ja terveyskeskuksista tulee ”teollisuuslaitoksia”

Väitän että seuraavan kymmenen vuoden aikana tämä kehitys heikkenee ja liike vastavirtaan kasvaa. Esimerkiksi Euroopan isoissa kaupungeissa on jo havaittavissa muuttovirta pienempiin kaupunkeihin, maaseudulle. Muuttavat perheet panostavat lastensa elinympäristöön ja kasvamiseen turvallisemmassa ympäristössä. Uudessa ympäristössä ovat ihmisen kokoiset koulut, päiväkodit, lähikaupat, vilkas sosiaalinen kanssakäyminen ja monet tulevaisuuden työt voidaan hoitaa nettiyhteyksien kautta etätyönä.

Miten Suomi on varautunut tähän kehitykseen? Juhlapuheissa puhutaan ”koko Suomi asuttuna”, mutta konkreettiset toimenpiteet puuttuvat. Muutamia edelläkävijöitäkin on. Vuolenkoski ja Haukivuori ovat jo vuosia kehittäneet kyliensä palveluja omatoimisesti, talkoohengessä, yhdessä. Kylien väestö on nuorentunut ja kasvanut. Miksei näitä hyviä kaytäntöjä monisteta koko Suomeen valtiovallan ja EU;n tuella? Nyt pitäisi heti tunnistaa kaikki kylät, joilla on elämisen mahdollisuudet ja tehdä heille konsepti jonka avulla he ryhtyvät omaa asuinympäristöään kehittämään kunnan ja valtiovallan tukemana ja valmenettavien ”kylähullujen” vetämänä. Uskon että tässä projektissa olisi yhtymäkohtia tulevaan Maakunta-Soteenkin. Hallituksen ministerit voisivat irroittaa avustaja-armeijastaan yhden avustajan jokaiseen maakuntaan johtamaan projektia ja hankkimaan EU:n tukea. Tämä projekti mahdollistaa myös pienyritystoiminnan, lähiruoan tuottamisen ja maatilamatkailun ja ikäihmisten palveluasumisen kehittämisen. Pieni on kaunista. Luonto on lähellä.

Terveyspalvelut pyörille

Oppia historiasta. Kun lähikauppojen kuolema maaseudulla alkoi, sitä tuskaa lievennettiin kymmenen vuotta myymäläautoilla. Sinä aikana asiakkaat oppivat ajamaan, kulkemaan kauemmaksi, isompaan kauppaan, parempien valikoimien ääreen. Ja näin myymäläautot tulivat tarpeettomaksi.Myös kirjastojen lopettamiset on korvattu kirjastoautolla.

Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä suunnittelee heti lopettavansa kaksi lähiklinikkaa ja heikentää, karsia palveluja seitsemässä yksikössä. Uskon että näistä seitsemästä suljetaan puolet kolmen vuoden sisällä. Tähän saumaan sopisi hyvin terveyskioski pyörien päällä. Se palvelisi lopetettujen yksiköiden pihalla yksi tai kaksi kertaa viikossa. Nykytekniikka hyödyntäen palvelulut olisivat monipuolisia. Esimerkiksi diabeteksen hoidossa hyödynnetään sensoria ja pilvipalvelua ja se vähentää lääkärissä käyntejä.Terveyskioski lieventäisi lopettamisen tuskaa ainakin muutaman vuoden, jona aikana ihmiset taas ovat oppineet käymään isommilla lähiklikoilla parempia palveluja hyödyntäen. Näissä jäljelle jäävissä yksiköissä on tietysti palvelua parannettava ja nopeutettava ja kehitettävä lähiliikennettä.Ideahan on jo vuosia kokeiltu Eksotessa. Sieltä kannattaa käydä hakemassa kokemuksia. Tätä terveyskioskia pyörien päällä voidaan hyödyntää myös monissa isoissa tapahtumissa, rokotuskamppanjoissa, oppilaitoksissa jne.

Lähiruoan menestymisen syyt?

Ari Viuhko kirjoittaa 21.9. Itä-Häme lehdessä”Pieni ei aina ole isoa kauniimpaa” Hän kertoo että mainostajat ovat nyt huomanneet että kuluttajat arvostavat lähiruokaa, käsitöitä ja pientuottajia. Miksi?

Asiakkaat arvostavat nyt kotimaisuutta, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä, luomussa lisäaineettomuutta ja turvallisuutta, työtä kotiseudulle, makua, pienempää hiilijalanjälkeaä. Tutustuin viime viikolla Pohjois-Karjalan kauppoihin, siellä kaikki maakunnassa tuotetut tuotteet, kaikissa kaupparyhmissä oli merkitty hintalapun viereen ”Työtä Pohjois-Karjalassa” -merkillä.

Olen valmentanut satoja elintarvikealan pientuottajia teemalla ” miten saan tuotteeni kaupan hyllylle?” Lähiruokatuotteet ovat merkittävästi lisääntyneet kauppojen hyllyillä juuri sen takia kun asiakkaaat niitä haluavat. He ovat kiinnostuneet tuotteiden alkuperästä ja tarinasta. Esimerkiksi ”Äidin äidin juureen leivottu, Vierumäen kankailla tuulettuneesta rukiista, Vuolenkosken myllyllä jauhetuista jauhoista ja Salosen tuvan kiviarinauunissa leivottu ,aito ruisleipä” Tästä tosi tarinasta, tiedosta moni asiakas maksaa vähän enemmän kuin kasvottomasta massatuotteesta.

Yli kymmenen vuotta sitten synnyttämäni Lähiruokatori-ravintola Heila hyödynsi ABC:n asiakasvirtaa, nyt alueen muut yritykset hyödyntävät Heilan asiakasvirtaa. Heilan asiakkaista suurin osa on moottoritieltä poikkeavia. Heila on yksi syy pysähtyä Heinolaan ostoksille.

PS. Menen ensi viikolla kertomaan lähiruoan ilosanomaa Loviisan yrittäjille

Osuuskunnan tulevaisuus?

Helsingin sanomat Jaana Savolainen kirjoittaa 19.9.2019 ”Osuuskunnille voisi olla tilausta ja uusia tehtäviä”

Esimerkkinä artikkelissa oli Pohjois-Karjala jossa väestö vähenee ja keskitty Joensuun ympäristöön. Maakunnan osuuskauppa PKO pärjää kuitenkin hyvin 20 alueosuuskaupan joukossa Suomessa. PKO:n tärkein tavoite on, kuten muillakin alueosuuskaupoilla, tuottaa edullisesti palveluja omistajille, jäsenille eli yhteistä hyvää. Liiketoiminnan on oltava kannattavaa. Pohjois-Karjalan väestöstä on jo 86% osuuskaupan omistajia, jäseniä. Muutama vuosi sitten PKO otti toiseksi tavoitteekseen elinvoiman tuottaminen, ja kasvattaminen toimialueelleen eli Pohjois-Karjalaan. Tämä merkitsi hakeutumista uusille alueille. Lieksassa asukkaat toivoivat kunnalta liikuntahallia monta vuotta. Liikuntahallia ei tullut kun kunnalla ei ollut rahaa. PKO päätti rakentaa hallin ja vuokrata osan siitä kunnalle. PKO:lla ei ollut samanlaista kilpailuttamisvelvollisuutta kuin kunnalla, siksi halli rakennettiin kokonaan maakunnan rakennustarvikkeista ja työvoimalla. Halli syntyi edullisemmin kuin kunnan omana työnä ja kilpailuttamana ja samalla tuettiin paikkakunnan yrittäjiä. Joensuussa oli muutama vuosi sitten vain yksi työterveysasema joka tarjosi palvelujaan mm. PKO:n, noin tuhannelle PKO-laiselle. Hinta-Laatu ei ollut kohdallaan. Osuuskauppa päätti perustaa itse työterveysaseman joka myöhemmin laajeni terveysasemaksi ja tarjoaa edullisia palvelujaan jäsenkunnalleenkin. Toriparkin rakentamista on pähkäilty monessa kaupungissa monta vuotta, niin Joensuussakin. PKO:lla on torin laidalla Sokos, S-market, Sokos-hotelli sekä monta ravintolaa joiden asiakkaat tarvitsevat parkkipaikkoja. Taas sovittiin kaupungin kanssa että PKO rakentaa toriparkin. Tämäkin projekti toteutui edullisemmin kuin kaupungin rakennuttamana, samasta syystä kuin Lieksan urheiluhallikin. Parhaillaan rakennetaan maan päällistä parkkihallia Sokos-hotel Kimmelin ja rautatieaseman kupeeseen. Molemmat parkkihallit toteutettiin maakunan omista tarvikkeista ja omien yrittäjien toimesta. Maakunnan asukkaiden etu on sama kuin osuuskaupan jäsenten etu. PKO:n S-marketeissa ja Prismoissa paikallisten tuottajien, yrittäjien  tuotteet ovat näkyvästi esillä (katso kuva alla). PKO:n avoinmuutta korostaa sekin että johtajistossa on viestintäjohtaja, alansa asiantuntija.

Osuuskauppa on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallittu yritys. HS kirjoittaa ” Herääkin kysymys, mitä vaihtoehtoja muutkin kuin vähittäiskaupan osuuskunnat voisivat tarjota sinne, mistä julkinen valta vetäytyy rahan puutteessa ja yksityinen suurpääoma liian pienen pääoman tuoton vuoksi” Kun valtiovallan maakunta-hanke toteutuu, se varmasti osaltaan vahvistaa myös maakuntaosuuskauppojen menestystä ja toimintamahdollisuuksia. Se voisi mahdollistaa esimerkiksi maakunnallisen vanhustenhoito-osuuskunnan, menestyvää Hollannin mallia soveltaen.

Kuvassa lähiruokamerkki " Työtä Pohjois-Karjalasta" Toinen merkki kertoo että asiakkaan toivomuksia voidaan toteuttaa "Asiakkaan toiveesta SINULLE valikoimaan"

JK. Itse olen ollut osuustoiminnan palveluksessa, johtotehtävissä lähes 40 vuotta kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa ja siitä ajasta lähes  kuusi vuotta PKO:ssa 1970 luvun lopulla. Kuvassa Hotellin Kimmelin kutsuvierastilaisuus 1977 maaherra Esa Timonen toivottaa kutsuvieraat tervetulleiksi, maaherran takana Luomupekka, Pekka Rusila, PKO:n markkinointijohtaja.

Missä parempi, terveellisempi elämä?

Ääriajattelijat kuvittelevat että kohta ei ole elämää kehä kolmosen ulkopuolella. Suomessa on kyllä paljon autioituneita kyliä, mutta on vielä paljon elinkelpoisiakin kyliä, on monia elinkelpoisia pikkukaupunkeja ja maalaiskuntia. On monia hyviä esimerkkejä kehittyvistä kylistä esim. Vuolenkoski, Tuuri, Levi, Tönnö, Pääsinniemi jne. Pikkukaupungeista on menestynyt esim. Porvoo, Uusikaupunki. Aluekehittämisen asiantuntia MDI on tehnyt ansiokkaan raportin ”Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus” sen lukeminen antaa uskoa tulevaisuuteen. Pikkukaupungin edut, kaikki lähellä, turvallisuus, yhteisöllisyys, luonto lähellä, edulliset asumiskustannukset jne.

Suomessa on lähes 4000 kyläyhdistystä jotka tekevät kaikkensa että kylä kehittyy ja menestyy.

 Vastaavia yhdistyksiä on saatava myös pikkukaupunkeihin, kuten Heinolassa ”KaupunkiSydän ry”. Näitä yhdistyksiä kannattaa valtiovallan ja kuntien tukea ja kannustaa. Rahan lisäksi tarvitaan paljon talkootyötä ja arvostusta. Kunnat voisivat vuosittain valita ansiokkaamman kyläaktiivin ”Kylähullun” ja niiden perusteella valittaisiin myös Valtakunnan eli Suomen kylähullu. Uskon että tulevaisuudessa ilmastomuutoskin tuo maaseutumme hyödyntämisen vahvasti esille. Metsän kasvatus ja hoito, kotimaisen  lähiruoan tuottaminen, maatilamatkailu, luontomatkailu jne. Myös jatkuvasti lisääntyvä etätyö mahdollistaa asumisen kasvukeskusten ulkopuolellakin. Myös mahdollistamalla pysyvän asumisen vapa-ajan asunnolla tukee kylien kehittymistä.

Diabeteksen hoito eriarvoista eri kunnissa

Minulle tunnistettiin ykköstyypin diabetes 20 vuotta sitten eli 55-vuotiaana. Helsingissä työpaikkalääkäri ei tunnistanut sairautta joten hakeudun toisen lääkärin vastaanotolle. Monien kokeiden jälkeen lääkäri kertoi että minulla oli nuoruustyypin diabetes. Minä sanoin lääkärille että täsähän 55 vuotiaskin nuortuu kun sairaus on nuoruustyypin diabetes. Pyysin työpaikkalääkäriltä lähetettä Tampereelle Diabetesliiton kursseille. Ensin hän sanoi että en sinne pääse mutta sitten hän totesi että jos et suutu hän kirjoittaa niin huonon suosituksen tilastasi, että pääset. Ja pääsin ja olen siitä kiitollinen. Sain repullisen tietoa sairaudesta, sen omahoidosta ja tärkeydestä loppuelämää varten. Niillä opeilla ja Heinolan diabeteshoitajien neuvojen avulla olen selvinnyt tähän päivään hyvin. Olen aktiivisesti mukana kaiken uuden kokeilussa. Pääsin Heinolassa aikanaan Libre-kokeiluryhmään ja se auttoi merkittävästi hoitotasapainon paranemisessa. Lisäksi se helpotti yhteydenpitoa ”pilven” kautta diabeteshoitajaan ja-lääkäriin. Käynnit heidän vastaanotollaan vähenivät, ei ollut tarvetta, koska he seurasivat tilannettani, tuloksia ”pilven” kautta.

Viime vuonna halusin päivittää tietojani ja saada vertaistukea, uutta potkua. Laitoin hakemukset elämänkumppanini kanssa Diabetesliiton ”Virkeyttä hoitoon” kurssille. En pääsyt, ei mahtunut. Hain tänä vuonna uudestaan ja nyt tärpäsi. Olimme Vuosaaressa, meren rannalla, mäntymetsän keskellä Sofia- kulttuurikeskuksessa 14-16.8. ja 10-11.9. Meitä oli siellä 24 eri puolelta Suomea ja eri ikäisiä senioreita.

Kurssi oli kaikkien mielestä tosi hyvä ja tarpeellinen. Hyvät luennoitsijat, vertaistuki ja uudet ideat kavereilta.Sovimme jo keskenämme tapaavamme uudestaan Tampereella ensi vuonna. Seuraavassa muutamia asioita jotka avautuivat minulle ja muillekin ja joihin kiinnitettävä huomiota:

-nelikenttätesti auttaa arvioimaan oikeat insuliinimäärät

-sokeriarvojen korjaamisesta päästävä eroon, korjaukset vain ruokailun yhteydessä ja liian matalat

arvot ja jatkuvat korjaukset edesauttavat myös painon nousua

-glukoosinpoistajalääkkeen tarve ja hyöty sevitettävä diabeteslääkärin kanssa

-suuhygieenia tärkeä, kannattaa hankkia hyvä sähköhammasharja

-säännöllinen ruokailu, rasvan laatu, kasvikset/kuitu, vähemmän suolaa

-Libre-mittauksissa muistettava noin 15 minuutin viime ja ulkomaan matkalle varajärjestelmä

mukaan

-Saimme hyödyllistä infoa uusista laitteista joita on markkinoilla ja joita on tulossa käyttöön

-puolisoiden mukana olo kursseilla erityisen tärkeää

Vapaassa keskustelussa tuli esille kuinka erilaista diabeteshoito on tänä päivänä eri kunnissa. Muutama kertoi saaneesa epäasiallista palveluakin. Esimerkiksi Heinolassa on tosi hyvä ja ystävällinen disbetespalvelu, kun taas viereisessä kaupungissa Lahdessa palvelu on ”kylmää” ja persoonatonta. Kävi selville että pienemmissä kunnissa, kaupungeissa homma toimii asiakasystävällisesti ja siellä hyödynnetään jatkuvasti kehittyvää tekniikkaakin, mutta suurissa kunnissa ja kaupungeissa toiminta ja asiakaspalvelu on jäykempää, kylmenpää, virkamiesmäistä.

Ymmärrän että Diabetesliitto yrittä levittää hyviä käytäntöjä koko maahan, mutta se ei näy vielä käytännössa tasavertaisina palveluina. Joku sanoi että tarvitaan uusi SOTE ennenkuin käytännöt yhtenäistyvät. Nyt diabetespotilaat ovat eri kunnissa eriarvoisessa asemassa. Diabetespotilaan hyvä hoito ja hoitotasapaino säästää myöhemmin kunnan kustannuksia. Potilas pysyy toimintakykyisenä pidempään.

Vanhan seminaarikiinteistön kohtalo Heinolassa?

On valitettavaa että vanha, arvokas seminaarikiinteistö Heinolan keskustassa, puiston laidassa ei ole löytänyt arvoisaa omistajaa, käyttäjää. Vuosien varrella on ollut monia vaihtoehtoja, mutta kaikki ne eivät jostakin syystä ole toteutuneet. Hienot rakennukset ja ympäristö rappeutuu, kuihtuu.

Mielestäni paras ja toteuttamiskelpoinen esitys oli noin kymmenen vuotta sitten. Alueen kiinteistöineen olisi ostanut osakeyhtiö jonka olisivat muodostaneet Jyränkölä, Kaupunki ja Rakennusliike. Jyränkölä olisi siirtänyt kasvavia toimintojaa sinne ja rakennusliike olisi rakentanut puutarhaan, omenapuitten paikalle senioreiden palvelutalon ja kaupunki olisi siirtänyt tiloihin vuokratiloissa toimivia toimintojaan. Vanha ruokalarakennus olisi voitu vuokrata ravintolayrittäjälle ja majoitustilat hotelliyrittäjälle. Majoitustiloista olisi voitu myös tehdä edullisia senioriasuntoja.

Tämä vaihtoehto kaatui kaupungin näköalattomuuteen ja rohkeuden puutteeseen. Virkamiehet sanoivat että kaupunki ei tarvitse lisää tiloja. Tämä on taas yksi esimerkki jossa kaupunki ei ole nähnyt mahdollisuuksiaan vaan antoi menneä tilaisuuden ohi.

Ilmeisesti virkamiehet toivovat että kiinteistön ostaisi joku ulkolainen, esimerkiksi venäläinen kun nyt kiinalainen vetäytyy hankkeesta. Ei ole hyvä asia jos omistajaksi tulee joku ulkolainen, arvaamaton yrittäjä pilaamaan arvokkaan kiinteistön, ostamalla sen vain rahanpesutarkoituksessa. Toivon että ratkaisu löytyy heinolalaisista ja kotimaisista yrittäjistä. Heinolan kaupungin tulee olla aloitteellinen. Päättäjien pitää nähdä ”nenäänsä” pidemmälle. Tämä on osa keskustan kehittämistä.
Olisiko kiinteistön vapautumisesta apua vellovaan kouluverkkokeskusteluun ja Reuman palvelutalon vaihtoehtoihin vuorasopimuksen päätyttyä?

Ajankohtaista sieltä täältä

Keskustan puheenjohtajakisa. Antilla on rasitteena tuomio, joka on sovitettu, mutta kilpailevat puolueet, ehdokkaat ja lehdistö nostavat sen aina esille ennen vaaleja. Valmentajakurut kertovat taas että epäonnistumisista oppii eniten. Onko Antti oppinut? Uskon että Katrin johdolla keskusta voisi nousta suosta. Hän on kotoisin pohjois-Suomesta, ei ruuhka-Suomesta eli uskon että maaseudun ääniä sataa laariin. Katrin ikä taas vetoaa nuoriin, samaistuvat. Mielestäni tässä tilanteessa jossa ”Äijät” ovat vetäneet keskustan suohon, sieltä nousu parhaiten tapahtuisi nuoren, kielitaitoisen esiintymiskykyisen, naisen johdolla, jolla on ”puhtaammat” paperit kuin Antilla.

Ympäristöpääkaupungin 2021 projektijohtajan valintaprosessi oli farssi. Hallituksessa puolueiden”johtajajäärät” hiljaisesti hyväksyivät kaupunginjohtajan kaavailut. Osa ”jääristä” ei muistanut informoita puolueensa valtuutettuja. Osa rivivaltuutetuista huomasi että tässä on nyt paikka kerätä irtopisteitä itselle, ei Lahdelle. Tämä taas kerran osoittaa se että ensi oma etu, sittten puolueen etu ja vasta sitten kaupungin etu. Tehtävään pitää valita pätevin puoluejäsenyydestä välittämättä.

Kunnioitettu ja arvostettu valmentajakuru Erkka Westerlund kertoi että hän on eniten oppinut virheistään. Kaiken menestymisen ydin on oppiminen. Hän on viime suosina paljon valmentanut johtajia yrityksissä. Hän totesi että virheistä ja onnistumisista oppiminen toimii niin jääkiekossa kuin yrityselämässäkin.

Suomessahan on sitkeässä käsitys että jos yrittäjä on tehnyt konkurssin, hänen otsallaan on lupuelämän epäonnistujan merkki. Muualla maailmassa arvotetaan konkurssista saatua kokemusta ja oppia.

Päijät-Hämeen Keskussairaalan tilanne huolestuttaa. Säästöjä haetaan johtajia vaihtamalla ja yt-neuvotteluilla joka vuosi. Pitää vihdoin löytää uusia lääkkeitä, vanhat eivät toimi. Moni on sitä mieltä että keskijohtoa ja päälliköitä on liikaa. Niiden vähentäminen on vaikeaa, ”kuka sitä nyt kaverin ja omaa oksaa sahaa?” Mielestäni hallituksen tulisi päättää ja poistaa yksi organisaatiotaso ja siirtää sieltä halukkaat ja päätöksentekoa lattiatasolle. Pakosti pienempiä terveyskeskuksia on lopetettava. Tilalle pitäisi kehittää liikkuva terveyskioski, myymäläautomalli joka liikkuisi lopetetun terveyskeskuksen alueella esimerkiksi kerran viikossa. Se voisi toimia myös yrittäjäpohjalta. Sen reittejä olisi helpompi muuttaa kysynnän mukaan. Uskon että autolla olisi kysyntää myös Iitin moottoriradan isoissa tapahtumissa.

Jalka-pyöräkaytävien turvallisuus?

Viimeisen viiden vuoden aikana jalka-pyöräkäytävien käyttäjien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Samalla yhteisten pyörä-jalkakäytävien turvallisuus on heikentynyt. Vuosia sitten käytävillä liikkui jalankulkijoiden kanssa vain normaalit polkupyörät, potkulaudat, rollaattorit.

Tänä päivänä samoilla käytävillä liikkuvat lisäksi, hybridipyörät, sähköpyörät, sähköpotkulaudat, kaupunkifillarit, maastopyörät, senioriskootterit, tasapainoskootterit. Vauhti ja nopeus on merkittävästi kasvanut.

Miten kevyen liikenteen suunnittelijat ovat ottaneet tämän huomioon? Valitettavasti ei mitenkään. Ei sääntöjä, ei liikkennemerkkejä, ei opasteita. Lahdessa on siellä täällä muutamien satojen metrien matkalla keskiviivalla ja asfalttimaalauksella eriytetty pyöräilijät ja jalankulkijat omille kaistoilleen. Esimerkiksi Lahden satamassa meno on villiä ja uhkarohkeaa leveillä kevyen liikenteen väylillä.

Suomen polkupyöräkulttuuri on vielä kehittymätöntä, verrattuna esimerkiksi keski-Eurooppaan. Meillä ei vielä osata käyttää pyörässä olevaa soittokelloa varoituksena edellä kävelevälle jne. Myös kypärän käyttö on satunnaista, varsinkin miehillä.

Toivon että Euroopan ympäristöpääkaupungin virkamiehet ja päättäjät laittavat tämänkin asian esimerkilliseen kuntoon 2021 mennessä. Samalla se lisäisi vähemmän saastuttavien kulkuvälineiden käyttöä ja turvallisuutta. Yksi älypyörätie ei riitä.

Heinolan kylpyläpuiston ideakilpailu

Esitän kokonaisvaltaisemman kehittämisidean Sataman-kylpylän ja torin alueille. Tätä kolmiota pitää kehittää yhdessä ja luoda siitä ylivoimainen vetovoimatekijä Heinolan keskustaan. Heinolan on niin syvällä että sieltä nouseminen vaatii poikkeavia ratkailuja, kehittämistoimenpiteitä. Nyt pitää puoluepolitikointi jättää sivuun. Yhdessä olemme enemmän, vahvempia.

1.Tori ja sen ympäristö

-torille rakennetaan 10 kerroksinen puukerrostalo ja sen juurelle heinolalaisten olohuone, lasten

leikkipaikka (talvella luistelupaikka) ja senioreiden kuntopuisto tai tori säilytetään pienempänä

-kerrostalon rakentajalle tontti ilmaiseksi ja 10v. Kiinteistöverovapaa, Toteutus kilpailutetaan

-torin ympäristön kerrostaloille oikeus rakentaa yksi kerros lisää kun laittavat hissin ja fasadin

ja liiketilat katutasossa kuntoon

-nykyisen torin ympäristön puut harvennetaan, siistitään ja valot asennetaan uudella tavalla

-maanalaiset parkkipaikat S-Marketin-Kekkosen talon, Reposen ja torille rakennettavantan ker-

kerrostalon alle

2.Satama

-vaihtoehtoisesti kesätori siirretään satamaan (talvella vain kerran kuussa markkinat) torille alueen 

tapahtumia palveleva esiintymislava

-kalan vastaanottokontti-käsittely-myyntipaikka

-nykyinen kahvilarakennus puretaan, tilalle liikerakennus, sauna,satamapalveluja, vuok-

rauspalveluja, toripalvelut

-kesäteatterin tiloja hyödynnetään nykyistä paremmin muuhunkin kuin kesäteatteriin

3.Kylpylä

-rakennus kunnostetaan korkeatasoiseksi senioriasunnoiksi

-alueelle rakennetaan 10 kpl 2-kerroksisia, korkeatasoisia rivitaloja (a`90 m2)

-rantaan saunalautta, uima-altaineen (talvella avantouinti),ravintoloineen

-entisen päiväkodin tontille uudenlainen 10 kerroksinen kerrostalo

-tenniskenttä siirretää Hotelli Kumpelin tenniskentän yhteyteen

Olen keskustellut näistä järeistä kehittämistoimista myös muutaman asiantuntijan ja arkkitehdin kanssa, jotka tuntevat Heinolaa. He olivat samaa mieltä, järeitä toimenpiteitä tarvitaan. Näitä toimen piteitä tukee myös Duo-raitiotiehanke toteutuessaan. Nämä toimenpiteet toimeksi seuraavan 10 vuoden aikana ja samalle ajalle lasketaan kustannukset ja verotulot. Vertailukelpoinen laskelma tehdään 10 vuodeksi sillä olettamuksella että näin rajuja muutoksia ei tehdä, jatketaan niinkuin tähänkin asti. Laskelma osoittaa rajujen muutosten tarpeen. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.

Duo raitiotieliikenne Heinolan pelastusrangas?

Heinola on vajoamassa. Väki ja verotulot vähenevät ja liikehuoneistot tyhjenevät. Tätä kehitystä eivät pienet kehittämistoimet muuta.

Duoraitiotieliikenne olisi se suuri asia joka voisi kääntää kurssin nousuun. Siihen tarvitaan valtiovallan panostusta infraan noin 130-180 miljoonaan riippuen toteutuksen laajuudesta. Tämä valtiovallan ruiste voisi saada Heinolan, Orimattilan ja Lahden väestönkasvun nousuun ja liike-elämän piristymään. Tässä haaste Päijät-Hämeen kansanedustajille. Lahdestahan jo on tunnin junayhteys pääkaupunkiseudulle. Tämä hanke kasvattaa matkustajamääriä ja alueen elinvoimaa. Tämä olisi myös iso ympäristöteko.

Heinolan panostus olisi pienimmillään yksi miljoona jolloin Duovaunu kulkisi nykyisiä raiteita pitkin Heinolasta Lahteen ja takasin. Parempi vaihtoehto Heinolan kannalta olisi että tehdään pistoraide Urheiluopistolle ja pysäkki Sinilähteelle. Tämän vaihtoehdon kustannukset Heinolalle olisivat noin 20 miljoonaa euroa. Uskon että tämän vaihtoehdon rahoitukseen voisi saada myös yrityselämän ja Urheiluopiston mukaan. Tätä summaa voi verrata tulevan lukion kustannuksiin (20 milj) ja miettiä kumpi hyödyntää Heinolaa enemmän. Molemmat tarvitaan mutta Heinolan kouluinvestoinneista voitaisiin hyvin säästää 10 miljoonaa euroa tähän DUO hankkeeseen ja loppu rahoitus energiarahastosta ja yrityselämältä.

Nyt tarvitaan Heinolan ja Lahden seudun poliitikoilta, päättäjiltä yhteen hiileen puhaltamista jotta tämä hanke toteutuisi seuraavien 5-8 vuoden aikana. Puheet ei riitä tarvitaan tekoja. Kun tämä hanke on pulkassa, voidaan käynnistää ponnistelut Heinolan radan jatkamiseksi, yhdistämiseksi Mikkelin rataan.

Kuva.Jouni Kiviniitty 29.7.2016

Miksi kustannukset karkaavat?

Heinolan kouluverkostosta on tehty monta selvitystä. Monen Heinolan investoinnin kohdalla kustannukset karkaavat käsistä hankkeen edetessä. Onko tarkoituksena edullisella kustannusarviolla saada päätös aikaan vai onko syy suunnittelijoiden osaamattomuudessa? Nyt päivitellään uuden lukion kasvavia kustannuksia, jotka lähentelevät jo 20 miljoonaa euroa. Lukion ei tarvitse olla monumentti sadaksi vuodeksi. Ei satsata rakennukseen, vaan sisältöön, opetukseen. Liikuntatiloja saadaan edullisesti tyhjenevistä teollisuushalleista.

Nostan hattua kaupunginjohtajalle joka on nyt herännyt ja esittää hankkeenn keskeyttämistä ja uutta edullisempaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa hyödynnetään Koulutuskeskus Salpauksen palveluja ja rakennetaan moduulikoulu alueelle 10 vuodeksi jonka jälkeen modulikoulua voidaan pienentää tai suurentaa oppilasmäärien mukaan. Tässä vaihtoehdossa voidaan hyödyntää yhteistyötä Salpauksen kanssa ja se varmistaa osaltaan Salpauksen pisteen säilymisen Heinolassa. Lisäksi kannattaa syventää yhteistyötä myös Vierumäen Urheiluopiston kanssa. Lukion on erikoistuttava jos haluaa menestyä.Vapautunut tontti keskustasta, järvinäköalalla voidaan myydä rakennusliikkeille asuntorakentamista varten. Näin keskustan väkilukukin kasvaa.

Sitä saa mitä tilaa - Heinolan keskusta kuihtuu

Heinolan keskustan kuihtuminen johtuu päättäjien välinpitämättömyydestä ja osaamattomuudesta.

Katuremontit tehdään kaupungin ja sen työntekijöiden ehdoilla ei yrittäjien, asiakkaiden ehdoilla.

Heinolan ympäristössä on lähes 30000 vapaa-ajan asuntoa, jotta he ajaisivat ostoksille Heinolan

keskustaan, auto pitää saada kesällä varjoparkkiin, pois auringosta ja talvella lämpimään park-

kihalliin, lisäksi pitää olla pari isoa ruokakauppaa ja erikoisliikkeitä, putiikkejä joissa hyvä valikoima, palvelu ja asiakasystävälliset aukioloajat. Keskustan pysäköinnin yleisuunnitelmaa tekemässä 2016, ohjausryhmässä ei ollut yhtään yrittäjien, kauppojen edustajaa.

Seuraavassa muuutamia syitä kielteiseen kehitykseen eli osa päättäjien käyttämöttömiä hyödyntämättömiä, mahdolisuuksia:

1.Yli 10 vuotta sitten ei tartuttu Hämeenmaan, Kekkosen, Reposen ja Keskon kehittämisehtouksiin

-olisi tullut iso K-Supermarket ja S-Market ja parkkihallit maan alle sekä uusi toripalvelu-liike-

rakennus Kirkkokadun varteen

2.Kaupunki ei halunut tulla Kaupunkisydän ry:n jäseneksi jossa yhteistyö keskustan yrittäjien

kanssa olisi toiminut luontevasti ja ennakoivasti, kuten muissa kaupungeissa

3.Kaupunki ei tarttunut lukuisiin yrittäjien ja allekirjoittaneen esittämiin kehittämisehdotuksiin

-Suomen Joulupuukaupunki statusta ei ole osattu hyödyntää ja kehittää

-Ei haluttu kehittää Poppeli- ja Pällöpromenadien hyödyntämistä

-Heinolan keskusta ”Taivaskattoinen Kauppakeskus” idean hyödyntäminen lopahti

-Ei tuettu  keskustan liikkeille yhteisiä aukioloaikoja

-Ei tuettu LED-tauluja ABC:lle ja Citymrkettiin joilla olisi ohjattu asiakkaita keskustan kautta

 takaisin moottoritielle
-Sataman seutua ei ole kehitetty kilpailukykyiseksi, veneilijävieraat ovat vähentyneet
-Torin kehittäminen on edelleen suunnitteluasteella

4.Siltaremontti hankaloitti asiakkaiden tuloa keskustaan parin vuoden ajan

5.Keskustan katutyöt kesä-heinäkuussa viime vuosina ovat vähentäneet keskustan asiakasmääriä

-työt olisi pitänyt tehdä huhti-toukokuussa ja elo-syyskuussa koska kesä-heinäkuussa moni yritys

tekee tilin jolla se voi pitää palvelua ympärivuoden

6.Moni keskustan liikkeistä sulkee oviaan asiakaspulan johdosta ja kaupungin päättämättömyyden

takia. Lopettamisvauhti näyttää kiihtyvän. Kaupungin strategioissa on kyllä vahva kirjaus

keskustan elinvoiman kehittämisestä, mutta kongreettisia

toimenpiteitä sen edistämiseksi ei ole näkynyt. Tarvitaan syvällisempää ja oikeaa yhteistyötä

kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Yhdessä olemme enemmän.

ps. Tämä keskustan hiljeneminen on tapahtunut ennen Prisman tuloa

Mihin menet ABC-liikennemyymälä?

Olen ollut mukana kehittämässä, luomassa ABC konseptia. Tärkeimpiä menestystekijöitä olivat mm. Hyvä sijainti ,siisteys (wc,pöydät, noutopöytä), ruokatarjonta (lapsiperheille sopivaa, paikallisuutta hyödyntävää)market jossa myös autotarvikkeita, lasten leikkipaikka, edulliset hinnat (bensa bomuksen jälkeen paikkakunnan edullisinta) toimiva P-kenttä (henkilöautot,perhepaikat,linja-autot,rekat, pyörätelineet, koiraparkki). Yksi kilpailuetu oli myös se että kaikkia palvelut ovat saman johdon alla. Tähän saakkahan ketjun menestys on ollut hyvä, vain muutama yksikkö on lopetettu. On kehitetty ABC-mobili, ympäristöystävällisempi polttoaine, sähköauton latauspisteitä, rahtaripalveluita, ruokamarkettia, autopesua, asiakaspalautetta, jopa Tosi-TV-tarinoita jne.

Nyt kuuluu kuitenkin huolestuttavia tietoja, kokemuksia eri puolilta Suomea, tutuilta asiakkailta ja aikaansa seuraavilta S-Ryhmän seniorijohtajilta. Hintataso on nousut eikä ole monessakaan paikassa kilpailukykyinen,, wc:t ja pöydät epäsiistejä, noutopöytä vajaa ja epäsiisti, jokaisella ABC:llä. on sitä samaa ”mössöä” ruokaa, P-alue sekava, opastus vajaata jne.

Onko näiltä nuorilta johtajilta, jotka ovat tulleet menestyvään ketjuun, perusasiat unohtuneet? Onko keskitytty liikaa uusien konseptien kehittämiseen? ABC mobililla voi jo tilata ruuatkin ennakkoon, mutta se ei siivoa wessoja, noutopöytää eikä pöytiä. Se ei täydennä noutopöytää, se ei lyhennä ja nopeuta kassajonoja, se ei hymyile eikä kiitä asiakkaita. Varmasti monessa yksikössä kaikki toimii, mutta on liiian monta jossa ei toimi ja se vaatii ketjujohdon valvontaa, ohjausta, ryhtiliikettä. Palautetta on kerättävä aktiivisemmin ja siihen on myös reagoitava heti. Asiakaspalaute on yrityksen paras kehitysmoottori.

Kouvolan asuntomessuilla 2019 nähtyä, koettua

Lahden suunnasta opastus messuille oli vaatimatonta. Raviradan pysäköintialue ja sieltä kuljetukset mesualueelle ja takaisin toimivat hyvin. Mieltä lämmitti kaupaungin keskustan palveluiden huomioiminen pysähdyspaikkana ja auton kuulutuksissa. Olin pioneerina Korialla 1965 ja etsin vanhaa varuskunnan sairaalaa, koska olin siellä lääkintäaliupseerina. Sairaalaa ei löytynyt, ilmeisesti purettu ja tilalle rakennettu kerrostalo. Osa varuskunnan tiilirakennuksista oli uusiokäytössä. Messualueen rakentaminen oli toteutettu väljästi, vanhaa ja luontoa kunnioittaen.

Lahden messuosasto 

Kysyin ennen messuja virkamiehiltä että näkyyhän siellä Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Vastattiin että kyllä varmasti näkyy. Nyt voin todeta että ei näkynyt. Opas kertoi että osaston yhdellä seinällä olevat maljakot joissa oli viherkasveja kertovat ympäristöpääkaupungista. En ymmärtänyt ja uskon että tavallinen messukävijä ei ymmärtänyt eli ei tiedostanut että Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Olin pettynyt kaupungin toimiin. Juhlapuheissa hehkutetaan mutta käytännön toteutukset puhuvat toista. Miksi tämäkin mahdollisuus jätettiin hyödyntämättä?

Heinolan messuosasto 

Heinolan messuosasto oli toteutettu yhdessä Asikkalan ja Hollolan kanssa. Hyvä. Valitettavasti Heinolan osalta toteutus oli vaatimattomampi. Ei ollut esitteitä uusista asuinalueista eli niistä joihin haluttaisiin uusia asukkaita. Olisi voinut olla hintavertailu kolmiosta pääkaupunkiseudulta ja Heinolasta virran rannalta jne. Olisi voinut olla video Heinolan vahvuuksista. Virkamiehet eivät olleet vaivautuneet messuosastolle esittelemään. Kiinteistövälittäjätkin olisivat voineet olla vuoron perään esittelemässä Heinolan edullista ja monipuolista asuntotarjontaa. Asunnonvaihtoa suunnitteleville olisi pitänyt olla joku kilpailu jotta olisi saatu yhteystiedot talteen myöhempää hyödyntämistä varten. Nyt ei mahdollisuuksia osattu hyödyntää.

Paras panostus oli Asikkalalla, asiantuntijoita paikalla ja riittävästi monipuolisia esittteitä kunnan tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Osa esitteistä oli toteutettu talkoovoimin. Hyvää yhteistyötä kotikunnan hyväksi.

Kaupunginosa vai kylä?

Kun Nastola liittyi Lahteen niin Nastolan alueella on edelleen kyliä ja Lahden alueella kaupunginosia. Pitäisikö nimet yhdenmukaistaa? Minun mielestäni pitäisi. Kaupunki voisi muodostua keskustasta ja sen ympärillä olevista, elävistä kylistä ja haja-asutusalueesta.

Kylällä on myönteisempi imago kuin kaupunginosalla. Kylät ova yhteisöllisempiä. Siellä sanotaan kaikille vastaantuleville päivää, siellä autetaan naapuria, järjestetään talkoilla yhteisiä tapahtumia, pidetään kylällä olevien palvelujen puolta jopa ”taistellaan” niiden puolesta, koulun, päiväkodin, kaupan, kirjaston, linja-autovuorojen jne. Menestyvillä kylillä on oma kyläyhdistys ja oma ”kyläpäällikkö”ja hyvä yhteishenki.. Kaupungin viranhaltijat voivat eri uudistuksista kysyä suoraan kyläyhdistyksen kautta alueen asukkaiden mielipidettä, se parantaa kaupungin demokratiaa. Kaupungille valitaan kylien yhteyshenkilö, kyläasiamies. Kylälle on helpompi laaatia oma viisivuotinen, persoonallinen kyläsuunnitelma yhdessä kaupungin kanssa. Tulevaisuudessa kyläorganisaatio voisi hoitaa vapaaehtoisuuden pohjalta monia palveluja kyläläisille, joita kaupunki ei enää pysty järjestämään.

Kaupunginosissa asuvat eivät koe samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin kylällä asuva. Siellä harva tervehtii vieraita vastaantulevia, siellä naapurin auttaminen on harvinaista, siellä ei ole tilaisuuksia jossa kaupungiosalaiset tapaisivat toisiaan, siellä harvoin on ”taistelua” oman alueen palvelujen puolesta, siellä ei useinkaan ole kaupunginosayhdistystä. Kaupungin virkamiesten on vaikeampaa saada nopeasti alueen asukkaiden mielipidettä aluetta koskevaan asiaan. Kaupungiosat ovat monesti persoonattomampia kuin kylät. Kaupunginosissa odotetaan että kaupunki tuottaa ja järjestää kaikki palvelut. Asukkaiden omatoimisuus on vähäistä.

Tänään haikaillaan yhteisöllisyyden perään myös Kouvolan asuntomessuilla. Moni ihailee esimerkiksi Vuolenkosken kylän aikaansaannoksia, rivitalot, uudet asukkaat, koulun kasvavat oppilasmäärät,pyörätiet, satama, paloasema, liikutahalli jne. Eikö Lahdenkin kannattaisi luoda sellaiset puitteet kylille ja kaupungiosille jossa samanlainen kasvu kuin Vuolenkoskella olisi mahdollista? Miettikää päättäjät. Elävät kylät houkuttelevat myös uusia asukkaita.  Kehitystä ei tapahtu ilman muutosta.

Heinolan elinvoimatoimi ei tue keskustan kehittämistä

Olen monta vuotta esittänyt yleisökirjoituksissa ja keskusteluissa kaupungin virkamiesten kanssa vaihtoehtoja Heinolan keskustan kehittämiseen. Esitykset eivät ole edenneet, ilmeisesti esittäjä on väärä henkilö.Yksi vaihtoehto on moottoritieltä ABC:lle ja Citymarkettiin (ja myöhemmin Prismaan) poikkeavien asiakkaiden ohjaaminen keskustan kautta takaisin moottoritielle. Tähän yksi väline on nykyaikaiset LED-valotaulut. Kysyn alkuvuodesta kaupungin elinvoimajohtajalta kaupungin kiinnostusta hankkeeseen. Kaupunki ei ole kiinnostunut hankkeen tukemisesta, mutta voisi varata yhden mainospaikan jos sellainen tulisi. En masentunut vaan jatkoin yhteistyökumppanin etsimistä. Yhteistyökumppaniksi löytyi Esadigital Oy. Neuvottelimme ja sovimme 3.6.2019 kaupungin teknisen toimen kanssa sijoituspaikat joissa hankkeen tavoite toteutuisi. Kaupungin edustajat lupasivat luonnostella vuokrasopimuksen ja viedä sen kesäkuun lautakunnnan kokoukseen. Hankkeesta ei ole mitään kuluja kaupungille, vaan pientä vuokratuloa ilmaisten mainosten muodossa. Esitystämme ei käsiteltykään lautakunnan kokouksessa koska elinkeinojohtajalla oli Lahden Pelicansin LED-tauluhanke moottoritien varteen ja kun siihen ei ELY keskus lupaa myönnä, hän halusi taulun luvalliseen paikkaan. On ihmeellistä miksi Lahden Pelicansin hanke kiinnosti enemmän elivoimajohtajaa kuin Heinolan keskustan kehittämistä ja yrittäjiä tukeva hanke. Tietääkseni Pelicansin taulu ei ohjaa asiakkaita Heinolan keskustaan koska siihen myydään mainoksia koko Suomen ja Lahden alueelta. Väitetään että Pelicans hanke välillisesti tukee myös Peliittoja, hyvä niin. Toivottavasti molemmat hankkeet toteutuvat. Aika kuluu ja keskustan liikkeet kärsivät asiakaspulasta.

Mitä Sinä teet ympäristöpääkaupungin hyväksi?

Näppispalstoilla ja Facebookin sivuilla arvostellaan Lahden ympäristöpääkaupungin 2021 anomista ja sen saavuttamista. Osa meistä katsoo vain omia ”varpaitaan” eikä osaa nähdä kauas tulevaisuuteen. Osa meistä osaa arvostella ja moittia kaikkia uusia asioita, mutta heillä ei ole esittää mitään vaihtoehtoa. Väitetään että ympäristöpääkaupunki statuksesta ei ole mitään hyötyä vain kuluja. Näin onkin jos ei tehdä mitään tai jos vain odotetaan mitä kaupunki tekee meidän verorahoilla. Pitää saada aikaan positiivinen kierre, pitää nähdä mahdollisuudet. Jokaisen kaupunkilaisen tulisi miettiä mitä minä voisin tehdä ympäristöpääkaupungin hyväksi. Tähän projektiin pitää saada kaikki mukaan, myös ympäristökunnat. Jokaisen pitää kokea yhdessä tekemisen ja onnistumisen fiilis.

Kaupunki voisi koota ideointiryhmän eri toimijoista, jossa ideoitaisiin toimenpiteitä eri toimijoille:

kaupungille, yrityksille,yhdistyksille, seurakunnalle, omakoti-ja rivitaloasukkaille, kerrostaloasukkaille, oppilaitoksille, tapahtumien järjestäjille, urheiluseuroille jne. Jokaisen työ pitää tehdä näkyväksi ja sitä pitää arvostaa. Eri toimijoiden tekemistä toimenpiteistä pitää lehdistön kertoa kaikille. Hyvät esimerkit kannustavat muitakin mukaan. Tähän jatkoksi sopii hyvin jo aikaisemmin esittämäni Suomen Luomupääkaupunki 2022-hanke.Yhdessä olemme enemmän.

Lahti- Suomen Luomupääkaupunki 2022?

Luomupekka onnittelee Euroopan ympäristöpääkaupunkia, Lahtea 2021. Tässä yksi lattiatason kehittämisidea. Aamulenkillä olen tavannut monia eri ikäisiä henkilöitä, jotka vapaaehtoisesti keräävät roskia. Esitän että näitä vapaaehtoisia etsitään lisää ja heille teetetään vihreät liivit joissa esim. teksti”Euroopan ympäristöpääkaupungin TEKIJÄ” Kaupungin organisaatiosta nimetään yhteyshenkilö joka hyväksyy ja luetteloi ”Tekijät” ja heidän alueensa. Tekijät välittävät kentältä tietoa yhteyshenkilölle, missä iso kasa roskia haettavaksi, missä roskakori rikki ja mistä se puuttuu jne.

Haastavia tavoitteita pitää olla. Seuraava tavoite voisi olla ”Lahti-Suomen luomupääkaupunki 2022”. Tällä hetkellä se on Kiuruvesi. Lahdella on hyvät edellytykset saavuttaa tavoite, jos yhteistyötä ja päätöksiä saadaan aikaan. Seuraavassa muutamia toimenpide-ehdotuksia:

-tavoitteen saavuttamiseen haastetaan kaupunki, kunnat, MTK, kaupan ketjut, alan

oppilaitokset,yrittäjäjärjestö, alan yritykset, Luomuliitto

-kaikkiin kaupungin ruokapalveluihin hankitaan lähiruokaa-luomua Päijät-Hämeen alueelta,

Tämä tukee nykyisiä yrityksiä ja luo alueelle uusia yrityksiä, tuottajia.

-koululaiset tekevät keväällä retkiä tiloille joista heille toimitetaan ruuan raaka-aineita, näin he 

 oppivat tietämään mistä ruoka tulee ja miksi kannattaa syödä kotimaista

-kaupan ketjut ja ruokaravintolat kilpailevat siitä kenellä on eniten tuotteita Päijät-Hämeen alueelta

-torin ympäristöön pitää synnyttää Lähiruoka-Luomukauppa ja -ravintola tai hallista tehdään

lähiruoka-luomuhalli

-aktivoidaan metsämarjojen keräämistä ja järvikalojen kalastusta ja hyödyntämistä

-Messukeskuksessa järjestetään vuosittain Päijät-Hämeen lähiruoka-luomumessut

-Hyödynnetään EU:n ja Suomen hallitukset lähiruoaohjelmia ja hankkeita

-Kaupungin rajoille kyltti "Tervetuloa Euroopan ympäristöpääkaupunkiin"

-Lehdistö aktiivisesti esittelee ja kannustaa edelläkävijöitä, tuottajia, yrityksiä, lahtelaisia

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

-Lähiruokatori Heilan synnyttäjä, lähiruokayrittäjien valmentaja, innovaattori

-kokemukseni.ideani,toimintatarmoni ovat käytettävissä tavoitteen saavuttamiseksi

Heinolan tori eläväksi?

Torikauppa hiljenee, kauppiaat ikääntyvät, kaupunkilaisilla ei ole enää isoa tarvetta käydä torilla. Marketeista, lähikaupasta, kioskeista ja netistä saa tarvitsemansa.

Heinolan toria on yritetty kehittää toistakymmentä vuotta: on pari toriparkkisuunnitelmaa, on esiintymislavasuunnitelma, on torpalvelurakennuksen uusimissuunnitelma, on kivetyksen uusimista, on jopa suunnitelma torin siirtämiseksi satamaan jne, Suomen Joulupuukaupungin valot syttyivät torin ympäristön puihin lähes kymmenen vuotta sitten. Päättäjät torppaavat hyvät ideat. Mitä nyt pitäisi tehdä?

1. Torin ympäristön puut ovat kuin risukasoja, ne pitää siistiä ja valot asennettava uudestaan, kiertäen paksumpien oksien ympäri.
2. Kolmasosa torista pitää varata tapahtuma-alueeksi, johon rakennetaan esiintymislava jossa valmiina äänentoisto ja valaistus sekä laajentamismahdollisuus. Käyttöä markkinoidaan yhdistyksille, kesäteattereille, yrityksille, oppilaitoksille, seurakunnalle. Torin vuokra Kaupunkisydän ry:lle puolitetaan ja toripaikkahintoja lasketaan 25%:lla. Kaupunki yhdistyksen jäseneksi ja toimintaan mukaan.
3. Markkinapäivinä P-alue käyttöön ja kävelykadun toinen laita 3x3m toripaikkoja
4. Torin kadunpuoleiselle sivustalle kevyt (lasi-puu) ”kauppahalli” josta vuokrataan paikkoja päiväksi,viikoksi,kuukaudeksi sateelta ja lumisateelta suojassa. Sen voisi toteuttaa Ok Hämeenmaa lahjaksi lähiyrittäjille.
5. Torin valaisinpylväisiin kesäksi kukkalaitteeet ja tapahtuma-alueelle kukkatornit (malli Lahden tori, kuva alla)
6. Rakennetaa esim. 6x12m luistelukaukalo jossa voi luistella kesällä ja talvella, ei tarvita jäätä
7. Suunnitellaan torille lintuaiheinen patsas vesiympäristöön (=Lintutarhan opaste)
8. Torille Led-valotaulu jossa kerrotaan sen päivän ja huomisen tapahtumat
9. Torille ja ympäröiville kauppaliikkeille yhteinäiset, asiakasystävälliset aukioloajat
10. Kannaustetaan keskusta ulkoluolella olevia liikkeitä tekmeään tuote-esittelyitä torilla sesonkiaikaan (esim.veneet, puutarhakoneet, polkupyörät jne.)