Lahden sataman kehittäminen

Lahden satamaa rakennettiin nykymuotoon vuosisadan vaihteessa, osittain EU:n rahoilla. Sen jälkeen kehittäminen on pysähtynyt. Viimeisin takaisku oli, kun kaksi risteilyalusta poistuivat pysyvästi satamasta. Sataman rantaan suunniteltu, kelluva uima-allas, sauna, ravintolakompleksi ei ole edennyt. Samoin suunnitellut kuntoportaat eivät ole valmistuneet, joilla parannettaisiin myös kulkua Lanun puistoon. Alueella oleva kesäteatteri ammottaa tyhjyyttään, hyödyntämättömänä. Siinä voisivat harrasteteatterit esittää näytelmiään, vaikka sataman historiasta ja taiteilija Lanun elämästä.  Lanun puistoa ei ole hyödynnetty markkinoinnissa. Vierasvenesatamaa ja sen palveluja ei ole kehitetty. Sibelius-talon katolta puuttuu veneilijöille LAHTI valaistu opaste. Polttoaineiden jakelupiste veneilijöille puuttuu. Kesällä torialueella ei ole sallittu vihannesten ja mansikoiden myyntiä. Torille pitää saada tapahtumia enemmän. Nettisivuilta puuttuu saunalauttojen, James Bondin laivan esittely ja PUKSU junan aikataulut. Satamarakennuksen päädystä, parkkialueelle päin puuttuu Led-taulu tapahtumia ja mainoksia varten. Veneiden talvisäilytyspaikka on samalla käyttämättömien veneiden hautausmaa. Pikku-Veskun puistosta ei kannata suunnitella liikuntapuistoa, liikuntalaitteet ja pelit Lanun puiston tyhjälle kentälle. Lahden satama ei kehity nykyisen johdon toimesta. Nykyiset ja uudet yritykset odottavat yhteistyökykyistä ja innovatiivista, neuvottelukumppania kaupungin puolesta. Pitää olla muutosten toteuttaja ei jarruttaja. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Lahden sataman mahdollisuudet pitää hyödyntää. Jos älypyörätiehen saatiin EU rahaa, niin sataman kehittämiseenkin sitä saadaan älykkäällä hakemuksella.

 

 

Lahden ja Heinolan torien kehittäminen?

Lähestyn asiaa kolmelta kantilta: saavutettavuus, vetovoima ja viihtyvyys.

Lahden torin saavutettavuus eri kulkuvälineillä on nyt tyydyttävä, mutta tulevaisuudessa huonompi. Paikallisbussien pysäkkien siirto, parkkimaksujen korotukset ja katujen kaventamiset heikentävät saavutettavuutta. Nykyiset torin aukioloajat eivät huomioi työssäkäyviä ja lähikauppojen aukioloaikoja. Torien aukioloajat pitäisi muuttaa klo 9-18 eli torikauppiaat tulevat 9-10 välillä ja lähtevät 17-18 välillä. Lahden torin reunaan pitäisi järjestää muutama ilmainen puolentunnin paikka, jolloin asiakkaat voisivat noutaa perunasäkin tai kesäkukat. Torin ympäristön parkkimaksut voisivat olla edullisempia klo 16-20, jolloin ne hyödyttäisivät toria ja keskustan kauppoja.

Heinolan torilla saavutettavuus on hyvä. Torin ympärillä paljon ilmaisia parkkipaikkoja, joista osa pitäisi laittaa kahden tunnin parkiksi, jotta niissä ei pidettäisi autoa koko päivää. Aukioloaikamuutos Lahden torin tapaan. Heinolan toria ovat rasittaneet monena vuotena tori - ja katuremontit.

Vetovoimatekijöitä pitää parantaa molemmilla toreilla, löydettävä omaperäisiä vetovoimatekijöitä. Lahden torilla on talvella luistelutori ja kesällä samalla paikalla voisi olla miniautorata tai polkuautorata. Talveksi voisi vielä tehdä jääliukumäen ja muutaman lasten hahmojen jääveistoksen. Kummallekin torille tarvitaan pieni ohjelmalava, jota voidaan laajentaa ja jolla on valot ja äänentoisto valmiina. Tämän avulla saadaan tapahtumia torille mm. lähialueen kesäteatterit voivat antaa näytelmästään maistiaisia, yhdistykset voisivat esittäytyä ja vaalivuonna ehdokkaat voisivat torilla harjoitella puheitaan, konsertteja, tanssia. Kun lavalla on hyvät palvelut, siitä voi periä pienen maksun. Kun perinteiset torimyyjät harvenevat, pitää houkutella keskustan ulkokehällä olevia yrityksiä tulemaan torille esittelemään esim. sähköpyöriä, veneitä, kalastusvälineitä, suksia, moottorikelkkoja jne. Pitää houkutella kotipuutarhan pitäjiä ja tuottajia myymään omia tuotteitaan edullisimmilla paikoilla, joulutori on hyvä esimerkki. Molemmille toreille live-kamera, joka välittää aukioloaikana kuvaa torin myyjistä ja tapahtumista. Lisäksi torille iso Led-taulu jossa kerrotaan kaupungin tapahtumista ja siellä voitaisiin näyttää livekuvaa käynnissä olevasta jääkiekkopelistä Peliitat ja Pelicans. Lumisina talvina voisi järjestää myös puistohiihdot torilla ja lähipuistoissa. Kaupunki voisi alentaa torivuokraa, jos se merkitsee lisää elävyyttä, tapahtumia torille. Kun keskustassa asiakasmäärät lisääntyvät kaupunki saa enemmän verotuloja kun yritykset menestyvät.

Viihtyvyydessä on parannettavaa molemmilla toreilla. Tori pitäisi olla kaupungin ihmisten olohuone, johon tullaan lasten ja ystävien kanssa, jossa tavataan ystäviä, juodaan päiväkahvit, vaihdetaan kuulumia, nautitaan torilla olevista esityksistä. Torien pohjakarttaa pitää uudistaa. Myyntialueet kahviloilla, tuoretavaroille, erikoistavaroille, myyntiautoille. Kesällä runsaat kukkaistutukset talvella lumiukkoja. Torilla olevilta ravintoloilta olisi vaadittava viihtyisämpää sisustusta ja talvella paikalle voisi tehdä lumilinnakahvilan, jos sää sallii.

 

Lahden Kariniemen laelle toivotaan kesäravintolaa

Lahden Seudun Uutisissa viikolla 20 toivotaan Kariniemen laelle kesäravintolaa. Silloin kun siellä 1950 luvulla oli ravintola ja laululava, alapuolella oleva satama oli silloin aivan toisen näköinen kuin nyt, puuteollisuuden vallassa. Satamassa ei ollut kesäravintoloita. Nyt on kesäravintoloita, kahviloita, laivaravintoloita joka sormelle. Olen jo monta kertaa esittänyt, että olemassa oleva Kariniemen kesäteatteri herätetään henkiin. Siellä on istumapaikkojakin lähes 400, esiintymislava ja vieressä kesäkahvila. Siellä voi pitää kaivattuja konsertteja, lauluiltoja, juhlia, harrastelijoiden toimesta kesäteatterinäytöksiä jne. Ei tarvitse aina rakentaa uutta, vaan hyödynnetään jo olemassa olevaa. Jos rahaa on kesäteatterin voisi kattaa Heinolan kesäteatterin tapaan, kevyesti.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että taiteilija Olavi Lanun töitä pitäisi paremmin hyödyntää, siistiä ympäristöä, parantaa opastusta ja rakentaa suunnitellut kuntoportaat satamasta Lanun puistoon, ne palvelevat kuntoilijoiden lisäksi Lanun puiston kävijöitä ja matkailijoita. Kariniemen laella olevaa tyhjää kenttää pitää hyödyntää. Sinne voisi rakentaa betanque- ja mölkkykentän ja muutaman kuntolaitteen (puusta). Siellä voisi pitää mootorisahaajien puunveistokisat ja syntyneet taideteokset jäisivät sinne perustettuun puupuistoon. Puupuisto täydentäisi Lanun puistoa ja kunnioittaisi sataman perinteitä. Lanun puistossahan on myös erikoisia puita, jotka on esitelty opasteessa.

Haastan Kariniemen ja lähialueen yhdistykset mukaan talkoisiin kehittämään Kariniemen ja Pikku-Vesijärven ympäristöä yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa. Yhdessä olemme enemmän.

 

Kuka saa kirjoittaa paikallislehteen?

Eräs tunnettu heinolalainen yrittäjä on sitä mieltä, että Itä-Häme lehden yleisönosastolle saavat kirjoittaa vain Heinolassa asuvat. Siksi minunkin kirjoituksiani ei saisi julkaista koska asun Lahdessa. Hän soitti minulle ja antoi palautetta ja kysyi miksi, kirjoitan Heinolan paikallislehteen. Olen syntynyt Vierumäen Urheiluopistolla, Heinola on koulukaupunkini, olen asunut työurani jälkeen yli kymmenen vuotta Heinolassa, käyn nykyisin Heinolassa lähes joka viikko, terveyskeskuksessa, hautausmaalla, torilla, parturissa, kenkäkaupassa, S-Marketissa, kukkakupassa jne. Minulla on lähes 40v kokemus liikealan johtotehtävissä eri puolella Suomea, myös Heinolan liike-elämästä. Yrittäjän esittämällä perusteella ei Heinolan ympäristössä asuvat mökkiläisetkään saisivat antaa palautetta paikallislehden sivuilla. Kyllä paikallislehden päätoimittaja ratkaisee mitkä jutut julkaistaan ja mitkä ei. Päätoimittajan on huomioita koko lukijakunta levikkialueella ja arvioida kirjoittajan tietojen oikeellisuus, painavuus ja ajankohtaisuus. Näin vaalien alla kirjoittajista on ruuhkaa, minä en ole kunnallisvaalien ehdokas ja minä kirjoitan vaalien välilläkin. Olen paikallislehden lukija.

PS. Hänen oma julkaisematon kirjoituksensa koski Prisman tulon vastustamista Citymarketin viereen. Hän haluaisi Prisman keskustaan. Yli kymmenen vuotta sitten Prisma oli tulossa keskustaan, mutta silloinen kaupungin johto ja päättäjät eivät halunneet sitä edistää. Hämeenmaa neuvotteli kolme vuotta kaupungin kanssa tuloksetta ja valitsi toisen sijoituspaikan.

 

Miksi jaetaan yksipuolista tietoa ”Maakuntamallista”?

”Suomi ei tarvitse lisää hallintohimmeleitä”, ”Kepu ajaa maakuntamallia”, ”Pitää keskittyä ihmisten palvelemiseen, hoitojonojen lyhentämiseen, ei hallintomalleihin”. ”Hallituksen malli ei tuo säästöjä, vaan lisää kustannuksia”. ”Maakuntavero kasvattaa verorasitusta”. ”Isojen kaupunkien vaikutusvalta kapenee”. ”Yksityiset toimijat jäävät sivuraiteille”. Näitä, maakuntamallin vastustajien kommentteja on kuultu jo yli kymmenen vuotta, puolueet ovat vain vaihtuneet niiden esittäjinä. Näyttää siltä, että näiden hukattujen vuosien aikana kaikkia isoja puolueita on kiinnostanut vain valta, ei aidosti ihmisten palvelujen saatavuus. Muutama puoluekin on jo kääntänyt takkinsa pariin kertaan.

Minun mielestäni oikeaoppinen maakuntamalli vähentää hallintohimmeleitä, siirtää päätöksentekoa valtiolta maakuntiin, pienentää rajusti kasvavia kustannuksia tulevaisuudessa, parantaa palvelujen saatavuutta, päättäjät valitaan demokraattisilla vaaleilla. Jos käytäntö osoittaa, että maakuntia on liikaa, niitä yhdistetään. Ei yksikään näin iso muutos ole heti valmis, kokemusten perusteella sitä muokataan ja hiotaan toimivammaksi.

Maakuntaorganisaatioon kootaan tulevaisuudessa kaikki maakunnan tarvitsemat, tärkeät palvelut. Niitä on nykyään yli 400 eri hallintohimmelissä. Suurin osa näistä hallintohimmeleistä lopetetaan ja toiminnot keskitetään 18 maakuntaan. Ministeriöistä siirtyy valtaa ja ihmisiä maakunnille ja valtion hallinto kevenee. Päätöksenteko siirtyy lähemmäksi maakunnan ihmisiä. Maakunnan tarpeet voidaan nykyistä paremmin huomioida. Onnistuminen edellyttää paikallisten, yksityisten toimijoiden hyödyntämistä. Mahdollinen verotusoikeus ratkaistaan vasta sitten kun on mallin toimivuudesta enemmän kokemusta. Kokonaisveroaste ei saa kasvaa tämän takia. Jos jossakin maakunnassa demokraattisten vaalien jälkeen jonkun puolueen valta kasvaa, kansa on puhunut, pulinat pois. Tämä hanke edistää kaikkien puolueiden tavoitetta ”pidetään koko Suomi asuttuna”. Esimerkki liike-elämästä: kun S-Ryhmä siirtyi valtakunnallisesta ohjausmallista maakuntaosuuskauppamalliin, markkinaosuus ja tulokset paranivat silmissä. Ratkaisu paransi myös maakuntien ja kuntien kauppapalveluja merkittävästi.

Tyhjentääkö Prisma keskustaa?

Eihän sitä tyhjentänyt aikanaan Citymarketin tulokaan. Tyhjenee jos odotellaan tumput suorina mitä tapahtuu. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Tämä on mahdollisuus. Moottoritieltä poikkeaa Heinolan E ja P liittymien kautta lähes puolet enemmän asiakkaita kuin nyt. Plussa-kortit ja S-bonuskortit auttavat ja ohjaavat. E-liittymän palvelut monipuolistuvat. Eikö nyt päättäjien ja yrittäjien keskustassa pitäisi miettiä miten me saamme siitä, kasvavasta asiakasvirrasta osan ajamaan Heinolan keskustan kautta takasin moottoritielle? Miten parannamme opastusta ja mainontaa? Miten parannamme keskustan yrittäjien, palvelujen kiinnostavuutta? Se ei parane torin kivetystä uusimalla ja jatkuvalla alueen remonteilla. Torista pitää tehdä heinolaisten ja vierailijoiden ”olohuone” ja tapahtumapaikka. Keskustan yrittäjien ja kaupungin pitää tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi Heinolan Kaupunkisydän ry:n kautta. Ei olla kateellisia, yhdessä olemme enemmän. Keskustan yrittäjien pitää kiillottaa liikeideaansa. Hyvät valikoimat, asiakasystävällinen palvelu ja yhtenäiset aukioloajat, ilmaiset parkkipaikat. Kannustavia esimerkkejä ovat Lelukauppa, Kenkä Jenni, Kettu ja Kana, Harjupaviljonki, Cafe Kailas. Ruokaravintoloissa ”mukaan mökille paketit” ruokalistoille enemmän lähiruokaa ja luomua. Ennakkotilaukset älypuhelimien kautta.  Keskustaan pitää saada lisää mökkiläisiä ja lomalaisia kiinnostavia palveluja ja yhteismainontaa nettiin, älypuhelimiin. Pitää hyödyntää kesäteatteria, lintutarhaa, satamaa, Kylpylän uimarantaa. Nämä toimenpiteet vähentävät myös eurojen virtaa Lahteen, ne jäävät Heinolan veronmaksajien hyväksi. Heinolan keskustasta pitää tehdä "Taivaskattoinen Kauppakeskus".

 

Työntekijöiden motivointi

Olen tehnyt työurani tukku- ja vähittäiskaupan johtotehtävissä. On ilo nyt huomata, millaisilla asioilla tänään motivoidaan ja kannustetaan työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Näitä toteutin jo kolmekymmentä vuotta sitten. Kaikkien, myös johtajien on tervehdittävä jokaista tiimin jäsentä, kiitettävä kun on aihetta, toivotettava hyvää työpäivää, lomaa, viikonloppua. Kun kerätään palautetta, yleensä asiakkailta, sitä on systemaattisesti kerättävä myös henkilökunnalta. Kun suunnitellaan toimipaikan remonttia, sitä on ensiksi käsiteltävä henkilökunnan kanssa. Kokemuksesta tiedän, että henkilökunnalta tulee aina uusiakin kehittämisideoita, joita johtaja ja johtoryhmä ei ole keksinyt. Tämä sitouttaa koko henkilöstön tulevaan uudistukseen, muutoksiin. Myyjien valmennukseen pitää kuulua vierailut tavarantoimittajilla, maatiloilla, lähitehtailla. Myös lähituottajien vierailut myymälässä, keskustelut asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa, motivoi kaikkia osapuolia. Kehityskeskusteluissa on esimiehen kuunneltava myös tiiminsä jäsenen mahdollisia haasteita kotona, opiskelussa, urasuunnitelmissa. Säännöllinen liikunta on meille jokaiselle tärkeä työssä jaksamiselle. Pitää tukea ja kannustaa henkilökunnan liikuntaharrastuksia. Entisaikojen ryyppyillanviettojen tilalle pitää löytää yhdessä henkilökunnan kanssa uusia illanviettotapoja, saunailtoja, lentopallopelejä, luontoretkiä, kuntosalivuoroja, opintomatkoja jne. Myös tulostiedot pitää kertoa avoimesti ja käytännönläheisesti, ymmärrettävästi henkilökunnalle päivä, viikko, kuukausi, vuositasolla. Työntekijän pitää voida vaikuttaa omaan työhönsä. Tulospalkkio pitää olla myös koko henkilökunnalle, eikä vain johtajille. Henkilökunnan pitää olla ylpeä työpaikastaan, työnantajastaan