Hävikki ja valikoimat?

Hävikkikeskustelu on pyörinyt päiväyksissä, pakkauskoossa,iltatarjouksissa, tarjottimien poistosta keräilytiskistä, kouluruuan jämien myynti ikäihmisille, joku ravaintola hyvittää euron tyhjäksi syödystä lautasesta, biojätteiden hyödyntämisessä, oikeammat tilausmäärät kaupassa jne. On säälittävää heittää ruokaa roskiin, kun maailmassa osalla ihmisiä on nälkä, ei ole kunnon ruokaa.

Ihmettelen lapsiperheiden käyttäytymistä ruokaravintolassa. Lapsen lautanen kerätään kukkuroilleen ruokaa josta lapsi syö vain vähän ja loppu jää lautaselle. Lapselle voisi ottaa mieliruokaa lautaselle vähemmän ja hakea lisää jos lapselle maittaa. Itse olen sitä ikäluokkaa jossa lautanen oli syötävä tyhjäksi, vaikka itkien.

On kuulemma tutkittu että kotiin ostetusta ruuasta menee roskiin yli 20%, ja sitten valitetaan että ruoka on kallista. Lisäksi ei ymmärretä mitä tarkoittaa viimeinen myyntipäivä ja viimeinen käyttöpäivä. Hyvin säilytettynä molempien päivien jälkeen tuotetta voi vielä käyttää. Muutamissa kahviloissa markkinoidaan edellisen päivän pullia ”Edullisesti yli yön nukkuneita”.

Noin 40v. sitten ruokakaupan valikoimissa oli noin 3000 tuotetta ja niillä tuotteilla nälkä lähti ja elettiin hyvin. Näitä kauppoja oli sitten ainakin pari joka kylässä. Nyt nämä pienet myymälät on suljettu ja isommat marketit ovat kirkkonkylissä ja valikoimissa lähes 10000 tuotetta, isoissa hypermarketeissa yli 20000 tuotetta. Tässä teolisuus on syytänyt satoja uusia tuotteita kuukausittain ja kauppa on yrittänyt mahduttaa niitä hyllyihinsä, lähes puolet ulkomailta tuotuja tuotteita, usein rinnakkaistuotteita. Tämä kehitys on lisännyt kaupan hävikkiä ja työmäärää merkittävästi.

Nyt olisi tilaa ja tilausta pienelle lähikaupalle jossa olisi noin 3000 kotimaista tuotetta valikoimissa, Kauppaa hoitasi 1-2 henkilö, kauppa olisi auki 8 tuntia arkipäivisin haja-asutusalueilla, vielä elävillä kylillä, josta muut kaupat ovat hävinneet. Palveluun kuuluisi myös, veikkaus, posti, lääkekaappi, käteinen raha, polttoainejakelu, Alkon välityspalvelu, kahviautomaatti, taxipalvelu jne. Nämä vielä elävät kylät pitää kartoittaa ja ohjata sinne myös valtion lähikauppatukea. Kauppa voisi olla yhdessä terveysviranomaisten ja talotehtaan kanssa kehitettävä ns. konttikauppa, joka olisi helposti siirrettävä.