Kaupan katteet puhuttavat

Kyösti Kakkonen syyttää Suomenmaassa 16.10.22 kauppoja liian suurista katteista.

Kaupan eri tuoteryhmien hinnoittelu kertoimet ovat olleet samalla tasolla lähes vuosikymmeniä, jolloin kauppa teki paljon nykyistä enemmän töitä katteensa eteen. Henkilöstökulut olivat paljon nykyistä suuremmat, logistiikka oli moniportaista ja kallista, myymäläverkosto oli epätasaista, ketjujohtamista ei osattu, valikoimien hallinta ei toiminut, perinteiseen mainontaan uhrattiin paljon markkoja, tehtiin yksikkökohtaisia hankintasopimuksia, hävikki oli suurta, henkilökohtaista palvelua oli paljon. Kaupalle jäävä kate oli alhainen, monella tappiollinen.

Nykyset kaupan katteet ovat syntyneet tietoisen ja pitkäjänteisen työn tuloksena. Suurimmat hyödyt valtakunnan tasolla ovat tulleet logistiikasta, tietojärjestelmistä, ostojen keskittämisestä, itsepalvelun kehittämisestä, valikoimahallinnasta ja ketjujohtamisesta ja Plussa- ja bonuskorttien kehittämisestä. Tämä kehitys on tarkoittanut monen toimipaikan lopettamista, tappiollisesta toiminnasta luopumista, harha askelista luopumista ja keskittymistä tässä tapauksessa vain päivittäistavarakauppaan. On tullut takapakkia ja lunta tupaan, mutta on uskottu visioon, tavoitteisiin, on kuunneltu asiakkaita. Osaksi nyt korjataan pitkäjänteisen työn hedelmiä. Nykytilanne ei ole tullut sormia näpsäyttämällä, se on vaatinut yli kolmenkymmenen vuoden pitkäjänteisen työn. Esimerkiksi S-ryhmä käyttää katteensa, voittonsa toiminnan keittämiseen, omistajiensa hyvinvoinnin parantamiseen, se parantaa aluetaloutta. Se ei mene veroparaatiseihin eikä kauppiaiden, toimitusjohtajien taskuun. Henkilöstä saa tulospalkkionsa sopimusten mukaan.

Nyt pitää kysyä mitä ruokaketjun muut osat elintarviketeollisuus ja tuottajat ovat tehneet samana aikana? On lopetettu ja yhdistelty teollisuuslaitoksia, maatiloja on poistunut tuotannosta paljon, pienemmästä päästä. Miten on kehitetty tuotantolaitosten ja maatilojen sisäistä toimintaa, kuka sitä on johtanut? Onko hyödynnetty ketjujohtamisen tuomia hyötyjä? Kuka on johtanut koko ruokaketjun tuloksellista toimintaa? Miksi yhteistyö ruokaketjussa ontuu? Syytellään vain toisia. Asia ei hoidu vain uusia lakeja säätämällä. Tässä ei auta poliitikkojen puheet, lupaukset ja uhoamiset tarvitaan oikeita ruokaketjun asiantuntijoita. Jokaisen ketjun osan pitää jatkossa saada työstään vastaava osuus katteesta, oman kehittämistyönsä jälkeen. Pitää tehdä koko ruokaketjun selonteko seuraavalle viisivuotiskaudelle yhdessä yliopistojen kanssa.