Näin
selätin syövän
Minulta
leikattiin peräsuolen syöpä 22-30.12.2002 Meilahden sairaalassa, leikkauksen
suoritti Pekka Luukkonen. Olin hyvässä hoidossa. Myös Heinolan
terveyskeskuksessa olen saanut hyvää hoitoa. Sen jälkeen joka
uudenvuodenpäivänä kiitän lääkärihoitajia ja yläkerran Herraa lisäajasta, jota
nyt on jo kertynyt yli 20 vuotta. Seuraavassa kerron syitä selviämiseeni.
Ennen
leikkausta lääkärit pyysivät minut neuvotteluun. Heillä oli puhdas
ruutupaperilehtiö mukana, johon he piirtelivät eri vaihtoehtoja mitä
leikkauksessa voi tapahtua. He esittelivät myös eri hoitomuotoja ennen ja
jälkeen leikkaukset, joita he perustelivat ulkomaalisilla tutkimustuloksilla.
Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla kysyttiin minun mielipidettäni. Kerrottiin myös
avanteesta, että sen laitto väliaikaisesti ei olisi pakollista mutta se
auttaisi paranemista. Hyväksyin ehdotuksen. Avanne poistettiin puolen vuoden
jälkeen. Silloin ihmettelin neuvottelun tarpeellisuutta ja minun mielipiteideni
merkitystä. Nyt ymmärrän, tällä tavalla minut saatiin mukaan
tervehdyttämisprosessiin, Leikkauksen jälkeen lääkäri kertoi, että viiden
vuoden päästä tutkimusten mukaan puolet on haudassa, joilla on samanlainen
syöpä. Minä sanoin. että olen siinä puolikkaassa, joka selviää. Sitten lääkäri
totesi, että se on Sinun korviesi välistä niin, tarkoitti positiivista elämän
asennetta. Sanoin että asia sovittu.
Leikkauksen
aikoihin minulla oli ensimmäinen lapsenlapseni kolmevuotias. Päätin että haluan
nähdä. kun hän menee kouluun. Kun se toteutui, halusin olla hänen
rikkijuhlissaan. Kun sekin toteutui, halusin nähdä, kun hän valmistuu ammattiin
ja sekin on toteutunut. Seuraavan haaveena on olla hänen vihkiäisissään, uskon
että sekin tavoite toteutuu, tyttö on 22- vuotias ja seurustelee ihanan
poikaystävän kanssa. Vakavan sairaudenkin kohdatessa ihmisellä pitää olla
tavoitteita, silloin elämä kantaa.
Uskon että
selviytymiseeni vaikutti myös raparperi-koivunmahlamehun juonti viiden vuoden
aikana joka aamu. Terveellinen ruokavalio, ei punaista likaa, salaattia paljon
ja alkoholia minimaalisesti. Poistin myös työ- ja kotistressin. Vertaistuki oli myös korvaamaton. Olen syntynyt
Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä ja se on kannustanut minua liikkumaan ja
urheilemaan koko ikäni. Armeijassa Cooper-- testissä 3300m ja vielä 50v 3000m.
Tällä hetkellä sauvakävelyä noin 10km per päivä.
Näillä
keinoilla olen syöpäni selvittänyt ja elän normaalia eläkeläisen elämää 77v.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti