Miksi Heinolan keskusta kuihtuu?

Heinolasta veronmaksajat vähenevät huolestuttavasti. Heinolan keskusta hiljenee, tyhjät liikehuoneistot lisääntyvät. Päivittäiset asiakasmäärät vähenevät. Torikauppiaat vanhenevat ja vähenevät. Kaupungin organisaatiota ei uskalleta keventää. Korjausvelka kasvaa .Byrokratiaa ei ole osattu tai haluttu purkaa.

Miksi näin?

Heinolan Kaupunkisydän ry perustettiin aikanaan kaupungin teettämien kehittämissuunnitelmien seurauksena. Konsultit ehdottivat yhdistyksen perustamista. Tavoitteena oli että yhdistyksessä keskustan yrittäjät ja kiinteistönomistajat yhdessä kaupungin viranomaisten kanssa paneutuvat keskustan kehittämiseen. Aluksi yhteistyö toimi hyvin, mutta sitten poliittiset päättäjät tulivat kateelliseksi ja yhteistyöhön tuli säröjä. Jopa virkamiehiä kiellettiin osallistumasta yhdistyksen toimintaan. Kaupunki ei halunnut tulla yhdistyksen jäseneksi, kuten naapurikaupungeissa Mikkelissä, Kouvolassa ja Lahdessa. Keskustan kehittäminen viivästyi. Sössittiin jopa valmiita yrittäjien suunnitelmia, esimerkiksi Ok Hämeenmaan, Kekkosen ja Rakennusliike Reposen suunnitelmat. Eri konsultit tekivät torin kehittämiseksi kolmet suunnitelmat, joita mitään ei toteutettu eikä hyödynnetty. Suunnitteluun ei otettu yrittäjiä mukaan, ne vain esiteltiin yrittäjille. Kaupunki ei aktiivisesti tukenut esimerkiksi Keskon ja Hämeenmaan valmiita suunnitelmia, investointeja keskustaan. Aikanaan hallituksen puheenjohtaja totesi että keskustan kehittämisellä ei ole kiirettä. Nyt ei ole enää kiirettä. Keskustan kehittäminen olisi pitänyt aloittaa 5-10 vuotta sitten. Kun kaupungin keskusta kuihtuu, koko kaupunki kuihtuu.

Mitä tulevaisuudessa, jos jatketaan nykymenoa?

Kaupungin keskustan liiketaloja muutetaan asunnoiksi. Erikoisliikkeet poistuvat katukuvasta asiakkaiden puutteesta, tori hiljenee, torille jalkautuvat kuukausittain kaupungin eri toimialat ja koulut. Energiarahasto on tuhlattu korjausvelan hoitoon ja homekoulujen korjauksiin ja uusien koulujen rakentamiseen. Kouluja on vain keskustassa ja lukio on Lahdessa. Kaupungin väkiluku on noin 15000 ja kaupungin organisaatio on mitoitettu edelleen yli 20000 asukkaalle. Verotusta on pitänyt kiristää. Teolliset työpaikat vähenevät joka vuosi. Lahti-Heinola radan kiskot on kerätty pois. Ei ole osattu aikanaan hyödyntää Heinolan vahvuuksia. Minua harmittaa käyttämättä jätetyt mahdollisuudet ja yrittäjäystävällisyyden puute käytännön toiminnassa.

Mikä vielä pelastaisi?

Kaupungin organisaatiota kevennetään reilusti. Elinkeinopolitiikkaan panostetaan tuplasti enemmän. Markkinointia tehdään yhdessä Lahden ja ympäristökuntien kanssa. Uusien yrittäjien vastaanottoon ja asioiden käsittelyn nopeuteen panostetaan. Neuvotellaan keskustaan Prisma ja sen alle iso parkkihalli. Tori siirretään satamaan ja sitä aluetta kehitetään. Kylpylän rantaan uudenlainen kylpylä. Rautatielle yksityisyrittäjän kiskobussiliikenne kolme kertaa päivässä Lahteen. Hevossaaresta teollisuus pois ja tilalle loma-asutusta ja kakkosasuntoja Vierumäen kävijöille ja oloneuvoksille. Lukiosta liikuntapainotteinen, yhteistyössä Vierumäen kanssa. Uusi konsepti lapsiperheiden houkuttelemiseksi Heinolaan (uudet liikuntakoulut ja päiväkodit, kouluissa luomuruokaa, keskustan perheasunnot, toimivat omakotialueet, elävät kylät, turvallinen koulutie, verotus jne.) Apajalahden luolasta ”lapin portti” (ympärivuotiset jääveistokset, lasten hiihtoladut, pulkkamäki jne.) Hyödynnetään yhdistysten aktiivisuutta ja palkitaan aktiivisimmat. Yrittäjäystävällisyys pitää näkyä joka päivä virkamiesten toiminassa, eikä vain strategiapapereissa. Valtiovaltaa on vaadittava tekemään rautatien jatkamispäätös Mikkeliin. Tämä kaikki edellyttää luottamusmiesorganisaatiolta yhteen hiileen puhaltamista.