keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Diabeteksen tulevaisuus ja Sote?


Diabeteksen tulevaisuus ja Sote?

Diabeetikkoja oli Suomessa 186544 vuonna 1998 ja vuonna 2007 heitä oli jo 295254, joista suurin osa eli 252706 oli 2.tyypin. Diabeetikkojen kustannukset olivat 2007 yhteensä 1304 miljoonaa euroa. Diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset 2007 olivat 8,9% terveydenhuollon menoista, tänään ne ovat jo lähes 15% . Diabeetikkojen määrä ja kustannukset kasvavat joka vuosi. Diabeetikkojen määrä on tänään lähes 400000 ja kustannukset yli 2000 miljoonaa euroa.

Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen lisäsairaudet ja taata potilaan oireettomuus sekä elämän laatu. Diabeteksen liitännäissairaudet ovat: sydän -ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet, silmän verkkokalvosairaudet ja hermomuutokset. Hoidon perustana on ruokavalio ja liikunta. Diabeteshoidon onnistumiseen eniten vaikuttaa itse potilas. Hoitotavoitteet sovitaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle. Potilas käy normaalisti lääkärin ja diabeteshoitajan vastaanotolla 3-6 kuukauden välein. Tämä nykyinen järjestelmä on hidas ja potilas saa ohjausta liian harvoin. Nykyjärjestelmä ei hyödynnä tämän päivän tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Quattrofolia ja Neliapila ovat kehittäneet ja testanneet verkkoselaimessa toimivaa omahoitosovellutusta. Ohjelma motivoi potilasta paremmin kuin nykyinen ruutuvihkoseuranta. Ohjelman kautta potilas saa apua ja tukea viikottain hoitohenkilökunnalta joka myös seuraa potilaan omahoitoa. Ohjelma tarjoaa potilaalle viikottaiset ja päivittäiset mittaustulokset graafisesti esitettynä, liikunnan määrän, ateriat, insuliinin pistosmäärät jne. Nämä tiedot motivoivat, ohjaavat ja helpottavat potilaan omahoidon kehittämistä. Itselläni on tästä parin vuoden kokemus. Hoitotasapainoni on parantunut. Tällä järjestelmällä vältetään liitännäissairauksia ja säästetään kasvavia kustannuksia. Se on investointi tulevaisuuteen.

Hallitus on kirjannut ohjelmaansa Sote -uudistukseen mm. tietotekniikan hyödyntämisen ja yhtenäistämisen. Toivon että nämä kokemukset kannustavat hyödyntämään jokaisella sote- alueella lähes valmiita omahoitosovellutuksia. Tämä on yksi hyvä keino saada varsinkin nuoret potilaat kiinnostumaan omahoidosta.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila, 1-tyypin diabeetikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti