Diabeteksen lähihoito tärkeää

Diabeetikkoja on Suomessa noin 300 000 ja tietämättään 200 000 sairastaa kakkostyypin diabetesta. Diabetikkoja on noin 10% Suomen aikuisväestöstä.

Diabeteksen sairaanhoidon kustannukset ovat noin 15000 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottavuuskustannukset ovat myös lähes 15000 miljoonaa, josta 10000 miljoonaa euroa oli ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä. Sairaslomien aiheuttamat kustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä kaikki kustannukset kasvavat joka vuosi.

Diabetesta sairastavan paras hoitaja on hän itse. Häntä pitää motivoida, tukea ja antaa tarpeelliset välineet tähän tehtävään:

-diabeteshoitajan vastaanotto ja jalkahoito lähimmällä terveyskeskuksella

-säännölliset käynnit diabeteshoitajalla ja jalkahoitajalla

-yhteydenpidossa ja toimenpiteiden kirjauksessa hyödynnetään nykytekniikkaa, esim. itselläni on käytössä

  Balansio- ohjelma josta päivittäin tiedot välittyvät hoitajalle ja lääkärille ja tämä vähentää käyntejä ter-

  veyskeskuksella ja auttaa omahoidon seurantaa

-myös paikallisten diabetesyhdistysten antama vertaistuki ja valmennusviikot ovat arvokasta tukea

Jos nämä palvelut siirretään terveyskeskuksista maakuntakeskuksiin, diabeteksen kustannukset nouseva vielä rajummin. Kynnys tulla diabeteshoitajan vastaanotolle tulee olla matala, vastaanottopiste lähellä ja henkilökunta ammattitaitoista. Näin pystytään vähentämään sairauden tulevia kustannuksia ja varmistaa diabetikoille inhimillinen loppuelämä.

Oma lukunsa on sitten sairauden ennaltaehkäisy, varsinkin kakkostyypin diabeteksessa. Oikea ruokavalio, säännöllinen liikunta, painon pudotus ja stressin välttäminen. Tähänkin voi jokainen suomalainen itse vaikuttaa. Nämä keinot pitäisi huomioida jo koulussa eli säännöllinen liikunta ja oikea ruokavalio.