"Mallikoulu" Asikkalan Aurinkovuorella

Asikkalan Vääksyssä ei ole rakennettu vain seiniä , Aurinkovuoren koululle, siellä on rakennettu tulevaisuuteen, toimiva oppimis- ja kasvuympäristö lapsille. Suunnitteluun ovat osallistuneet myös henkilökunta ja oppilaat.

Johtotähtenä suunnittelussa ja rakentamisessa on ollut: avoin ilmapiiri, lapset ja aikuiset yhteistyössä, kasvattaa oppimisesta ja liikkumisesta innostuneita lapsia, nuoria, koulu on positiivinen, turvallinen, yksilöllisyyttä tukeva, panostetaan henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointiin ja toiminnallisuuteen, mukana liikkuva-koulu hankkeessa, koulu toimii oppimisympäristönä iltaisin kuntalaisille.
Koulun rakentamisessa huolehdittiin erityisesti rakenteiden kuivattamisesta ja hyvästä valvonnasta.

Näistä tavoitteista varmasti monet ovat samaa mieltä, mutta Asikkalassa Aurinkovuoren koululla tavoitteet on toteutettu. Minulla oli kunnia tutustua kouluun rehtori Petri Haapalan opastuksella 26.4.2016 ”Uuden taidon oppimisen päivänä”. Vaikuttava kokemus. Tuli heti ajatus, miksi emme Heinolaankin rakentaisi tällaista koulua? Ihastuin paja-ratkaisuihin, kielipaja, luonnontiedon paja, taidepaja, musiikkipaja, mediapaja, jumppa-areena ja kirjasto. Myös ulkotilojen monipuolisuus viehätti, tekonurmikenttä, lentopallokenttä, laavu, nuotiopaikka jne.

Aurinkovuoren koulussa on lähes  300 oppilasta, 3-6 luokat ja perusopetusryhmistä  2-9 luokat. Koulu valmistui 2014 ja maksoi lähes 10 miljoonaa euroa.Rakennuksessa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Se oli panostus tulevaisuuteen. Tulokset näkyvät. Heinolaan ehdotan uuden kouluhankkeen toteuttamista elinkaarimallilla ja paikallisten puurakentajien ammattitaidolla. Pitää myös miettiä kannattaako Heinolan keskustaan rakentaa kahta uutta koulua eri paikkaan. Jos ne rakennettaisiin vierekkäin, voitaisiin saada synergiaetuja (mm. opettajat, ruokahuolto, liikuntatilat, erikoisluokat/pajat, hallinto jne.)

Aurinkovuoren uusi koulu kiinnostaa, vierailijoita on jo käynyt kymmenestä eri maasta. Onko tässä uusi vientituote? Konsepti pitää tuotteistaa myyntikuntoon.

Vaihtoehtona elinkaarirakentaminen

Heinolassa pari koulua on saamassa purkutuomion, joista toisessa vasta pari vuotta sitten tehtiin mittavat korjaukset. Myllyojan koulun rakentamisesta on käyty piirileikkiä liito-oravien ystävien kanssa ja parakkilasku vain kasvaa. Uimahallin remontti tökkii asiantuntemattomien vastuunkantajien toimesta. Päiväkodit homehtuvat. Kauhulla odotan millaisia laskuja, ongelmia on tulossa muutaman vuoden päästä uuden Hopeasillan rakennuksista. Korjausvelka kasvaa joka päivä. Kuka näiden kokemusten jälkeen vielä uskaltaa investoida kaupungin piikkiin ja hoitoon? Esimerkiksi Heinolassa tämä tuleva investointipotti maksaisi lähes 30 miljoonaa euroa. Lisäksi on tulossa uuden maantiesillan rakentamislasku. Kannattaa varmasti selvittää muita vaihtoehtoja.

Yleisenä havaintona voidaan todeta että kaupungin ja kunnat ovat huonoja omistajia. Yhteisen omaisuuden hallinta ja huolto on heikkoa koska kukaan ei ole henkilökohtaisessa vastuussa. Monessa kaupungissa ja kunnassa on otettu käyttöön ns. elinkaarimalli jolla edellä kerrotut ongelmat voidaan välttää.

Elinkaarimallissa kaupunki tekee yksityisen yrityksen, rakentajan kanssa elinkaarisopimuksen, vaikka uuden koulun rakentamisesta. Yritys rakentaa sopimuksen mukaisen rakennuksen, koulun ja antaa sen kaupungin käyttöön. Yritys, rakentaja vastaa rakennuksen ylläpidosta ja huolloista sopimuksen mukaan sovitun ajan, esimerkiksi 30 vuotta. Rakennuksen laatu paranee, koska rakentaja sitoutuu hankkeeseen vuosiksi, esimerkiksi 30 vuodeksi. Kaupungin rahankäyttö ja budjetointi helpottuu koska investoinnin kustannukset on ennakoitavissa, jopa 30 vuodeksi. Rakennuksen ylläpito ja huolto paranee koska sen tekevät alan ammattilaiset säännöllisesti. Kaupunki voi myös tämän ansiosta keventää organisaatiotaan.

Esimerkiksi Myllyojan koulusta on rakennettava alueensa "kylätalo" jossa on koulu, päiväkoti,kokoontumistilat kyläläisille ja senioreille ruokailumahdollisuus. Päättäjien kannattaa tehdä opintomatka Vääksyyn, Aurinkovuoren uuteen kouluun, sieltä on paljon opittavaa mm.aurinkoenergian hyödyntäminen.

Tarjouspyynnöt on rakennettava niin että paikalliset puutalorakentajat pärjäävät ja hankkeet toteutetaan Itä- Hämäläisin voimin. Näin toteutettuna ”mallirakennukset” poikivat yrittäjille tilauksia muualta Suomesta. Ja työllisyys Itä-Hämeessä paranee.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa?

En ymmärrä miksi puhutaan paikallisesta sopimisesta negatiiviseen sävyyn ja vain kriisilausekkeesta? Minun mielestäni paikallista sopimista eli henkilöstön mukaan ottamista tarvitaan yrityksen kehittämisessä ja kriisissä. Yrityksen kannattaa hyödyntää työntekijöittensä työpanoksen lisäksi heidän luovuuttaan ja kehittämisideoitaan. Näin saadaan yhteistyöhaluinen ja motivoitunut henkilöstö. Tämä on yksi keino saada Suomi nousuun.

Kauppaketjun johtotehtävissä ollessani tavoitteena oli menestyminen ja markkinaosuuden kasvattaminen. Yhtään myymäläremonttia ei tehty ilman koko henkilökunnan ideoiden ja toivomusten huomioimista. Sillä myymälän henkilökuntahan tunsi parhaiten myymälän ongelmat ja asiakkaiden toivomukset. Voin luetella monia kehittämistoimia joita en itse olisi tunnistanut. Samalla asenteella otimme kehittämiseen mukaan rakentamisen ja remontoinnin yhteistyöfirmojen edustajat (rakennus, sähkö, LVI  jne.). Lisäksi keräsimme suunnitelmallisesti asiakaspalautetta joita hyödynsimme myymälän kehittämisessä. Tällä periaatteella toimien ketjun markkinaosuus kolminkertaistui viidessä vuodessa.

Paikallinen yhteistyö edellyttää myös ajantasaista ja oikeaa tietoa yrityksen tilanteesta ja tavoitteista perusteluineen henkilökunnalle. Tätä yrityksen taloudellisen tilan ja menestymisen edellytysten ymmärtämistä auttaa se että henkilöstön luottamusmies kuuluu yrityksen hallitukseen tai ainakin johtoryhmään.

Keskusjärjestöiltä paikallistasolle ennemmän päätösvaltaa, vastuuta ja velvollisuuksia.

Näin toimien kaikissa yrityksissä kriisilauseketta tarvitsee soveltaa entistä harvemmin. Yhdessä olemme enemmän.

40-vuoden kokemuksella, Luomupekka 

Miksi ostaisin luomua?

Minä ostan siksi että se on eettisesti tuotettua, antibioottien käyttö eläimille on rajoitettu, niissä ei ole kasvinsuojeluaineiden jäämiä, niitä ei ole kasvatettu väkilannoitteiden voimalla, niiden maku on aitoa, ei ole lisäaineita. Ostan mieluimmin kotimaista luomua, koska se tuo työtä Suomeen. Esimerkiksi Pekan Leipä valmistaa suomalaisesta luomurukiista ruisleipää ja vie valmiit tuotteet Saksaan. Ennen Suomesta vietiin ulkomaille viljaa, nyt viedään täällä jalostettuja viljatuotteita. Ulkomailla arvotetaan Suomen yöttömässä yössä kasvatetuista raaka-aineista valmistettuja luomu-tuotteita.

Väite että luomuruoka on keskimäärin 30% kalliimpaa on väärä, vanhentunut tieto. Kun luomutuotannon voluumi kasvaa, logistiikka oikenee ja hintaa halpuutetaan, luomutuotteiden hintaero perinteisesti tuotettuun ruokaan kapenee. Esimerkit Keski-Euroopasta osoittavat että jatkossa hintaero on 0-10% ja tämä lisäkate kuuluu tuottajalle, ei välittäjille.

Suomessa luomutuotteiden myntti viime vuonna oli yli 250 miljoonaa euroa ja se kasvoi +6% , kun päivittäistavarakaupan kasvu oli 0%.

Terveellisemmän ruoan puolesta, Luomupekka Rusila

Kännykkäparkki joka kouluun

Muutamissa kouluissa on jo toteutettu kännykkäparkki eli kun oppilaat menevät luokkaan he jättävät kännykkänsä hauskaan kännykkäparkkiin jossa jokaisella oppilaalla on oma paikkansa.

Oppilaita haastateltiin muutaman viikon jälkeen ja he aluksi vastustivat käytäntöä mutta myöhemmin totesivat että keskittyminen oppitunnilla on parantunut ja opettajat ovat olleet tyytyväisiä.

Osa oppilaista kertoi että he ovat toteuttaneet myös kotona ideaa, eli ovat jättäneet kännykän äänettömälle toiseen huoneeseen. Myös kotona läksyjen teko on sujunut paremmin.

Moni nuori on tullut liian riippuvaiseksi kännykästä. Väitetään että juuri junan alle jääneet kaksi tyttöä olisivat pelanneet kännykkäpelejä.

Miksei tätä kännykkäparkki-ideaa toteuteta kaikissa kouluissa? Jokaisessa koulussa oppilaat voisivat itse ideoida kännykkäparkin, se kehittäisi luovuutta ja lopputulos olisi persoonallinen. Paras idea voitaisiin vaikka palkita kunnittain. Uskon että tämä koulussa opittu käytäntö tarttuu ja sitä monet soveltaisivat myös kotona.

Heinolan kylillä tapahtuu 2016

Heinolan kylät ovat mukana yhteisellä teltalla Kylämarkkinoilla 7.5. Lahden Satamassa, siellä julkistetaan mm. Päijät-Hämeen kylä 2016, Kylämarkkinat avaa Luomupekka Rusila.

Heinolan Kylät esittäytyvät myös 3.6. Heinolan torin kuukausimarkkinoilla ja kertovat Avoimet Kylät tapahtumistaan kylillä 11.6.

Heinolan Kylät ovat mukana valtakunnallisessa Avoimet Kylät tapahtumassa lauantaina 11.6. Monet kylät ovat suunnitelleen tapahtumapäivälle monenlaista nähtävää, syötävää, ostettavaa ja kerrottavaa. Heinolan turistipysäkiltä lähtee kolme linja-autoa klo 9-10 välillä, jotka kiertävät ilmoitetun aikataulun mukaan kylillä olevia tapahtumia. Linja-autoihin otetaan matkustajia ennakkoilmoittautumisien mukaan, aikataulut ovat Itä-Hämeen kesälehdessä 26.5. ja Facbookissa ” Heinolan Avoimet Kylät” .Elämysmatka on ilmoittautuneille ilmainen. Viime vuonna kaikki halukkaat eivät mahtuneet linja-autoihin. Kylien tapahtumiin voi tietysti mennä myös omilla kyydeillä. Toivomme myös kesä-asukkaiden runsasta osanottoa.

Seuraavat kylät ja kohteet ovat jo ilmoittautuneet mukaan Avoimet Kylät tapahtumaan: Vierumäki, Heinola kk, Lusi, Tuusjärvi, Marjoniemi,  Pääsinniemi, Paaso, Jyränkö,  Rihu, Tähtiniemi-Apajalahti, 

Heinolassa järjestetään 9-11.9. valtakunnallinen LOKAALI- kylätapahtuma, jossa mm. julkistetaan vuoden kylä 2016. Heinolan kylät esittäytyvät vieraille Heinolan torilla 10.9. Esitämme vieraille ja Heinolan kyläläisille myös Apulannan elokuvan ”Teit meistä kauniit” 9.9. klo 20. Pääjuhla on VPK-talolla 11.9. klo 11. Kahvila torissa on taidenäyttely ”Vanhaa Heinolaa”. LOKAALI tapahtuman pääjärjestäjä on Suomen Kylätoiminta ry ja Päijät-Hämeen kylät ry

Tapahtumien järjestelyjä tukevat Heinolan elinkeinotoimi ja Syrjälä-rahasto ja Heinolan Kaupunkisydän ry

Lisätietoja 050-5002009/Luomupekka Rusila

Mikä jarruttaa Heinolan keskustan kehittämistä?

Heinolan kaupungista väki vähenee, työpaikat vähenevät, kauppoja lopettaa, ravintoloita lopettaa ja tyhjät liikehuoneistot keskustassa lisääntyvät, jopa torin ympärillä. Heinolan mielikuva on heikentynyt, osittain kaupungin johtavien virkamiesten toimin. Tämä huolestuttava kehitys on viimeisenä viitenä vuotena lisääntynyt joka vuosi.

Paikallislehti kysyi keskustan yrittäjiltä ja kaupungilta Heinolan keskustan kehittämisen nykytilaa ja tulevaisuutta. Moni yrittäjä ja kiinteistönomistaja ei ole tyytyväinen kaupungin kehittämistoimintaan.

Kaupungin johtavat virkamiehet kertoivat vastauksessaan yhdeksi syyksi huonoon kehitykseen Heinolan Kaupunkisydän ry:n toiminnanjohtajavajauksen. Silloin kun yhdistyksellä oli toiminnanjohtaja, kuten alkuaikoina allekirjoittanut, kaupungin poliittinen johto ja johtavat virkamiehet tekivät kaikkensa että toiminnanjohtajan esitykset ja ideat eivät toteudu. Kaupunki ei halunnut tulla yhdistyksen jäseneksi, kuten naapurikaupungeissa, jollin kehittäminen olisi yhteistyössä tehokkaampaa. Kaupunkiin vain perustettiin erilaisia kehittämisryhmiä joissa maksettiin luottamushenkilöille kokouspalkkioita, vaikka ryhmien tulokset olivat nolla. Lisäksi maksettiin ulkopuolisille konsulteille satojen tuhansien korvauksia turhaan, sillä konsulttien esittämiä kehittämistoimenpiteitä ei toteutettu. Ei osattu tai haluttu hyödyntää kaupungin omien yrittäjien kokemusta, tietotaitoa, ideoita.

Noin kuusi vuotta sitten S- Ryhmällä,  K- Ryhmällä ja Rakennusliikkeellä oli kymmenien miljoonien rakennussuunnitelmat keskustaan. Olisi rakennettu mm. uusi K- Supermarket ja uusi toripalvelurakennus jne. Jääräpäiset kaupungin neuvottelijat ajoivat vain omia tavoitteitaan eikä ottaneet huomioon myös yrittäjien ja rakentajien tavoitteita ja mahdollisuuksia. Kaupunki ei ymmärtänyt mitä kaupungin kaupallisen keskustan kehittäminen edellyttää. Nyt tulokset ovat näkyvissä. K- Kauppa lopetti, ravintola lopetti, posti lopettaa, erikoistavaraliikkeitä on monta lopettanut ja keskustan asiakasmäärät ovat laskussa.

Heinolan Kaupunkisydän ry ei toimi yksistään toiminnanjohtajan varassa, yhdistyksellä on asiantunteva ja aktiivinen hallituksen puheenjohtaja ja hallitus. Hallituksen jäseninä ovat keskustan menestyvät yrittäjät ja aktiiviset toimijat.

Nämä esimerkit osoittavat kuinka tärkeää on kaupungin virkamiesten, luottamusmiesten ja yrittäjien saumaton yhteistyö, varsinkin pikkukaupungissa. Toivottavasti menneestä on jotakin opittu. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Yhdessä olemme enemmän