Entisten Seminaarin ja Kirjaston tilojen hyödyntäminen?

Olen pettynyt Heinolan elivoimajohtajan (huom. elinvoima) luovuuteen Seminaarin alueen hyödyntämisessä( IH 31.12.). Samaa voi sanoa puiston toisessa päässä olevan historiallisen,Vanhan kirjaston hyödyntämisestä. Toivottavasti ideakilpailu antaa senkin kehittämiselle vauhtia. Molemmat ovat kaupungin keskustan kainalossa. Elinvoimajohtaja sanoo että kaupungin perustehtävänä ei ole omistaa kiinteistöjä. Kuitenkin kaupunki rakentaa itselleen koulukiinteistöjä ja yrittäjille halleja, joista osa olisi voitu korvata vuokrakiinteistöllä. Esimerkiksi entisen Mattisen kiinteistön omistaja on tarjonnut koulukäyttöön sopivia tiloja monta vuotta, ei ole kelvannut. Tarjottiin toimivia tiloja 5€/m2, kaupunki valitsi homeiset tilat 9€/m2. Kyläkoulujakin voisi pelastaa vuokrausperiaatteella. Seminaarin alueen osalta kaupungin on oltava aloitteellinen. Kuntotarkastus tehtävä heti. Sitten pitäisi esitellä sijoittajille erilaisia kaava-vaihtoehtoja esim uuden kerrostalon tai palvelutalon rakentamista tontille, majoitustilojen eri käyttövaihtoehtoja, ravintolapalvelujen mahdollisuuksia, käyttö-ja energiakustannusten pienentämisvaihtoehtot jne. Kukaan ei osta sikaa säkissä. Perustettavan kehitysyhtiön osakkaina voisivat olla mm. rakennusliike, Jyränkölä, kaupunki, sijoittaja, Heinolan yrittäjät. Uskon että alueen kehittämiseen voisi saada EU:n tukeakin. Kaupunki voisi sijoittaa alueelle edustustilansa (juhlasali,saunat,kokoustilat) Jatkossa kun alue on vauhdissa kaupunki voi luopua osakkuudestaan, jos silloin kiinteistön osa-omistaminenkin on vahingollista.

Uskon että suurin osa heinolalaisista haluaa että nämä kaksi aluetta eivät mätäne käsiin ja rumenna kaupungin keskustaa. Moni haikailee vielä puuHeinolan perään. Vanhojen historiallisten rakennusten hyödyntämisestä on hyvä esimerkki Porvoossa. Jos kerran virkamiehet eivät näe näiden rakennusten mahdollisuuksia, toivon että valitsemamme valtuuteut, poliitkot heräävät ja vaativat virkamiehet toimimaan. Kysymys on enemmän asenteesta kuin rahasta.

Neljä vuotta vai kuusi vuotta - 200 vai 100?

Nyt keskustellaan presidentin virkakauden pituudesta. Kuusi vuotta vai neljä vuotta? Olen ehdottomasti nykyisen kuuden vuoden kannalta, koska se varmistaa jatkuvuuden ja yli eduskunnan vaalikausien mennevät ratkaisut. Jos vaalikausi olisi sama neljä vuotta kuin edukuntavaaleissakin, eläisimme jatkuvaa vaalitaistelua jossa oma etu ja puolueen etu on Suomen etua tärkeämpi. Presidentin valtakausien rajaaminen kahteen on hyvä, mutta kansanedustajienkin valtakaudet voisi rajata enintään neljään kauteen. Tulisi eduskuntaan vaihtuvuutta ja uusia kasvoja enemmän.

Toisaalta pitäisi keskustella myös siitä voisiko kansanedustajien määrää pienentään 100 kansanedustajaan? Koska kansanedustajilla on nyt jo monta avustajaa, vaikuttajien määrä eduskunnassa olisi kuitenkin yli 200. Lisäksi osa eduskunnan päätöksenteosta on siirtynyt EU:lle. Yksi perustelu eduskunnan koon pientämiselle voisi olla myös tulevat maakuntavaalit, maakuntavaltuustot.

Miksi mäkihypyssä ja ammunnassa takkuaa?

Lahdessa on Suomen parhaat harjoitusmäet, siltä lahtelaiset mäkihyppääjät, yhdistetynmiehet eivät pääse edes kisaan mukaan, saatikka toiselle kierrokselle. Ammunnan harjoittelupaikkoja on riittävästi. Ampumahiihdossa hiihto kulkee mutta jatkuvasti takapakkia ammunnassa, se on kuin lottoa. Miksi muut pärjäävät niin paljon paremmin mäkihypyssä ja ammunnassa? Kun nämä kaksi heikkoutta saadaan kuntoon, suomalaiset ovat jatkuvasti kärkikolmikossa mukana yhdistetyssä ja ampumahiihdossa. Eikä tämä tavoite kannusta korjaamaan virheet? Jos tuloksia ei tule, hyppyrimäkiä ei kannata kunnostaa, osa puretaan. Selitykset eivät enää auta, tarvitaan tekoja, tuloksia. Valmentajille, johtajille tulosvastuu. Seuraavassa penkkiurheilijan näkemyksiä;

1.Olosuhteet Suomessa

-mäkihypyn harjoiteluolosuhteet hyvät kesällä ja talvella, joskin talvileirityksiä tar-

vitaan syksyllä

-ollaanko välinekehityksessä ajan tasalla.sukset,puvut,aseet?

-onko urheilijoilla taloudelliset edellytykset harjoitella täyspainoisesti?

2.Oikeat tyypit

-tiedetäänkö oikeat ominaisuudet joita lajissa menestyminen edellyttää?

-osataanko valita nuorista oikea tyypit valmennuksen piiriin?

-harrastajamääriä on merkittävästi kasvatettava, lajin kiinnostavuutta lisättävä

3.Valmennus, harjoittelu

-onko valmennuksen osaamistaso riittävä (fyysinen,tekninen,henkinen valmennus)

-kotimainen vai ulkolainen valmentaja?

-tutkimustiedon hyödyntäminen, soveltaminen?

-asento ylämäessä, lennossa, ammunnassa)?

-riittävän vahvan peruskunnon huolto ja ylläpito?

-ilmapiiri, kannustaminen, palkitseminen?

Suomen Joulupuukaupunki, Heinola

1.Tilanne  16.12.2019

Kävin 16.12. Heinolan torilla ja häpesin idean isänä ja toteuttajana.

-Iso joulukuusi keskellä toria oli vinossa

-torin ympärillä olevat puut olivat kuin risukasoja, hoitamattomia ja valaistus huis-

 kin haiskin johdot poikki, osa pimenänä.

-valot myytiin aikanaan yrittäjille jotka maksoivat 1000€ per puu, luvattiin niiden

kestävän viisi vuotta

ensi vuonna tulee avauksesta 10 vuotta eli lupaus yrittäjille on lunastettu

-nyt on suunnitteilla 10v juhliin katunäytelmä ”Joulupuu”, hieno asia

-kannattaa muistaa ja hyödyntää Suomen Joulupuukaupungin emokuusta Ranta-

puistossa Albertan Valkokuusu, sarjansa pisin Suomessa

-perustusvaiheessa yhteistyökumppaneina olivat puutarhuri Javanainen ja Sähkö-

Lukkarinen ja Kaupunkisydän ry

-ensimmäiset valot 100 joulupuuhun sytytti nykyinen presidentti Sauli Niinistö

-Heinola tarvitsee tapahtumia myös tarvikauteen, Suomen joulupuukaupunki ja

sen teeman alla kymmenet pienemmät tapahtumat, uutena joulupuunäytelmä ja

Jääfestarit ovat hyviä tapahtumia. Nyt valaistuja joulupuita on reilusti yli 200

-Joulupuukaupungin nettisivuja ei ole kukaan päivittänyt
-Heinolan kaupunginhallitus on aikanaan julistanut Heinolan Suomen Joulupuu-
 kaupungiksi, missään muussa kaupungissa ei ole yhtä paljon valaistuja joulupuita

2.Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi?

-torin puista valot pois ja asiantuntija karsimaan, siistimään puut

-siten uudet valot, uudella tavalla asennettuna (kieputetaan paksumpiin oksiin jne)

-samalla idealla uudistuneet joulupuut ”myydään” ympäristön yrittäjille

-kaupunki nimeää henkilön organisaatiostaan joka vastaa joulupuukaugin, kau-

pungin omistamien valaistujen puiden hoidosta, huollosta seuraavan 6v. Aikana.

Voin avustaa puiden ”myynnissä” jos tarvitaan

-Suomen suurin puu, Poppeli Rantapuistossa valaistaan, uudella poikkeavalla taval-

la juhlavuoteen (eim. Värillisillä, 50cm kokoisilla valopalloilla tms)

-Kaupungin alueella valaistut puut lasketaan (kaupunki, taloyhtiöt, omakotitalo)

uskon että niitä on noin 250, missään Suomen kaupungeissa ole yhtä paljon

-Suomen Joulupuukaupunki teemaa hyödynnetään kaupungin markkinoinnissa

koko vuoden ajan ja kaikki jouluajan tapahtumat laitetaan tämän, saman teeman

alle. On myös nimettävä markkinointivastaava kaupungin organisaatiosta joka

myös samalla kannustaa kaupunkilaisia valaisemaan lisää joulupuitaan. Nettisivut

pitää päivittäin ja nimettävä vastuuhenkilö.

Emokuusi Rantapuistossa, Albertan Valkokuusi, Suomen pisin

Torin puut pitäisi valaista uusilla valoilla tällä tavalla

Yki 800000 suomalaista haaveilee muuttoa maaseudulle

Keski-Euroopassa todettu trendi, maallemuuton kasvusta on nyt rantautumassa myös Suomeen. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan maalle muuttamista suunnittelee vakavasti yli 800000 ihmistä ja yrittäjistä kolmannes. Haaveilevia on enemmän työikäisissä kuin eläkeläisissä. Pääkaupunkisedulla on vähiten maalle muuttoa haikailevia, ilmeisesti eivät uskalla muuttaa kehä kolmosen toiselle puolelle ja eivät tunne maaseudun asumisen etuja tänään ja tulevaisuudessa. Viimeaikaisten tukimustenkin mukaan metsällä liikkuminen edistää terveyttä, vähentää tressiä jne. Tämä on erittäin hyödyllistä lapsille.

Osa poliitikoista toistaa teemaa ”pidetään koko Suomi asuttuna” hyvä tavoite mutta miten? Ei ole vielä esitetty yksityiskohtaisia keinoja tavoitteen toteutukseen. Itse olen ehdottanut vielä elävien kylien ja pikkukaupunkien selvittämistä maakunnittain. Näille kylille ja kaupungeille laaditaan viiden vuoden kehitysohjelma. Hallituksen aavustaja armeijasta irroitetaan yksi asiantutija jokaiseen maakuntaan johtamaan tätä kehitystyötä ja hyödyntämään EU:n rahoitusvaihtoehtoja. Jokaiseen kylään ja kaupunkiin nimetään myös vetäjä ”Kylähullu”. Työlistalle tulevat mm.

-hyödynnetään onnistuneita esimerkkejä kylien ja pikkukaupunkien kehittämisestä

-pienten yksiköiden elinolojen turvaaminen (koulut,päiväkodit, kaupat)

-lähiterveyspalvelujen kehittäminen ja turvaaminen

-etätyömahdollisuuksien kehittäminen

-yhteisöllisyyden vahvistaminen, kaikki asukkaat mukaan kehittämistyöhön

-pienyrittäjien toimintaedellytysten parantaminen

-maaseutumatkailun ja lähiruoan tuottamisen kehittäminen

-julkisen liikenteen kehittäminen

-tyhjinä oleviin asuntoihin asukkaita esim. maahanmuuttajia

Tämän kehityssuunnan tukeminen helpottaa paineita pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa. Tämä kehityssuunta turvaa myös lasten kasvuympäristön paranemisen.

Heinolan keskustan kehittämisen historia

Matti Sepän 12.12.kirjoituksesta. Yli kymmenen vuotta sitten Hämeenmaa, Reponen, Kekkonen ja Kesko olisivat kehittäneet yhdessä Heinolan

keskustan kauppapalveluja ja pysäköintiä. Osalla oli jo piirustuksetkin ja vuokralaiset valmiina. Silloinen kaupunginjohto-päättäjät ja arkkitehti eivät tarttuneet tarjoukseen. Keskustasta piti tehdä ”Taivaskattoinen Kauppakeskus”. Nämä toimijat olivat valmiita panostamaan keskustan keittämiseen yli 30 miljoonaa euroa.Neuvotteluja on käyty monia vuosia, tuloksetta. Sitten Kesko teki omat ratkaisunsa, rakensi pienen K-marketin, Hämeenmaa kunnosti S-Marketin ja hankki Prismalle tontin Citymarktin vierestä.

Moottoritiellä kulkee tuhansia autoja vuorokaudessa. Osa niistä poikkeaa ABC:n ja Heilan liittymästä ja osa Citymarketin liittymästä. S-ryhmän pt-markkinaosuus on noin 45%. Kun Prisma tulee Citymarketin viereen poikkeavien määrä nousee ainakin puolella. Nyt myös Citymarket suunnittelee laajennusta.Lisäksi kahden ison yksikön kilpailu lisää kävijämääriä. Tämä merkitsee että Heinolasta virtaa euroja Lahteen nykyistä vähemmän ja useampi mökkiläinen jättää euronsa Heinolaan. Olen tehnyt kaupungille ehdotuksen, miten E ja P liittymistä poikkeavat asiakkaat saadaan ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle. Nyt Matti Seppä panee kapuloita rattaisiin tämän kehityksen tielle ja syyttää väärää puuta.

S-Ryhmän halpuutus on pakottanut myös Citymarketin ja Lidl:n tarkistamaan hintojaan alas päin. Kun huomioidaan valikoimien laajuus ja bonusetu, merkittäviä eroja hinnoissa ei ole. Tänään osa asiakkaista kiinnittää enemmän huomiota tuotteen alkuperään, kotimaisuuteen, lisäaineettomuuteen. Arvotetaan lähiruokaa ja luomua. Lisäksi Hämeenmaa käyttää mahdolliset voitot Päijät-Hämeen kehittämiseen, Lidlin voitot mennevät ulkomaille. Hämeenmaalla on Heinolan alueella laajin palveluverkosto, se lyhentää monen heinolalaisen kauppamatkoja.

Matti Seppä on haastanut mukaan myös perhoset ja liito-oravat Heinolan kehitystä jarruttamaan. Kun katsoo Heinolan ilmakuvaa, sieltä löytyy liito-oraville ja perhosille monta parempaa paikkaa kuin moottoritien kupeessa.

Uskon että kaupungin keskustan kehittämiseen saadaan uutta vauhtia uuden kaupunginjohtajan ja uuden kaupunkikehityssuunnittelijan toimesta. Alku näyttää hyvältä. Tarvitaan rakentavaa yhteistyötä, ei toisten syyttelyä. Yhdessä olemme enemmän.

Euroopan Ympäristöpääkaupungin velvoitteet

Lahti on Euroopan Ympäristöpääkaupunki 2021.Mitä tämä velvoittaa? Ensinnäkin on parannettava omia toimia ympäristön ja asukkaiden hyväksi. On saatava jokainen lahtelainen kantamaan oman kortensa kekoon, se tapahtuu vain yhteistyöllä, yhdessä olemme enemmän. Vielä ei ole esitetty merkittäviä kehittämiskohteita lahtelaisille ja yrittäjille. Itse olen ehdottanut yhdeksi tavoitteeksi Suomen Luomupääkaupunkia. Se loisi samalla työtä ja toimeentuloa koko maakuntaan. Tähän ideaan ei ole kukaan vastannut.

Mielestäni komea titteli ”Ympäristöpääkaupunki”edellyttää toimia Lahdessa, ja esimerkkejä koko Suomelle, myös Euroopalle. Tähän ehdotan eurooppalaisen yhteistyökaupungin valitsemista. Ehdotan Espanjan Fuengirolaa. Olin siellä pari kuukautta kuntoleirillä (sauvakävelyä 700km ja D-vitamiinia 56pv) ja samalla seurasin jätehuoltoa, kierrätystä. Kokemukseni perusteella siellä olisi suomalaiselle osaamiselle tilausta. Lisäksi siellä on lähes 20000 suomalaista asumassa pysyvästi ja lomalla, he voisivat tarjota projektissa ”vierihoitoa” paikallisille ja muille lomailijoille.

Lahden pitäisi perustaa EU:n tuella yhteistyöprojekti Fuengirolan kaupungin kanssa. Projektissa työstetään Fuengirolasta ympäristöasioissa esimerkkikaupunki Euroopan muille lomakaupungeille. Laaditaan prosessikaavio jätteiden kulusta kodin ja ravintolan keittiöstä keräilypisteisiin ja sieltä edelleen lajittelukeskuksiin. Organisoidaan tölkkien ja pullojen kierrätys. Vähennetää ruokahävikkiä kotona ja ravintoloissa.Opastetaan lomailijoita kotimaansa kielellä lajittelemaan ja kierrättämään jätteensä myös lomapaikkakunnalla. Tulevaisuudessa ympäristöasioiden hallinta edelläkävinä on myös matkailuvaltti.

Naudanlihasta luopuminen?

On naurettavaa että poliitikot puuttuvat jonkun ravintolan ruokalistamuutoksiin. Todella mopo on karannut käsitä ympäristökeskustelussa. Ei nähdä metsää puilta.

Jos tutkimukset osoittavat että lihan tuotanto rasittaa luontoa ja Suomi on sitoutunut EU:n ympäristöpolitiikkaan, ei se tarkoita sitä että lihan tuotanto ja syönti on heti lopetettava. Tutkimukset osoittavat myös että liika punaisen lihan syönti lisää riskiä sairastua suolistosyöpään.Tähän muutokseen on varauduttava ajan kanssa maatalouden tuotantosuuntia muuttamalla. Kasvatetaan viljantuotantoa (kaura,ruis, myös luomuna),siipikarjan tuotantoa, vihannestuotantoa, marjanviljelyä ja metsänkasvatusta. Ei kannata vastustaa väistämätöntä kehitystä, vaan hyödyntää sitä.Luovuutta ja positiivisuutta kehiin. Ilman muutosta ei tapahdu kehitystä. Ei pakolla vaan vapaehtoisesti.

Poliitikot voisivat miettiä miten vähennetään ulkolaisen punaisen lihan tuontia ja lisätään kotimaisen, ympäristöystävällisemmän lihan kysyntää? Se tietää lisää työtä ja toimentuloa Suomeen. Kotimainen liha on lähiruokaa.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

-suolistosyövän sairastanut ja selättänyt

Muutto vastavirtaan kasvaa

Suuri ei aina ole paras, tehoikkain pitkällä aikavälillä. Nyt päätöksiä tehdään vuoden kahden tähtäimellä ja kvarttaalitulosten perusteella. Siirrytään suurempiin kouluihin, päiväkoteihin, terveyskeskuksiin, palvelutaloihin, TE-toimistoihin, hypermarketteihin. Pienten kuntien ja kaupunkien palvelut vähenevät ja matkat palvelujen ääreen pitenevät, muutto suurempiin palvelukeskuksiin lisääntyy kehityksen seurauksena. Suurissa keskuksissa asuntojen hinnat nousevat pilviin, turvattomuus lisääntyy, kouluista ja terveyskeskuksista tulee ”teollisuuslaitoksia”

Väitän että seuraavan kymmenen vuoden aikana tämä kehitys heikkenee ja liike vastavirtaan kasvaa. Esimerkiksi Euroopan isoissa kaupungeissa on jo havaittavissa muuttovirta pienempiin kaupunkeihin, maaseudulle. Muuttavat perheet panostavat lastensa elinympäristöön ja kasvamiseen turvallisemmassa ympäristössä. Uudessa ympäristössä ovat ihmisen kokoiset koulut, päiväkodit, lähikaupat, vilkas sosiaalinen kanssakäyminen ja monet tulevaisuuden työt voidaan hoitaa nettiyhteyksien kautta etätyönä.

Miten Suomi on varautunut tähän kehitykseen? Juhlapuheissa puhutaan ”koko Suomi asuttuna”, mutta konkreettiset toimenpiteet puuttuvat. Muutamia edelläkävijöitäkin on. Vuolenkoski ja Haukivuori ovat jo vuosia kehittäneet kyliensä palveluja omatoimisesti, talkoohengessä, yhdessä. Kylien väestö on nuorentunut ja kasvanut. Miksei näitä hyviä kaytäntöjä monisteta koko Suomeen valtiovallan ja EU;n tuella? Nyt pitäisi heti tunnistaa kaikki kylät, joilla on elämisen mahdollisuudet ja tehdä heille konsepti jonka avulla he ryhtyvät omaa asuinympäristöään kehittämään kunnan ja valtiovallan tukemana ja valmenettavien ”kylähullujen” vetämänä. Uskon että tässä projektissa olisi yhtymäkohtia tulevaan Maakunta-Soteenkin. Hallituksen ministerit voisivat irroittaa avustaja-armeijastaan yhden avustajan jokaiseen maakuntaan johtamaan projektia ja hankkimaan EU:n tukea. Tämä projekti mahdollistaa myös pienyritystoiminnan, lähiruoan tuottamisen ja maatilamatkailun ja ikäihmisten palveluasumisen kehittämisen. Pieni on kaunista. Luonto on lähellä.