EU:n pakko uudistua

EU:n eropäätöksen johdosta Englannin pääministeri eroaa. Englannin jalkapallojoukkueen päävalmentaja erosi. Uusi johto astuu kehiin.

Miksi EU:n johtajista kukaan ei ole ilmoittanut eroavansa. Englannin ero on myös epäonnistuminen EU:lle, se on vahva viesti kansalaisilta. Suurin osa EU:n jäsenvaltioista ja kansalaisista vaatii ja edellyttää EU:n uudistumista, kehittämistä kansalaisystävällisemmäksi. Olisi aika keskittyä perussopimuksen edellyttämien asioiden kuntoon laittamiseen, ennen kuin keksitään ja laaditaan uusia sopimuksia.

Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta eli muutosta pitää tapahtua myös EU:n johdossa, jotta muutos olisi uskottava. Tämä nykytilahan on nykyjohdon aikaansaama. Nykyjohto ei pysty riittävän isoihin muutoksiin, koska se ei ole entisiäkään päätöksiään saanut toteutettua. EU:n nykyjohto ja päättäjät eivät ole kuulleet kansalaisiaan riittävän herkällä korvalla

Mikäli uskottavaa muutosta ei saada aikaan, eroäänestyksiä on tulossa lisää, valitettavasti. Niistä on turha yksin syyttää jäsenmaiden politiikkoja, EU:n pitää katsoa myös itse peiliin ja toimia. Pitää saada aikaan vakavuutta, ennustettavuutta , pitää purkaa byrokratiaa ja säätelyä, pitää keskittyä ydinasioihin, pitää kuunnella kansalaisia.

Lokaali -tapahtuma Heinolassa 9-11.9.2016

Suomen Kylätoiminta ry järjestää kerran vuodessa Lokaali-tapahtuman ja Avoimet Kylät –tapahtuman. Lokaali= paikallinen. Lokaali on valtakunnallinen paikallistoimijoiden juhla. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään jo 32. kerran Heinolassa 9-11.9.2016. Juhlaseminaarissa palkitaan valtakunnallinen Vuoden Kylä, Vuoden Maaseutukasvo, Vuoden Maaseututoimija ja Kylätoiminnan Tiennäyttäjät. Lauantaina vieraille ja paikallisille on järjestetty erilaisia retkiä Päijät-Hämeen kylille linja-autoilla ja Leila-laivalla.  Heinolan torilla on lauantaina Lokaali- Kylätori. Pääjuhla on sunnuntaina WPK- talolla.

Suomessa on jo noin 15 vuoden ajan, Valtakunnan Kylähullujen Killan valitsema raati  valinnut joka toinen vuosi valtakunnan Kylähullun. Iitin Vuolenkoskelta valittiin valtakunnan 10. kylähulluksi 2009, maaseutuyrittäjä Seppo Lehtinen. Seppo on ollut Vuolenkosken kylän ”kehitysmoottori ”. Seppo toteaa että tätä työtä ei tehdä rahasta vaan rakkaudesta. ”Vuolenkoski on Iitin Ahvenanmaa, täältä löytyy melkein kaikki mitä elämiseen tarvitaan”, Seppo kertoo.  Iitti ja Vuolenkoski ovat päättäneet liittyä Päijät-Hämeeseen. Vuolenkoski on hyvä esimerkki, vaikka Heinolalle, mitä hyvä yhteistyö merkitsee, asukasluku kasvaa, palvelut säilyvät, uutta rakennetaan.

Sepon johdolla Suomen kylähullut saapuvat vanhoilla traktoreilla Heinolan torille la 10.9.2016 klo 8. Jokaisen traktorin kyydissä on yksi Heinolan ”silmäätekevistä” kyydittävänä ja yhdessä peräkärryssä on iso kattilallinen uutispuuroa jota he jakavat aamuvirkuille ja sen jälkeen esittelevät ohjelmalavalla taitojaan ja tarinoitaan.

Lokaali- Kylätorilla  Heinolan kylät esittelevät toimintaansa ja elämää kylillä. Myynnissä on kädentaitajien tekemiä tuotteita, lähiruokaherkkuja ja kirpputorien helmiä. Ohjelmalavalla esiintyy myös kylien musikantteja ja sanaseppoja. Heinolan museolla on Anja Juurikkalan –näyttely ja Kahvila torilla on Vanhaa Heinolaa esittelevä taidenäyttely. Apulannan elokuva ”teit meistä kauniin” Elokuvateatteri Elo pe 9.9. klo 20

Lisäteitoja ja ilmoittautumiset  www.phkylat.fi/lokaali.php

Kylien kehittämisen puolesta, Luomupekka Rusila

Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö

Tällä hetkellä yhteydenpito Heinolassa on sattumanvaraista, yleensä yhteyttä otetaan puolin ja toisin, kun jokin asia meni pieleen ja on muita ongelmia. Miksi ei perusteta Elinkeinotoimen tulosalueelle yrittäjistä koottavaa ”asiantuntijalautakuntaa”, kuten muillakin tulosalueilla? Tämä varmistaisi säännöllisen yhteydenpidon ja sitoisi molemmat osapuolet sovittuihin kehittämistoimenpiteisiin. Uskon että yhteistyö paranisi merkittävästi ja uusia työpaikkoja syntyisi. Yrittäjäjärjestö valitsisi edustajansa lautakuntaan, esimerkiksi viisi jäsentä ja heille varajäsenet. Kaupunginhallitus nimeäisi yhden edustajansa lautakuntaan, josta syntyisi suora linkki kaupunginhallitukseen. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerinä toimisi elinkeinopäällikkö ja esittelijänä elinkeinojohtaja.

Varoittava esimerkki yhteistyön puutteesta on viimeaikainen kouluverkkoselvitys ja homekoulujen korvaavat toimitilat. Isoja parakkikouluvuokria maksetaan Heinolan ulkopuolisille yrittäjille, kun olisi mahdollista vuokrata tiloja oman kaupungin yrittäjiltä.Myös Tommola-talon lisätilat ovat hyödyntämättä. Asenne on väärä. Pitää tutustua paikkakunnan tarjontaa perusteellisemmin, eikä ampua tarjousta alas huhupuheiden ja olettamusten perusteella. Jos esimerkiksi Teollisuustalon tarjoamat, koulukäytössä jo olleet tilat eivät kelpaa sellaisenaan, pitäisi aidosti neuvotella muutostoimenpiteistä, joiden jälkeen tilat sopisivat kaupungin vaatimaan koulukäyttöön. Tämä vaihtoehto jättäisi vuokrarahat kotikaupunkiin ja sitä kautta verotkin maksettaisiin Heinolaan.

Pelkään että tulevien uusien koulujen rakentajatkin tulevat muualta, jopa ulkomailta. Heinolan puurakentamisosaamista ei osata käyttää hyväksi. Kouluista pitäisi tehdä mallikonsepteja muualle Suomeen. Se loisi taas työpaikkoja Heinolan seudulle. Miksi pelkään? siksi koska Heinolassa ei ole teknisessä toimessa tarjousosaamista. Heidän valintaperusteensa on vain halvin hinta. Ei osata rakentaa tarjouspyyntöjä niin että voidaan valita paikkakuntalainen suunnittelija, yrittäjä, rakentaja. Jos nämäkin asiat käsiteltäisiin asiantuntijalautakunnassa, tulokset paranisivat.

Tervetuloa Heinolan kesään!

Heinolan torilla la 2.7. 2016 järjestetään alueen kesämökkiläisille kesäasukastapahtuma. Tarjotaan kesävieraillemme tilaisuus tutustua toisiinsa ja kantaväestöön. Tori on kesällä heinolalaisten ”olohuone”. Tarjolla on mielenkiintoista ohjelmaa.

  Kesävieraiden tuomilla euroilla on iso merkitys Heinolan liike-elämälle. Heinolan Kaupunkisydän ry on tehnyt yhdessä yrittäjien ja Heinolan elinkeinotoimen kanssa tarjouksia tapahtumapäivälle ja koko heinäkuulle. Halutaan kertoa kesälomalaisille Heinolan keskustan monipuolisista palveluista ”Taivaskattoisesta Kauppakeskuksesta”. Moni ei vielä tiedä että Heinolan keskustassa on 200 yritystä, kauppaa, palvelua 200m:n etäisyydellä torilta. Esimerkkejä näistä palveluista on asiakaskirjeissä joita jaetaan juhannuksesta alkaen torilla ja mukana olevissa yrityksissä. Heinolan keskustan kahvilat ovat rakentaneet yhteisen kesäpolun kuuteen eri kahvilaan joista jokaisesta saa leiman passiin ja neljällä leimalla saa Heinolan-kassin kiitokseksi. Kannattaa poiketa kahvilla Heinäsaaressa, Vesitornilla, Satamassa, Siltasaaressa ja Harjulla.

Heinolan nähtävyyksiin ja puistoihin voi tutustua omatoimisten kiertokävelyreittien avulla, kesäpromenadit Pöllö ja Poppeli. Reitit löytyvät www.heinolankaupunkisydan.fi/kesapromenadit

Vexi Salmi ja Markku Johansson ovat aikanaan tehneet kappaleen ”Heinolan Kesä”, laulu Pekka Hartonen, jos haluat sen avulla nostattaa Heinolan kesäfiilistä, soita 050-5002009 ja tilaa.

Mitä merkitsee määrärahojen vähentäminen?

Kehittämisen vastustajat ja oppositio huutavat suureen ääneen että kun määrärahoja budjetissa leikataan, palvelut heikkenevät tai loppuvat kokonaan. Huoli pitää paikkansa silloin kun toimitaan kuten ennenkin, tuotetaan palvelut entisellä tavalla. Silloin määrärahojen vähentäminen heikentää palveluja.

Kehittäminen tarkoittaa sitä että vähemmillä euroilla tuotetaan vastaavat palvelut eli toimitaan eri tavalla kuin ennen. Tuotetaan palvelut uudella tavalla, hyödynnetään yrittäjäyhteistyötä, tietotekniikkaa, kolmatta sektoria. Kevennetään organisaatiota , vähennetään byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä, parannetaan johtamista.  Kaikkea sitä mitä tarvittiin 30 vuotta sitten, ei tänään ja huomenna tarvita samanlaisena. Pitää uudistua. Pitää ennakoida tulevaisuutta ja hyödyntää ennusteita. Ei katsella peruutuspeiliin.

Kun katsotaan miten esimerkiksi kauppa ja ravintolat toimivat kolmekymmentä vuotta sitten ja miten ne toimivat tänään. Muutos on ollut suuri. Se on ollut pakko tehdä jos on aikonut menestyä,  muutosvastarinnasta huolimatta.  On pitänyt seurata aikaansa ja kehitystä. Valtio- ja kuntatalous ei ole samassa ajassa muuttunut ja sopeutunut riittävästi. On ollut liian helppo nostaa veroja ja palvelumaksuja, ei ole ollut riittävästi painetta kehittyä. Päättäjät ovat olleet lepsuja.  Nyt on raja tulossa vastaan, veronmaksajat eivät tulevaisuudessa pysty ylläpitämään nykyisen suuruista valtio- ja kuntataloutta.

Ensimmäinen kehittämistoimi voisi kuntataloudessa olla organisaation ja päätöksenteon kehittäminen. Esimerkiksi lautakuntia vain yksi per tulosalue, myös yrittäjistä koostuva elinkeinolautakunta. Lautakuntien jäseniksi valitaan valtuutettuja ja varavaltuutettuja  ja lautakunnan puheenjohtaja on hallituksen jäsen. Lautakunnat velvoitetaan kyliä koskevissa asioissa pyytämään lausunto kyläyhdistykseltä. Hallitukseen ei valita henkilökuntaan kuuluvia eikä heidän lähisukulaisiaan, henkilöstön edustuksen hoitaa pääluottamusmies. Tiedonkulku ja päätöksentekokyky paranee. Kehittämistä on myös se että kaupungin ja kunnan ei tarvitse itse rakentaa ja omistaa kaikkia kiinteistöjä, eikä tuottaa kaikkia palveluja itse. Kehittämistä on myös se että kunnan-kaupungin markkinointia hoidetaan yhdessä alueen yrittäjien kanssa, yhteiset tavoitteet, yhteinen sanoma-teema jne. Kehittämistä on myös se että tehdään yhteistyötä naapurien kanssa. Kaikilla näillä kehittämisesimerkeillä säästetään euroja ja toiminta kehittyy eikä tarvitse palveluja karsia. Myös Heinolan sairaalaa voisi kehittää eikä ajaa alas. Osoittaa huonoa pelisilmää kun  leikkaustoiminta ajetaan alas ennen tulevia Sote- neuvotteluja.

Matkailualan yhteistyö

Itä-Häme lehden 10.6. pääkirjoituksessa syyllistettiin matkailualan yrittäjiä yhteistyön puutteesta ja passiivisuudesta hakepalavereita kohtaan. Kannattaa muistaa mitä menneinä vuosina on tapahtunut. On ollut monia hankkeita joilla on ollut hyvät tavoitteet ja yrittäjät ovat tulleet mukaan. Kun hankerahat eli meidän veronmaksajien rahat loppuivat, lopputulos oli nolla eli mitään konkreettista, pysyvää ei jäänyt elämään, hyödyntämään yrittäjiä. Jos yrittäjä tämän kokee kolme kertaa, ei ihme että hän ei enää innostu perinteisistä hankkeista.

Tarvitaan uudenlaisia hankkeita, konsepteja on uudistettava, nyt ne ovat liian byrokraattisia. Hallinto vie leijonan osan käytössä olevista euroista. Ei yrittäjiä tarvitse kutsua kokoon kuulemaan pitkiä luentoja projektin tavoitteista ja taustatiedoista jne. ne voidaan lähettää s-postilla. Tarvitaan enemmän yrittäjien välistä keskustelua, ideointia, työpajoja joista syntyy konkreettisia matkailupaketteja, uusia palvelukonsepteja. Annetaan vastuuta enemmän mukana oleville yrittäjille, joka hanke ei tarvitse omaa projektipäällikköä. Päijänne- Leaderkin hankepäällikkö voisi hoitaa koordinoinnin ja ohjauksen. Osan hankerahoista voisi kohdistaa suoraan mukana oleville yrittäjille, kun työ, tavoite on valmiina, toiminnassa. Nämä muutokset varmasti lisäisivät yrittäjien kiinnostusta ja sitoutumista uuden kehittämiseen.

Heinola-brändin jalkauttaminen

Heinolalle rakennettiin yhdessä hyvä brändi. pieni kaupunki, ISO MAHDOLLISUUS.  Brändi ei ole vain markkinointi-ilmeen uudistamista, se on uusi toimintatapa, uusi käyttäytymismalli, uusi palvelukonsepti. Brändiä pitää rakentaa koko kaupunki, yrittäjät, kaupunkilaiset. Kaupunki on rakentanut itselleen työkalupakin jonka avulla brändiä toteutetaan. Minusta siitä puuttui jalkauttaminen koko kaupungin henkilökunnalle, mitä se merkitsee tulosalueen johtajalle, arkkitehdille, työnjohtajalle, koulun rehtorille, kiinteistöpäällikölle jne. Miten uusi asukas ja yrittäjä kotoutetaan Heinolaan? Miten SoTessa turvataan Heinolan palvelut ja työpaikat? Miten palvellaan yrittäjiä vielä paremmin, esimerkiksi jatketaan elinkeinotoimen palveluaikaa klo 18 saakka joka maananatai jne. Heinolan kaupungin rajoilla olevan Heinola-kyltin alle teksti, pieni kaupunki, ISO MAHDOLLISUUS tai ISO ELÄMÄ.Tervetuloa.

Työkalupakki on koottava myös yrittäjille, kaupunkilaisille.  Kaikki mahdollisuudet on hyödynnettävä jalkauttamisessa.

Yrittäjien työkalupakissa voisi olla esim.

-Brändi näkyy  pakkauksissa, yrityksen kuljetuskalustossa,  esitteissä, ilmoituksissa, yrityksen nettisivuilla jne. Tästä voisi olla esimerkkejä toteutuksesta.

-Palautteet annetaan suoraan ko. virkamiehille tai päättäjille, ei lehden yleisönosastolle, eli ei pissata omaan pesään

-suurten yritysten kanssa neuvotellaan nenätysten brändin hyödyntämistavat (esim. Suomen Urheiluopisto, Versowood, Weckman, Stora Enso)

-suositellaan  tänne muuttamista harkitseville yrittäjille Heinolaa

-markkinoidaan yhteisilmoituksella vapaita halli-, toimisto-, liiketiloja

-tehdään yhteistyötä yrittäjien kesken, ei olla kateellisia sillä yhdessä olemme enemmän

-kesällä kaikille yrittäjille, asiakaspalvelijoille yhtenäinen brändi - T-paita ja /tai lippis

Jokaisen heinolalaisen työkalupakissa voisi olla:

-Lehdessä julkaistaan vain omalla nimellä annetut palautteet, ei julkaista naapurin mollaamista tms.

-Ei mustamaalata Heinolaa eikä omaa asuinaluetta lehdessä, se pelottaa tänne muuttamista harkitsevia

-Jos on kehitettävää ja palautetta kerrotaan siitä suoraan virkamiehille, päättäjille ja kun on aihetta kehua   kerrotaan siitä muille ystäville, sukulaisille, vierailijoille, Heinolaan muuttoa aikoville jne.

-Autetaan naapuriin muuttanutta uutta heinolalaista kotiutumisessa

-viedään Heinolasta tuliaisiksi Heinola-tuotteita, Heinolassa valmistettuja tuotteita ja hyvää mieltä

Näillä toimenpiteillä brändi muuttuu ”lihaksi” ja mielikuvat muuttuvat halutunlaisiksi. Tehdään se.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

Palaako Heinolan SoTe-soppa pohjaan?

Monet esimerkit Suomessa osoittavat että kun pienempi liitetään suurempaan niin muutaman vuoden kuluttua sivummalta, reunoilta palveluja karsitaan, oli sopimukseen kirjoitettu mitä tahansa. Varsinkin kun sen suuremman kassa on lähes tyhjä. Miksi Lahti haluaa tätä väliaikaista SoTea, ennen maakuntamallin tuloa? Se olisi tietenkin Lahdelle edullinen vaihtoehto, Lahti pääsisi etulyöntiasemaan.

.

Kun palvelujen tuottamisvastuu annetaan Lahdelle, Heinolan terveyspalvelujen alasajo alkaa, ensiksi  leikkaustoiminnasta. Työpaikkoja siirtyy Lahteen, henkilökunta muuttaa Lahteen ja verotulot mennevät Lahteen. Vapautuvat toimitilat jäävät Heinolan kaupungille, kasvattamaan jo ennestään suurta tyhjillään olevaa kiinteistömassaa. Uuden brändin yhtenä tavoitteena kerrottiin olevan työpaikkojen kasvattaminen jopa tuhannella. Nyt olisi tärkeää että pystyttäisiin säilyttämään nykyisetkin työpaikat. Johtavat virkamiehet ja osa päättäjistä vetävät ”köyttä” aivan eri suuntaan. Ihailen pienen naapurikunnan, Sysmän luovuutta ja erilaisten vaihtoehtojen etsimistä, jossa palvelutaso ja työpaikat voidaan säilyttää. Pieni pärjää vain erilaistamalla ja erikoistumalla. Tässä olisi mahdollisuus toteuttaa Heinolan brändiä, pieni kaupunki, ISO MAHDOLLISUUS. Brändin toteutuminen ihmisten silmissä ja mielessä vaatii ”lihaa” ympärilleen. Muussa tapauksessa se jää vain korulauseeksi.

Jos päättäjät haluavat edellä kuvatun kehityksen kuitenkin toteutuvan, sitten on heti puututtava ja alettava hallinnon alasajo. Väki vähenee, työpaikat vähenevät, liiketilat tyhjenevät, verotulot pienenevät. Jäljelle jäävä väki ja yritykset eivät pysty elättämään nykyistä, ylisuurta kaupungin hallintoa, organisaatiota.

Toivon tietysti että järki voittaa ja huonoimmat ennusteet eivät toteudu. Nyt se on päättäjistä kiinni.