ELY-keskusten virkamiehet "Ei-rotua"

Ymmärrän että virkamiehet palvelevat asiakkaitaan, veronmaksajia, yrittäjiä. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä että erilaisiin anomuksiin ja lupiin on muitakin vastauksia kuin Ei käy, EI voi. Asiakasystävällinen virkamies vastaa hakijalle että juuri näin se ei käy, mutta näillä pienillä muutoksilla se käy eli virkamies esittää myös vaihtoehtoja. Asiakasystävällinen virkamies myös neuvottelee molempia tyydyttävää ratkaisua. Toinen ongelma on erilaisten suojelupäätösten muutokset . Kun on säädetty esimerkiksi joidenkin eläinlajien suojelemiseksi säännöt niin säännösten helpottaminen on mahdotonta vaikka suojeltavan eläimen kanta on vahvistunut riittävästi. Myös poliittisesti käytetään hyväksi näitä pykäliä joiden avulla voidaan haluttuja hankkeita vastustaa ja hidastaa. Nämä kaikki esimerkit jarruttavat elinkeinoelämän kehittämistä, palvelujen monipuolistamista, työpaikkojen syntymistä jne.

Esimerkiksi Heinolan arvokkaiden Apajalahden luolien hyödyntämistä on lepakoiden avulla jarrutettu parinkymmenen vuoden ajan. Lepakoille olisi ollut mahdollista louhia ihan omat kolot nykyisten luolien vierelle tai ne olisi voinut siirtää läheiseen luonnonluolaan. Toisaalta kuulemma lepakot ovat jo niin lisääntyneet että suojelua voisi lieventää.

Toinen vastaava tapaus Heinolassa on Prisman rakentamisen esteenä oleva perhosten ruokapaikka, joka kuulemma on tulevan parkkipaikan kohdalla, kalliolla. Miksei luvan myöntämisen esteenä olevan perhosten ruokapaikan voisi rakentaa Prisman katolle tai lähialueelle, rauhallisemmalle paikalle? Tämän hankkeen hidastamisessa paistaa myös paikallisten kyläpoliitikkojen kädenjälki.

Koronan myönteiset vaikutukset?

Korona on vakava epidemia. Sen kielteiset vaikutukset tuntuvat vielä vuosien jälkeenkin. Olen tässä miettinyt mitä myöteisiä vaikutuksia, opetuksia epidemiasta voisi olla tulevaisuudessa?

Yhteisöllisyys kasvaa ja vahvistuu. Naapuriavun merkitys korostuu. Etäyö tulee lisääntymään, samoin videokokoukset. Kun vauhti hidastuu, perheillä on enemmän yhteistä aikaa, yhdessä tekemistä. Ravintoloiden kotiinkuljetus lisääntyy. Kotimaisen ruoan merkitys korostuu. Nettikauppa kasvaa, myös elintarvikkeiden. Ruuhkakeskuksista muutto väljemmille vesille, ”maalle” , pikkukaupunkiin yleistyy.

Pitkiä yritysten toimitusketjuja mietitään uudestaan, lyhennetään ja hajautetaan.Toimintaa ei enää jätetä yhden kortin varaan. Jatkossa valtion ja yritysten varautumisohjelmat paranevat kohtaamaan seuraavaa emidemiaa. Valtion johtajuuden merkitys on testattu ja hyväksi havaittu. Ympäristö kiittää.

Pyöreän Pöydän Ritarit

Pyöreän Pöydän historia alkoi 1937, kun Oululainen avasi lokakuun 5 päivänä kahvilan Rautatienkatu 11 Lahdessa. 1962 kahvila siirtyi Rautatienkatu 7:ään.1985 Pyöteä Pöytä siirtyi Aleksanterinkatu 10:een torin kulmaan. Oululaisen kulmasta voidaan katsoa Pyöreän Pöydän nykyajan alkaneen. Kun Oululainen lopetti kahvilatoiminnan 2009 Pyöreän Pöydän herrat siirtyivät vieressä olevan Amarillo-ravintolan tiloihin jossa nykyisin kokoonnutaan, ilman pyöreätä pöytää. Pyöreä Pöytä on varastoitu nykyisen Fazer myllyn tiloihin, jossa se odottaa uuden kahvilan perustamista.

Pyöreän pöydän perustajana pidetään talousneuvos Artturi Hagmania ja kuljetusliike Pika-Heikin toimitusjohtajaa Heikki Hautalaa. Ministeri Heikki Huurtamo hankki aikaan Heikille taloustirehtöörin arvonimen. Pyöreän pöydän jäsenet olivat teollisuusmiehiä, kauppiaita, politiikkoja, virkamiehiä, pankinjohtajia, kaikki aktiivisesti työelämässä mukana. Pyöreän Pöydän ritareilla ei ole mitään sääntöjä eikä palavereista pidetä pöytäkirjaa. Puheenjohtaja valitaan hoitamaan juoksevia asioita. Nykyinen puheenjohtaja on Pentti Hiltunen. On vain ajan myötä syntyneitä ja omaksuttuja pelisääntöjä, käytäntöjä. Vältetään puhumasta politiikkaa. Puhuttuja aiheita nykyisin ovat urheilu, musiikki, Lahden kaupungin asiat, Suomen asiat, luomu ja välillä EU:kin asiat. Pikkujoulut vietetään puurojuhlan merkeissä. Pöydällä on oma pöytästandaari ja adressi.

Olen liittynyt aikanaan Heinolan pyöreään pöytään joka toimii Lahden alaisena Pyöreänä Pöytänä. Siellä keski-ikä oli alle 80v ja jäseniä noin 30. Päivittäisissä tapaamisissä kävi noin 8-15 jäsentä. Siellä päivänsankari piti oman esityksensä 10-15 min. Heinolassa tehtiin vuosittain 1-2 ”opintomatkaa” lähiseudulle. Nyt olen kuulunut kohta jo viisi vuotta Lahden pyöreään päytään joka kokoontuu ravintola Amarillossa, torin kupeessa ma-pe klo 10-11. Pyöreän Pöydän keski-ikä on yli 80v ja yli 90 vuotiaitakin on jo neljä. Päivittäin tapaamisessa käy 8-12 henkeä ja kahvityspäivinä 14-18. Lahden Pyöreään Pöytään kuuluu tällä hetkellä 30 henkeä.

Minä 75v. Olen kuudenneksi nuorin pöydässä. Hiljaista tietoa ja kokemusta monelta elämän eri aloilta on Pyöreässä Pöydässä paljon.

Kehittämisehdotus Lahden Pyöreään Pöytään

-tavoitteena saada uusia, nuorempia jäseniä, myös työelämässä mukana olevia

-nimipäiväsankari pitää 10-15min esityksen haluamastaan aiheesta, historiasta tai

kotikaupungin kehittämiseen liittyvästä aiheesta, mikäri sankari ei halua pitää itse

esitystä, hän voi kutsua vierailijan joka pitää sankarin toivoman esityksen

-päivänsankarin kahfeilla keskustellaan vain esitykseen liittyvistä asioista

-mielenkiinoisemmista Lahden kehittämiseen liittyvistä aiheista voisi joku kirjoit-

taa lehden yleisön osastollekin Pyöreän Pöydän nimissä

-naistenpäivänä voitaisiin kutsua naiset,puolisot,elämänkumppanit kahville ja

tutustumaan Pyöreän Pöydän veljiin.

Korona yllätti hallituksen

Hallitus kertoi että tammikuusta alkaen on seurattu Korona-tilannetta päivittäin.

Mutta yksin seuranta ei riitä, pitää tehdä myös ennakoivia toimenpiteitä. Seuraavat esimerkit vahvistavat että hallitus ja sen kuulemat viranomaiset eivät olleet ajan tasalla ja kaikkia ennakoivia toimenpiteitä ei oltu tehty.

Esimerkiski maaliskuun alussa opettaja tuli Pohjois-Italista lomalta ja meni maanantaina töihin, keskiviikkona todettiin korona-tartunta. Koko koulu jouduttiin sulkemaan. Vielä 7.3. sydänlääkäri tuli lomamatkalta Itävallasta ja meni töihin maanantaina 9.3 ja keskiviikkona 11.3. todettiin korona-tartunta. Koko sairaalan leikkaustoiminta vaikeutui. Hallitus ohjeisti vasta torstaina 12.3. että korona-tartunta-alueilta tulijoiden ei saa mennä suoraan töihin, kouluun, päiväkotiin. Kotiin karanteeniin jäämisestä kahdeksi viikoksi pitää sopia työnantajan, koulun tai päiväkodin kanssa. Jos tämä päätös olisi tehty ja ohjeistettu jo maaliskuun alussa, Satoja tartuntoja ja altistumisia oli vähemmän. Ihmettelen myös opettajan ja lääkärin omaa harkintakykyä ja vastuullisuutta. Hallituksenkin kannattaisi oppia virheistään ja päivittää ohjeitaan seuraavaan ”koronaan”

Kariniemen kesäteatteri - Energia Areena

Lahden sataman seutu; Sibeliustalo, satama, pikku-Vesku, vesiurut, kesäteatteri, Lanun puisto. Monen kaupunkilaisen mielestä alue on kesällä lahtelaisten olohuone. Näistä ainostaan Sibeliustalo ja vesiurut kehittyy ja maine kasvaa. Myös ympäristöä pitää kehittää. Olen esittänyt satamaan, Lanun puistoon ja kesäteatterille useita kehittämisideoita. Ne ovat törmänneet kuivaan virkamieheen tai äänestäjän unohtaneeseen valtuutettuun tai nykyisten naapurien vastustukseen. Ainoastaan kuntoportaat idea selviytyi virkamiesten seulasta jatkoon. On huolestuttavaa että alueen mahdollisuuksia ei osata tai uskalleta hyödyntää. Aina ei ole kyse rahasta, vaan yhteistyön voimasta ja tulevaisuuden visiosta. Yhdessä olemme enemmän.

Esimerkiksi Kariniemen unohdetusta kesäteatterista olisi mahdollista saada alueen yhdistyksille ja asukkaille kokoontumispaikka, kyläjuhlat, lastenjuhlat, konsertit, luennot, huutokaupat, teatteriesitykset, muotinäytökset, lauluillat, vappupuheet, Salpurin kisojen ajaksi kylän oma kisakatsomo jne. Vahvistaisi alueen yhteisöllisyyttä. Mutta ensiksi pitäisi kesäteatteri kattaa (malli Heinola) ja rakentaa toimiva esiintymislava, tarpeellisella tekniikalla. Nykyinen esiintymislava sopisi paremmin laavulle, nuotion ympärille. Uusi kesäteatteri voitaisiin nimetä vaikka ”Lahti Energia-teatteriksi” tai ”Energia-Areenaksi”jolloin saataisiin meidän oma yritys mukaan talkoisiin. Energia-Areena tarjoaisi meille lahtelaisille myös henkistä energiaa. Timo Taulo voisii kirjoittaa ja ohjata ensimmäiset teatterikappaleet esimerkiksi sataman historista ja taiteilija Lanun elämästä. Näköala-kuntoportaat Lanun puistoon voisi myös nimetä Energia-portaiksi.

Nämäkin kehittämistoimet piristäisivät osaltaa sataman yrittäjien liiketoimintaa ja ehkä synnyttäisi uutta yritystoimintaa. Lahtelaisten olohuone olisi entistä viihtyisämpi ja toimivampi. Uskon että nämä toimenpiteet piristäisivät myös alueen yhdistysten toimintaa.

Nykyinen esiintymislava sopii paremmin laavuksi, nuotion ympärille, Salpausselän harjulle