Tapio Koskinen kirjoitti 23.4 ESS:ssa ”Talkooyhteistyö ei kelvannut
kaupungille”. Harvoin kaupungin virkamiehet ottavat toimeksiantoja lehden
yleisönosastolta, ne pitää esittää suoraan ko. virkamiehelle. Minulla on
myönteisiä kokemuksia talkooyhteistyöstä Heinolan kaupungin kanssa.
Yhteistyömalli perustuu siihen, että kaupunki ja kyläyhdistys tai
kaupunginosayhdistys toteuttavat yhdessä sovitun, rajatun projektin.
Esimerkiksi siivoustalkoisiin kaupunki tuo roskalavat, haravat, jätesäkit ja
kyläyhdistyksen jäsenet tekevät työn. Yhdistysten jäsenet eli alueen asukkaat
ovat kiinnostuneet oman asuinalueensa viihtyisyydestä ja siksi tulevat mukaan
talkoisiin. Kylä- ja kaupunginosayhdistys on sopiva organisaatio toteuttamaan
asuinaluettaan koskevia projekteja kuten pusikkojen raivauksia, siivouksia,
laiturien, leikkipaikkojen, kuntopolkujen, kylätalojen kunnostuksia. Virkeiden
eläkeläisten määrä kasvaa, monet heistä tarvitsevat jotakin hyödyllistä
tekemistä. Tarvitaan vain jokaiseen yhdistykseen yksi ”kylähullu” joka ryhtyy
toimeen ja saa muut mukaan. Esimerkiksi Heinolan asuntomessualueelle muualta
muuttanut ”ujo” pariskunta kertoi myöhemmin, että kyläyhdistyksen talkoot
auttoivat heitä kotoutumisessa.
Kaupungin pitää myös ymmärtää, että aktiiviset kylä-
kaupunginosayhdistykset ovat voimavara kaupungille jota pitää osata hyödyntää.
Ei odoteta eikä vaadita vain kädet taskussa kaupungilta rahaa, palveluja. Ryhdytään
itse töihin asuinympäristön hyväksi. Kaupunki voisi vuosittain palkita
aktiivisemman yhdistyksen ja yhdistys voisi laittaa raivaamansa ja siivoamansa
alueen reunalle kyltin, jossa kerrotaan ketkä alueen ovat kunnostaneet.
Laitetaan hyvä kiertämään ja parannetaan yhteisöllisyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti