Miten hyödynnetään Heinolan kylpyläkaupunki historiaa?

Heinolan rata avattiin 1932 ja siitä alkoi Heinolan nousu. Radan ansiosta Heinola tuli lähemmäksi pääkaupunkiseutua, Viipuria, Lahtea. Uskon, että sama toistuu jos nyt Heinolan radalle saadaan henkilöliikenne takaisin. Olisi lottovoitto jos rataa vielä jatkettaisiin Mikkeliin saakka. Mitä nykyiset Heinolan päättäjät ja Heinolasta ääniä saaneet kansanedustajat tekevät tavoitteen saavuttamiseksi?

Heinolaa, Kylpyläkaupunkia, Siltojen kaupunkia markkinoitiin seuraavasti: pikkukaupungin rauhaa ja kauneutta, ympäröivää luontoa ja retkeilymahdollisuuksia. Nämä argumentit toimivat vielä tänäänkin, jos niitä osattaisiin käyttää johdonmukaisesti. Ne puhuttelevat ruuhka- Suomen asukkaita ja erityisesti matkailijoita isoissa kaupungeissa asuvia Japanissa, Kiinassa, Euroopassa, Venäjällä. Esimerkiksi kiinalaiset arvostavat Suomessa puhdasta luontoa, metsiä, järviä, nuotiopaikkoja, laavuja, talvella jäätyneitä järviä ja hiihtolatuja. Pekingissä on talviolympialaiset 2022 ja valtavat markkinat. Valtakunnallinen yhteistyö Kiinan kanssa on jo käynnistynyt. Valitettavasti Heinolan johto ei ollut mukana Päijät-Hämeen lähtölaukauksessa, seminaarissa Pajulahdessa.

Heinolan, Kylpyläajan matkaopas olisi hyvää oppia tämän päivän oppaiden tekijöille. Oppaassa ei kuntarajat korostu eikä näy, oppaan tarkoitus on helpottaa matkailijan arkea ja kokemuksia. Siellä kerrottiin myös ympäristön nähtävyyksistä, Vierumäen Urheiluopistosta, Urajärven ja Hartolan museoista, Iitin Mankalan koskista. Tämän päivän Päijät-Hämeen matkailuoppaista ja mainonnasta puuttuu Heinolan alue kokonaan. Tässä yhteistyöhengessä ollaan menty väärään suuntaan. Yhdessä olisimme enemmän, myös tänään ja huomenna. Herätys Heinolan matkailun markkinointigurut ja päättäjät.

Valitettavaa että parikymmentävuotta vuotta sitten vireillä ollut kylpylähanke ei toteutunut eikä saanut silloisia päättäjiä puolelleen. Edelleen Heinolan keskustan tuntumassa puistot, hiekkaranta, harjut  odottavat vahvan kylpyläperinteen jatkajaa, hyvintointikeskusta. Voisiko se tulla vaikka Kiinasta? Kumpelin Spa ei ole nykyisellään riittävän vetovoimainen eikä hyödynnä riittävästi Heinolan kylpylähistoriaa.

Kylpyläaikaan Heinolaa mainostettiin ”Pohjolan Krouvina” koska täällä oli kahdeksan kapakkaa mutta vain yksi kauppias. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Heinolan keskustassa kohta on vain yksi kauppias, valitettavasti. Heinolan päättäjät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana unohtaneet keskustan kehittämisen ja tulokset näkyvät. Veronmaksajat ja päiväasiakkaat vähenevät, erikoisliikkeet sulkevat oviaan, tori hiljenee, valtion virastot ja laitokset poistuvat. Kannattaisi ottaa oppia vaikka Hollolasta, pitkäjänteisen ja sitkeän työn tuloksena Hollolan keskustassa avattiin Prima.

Kiitos Ari Viuhko historian lehtien avaamisesta. Pitää tuntea historia jotta voi rakentaa uutta.