Diabeteksen tulevaisuus ja Sote?
Diabeetikkoja oli Suomessa 186544 vuonna 1998 ja vuonna 2007
heitä oli jo 295254, joista suurin osa eli 252706 oli 2.tyypin. Diabeetikkojen
kustannukset olivat 2007 yhteensä 1304 miljoonaa euroa. Diabeetikkojen sairaanhoidon
kustannukset 2007 olivat 8,9% terveydenhuollon menoista, tänään ne ovat jo
lähes 15% . Diabeetikkojen määrä ja kustannukset kasvavat joka vuosi. Diabeetikkojen
määrä on tänään lähes 400000 ja kustannukset yli 2000 miljoonaa euroa.
Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen
lisäsairaudet ja taata potilaan oireettomuus sekä elämän laatu. Diabeteksen
liitännäissairaudet ovat: sydän -ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet,
silmän verkkokalvosairaudet ja hermomuutokset. Hoidon perustana on ruokavalio
ja liikunta. Diabeteshoidon onnistumiseen eniten vaikuttaa itse potilas.
Hoitotavoitteet sovitaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle. Potilas käy
normaalisti lääkärin ja diabeteshoitajan vastaanotolla 3-6 kuukauden välein.
Tämä nykyinen järjestelmä on hidas ja potilas saa ohjausta liian harvoin.
Nykyjärjestelmä ei hyödynnä tämän päivän tietotekniikan tarjoamia
mahdollisuuksia.
Esimerkiksi Quattrofolia ja Neliapila ovat kehittäneet ja
testanneet verkkoselaimessa toimivaa omahoitosovellutusta. Ohjelma motivoi
potilasta paremmin kuin nykyinen ruutuvihkoseuranta. Ohjelman kautta potilas
saa apua ja tukea viikottain hoitohenkilökunnalta joka myös seuraa potilaan
omahoitoa. Ohjelma tarjoaa potilaalle viikottaiset ja päivittäiset
mittaustulokset graafisesti esitettynä, liikunnan määrän, ateriat, insuliinin
pistosmäärät jne. Nämä tiedot motivoivat, ohjaavat ja helpottavat potilaan
omahoidon kehittämistä. Itselläni on tästä parin vuoden kokemus.
Hoitotasapainoni on parantunut. Tällä järjestelmällä vältetään
liitännäissairauksia ja säästetään kasvavia kustannuksia. Se on investointi
tulevaisuuteen.
Hallitus on kirjannut ohjelmaansa Sote -uudistukseen mm.
tietotekniikan hyödyntämisen ja yhtenäistämisen. Toivon että nämä kokemukset
kannustavat hyödyntämään jokaisella sote- alueella lähes valmiita
omahoitosovellutuksia. Tämä on yksi hyvä keino saada varsinkin nuoret potilaat
kiinnostumaan omahoidosta.
Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila, 1-tyypin diabeetikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti