Nastolassa toimivasta aluejohtokunnasta on hyviä kokemuksia.
Vastaavat kokeilut eri puolilla Suomea ovat kuitenkin kuivuneet kokoon.
Aluejohtokunta on ylhäältä määrätty toimielin alueelle ja sen onnistuminen on
suurelta osin kiinni siitä millaisia jäseniä aluejohtokunnassa on. Usein
aluejohtokunnan jäsenet nimetään poliittisin perustein. Lisäksi aluejohtokunta
lisää kunnan/kaupungin byrokratiaa. Monesti aluejohtokunta toimii vain silloin
kun sillä on riittävästi rahaa käytettävissä.
Mielestäni parempi tapa olisi hyödyntää jo olemassa olevia
kylä-ja kaupunginosayhdistyksiä, jotka ovat syntyneet vapaaehtoisesti kylän
asukkaiden aktiivisuudesta ja halusta vaikuttaa oman asuinympäristönsä
viihtyisyyteen. Yhdistyksissä politiikka ei ole päällimmäisenä asiana.
Yhdistykset parantavat ja kehittävät asuinalueensa yhteisöllisyyttä ja
talkoohenkeä. Näiden yhdistysten hyödyntäminen olisi myös kunnalle/kaupungille
edullisempaa panos-tuotos vertailussa. Kunnan lautakunnat velvoitettaisiin
kysymään aina ko. kylän-kaupunginosan yhdistyksen mielipidettä -lausuntoa
päätökseen joka koskee heidän asuinaluettaan. Kunta/kaupunki voisi vuosittain
palkita aktiivisimman, omaa asuinaluettaan kehittäneen yhdistyksen. Uskon että
tämä käytäntö synnyttäisi uusia yhdistyksiä myös niille asuinalueille joissa
sitä vielä ei ole. Minulla on monia esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä
kunnan ja kyläyhdistyksen kesken. On tehty pyöräteitä, teiden valaistuksia,
luontopolkuja, kylätaloja niin että kunnan panostus on ollut alle puolet
kustannuksista, kyläyhdistys on hankkinut lopun rahoituksen ja talkootyön.
Ei kannata aina odottaa mitä kunta/kaupunki tekee minun
hyväkseni, kannattaa myös miettiä mitä minä voisin tehdä kotiseutuni hyväksi.
Kylien ja kaupunginosien kehittämisen puolesta
Luomupekka Rusila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti