Pelkkä numero lakiin ei riitä!
Kotihoito
Nykyisellä hallituksella oli tavoite panostaa kotihoitoon,
laitoshoidon kustannuksella. Se ei ole täysin onnistunut vanhalla konseptilla. Kustannuksissa
on säästetty palvelun ja laadun kustannuksella. Konseptia on muutettava, näin
ei voi jatkua.
Kirsti Karttunen on selvittänyt Hollannin mallia. Hollannissa on menestyvä yritys kotihoitosektorilla
Buurtzorg-säätiö ”Naapuriapu”. Kymmenen hengen sairaanhoitajatiimillä on 40-50
asiakasta. Kevyt organisaatio jossa ei ole päällikkötasoa, tiimi on
itseohjautuva. Tiimi päättää itse mm. työnjaosta, työasuista. Asiakkaan luona
käy aina tuttu hoitaja. Jos tiimillä on ratkaisemattomia ongelmia, apuun
pyydetään yrityksen ”Valmentajaa”. Tiimin hoitajille maksetaan keskimääräistä
parempaa palkkaa. Jos säätiö tuottaa voittoa se käytetään työtä helpottavien
laitteiden hankintaan, koulutukseen ja virkistystoimintaan. Säätiön arvoja ovat
luottamus, itsenäisyys, luovuus, yksinkertaisuus, yhteistyö.
Tästä voitaisiin Suomessakin ottaa oppia. Suomeen voisi sopia
osuustoimintamalli, jossa tiimin hoitajat olisivat osuuskunnan jäseniä ja
päättäjiä. Osuuskunta voisi olla vaikka maakuntatasoinen.
Laitoshoito
Suomessa on viime suosina ollut hallitsematon tilanne, Soten
viivästymisestä johtuen. Veroparatiisiyhtiöt ovat ostaneet suurimman osan
menestyvistä pienistä hoivayrityksistä. Tuloset tästä kehityksestä ovat
viimepäivinä tuleet karmealla tavalla esille. Muutaman vuoden kuluttua Suomessa
on vain kaksi kansainvälistä hoivayritystä jotka jakavat markkinat ja määräävät
hintatason. Tämä kehitys on Soten avulla pysäytettävä. On suosittava
paikalliasia, maakunnallisia yrityksiä jotka maksavat veronsa paikkakunnalle ja
käyttävät mahdolliset voittonsa paikkakunnan hyväksi.
Kolmannen sektorin onnistumisesta hoiva-alalla on hyvä
esimerkki Heinolassa Jyränkölän Seklementti. Heillä on jo kuusi
ympärivuorokautisen hoidon palvelutaloja joissa tyytyväisiä asiakkaita,
senioreita lähes 300. Seklementti on merkittävä työnantaja ja maksaa veronsa
Heinolaan. Jyränkölä pyörittää myös yli 100 hengen vapaaehtoistoimintaa joka
hyödyntää hoivapalvelujakin monella tavalla, veroparatiisiyhtiöt eivät tätä
tee. Miksi tätä konseptia ei voisi laajentaa koko maakuntaan ja Suomeen?
Mielestäni voisi laajentaa. Toinen vaihtoehto veroparatiisiyhtiöille olisi
osuustoiminnallinen, maakunnallinen yritys jossa palvelutalojen asukkaat
olisivat osuuskunnan omistajia ja sitä kautta päättäjiä.
Nämä kehittämistoimenpiteet ovat täysin mahdollisia kun
panostetaan tulevien maakuntien hankintaosaamiseen, laadun tilaamiseen ja
sovittujen yhteistyösopimusten valvontaan sekä riittävin koviin sanktioihin. Eli kannattaa katsoa tarkemmin ketä seuraavissa eduskuntavaaleista äänestät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti