tiistai 18. heinäkuuta 2017

Harha suuruuden ekonomiasta


Muutama vuosikymmen sitten kaupan alalla vannottiin suuruuden nimeen. Rakennettiin suuria yksiköitä päivittäistavarakauppaan, tavaratalokauppaan, hypermarketkauppaan, autokauppaan jne. Pienet lähikaupat, kyläkaupat, myymäläautot lopetettiin. Tänään asenteet ovat muuttuneet. Isojen yksiköiden rakentaminen on pysähtynyt. Uudenlaisia lähikauppoja, kyläkauppoja, tilamyymälöitä, nettikauppoja syntyy. Asiakkaat arvostavat lähipalveluja ja lähellä tuotettuja kotimaisia tuotteita, luomutuotteita. Myös pienten, lähellä toimivien olutpanimoiden ja leipomoiden suosio on kasvussa.

Vastaavaa suuruuden hulluutta ja uskoa aletaan nyt toteuttamaan sote- palveluille. Väitetään että lopettamalla 4-5 terveyskeskusta yhden ison tieltä parannetaan palvelua ja säästetään kustannuksia. On ymmärrettävää että sellaiset palvelut joita ihminen tarvitsee keskimäärin kerran tai kaksi eläessään (esim. isot leikkaukset ja synnytykset) voidaan keskittää isommille aluille jolloin voidaan taata riittävä asiantuntemus. Muut, usein tarvittavat sote- palvelut tulee olla lähellä asiakkaita, potilaita. Myös koulusektorilla muodostetaan liian suuria yksiköitä yksistään kustannussyistä.

Pienissä yksiköissä palvelu on henkilökohtaisempaa koska hoitajat, opettajat ja myyjät tuntevat asiakkaansa paremmin ja saavutettavuus on parempi.
                                                                      Pienemmissä yksiköissä voidaan paremmin hyödyntää terveyskeskuksen, kaupan, olutpanimon ja leipomon lähiympäristön tarpeet koska ne ovat erilaisia ison maakunnan sisälläkin ja eri puolilla Suomea. Esimerkiksi 3-4 opettajan kyläkoulujen ansiot ovat kiistattomia oppilaiden näkövinkkelistä katsottuna. Menestyvät ja toimivat kyläkoulut ovat myös yksi vetovoimatekijä lapsiperheille. Paikallisuutta voidaan myös hyödyntää maatilamatkailussa. Eläviä kyliä kehittämällä pidetään koko Suomi asuttuna.


Pieni on kaunista – Yhdessä olemme enemmän!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti