Lähiruoka ,kestävä kehitys ja terveellisyys ovat
nykytrendejä. Kotimainen luonnonvarainen kala
on kuluttajalle ympäristöystävällisin vaihtoehto. Lähikala, tuotteen
jäljitettävyys ja kotimaisuuden arvostus vetoaa kuluttajiin. Kala on kevyttä ja
hyvin sulavaa ruokaa. Kalan rasva sisältää omega-3-rasvahappoja, jotka
vähentävät sydän -ja verisuonitautiriskiä ja parantavat diabeetikoiden
sokerinsietokykyä. Lisäksi runsaalla kalan syönnillä on miesten eturauhassyövän
riskiä vähentävä vaikutus. Kala on myös hyvä D-vitamiinin lähde. Useimmin
esiintyvät kalat suomalaisten ruokalautasella ovat muikku, kuha, siika.
Järvikaloista valitettavasti hauki, lahna, kuorre, ahven ja särki eivät kelpaa
suomalaisten ruokalautaselle.
Kalaa kasvaa Suomen tuhansissa järvissä runsaasti. Järvissämme
elää noin 70 kalalajia ja lähes kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa
kalastusta. Suomessa kalan kulutus on noin 14-16 kg henkeä kohden vuodessa ja
siitä on kotimaisen järvikalan osuus vain noin 3-4kg. Järvikalan osuutta pitää
kasvattaa.
Järvikalan käyttöä vähentävät ammattikeittiöissä seuraavat
heikkoudet: ennakkoasenteet, alhainen jalostusaste, toimimaton logistiikka,
ammattikeittiöiden kapasiteetit, puutteellinen markkinointi. Tämän korjaaminen
vaatii tiivistä yhteistyötä, kalastajien ja ammattikeittiöiden kesken.
Jalostusastetta nostamalla kalastajakin voisi saada tuotteestaan paremman
hinnan ja ammattikeittiöt olisivat kiinnostuneimpia ostamaan. Tämän
toteutuminen vaatii valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita sekä maa ja
elinkeinoministeriön tukea, ohjausta. Tässä olisi oiva kohde passiivisten
yritystukien uudelleen kohdistamiselle. Näistä tarpeista pitäisi rakentaa EU-
rahotteinen hanke ”Suomen järvikalan hyödyntämiseksi ”.Järvikala-ateria olisi
yksi hyvä matkailuvaltti. Esimerkiksi Kiuruvedellä tarjotaan koululaisille joka
viikko yksi järvikala-ateria yhteistyössä paikallisten kalastajien kanssa.
Ammattimaisia järvikalastajia tarvitaan lisää, tässä haaste työministerille.
Järvikalan lisäämiseksi vähittäiskaupassa tarvitaan mm.
tuotekehitystä, toimivaa logistiikkaa, järvikalabrändiä, ruokaohjeita jne..
Kalaa pitäisi olla kaupan kalatiskissä ja pakastealtaassa läpi vuoden. Tässä on
kauppaketjuilla merkittävä rooli. Tarvitaan yhteistyötä kaupan ja kalaa
jalostavien yritysten kesken ja kalastajien kesken. Tarvitaan myös byrokratian
karsimista. Viisi vuotta sitten yhteistyöhanke, jonka tavoitteena oli
kotimaisen järvikalan käytön lisääminen, kaatui Heinolassa terveysviranomaisten
vaatimuksiin.
Toivoisin että, valtiovalta ottaisi kotimaisen kalan käytön
lisäämiseen aktiivisemman otteen. Tämän hankkeen eteen on esimerkiksi Mikkelin
Ammattikorkeakoulu tehnyt vuosien aikana hyvää pohjatyötä. Antti Ruuskasen
opinnäytetyö 2013 on tästä hyvä esimerkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti