S-Kauppa saa parhaat liikepaikat kunnissa?

Otsikon väite elää tänäänkin monen suomalaisen mielessä, hän uskoo kateellisten kilpailijoiden väitteisiin. Kunnan vapaat liikepaikkatontit ovat olleet monesti vuosia vapaana S-kaupan kilpailijoidenkin ostettavissa. Esimerkiksi liikennemyymälöiden paikat moottoriteiden varsilla eivät menneet kaupaksi kilpailijoille koska heillä ei ollut sopivaa liike-ideaa, konseptia. Näin kävi esimerkiksi Heinolassa. Samalle tontille olisi tarvittu kolme eri yrittäjää, bensanjakelu, korjaamo, ravintola/kahvila. S-Ryhmä kehitti tällaisille tonteille toimivan liike-idea eli ABC-liikennemyymälät, joissa tontilla oli vain yksi yrittäjä, alueosuukauppa. Lisäksi ABC kiinteistössä moni yksityisyrittäjä hyödyntää syntynyttä asiakasvirtaa. ABC-liikennemyymälä on monessa pienessä kunnassa merkittävä palvelu kuntalaisille ja moottoritiellä kulkijoille.

Autotavaratalotontit määritellään jo maakuntakaavoissa. Kunnat suunnittelevat palvelurakenteensa kehittämistä aktiivisempien toimijoiden kanssa. S-Ryhmän alueosuuskaupat ovat olleet aktiivisempia. Kesko menetti mahdollisuutensa maakunnissa lopettamalla alueorganisaationsa. Pääkonttoritasolta maakuntien liikepaikkojen hankinta oli hankalampaa. Nopeimmat söivät hitaat. Tästä on turha syyttää kunnan päättäjiä ja S-ryhmää. Suurin osa ABC:n liikepaikoista on ostettu yksityisiltä ei kunnalta. Jos liikepaikkojen myöntämisessä olisi ollut jotakin suhmurointia, oikeusprosessit olisivat käynnissä. Esimerkiksi Heinolassa ensimmäisen automarketpaikan sai Keskon Citymarket ja osa päättäjistä on vuosia vastustanut Prisman tuloa Heinolaan. Alueosuukaupan vahvuutena on ollut laaja omistajakunta, jäsenet, hyvät konseptit ja osaaminen. Osuuskapan voitto ei mene omistajien eikä johtajan taskuun vaan se pääosin käytetään toimipaikkojen kehittämiseen ja uusien rakentamiseen.