Pikkukaupunkien torien kehittäminen 2017-2018

Suomessa pienissä kaupungeissa ja kirkonkylissä toritoiminta on hiljentynyt huolestuttavasti. Tämä on taas puolestaan hiljentänyt kaupunkien ja kirkonkylien keskustojen liike-elämää. Osasyynä kehitykseen on torikauppiaiden ikääntyminen ja harventuminen sekä torielämän pysähtyneisyys. Torit eivät ole riittävästi uudistuneet eivätkä kehittäneet uusia toimintatapoja ja yhteistyömalleja. Mökkiläisetkin hakeutuvat laajempien valikoimien äärelle, isoimpiin kaupunkikeskustoihin.

Heinolan kaupunki on parhaillaan tarkistamassa keskustan kaavaa ja torin uudistamista. Nyt on hyvä aika toimia.

Heinolan KaupunkiSydän ry voisi kehittää uudenlaista toritoimintamallia seuraavasti:

1.Tiivistetään yhteistyötä kaupungin kanssa

    -rakennetaan torille pysyvä kaupungin infopiste jota pyöritetään yhteistyössä kaupungin kanssa

    -yhdistys hoitaa kaupungin toimeksiannosta kaupungin keskustan pysäköintivalvontaa

    -torin uudistamisessa hyödynnetään yhdistyksen esittämiä ideoita (ohjelmalava, äänentoisto jne.)

    -kaupunki tulee yhdistyksen jäseneksi ja kaupungin edustaja hallitukseen

2.Tiivistetään yhteistyötä keskustan kivijalkakauppiaiden ja torikauppiaiden kesken

    -yhteiset tapahtumapäivät (markkinat, kesä- ja joulukauden avaukset, muotinäytökset, tuote-esittelyt)

    -yhteismarkkinointi paikallislehdessä, yhteiset aukioloajat tapahtumissa, ”Korttelitori” idean hyödyntäminen

    -keskustan laidoilla olevat yritykset esittelevät toimintaansa torilla ”Taivaskattoinen Kauppakeskus” teemalla

    -torille iso sähköinen infotaulu jossa kerrotaan tapahtumista, tarjouksista, tuote-esittelyistä jne.

3.Kehitetään sunnuntaitoria

   -uudenlainen kirppiskonsepti (autokirppis, pöytäkirppis, telttakirppis, yhdistyskirppis, opiskelijakirppis)

4.Nettisivujen ja facebookin hyödyntäminen

   -viikottainen ajan tasalla pito, torin ympäristön yritykset mukaan, koko kaupungin tapahtumakalenteri

   -nettikameralla suoraa kuvaa torilta 7/24h

5.Muut kehittämisideat

   -Lapsille leikkipaikka, polkuautot, talvella luistelualue-jääliukumäki, lapsiparkki tunniksi jne.

   -viihtyvyyttä parannetaan, katoksilla, kukkaistutuksilla ja istumapaikoilla - penkeillä

   -torin tarjontaa monipuolistetaan, pyöritetään polkupyörien vuokrausta

   -lisätään yhteistyötä keskustassa toimivien yhdistysten kanssa

Miksi kuntapäättäjät haluavat mukaan osuuskauppojen päättäviin elimiin?

Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti 28.4. kunnanvaltuutettujen osuudesta osuuskauppojen edustajistoissa.

Onko väärin jos kunnanvaltuutetut haluavat osallistua ja valvoa usein alueensa suurimman kauppaketjun toimintaan ja kehittämistä? Ei kai se ole S -Ryhmän vika jos kunnanvaltuuston jäsenet hakeutuvat myös osuuskaupan edustajistoon ja sitä kautta haluavat vaikuttaa kotikuntansa kehittymiseen? Se rikastuttaa kunnanvaltuutetun asiantuntemusta. Me tarvitsemme enemmän aktiivisia, monenlaiseen toimintaan osallistuvia kuntapäättäjiä. Yksin puolueiden hallintoelimissä toimiminen antaa liian suppean kuvat kunnan kehittämismahdollisuuksista . Uskon että monen arvostelijan mielessä on kateus ja väärää, kuviteltua tietoa. Eikö ole normaalia että jokaisen yrityksen omistajat pitävät yrityksensä puolia, tietysti laillisin keinoin?  Osuustoiminta yritysmuotona ei voi olla huonommassa  asemassa kuin osakeyhtiö.

Osuuskaupat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä joissa voitot käytetään yrityksen ja sen toimialueen kehittämiseen, ne eivät mene johtajien taskuihin. Ylin päättävä elin on vaaleilla valittu, jäsenistä koostuva edustajisto. Kilpailevat kaupparyhmät toimivat toisenlaisien periaatteiden mukaan. Heillä asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ja voitonjako ovat erilaiset.

Syyllistämisen sijaa tarvitsemme enemmän kannustusta yhteistyöhön. Esimerkiksi ABC ketjun yksiköt ovat parantaneet monen pienen kunnan palveluja.  Saman katon alla toimivat monet yksityisyrittäjät. Samoin monen Prismakeskuksen sisällä toimivat monet yksityisyrittäjät, hyödyntävät Prisman asiakasvirtaa. Yhteistyöstä hyötyvät osuuskauppa, yksityisyrittäjät ja kunnan asukkaat. Yhdessä olemme enemmän.

Uusi talkooyhteistyömalli

         

                                                                                                                                                                  Kuvan kylätalokin on talkoilla kunnostettu

Tapio Koskinen kirjoitti 23.4 ESS:ssa ”Talkooyhteistyö ei kelvannut kaupungille”. Harvoin kaupungin virkamiehet ottavat toimeksiantoja lehden yleisönosastolta, ne pitää esittää suoraan ko. virkamiehelle. Minulla on myönteisiä kokemuksia talkooyhteistyöstä Heinolan kaupungin kanssa. Yhteistyömalli perustuu siihen, että kaupunki ja kyläyhdistys tai kaupunginosayhdistys toteuttavat yhdessä sovitun, rajatun projektin. Esimerkiksi siivoustalkoisiin kaupunki tuo roskalavat, haravat, jätesäkit ja kyläyhdistyksen jäsenet tekevät työn. Yhdistysten jäsenet eli alueen asukkaat ovat kiinnostuneet oman asuinalueensa viihtyisyydestä ja siksi tulevat mukaan talkoisiin. Kylä- ja kaupunginosayhdistys on sopiva organisaatio toteuttamaan asuinaluettaan koskevia projekteja kuten pusikkojen raivauksia, siivouksia, laiturien, leikkipaikkojen, kuntopolkujen, kylätalojen kunnostuksia. Virkeiden eläkeläisten määrä kasvaa, monet heistä tarvitsevat jotakin hyödyllistä tekemistä. Tarvitaan vain jokaiseen yhdistykseen yksi ”kylähullu” joka ryhtyy toimeen ja saa muut mukaan. Esimerkiksi Heinolan asuntomessualueelle muualta muuttanut ”ujo” pariskunta kertoi myöhemmin, että kyläyhdistyksen talkoot auttoivat heitä kotoutumisessa.

Kaupungin pitää myös ymmärtää, että aktiiviset kylä- kaupunginosayhdistykset ovat voimavara kaupungille jota pitää osata hyödyntää. Ei odoteta eikä vaadita vain kädet taskussa kaupungilta rahaa, palveluja. Ryhdytään itse töihin asuinympäristön hyväksi. Kaupunki voisi vuosittain palkita aktiivisemman yhdistyksen ja yhdistys voisi laittaa raivaamansa ja siivoamansa alueen reunalle kyltin, jossa kerrotaan ketkä alueen ovat kunnostaneet. Laitetaan hyvä kiertämään ja parannetaan yhteisöllisyyttä.

Aluejohtokunta vai Kyläyhdistys?

Nastolassa toimivasta aluejohtokunnasta on hyviä kokemuksia. Vastaavat kokeilut eri puolilla Suomea ovat kuitenkin kuivuneet kokoon. Aluejohtokunta on ylhäältä määrätty toimielin alueelle ja sen onnistuminen on suurelta osin kiinni siitä millaisia jäseniä aluejohtokunnassa on. Usein aluejohtokunnan jäsenet nimetään poliittisin perustein. Lisäksi aluejohtokunta lisää kunnan/kaupungin byrokratiaa. Monesti aluejohtokunta toimii vain silloin kun sillä on riittävästi rahaa käytettävissä.

Mielestäni parempi tapa olisi hyödyntää jo olemassa olevia kylä-ja kaupunginosayhdistyksiä, jotka ovat syntyneet vapaaehtoisesti kylän asukkaiden aktiivisuudesta ja halusta vaikuttaa oman asuinympäristönsä viihtyisyyteen. Yhdistyksissä politiikka ei ole päällimmäisenä asiana. Yhdistykset parantavat ja kehittävät asuinalueensa yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä. Näiden yhdistysten hyödyntäminen olisi myös kunnalle/kaupungille edullisempaa panos-tuotos vertailussa. Kunnan lautakunnat velvoitettaisiin kysymään aina ko. kylän-kaupunginosan yhdistyksen mielipidettä -lausuntoa päätökseen joka koskee heidän asuinaluettaan. Kunta/kaupunki voisi vuosittain palkita aktiivisimman, omaa asuinaluettaan kehittäneen yhdistyksen. Uskon että tämä käytäntö synnyttäisi uusia yhdistyksiä myös niille asuinalueille joissa sitä vielä ei ole. Minulla on monia esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä kunnan ja kyläyhdistyksen kesken. On tehty pyöräteitä, teiden valaistuksia, luontopolkuja, kylätaloja niin että kunnan panostus on ollut alle puolet kustannuksista, kyläyhdistys on hankkinut lopun rahoituksen ja talkootyön.

Ei kannata aina odottaa mitä kunta/kaupunki tekee minun hyväkseni, kannattaa myös miettiä mitä minä voisin tehdä kotiseutuni hyväksi.

Kylien ja kaupunginosien kehittämisen puolesta

Luomupekka Rusila

Kierrätyksen vauhdittaminen, markkinointi

 
                                                                                                                                                       Kierrätyksen markkinointi ja vauhdittaminen voi olla myös hauskaa, erilaista, kuten kuvan kierrätysastia kadun varrella. Miksi Suomessa lähes kaikki on harmaata, taustaansa suolautuvaa,totista.
Tarvitaan uusia hauskoja ideoita, muotoilua,väriä joilla vedotaan myös nuorisoon, meidän tulevaisuuteen.

Toinen asia joka pitää muuttaa on "Kaatopaikoista "puhuminen. Niitä ei tulevaisuudessa ja osassa jo nyt, ole olemassakaan. Ne ovat kierrätyskeskuksia, tuotantolaitoksia, bisnestä. Tänään monella ns. kaatopaikalle menevästä massasta vain noin alle 10% menee "turpeeseen" eli yli 90% hyödynnetään.
Sana "kaatopaikka" antaa useammalle lukijalle vääränlaisen mielikuvan tämänpäivän todellisuudesta. Suomi on kierrätyksen johtava maa maailmassa.

Koulun seinät vai hyvä opetus?

Homekouluja  ja -päiväkoteja on ympäri Suomea. Suurin osa niistä on kunnan tai kaupungin rakentamia, rakennuttamia. Valmistumisen jälkeen ne ovat olleet kunnan, kaupungin hoidossa. Eli rakentamisen valvonta ja rakennuksen hoito ovat pettäneet, epäonnistuneet. SDP esittää että jatketaan samalla mallilla. Kunta ottaa lisää velkaa ja valtiovallalta odotetaan merkittävää tukea korjauksiin eli valtiokin ottaa lisää velkaa. Halutaan kasvattaa lapsillemme jäävää velkataakkaa entisestään. Miksi ei laajemmin selvitetä muita vaihtoehtoja?

Yksi uusi vaihtoehto on ns. elinkaarimalli, jossa rakentamisesta sovitaan vaikka 25 vuoden diili rakentajan kanssa. Elinkaarimallissa rakentaja vastaa myös kiinteistön hoidosta ja remonteista. Tilaajalle tulee vuosittain aina samansuuruinen hoitokustannus ko. kiinteistöstä, joten budjetointi on helpompaa, koska yllätyksiä ei tule. Kun kunta käyttää tätä mallia kaikessa rakentamisessa, kunnan organisaatiota voidaan keventää. Tällä mallilla kouluja ja päiväkoteja rakennetaan jo Kuopiossa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Hollolassa. Esimerkiksi Hollolassa kaksi koulua rakennetaan elinkaarimallilla ja leasing-rahoituksella. Tämä merkitsee että nämä kaksi koulua voivat vuosittain käyttää noin 700000 euroa enemmän opetuksen parantamiseen, tietokoneiden hankintaa, opettajien ja kouluavustajien palkkaamiseen. Eikö tämä malli ole vanhaa mallia parempi? Minun miestäni on.

 Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Toivon että uudet valtuutetut vaativat jatkossa virkamiehiltä vaihtoehtoisia esityksiä, uusia rakentamisvaihtoehtoja.

Lahden hallintouudistuksen vastustajien kriteerit

Väitetään että valtuutettujen vaikutusvalta kapenee. Minun mielestä se paranee kun asiantuntijalautakuntiin valitaan vain valtuuston jäseniä ja –varajäseniä, joilla on valtakirja äänestäjiltä.

Kun asiantuntijalautakuntien puheenjohtajat ovat myös hallituksen jäseniä hallituksen asiantuntemus päätöksenteossa vahvistuu ja nopeutuu. Kun lautakunnat valmistelussaan hyödyntävät kylä ja kaupunginosayhdistyksiä, demokratia laajenee.

Miksi ollaan huolestuneita vallan keskittymisestä lautakuntien puheenjohtajille? Onko muita syitä kuin kateus? Puheenjohtajathan edustavat asiantuntijalautakunnan päätöksiä ja esityksiä hallituksessa. He eivät ole yksivaltiaita. Jokainen menestyvä yritys, hallintoelin tarvitsee vahvan johtajan joka vie esimerkiksi lautakunnassa sovittuja asioita eteenpäin. Väitetään että johtamisen vahvistaminen perustuu suuriin palkkoihin. Eihän nämä puheenjohtajat päätä omista palkkioistaan, nehän päättää valtuusto.

Kaupungin menestyminen tulevaisuudessa vaatii nopeita, oikeita, asiantuntevia päätöksiä ja nopeaa tiedonkulkua. Maailma muuttuu ”Eskoseni”, kaupunki kasvaa, siksi meidänkin on muutettava toimintatapojamme ja pelisääntöjämme. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Yhdessä olemme enemmän.